Työraportti 00-3 Kuntaimagotutkimus 006 Corporate Image Oy Lokakuu 00 POSIVA OY FI-60 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358--83 3 Fax +358--83 309
Työraportti 00-3 Kuntaimagotutkimus 006 Corporate Image Oy Lokakuu 00 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
KUNTAIMAGOTUTKIMUS 006 TIIVISTELMÄ Tutkimuksella selvitettiin Eurajoen ulkoista imagoa kuntalaisten, suomalaisten kuluttajien ja yritysten edustajien keskuudessa. Eurajoen kuntaimagoa verrattiin muihin vuonna 998 mukana olleisiin potentiaalisiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskuntiin (Eurajoki, Äänekoski, Loviisa ja Kuhmo). Tutkimus toimi seurantatutkimuksena vuonna 998 toteutetulle vastaavantyyppiselle tutkimukselle. Mukana oli kalibrointitarkoituksessa myös Naantali, koska se on saanut kuntaimagotutkimuksissa varsin hyviä arvosanoja sekä on tyypiltään ja kooltaan lähellä mahdollisia loppusijoituskuntia. Tutkimuksessa haastateltiin loka-joulukuussa 006 puhelimitse 500 kuluttajaa, 00 yritysten edustajaa sekä 00 Eurajoen kuntalaista. Kaikki vastaajaryhmät (kuntalaiset, kuluttajat, yritykset) arvioivat loppusijoittamisen vaikutuksia Eurajoen kuntaimagoon myönteisemmin, kuin mitä arvioitiin ennen sijoituspäätöstä vuonna 998. Eurajoen kuntalaisten arviot loppusijoittamisen vaikutuksista kotikuntaansa olivat selvästi muita kuluttajia myönteisemmät. Sijoittamisen vaikutukset Eurajoen kiinnostavuuteen asuinkuntana, matkailukohteena sekä yritysten sijaintipaikkana olivat kaikki osa-alueita, joissa myönteisiä arvioita oli selvästi kielteisiä enemmän. Kaikki Eurajoen haastatellut kuntalaiset tiesivät Eurajoen ydinvoimalan, ja muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta tiedettiin myös, että kunta on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkakunnaksi. Eurajokelaisista 66 liitti kuntaansa ominaisuuden turvallinen asuinkunta, mikä on selvästi enemmän, kuin heidän arvionsa muista tutkimuksessa mukana olleista kunnista. Kuluttajista puolet tiesi, että Eurajoki on valittu loppusijoituspaikkakunnaksi. Kuluttajista enemmistö uskoi yhä loppusijoittamisen heikentävän Eurajoen kiinnostavuutta matkailukohteena ja asuinkuntana, vaikkakin arviot olivat aikaisempaa positiivisemmat. Kolmannes kuluttajista uskoi loppusijoittamisen vaikuttavan myönteisesti sen kiinnostavuuteen yritysten sijaintipaikkana. Kaksi kolmesta yritysvastaajasta tiesi Eurajoen olevan loppusijoittamispaikkakunta. Yritysvastaajat arvioivat loppusijoituksen vaikutusta Eurajoen kiinnostavuuteen asuinja matkailukuntana edelleen varsin kriittisesti, vaikkakin myös tässä kohderyhmässä arviot olivat edelliskertaista myönteisemmät. Avainsanat: loppusijoitus, käytetty ydinpolttoaine, kuntaimago, Eurajoki, kuntalainen, kuluttaja, yrityksen edustaja.
MUNICIPAL IMAGE STUDY 006 ABSTRACT The purpose of the study was to investigate the external image of Eurajoki among the residents of the municipality, among Finnish consumers, and among representatives of businesses. The image of Eurajoki was compared with the other municipalities that were potential final disposal sites and included in the 998 study (Eurajoki, Äänekoski, Loviisa and Kuhmo). The study served as a follow-up to the 998 study. The Town of Naantali was included in the study for reference purposes, as the Town has received quite good grades in municipal image studies as a municipality very similar to the potential final disposal localities in terms of type and size. The study was conducted in October-December 006 by interviewing 500 consumers, 00 representatives of businesses and 00 residents of Eurajoki over the telephone. All the respondent groups (residents, consumers, businesses) estimated the influence of final disposal in more favourable terms than in 998 before the final disposal site had been selected. The residents of Eurajoki estimated the influence of final disposal on their municipality of domicile clearly more favourably than consumers elsewhere in Finland. The attraction of Eurajoki as a domicile and as a business location, as well as its attraction to tourists were alternatives for which the respondents gave positive estimates clearly more than negative. Eurajoki was perceived by the residents of the municipality as a developing, business friendly and agriculture and forestry intensive municipality and a good place to live more often than the other municipalities included in the study. Naantali's image was the best in terms of tourism. All the interviewed residents of Eurajoki knew about the nuclear power plant in Eurajoki, and with the exception of a few respondents, also knew that Eurajoki has been selected the site for final disposal of spent nuclear fuel. "A safe domicile" was an attribute associated with Eurajoki by 66 of the residents of the municipality. This is clearly more than their estimates of the other municipalities included in the study. Half of the consumers knew that Eurajoki is the future site for final disposal. The majority of consumers still believed that final disposal decreases the attraction of Eurajoki as a domicile and its attraction to tourists, although the estimates were more positive than before. One third of the consumers believed final disposal to have a positive influence on the attraction of Eurajoki as a business location. Two thirds of the representatives of businesses knew that Eurajoki is the final disposal site. The estimates of the business respondents of the influence of final disposal on Eurajoki's attraction to residents and tourists were still quite critical, but also in this respondent group the estimates were more favourable than in the previous study. Keywords: Final disposal, spent nuclear fuel, municipal image, Eurajoki, resident, consumer, business.
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO... 3 AINEISTON RAKENNE... 5 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET... 9 3. Kuntien tunnettuus... 9 3. Spontaanit mielikuvat kunnista... 3.3 Kuntiin liitettävät ominaisuudet... 5 3. Kuntiin liitettävät ydinvoimaan liittyvät asiat... 3.6 Suhtautuminen loppusijoittamiseen... 9 3.6 Yritysten sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät... 3. Loppusijoituksen vaikutus Eurajoen kiinnostavuuteen... YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 LIITTEET Liite Liite Liite 3 Vastaukset avoimiin kysymyksiin Grafiikka Kysymyslomakkeet
3 POSIVA OY:N KUNTAIMAGOTUTKIMUS 006 JOHDANTO Tämän tutkimuksen on Posiva Oy:n toimeksiannosta tehnyt Corporate Image Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää. Eurajoen sekä muiden vuoden 998 tutkimuksessa mukana olleiden potentiaalisten loppusijoituskuntien (Kuhmo, Loviisa ja Äänekoski) ulkoinen imago ko. kuntien vaikutusalueiden ulkopuolella kuluttajien ja yritysten keskuudessa.. Eurajoen sisäinen imago kuntalaisten keskuudessa. Tutkimus toimi seurantatutkimuksena vuonna 998 toteutetulle vastaavantyyppiselle tutkimukselle. Mukana oli kalibrointitarkoituksessa myös Naantali, koska se on saanut kuntaimagotutkimuksissa varsin hyviä arvosanoja sekä on tyypiltään ja kooltaan lähellä mahdollisia loppusijoituskuntia. Haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 006. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ulkoisen kuntaimagon tarkastelussa 500 kuluttajaa ja 00 yritysten edustajaa. Haastattelut kiintiöitiin lääneittäin ja kohdistuivat Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken ulkopuolisiin kuntiin. Yritysten ja kuluttajien osalta haastattelut tehtiin maanlaajuisesti. Eurajoen sisäisen imagon osalta kohderyhmänä oli kunnan väestö, yhteensä 00 haastattelua. Haastattelun keskipituus oli yritys- ja kuluttajahaastatteluissa 0 minuuttia sekä Eurajoen kuntalaisten haastatteluissa 9 minuuttia. Tämän raportin liitteenä ovat vastaajien avoimiin kysymyksiin antamat kommentit. Tulosgrafiikka on liitteenä ja haastattelulomakkeet liitteenä 3.
5 AINEISTON RAKENNE Aineiston rakenne on esitetty myös grafiikassa, liite /-3. Taulukko. Aineiston rakenne/eurajoen kuntalaiset. Aineiston rakenne Eurajoen kuntalaiset Vastaajan ikä Kaikki 998 N=00 kpl Kaikki 998 Kaikki 006 N=00 kpl Kaikki 006 Alle 5 vuotta 3 3 5 3 6-35 vuotta 3 3 8 36-5 vuotta 33 6-55 vuotta 50 5 56-65 vuotta Yli 65 vuotta 60 30 Sukupuoli Mies 35 35 8 Nainen 65 65 6 58 Sosio-ekonominen asema Ylempi toimihenkilö 8 8 5 3 Alempi toimihenkilö Työväestö 3 3 56 8 Yrittäjä 6 8 Maanviljelijä 8 8 5 3 Opiskelija 3 3 Ei työelämässä 3 3 Eläkeläinen 5 38 Muu 5 5
6 Taulukko. Aineiston rakenne/kuluttajat. Aineiston rakenne Kuluttajat Lääni Kaikki 998 N=500 kpl Kaikki 998 Kaikki 006 N=500 kpl Kaikki 006 Etelä-Suomen lääni 9 9 00 0 Länsi-Suomen lääni 99 0 00 0 Itä-Suomen lääni 0 0 00 0 Oulun lääni 0 0 00 0 Lapin lääni 98 0 00 0 Ei vastausta 3 0 0 Asuinkunnan tyyppi Kunta 53 3 93 39 Kaupunki, alle 50.000 asukasta 3 9 38 Kaupunki, yli 50.000 asukasta 56 3 88 8 Pääkaupunkiseutu 6 3 6 9 Satakunnan alue - - 3 3 Ei vastausta 0 0 Vastaajan ikä Alle 5 vuotta 63 3 5 6-35 vuotta 6 5 83 36-5 vuotta 36 9 9 6-55 vuotta 83 03 56-65 vuotta 8 0 8 6 Yli 65 vuotta 3 9 59 Ei vastausta 0 5 Sukupuoli Mies 3 6 9 Nainen 36 65 5 5 Ei tietoa 0 0 0 Sosio-ekonominen asema Johtaja 8 Ylempi toimihenkilö 8 6 58 Alempi toimihenkilö 6 5 5 0 Työväestö 0 0 Yrittäjä 38 8 5 0 Maanviljelijä 3 8 6 Opiskelija 9 5 0 Työtön, kotiäiti/-isä tai eläkeläinen 89 8 5 5 Muu 6 5 8
Taulukko 3. Aineiston rakenne/yritykset. Aineiston rakenne Yritykset Lääni Kaikki 998 N=00 kpl Kaikki Kaikki 006 N=00 kpl Kaikki Etelä-Suomen lääni 5 5 9 Länsi-Suomen lääni 0 0 63 3 Itä-Suomen lääni 8 8 8 9 Oulun lääni 9 Lapin lääni 5 5 8 Asuinkunnan tyyppi Kunta 3 3 9 5 Kaupunki, alle 50.000 asukasta 6 6 5 6 Kaupunki, yli 50.000 asukasta 3 3 56 8 Pääkaupunkiseutu 9 9 3 Yrityksen toimiala Teollisuus 5 5 63 3 Tukku- ja vähittäiskauppa 0 0 Palvelut 90 5 Muu 3 Yrityksen koko Alle 0 henkilöä 63 63 53 0-50 henkilöä 5-00 henkilöä 8 8 0-500 henkilöä 6 6 0 5 50-000 henkilöä 5 3 Yli 000 henkilöä
8
9 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET 3. Kuntien tunnettuus Haastateltavilta tiedusteltiin, miten hyvin he tuntevat Kuhmon, Loviisan, Äänekosken, Eurajoen ja Naantalin. Eurajoen haastatelluilta tunnettuutta tiedusteltiin vain Kuhmon, Loviisan, Äänekosken ja Naantalin osalta. Katso liite /-6. Eurajoen kuntalaiset Eurajoen kuntalaisilta kysyttiin, miten hyvin he tuntevat muut tutkimuksessa mukana olevat kunnat. Selvästi paras tunnettuus tarkastelluista kunnista oli Naantalilla, heikoin Äänekoskella. Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna Kuhmon tunnettuus oli selvästi laskenut eurajokelaisten joukossa, ollen nyt lähellä Äänekosken tasoa. Miehet kertoivat tuntevansa tarkastellut kunnat naisvastaajia paremmin. Kuhmo tunnettiin parhaiten yli 35-vuotiaiden keskuudessa, kun taas Loviisan kertoi tuntevansa keskimääräistä paremmin alle 35-vuotiaat. Taulukko. Paikkakuntien tunnettuus/eurajoen kuntalaiset (ei arvioitu omaa kuntaa). Tunnettuus =ei tunne lainkaan, =kohtalaisesti, 3=tuntee hyvin Kaikki 998 N=00 Kaikki 006 N=00 Mies n=8 Nainen n=6 Alle 35 vuotta n=3 35-55 vuotta n=83 Yli 55 vuotta n=0 Kuhmo.56.3*.3..5.3.35 Loviisa.5..60.3.6.5.0 Äänekoski.0.9.3.9.3..3 Naantali.5....3.30.9 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Huomioitavaa on se, että Naantalin ja Loviisan tunnettuus oli jonkin verran parempi loppusijoitukseen myönteisesti kuin kielteisesti suhtautuvien vastaajien keskuudessa, kun taas Äänekosken ja Kuhmon tunnettuus oli keskimääräistä parempi loppusijoitukseen kielteisesti suhtautuvien keskuudessa. Kuluttajat Tarkastelluista kunnista (Eurajoki, Kuhmo, Loviisa, Naantali ja Äänekoski) Eurajoen tunnettuus oli vuoden 998 tutkimuksen tapaan selvästi heikoin. Vain joka viides haastateltu kertoi tuntevansa Eurajoen kohtalaisesti tai hyvin, vaikkakin sen tunnettuus oli parantunut vuoden 998 tilanteeseen nähden. Selvästi parhaiten tunnettiin Naantali en-
0 nen Kuhmoa ja Äänekoskea. Naantalin mainitsi tuntevansa kohtalaisesti tai hyvin yli puolet vastaajista (5 ). Eurajoki tunnettiin luonnollisesti parhaiten Länsi-Suomessa, kun taas muiden läänien vastaajien keskuudessa Eurajoen tunnettuus oli tasaisen matalaa tasoa. Länsi-Suomen ulkopuolella Eurajoki tunnettiin parhaiten ylimmän johdon ja yrittäjien joukossa, kun taas maanviljelijät tunsivat Eurajoen muita ryhmiä heikommin. Kokonaisuudessaan yli 65-vuotiaista Eurajoen tunsi 9, kun taas alle 35-vuotiaista vain 8. Miehet tunsivat tarkastellut kunnat naisvastaajia paremmin. Kuhmo tunnettiin yli 5-vuotiaiden keskuudessa selvästi nuorempia vastaajia paremmin. Myös Loviisan tunnettuus oli keskimääräistä parempaa tasoa vanhempien vastaajien keskuudessa. Taulukko 5. Paikkakuntien tunnettuus/kuluttajat. Tunnettuus =ei tunne lainkaan, =kohtalaisesti, 3=tuntee hyvin Kaikki 998 N=500 Kaikki 006 N=500 Mies n=6 Nainen n=5 Alle 35 vuotta n=60 35-55 vuotta n=00 Yli 55 vuotta n=0 Kuhmo..9.5...5.56 Loviisa.30.36.3.9.8.0.0 Äänekoski..0..3.3..6 Eurajoki.8.5*.30....8 Naantali.6.0.3.6.59.80.69 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Yritykset Naantalin tunnettuus oli tarkastelluista kunnista selvästi paras. Seuraavaksi parhaiten tunnettiin Loviisa, Äänekoski, Eurajoki ja Kuhmo. Vertailtaessa tuloksia vuoden 998 tutkimukseen, havaitaan Eurajoen kohtalaisesti tai hyvin tuntevien osuuden kasvaneen, ja muiden tarkasteltujen kuntien tunnettuuden vähentyneen. Siitä huolimatta yli puolet (59 ) yritysten edustajista ei kokenut tuntevansa Eurajokea. Toimialoittain tarkasteltuna Eurajoki tunnettiin parhaiten teollisuusyritysten piirissä, kun taas Kuhmon ja Loviisan tunnettuus oli keskimääräistä parempi palvelusektorilla. Naantalin arvioi tuntevansa etenkin kaupan alojen vastaajat. Kaikki kunnat tunnettiin paremmin alle 0 hengen yrityksissä kuin suuremmissa yrityksissä.
Taulukko 6. Paikkakuntien tunnettuus yritysten sijaintipaikkana/yritykset. Tunnettuus =ei tunne lainkaan, =kohtalaisesti, 3=tuntee hyvin Kaikki 998 N=00 Kaikki 006 N=00 Teollisuus n=63 Kauppa n= Palvelut n=90 Alle 0 henkilöä n=53 Yli 0 henkilöä n= Kuhmo.65.*.30.9.60.5.33 Loviisa..6.6.56.6.65.6 Äänekoski.85.6*.6.63.5.66.3 Eurajoki.5.5.5..6.5.8 Naantali.99.9*.68.85.8.80.8 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Vertailtaessa tarkasteltujen kuntien tunnettuutta eri kohderyhmien keskuudessa havaitaan Naantalin tunnettuuden olevan paras kaikissa vastaajaryhmissä. Eurajoki tunnettiin heikoimmin kuluttajien keskuudessa, kun taas yritysvastaajat tunsivat Kuhmon muita heikommin. Eurajoen kuntalaisten keskuudessa heikoimmin tunnettiin Äänekoski. Kuhmon tunnettuus oli laskenut etenkin eurajokelaisten sekä yritysten edustajien joukossa, kun taas Eurajoki tunnettiin jonkin verran edelliskertaista paremmin kuluttajien ja yritysten edustajien joukossa. 3. Spontaanit mielikuvat kunnista Haastateltavilta tiedusteltiin, mitä heille tulee mieleen tutkimuksen kohteena olevista kunnista. Mielikuvat erosivat tälläkin tutkimuskerralla varsin selvästi kunnittain. Eurajokeen liitettiin ydinvoimala ja kuntalaisten keskuudessa hyvä asuinpaikka. Kuhmoon liitettiin ennen kaikkea tapahtumat sekä luonto, kun taas Äänekoski muistettiin teollisuuspaikkakuntana ja Loviisa ydinvoimalastaan. Naantaliin liitettiin useimmin Muumimaailma, Kultaranta sekä kylpylä. Seuraavassa tarkemmin kuntiin liitetyistä mielikuvista vastaajaryhmittäin (Eurajoen kuntalaiset, kuluttajat ja yritykset). Katso myös liite /-. Eurajoen kuntalaiset Eurajoen asukkaat liittivät kuntaansa etenkin ydinvoiman sekä hyvän asuinpakan. Kuntalaiset yhdistivät kotikuntaansa myös positiivisuuden yleensä sekä Vuojoen kartanon. Maatalous liitettiin spontaanisti Eurajokeen jonkin verran edellistä tutkimuskertaa harvemmin. Naisvastaajista 36 liitti Eurajokeen hyvän asuinpaikan, kun miesten keskuudessa osuus oli 6. Miehet puolestaan mainitsivat ydinvoimalan selvästi naisia useammin ( vs. 63 ). Ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvat liittivät muita useammin Eurajokeen hyvän asuinpaikan.
Taulukko. Omaan asuinkuntaan liitettävät mielikuvat/eurajoen kuntalaiset. Ominaisuus vastaajista liitti spontaanisti Eurajoki 998 n=00 Eurajoki 006 n=00 Ydinvoima(la) 60 69 Hyvä paikka asua 3 3 Kotipaikka, asuinkunta 0 6* Jotain positiivista 3* Vuojoen kartano 8 3 Sähkö, Suomen sähköisin kunta 3 * Maatalous, maaseutu 8 0* Jotain negatiivista 9 8 Luontoon liittyvät kuvailevat asiat (pellot, joet, metsät tms.) 3 8* Pieni paikkakunta 6* Teollisuus 3 Hyvä kunnallistalous 8 3 Olkiluoto 0 3 Kulttuurikunta / -kaupunki 0 * Kehittyvä kunta/kaupunki 5 Yritysystävällinen 0 Kehittää aktiivisesti elinkeinotoimintaansa Luonnonkaunis 6 * Houkutteleva Hyvä liikenteellinen sijainti Tapahtumat (musiikkijuhlat yms.) Muuta 9 9 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Kuluttajat Kuhmon liitettiin ennen kaikkea tapahtumat ja luonto, kuten edelliselläkin tutkimuskerralla. Etenkin naispuoliset vastaajat liittivät Kuhmoon tapahtumat. Loviisa liitettiin edelliskerran tapaan ydinvoimaan, joskaan ei aivan yhtä voimakkaasti kuin kahdeksan vuotta sitten. Äänekosken osalta ominaisinta oli teollisuus, muutoin sen profiili jäi vaatimattomaksi. Naantali puolestaan tunnettiin etenkin Muumimaailmastaan, Kultarannastaan sekä kylpylästään. Mitään tutkittavista ominaisuuksista ei liitetty kuluttajien joukossa voimakkaasti Eurajokeen. Parhaiten se tunnettiin ydinvoimalastaan, jonka mainitsi kuitenkin vain kuluttajista. Vastaajista mainitsi spontaanisti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Ydinvoima muistettiin etenkin Länsi-Suomessa ja miesten keskuudessa. Sata-
3 kunnan alueella haastatelluista Eurajoen ulkopuolella asuvista kuluttajista yli 60 liitti ydinvoimalan Eurajokeen. Taulukko 8. Kuntiin liitettävät mielikuvat/kuluttajat. Ominaisuudet Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Kuluttajat, n=500 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Luonnonkaunis 3 0 0 3 * Hyvä paikka matkailijalle * 0 0 0 0 8* Kulttuurikunta / kaupunki 8 0 0 0 * Luontoon liittyvät kuvailevat 3 6* 6 5 * 9 3* 6* Teollisuus 0 3 36* 6 5 Ydinvoima 0 60 5 5 * 0 Tapahtumat 60 9* 0 0 * 9 8 Pieni paikkakunta 8 9 5 5 6 3* 6 5 Jotain positiivista 3* 6 * 3 * 8* Jotain negatiivista 3 0 3 0 5 * Houkutteleva 0 0 0 0 0 0 0 Hyvä paikka asua 3 0 0 0 0 0 * Kehittyvä kunta/kaupunki 0 0 0 0 0 0 0 0 Hyvä liikenteellinen sijainti 0 0 0 0 0 0 Sijaintiin liittyvä 9* * 6 0* 0 Urheiluun liittyvä 3 0 0 5 0 0 0 0 Jokin yksittäinen yritys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ydinjäte, loppusijoituspaikka, Olkiluoto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kesä, kesäkaupunki, aurinko 0 0 0 0 0 0 0 0 6 * Kylpylä 0 0 0 0 0 0 0 0 30 9 Muumit 0 0 0 0 0 0 0 0 8 Kultaranta, presidentin kesäasunto 0 0 0 0 0 0 0 0 6* *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Yritykset Kuhmoon liitettiin muita tutkimuksessa mukana olevia kuntia useammin tapahtumat, luontoa kuvailevat asiat sekä sen sijainti. Loviisa puolestaan muistettiin ydinvoimalastaan, jonka mainitsi kaksi vastaajaa kolmesta. Äänekoskeen liitettiin useimmin teollisuus, joskin se mainittiin jonkin verran viimekertaista harvemmin. Naantaliin liitettiin etenkin kesä, Muumimaailma, Kultaranta sekä kylpylä. Eurajoki tunnettiin yritysvastaajien keskuudessa etenkin ydinvoimalastaan, joka mainittiin selvästi edelliskerran tutkimusta useammin. Jotkut vastaajat liittivät Eurajokeen
sen sijainnin, mutta muilta osin se tunnettiin varsin heikosti, eikä siihen liitetty ydinvoimalaa lukuun ottamatta mitään ominaisuuksia kovin voimakkaasti. Taulukko 9. Kuntiin liitettävät mielikuvat/yritykset. Ominaisuudet Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Yritykset, n=00 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Luonnonkaunis 0 9 3 0 6 6 Houkutteleva 0 0 0 0 0 0 0 0 Yritysystävällinen 0 0 0 0 0 Hyvä paikka asua 0 0 0 0 0 0 0 0 Hyvä paikka matkailijoille 3 6* 0 0 0 0 0 * Kulttuurikunta/-kaupunki * 0 0 0 3 6 Kehittyvä kunta/kaupunki 0 0 0 Hyvä liikenteellinen sijainti 0 3 5 0 6 * Hyvä kunnallistalous 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kehittää aktiivisesti elinkeinotoimintaansa 0 0 0 0 0 0 0 Luontoa kuvailevat asiat 30 3 8 5 3 3 Teollisuus 3 5 6 0 5* 3 9 3 * Ydinvoimala 0 0 6 6 0 0 3 39* 0 0 Tapahtumat 5 50 0 0 0 0 8 Pieni paikkakunta 6 6 9* 0 6 6 3 Jotain positiivista 5 3 6 5 8 5 Jotain negatiivista 5 5 8 0 Sijaintiin liittyvä * 5* 5 0 6 5* 0 3 Urheiluun liittyvä 5 0 0 0 0 0 Jokin yksittäinen yritys 0 0 0 0 Kaksikielisyys, suomenruotsalaisuus 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteistyökumppanit, asiakkaat 0 0 3 0 0 0 0 0 0 Ydinjäte, loppusijoituspaikka, Olkiluoto 0 0 0 0 0 0 0 0 Kesä, kesäkaupunki, aurinko 0 0 0 0 0 8 Kylpylä 0 0 0 0 0 0 0 0 30 3 Muumit 0 0 0 0 0 0 0 0 3* Kultaranta, presidentin kesäasunto 0 0 0 0 0 0 0 0 Öljynjalostamo, Neste 0 0 0 0 0 0 0 5* Satama, veneily, rannikkokaupunki 0 0 5 9 0 0 0 0 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä
5 3.3 Kuntiin liitettävät ominaisuudet Vastaajilta tiedusteltiin, mihin tutkittavista kunnista he liittävät eri ennalta määriteltyjä ominaisuuksia. Kunta- ja vastaajaryhmäkohtaiset imagoprofiilit on esitetty liitteissä /-9. Eurajoen kuntalaiset Kuntalaisten arviot omasta kunnastaan olivat melko lähellä vuoden 998 arvioita. Eurajoki nähtiin nyt kuitenkin houkuttelevampana ja matkailumielessä parempana paikkana kuin vuonna 998. Kuhmon suhteen eurajokelaiset kokevat sen hieman aikaisempaa parempana matkailukohteena, mutta liittävät siihen erämaan edelliskerran tapaan varsin usein. Loviisan ja Äänekosken profiilit ovat hieman laskeneet eurajokelaisten silmissä, kun taas Naantalia pidetään aikaisempaa useammin kauniina kesänviettopaikkana. Miehistä 3 liitti Eurajokeen houkuttelevuuden, kun taas naisten joukossa osuus oli 6. Naiset taas liittivät Eurajokeen jonkin verran miehiä useammin hyvän matkailukohteen. Taulukko 0. Eri kuntien ominaisuudet/eurajoen kuntalaiset. Ominaisuudet Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Eurajoen kuntalaiset, 998 n=00, 006 n=00 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Luonnonkaunis 6 9 9 9 9 5* Houkutteleva 5 8 8 9 3 9 3* 58 5 Yritysystävällinen 3 * 5 8 3 Hyvä paikka asua 5 0 6 8 3 8 85 9 Hyvä paikka matkailijoille 3 6 6 0 * 0 6 Kulttuurikunta/-kaupunki 6 38 50* Kehittyvä kunta/kaupunki 5 0 5 66 5 Erämaapitäjä/luontomatkailukunta 0 80* 0 6 5 * 0 Teollisuuskunta/-kaupunki 0 0 3 35 30 30 0 6 Maa- ja metsätalousvaltainen 8 8 0 5 3 Kesämökkikunta/kesänviettopaikka 8 5* 6 6 53 53 9 6* *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä
6 Kuluttajat Kuhmo profiloituu edellisen tutkimuskerran tapaan maatalousvaltaisena, luonnonkauniina erämaapitäjänä. Naantalia pidetään houkuttelevana ja hyvämaineisena kuntana, kun taas Äänekoski ja Loviisa tunnetaan teollisuudestaan, kun taas Eurajoki ei profiloidu minkään tarkastellun ominaisuuden suhteen kovin selvästi. Useimmin siihen liitettiin maa- ja metsätalous, mutta varsin monet pitivät sitä myös kehittyvänä kuntana. Tällä kerralla jonkin verran useammat vastaajat liittivät Eurajokeen kehittyvyyden kuin vuonna 998. Toisaalta maa- ja metsätalousvaltaisuus sekä luonnonkauneus saivat nyt vähemmän mainintoja. Kulttuuri ja luonnonkauneus liitettiin Kuhmoon nyt selvästi aiempaa kertaa harvemmin. Teollisuus liitettiin Loviisaan ja Äänekoskeen jonkin verran harvemmin kuin kahdeksan vuotta sitten. Myös Naantalin saamat maininnat olivat monelta osin laskusuunnassa. Yli 55-vuotiaista kuluttajista Eurajokeen liitti yritysystävällisyyden haastatelluista, kun alle 35-vuotiaiden osalta osuus oli vain 3. Miehet pitivät Eurajokea selvästi naisia useammin kehittyvänä kuntana (33 vs. ). Taulukko. Eri kuntien ominaisuudet/kuluttajat. Ominaisuudet Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Kuluttajat, n=500 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Luonnonkaunis 6 6 8 9 0 9 5 3* Houkutteleva 0 5 6 69 Yritysystävällinen 9 3* 8 6* 9 36* 9 9 * Hyvä paikka asua 9 3 6* 5 0 59 53 Hyvä paikka matkailijoille 6 3* 6 0* 6 5 3 Kulttuurikunta/-kaupunki 63 9* 6 * 6 3 8 Kehittyvä kunta/kaupunki 8 6 5* 6 3* 0 8* Erämaapitäjä/luontomatkailukunta 83 85 8 8 8 5* Teollisuuskunta/-kaupunki 3 55 5 0 5* 5 Maa- ja metsätalousvaltainen 50 56 9 36 3 3 Kesämökkikunta/kesänviettopaikka 9 3* 3 3 3 0 59 55 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Yritykset Tarkasteltavista kunnista Kuhmoon liitettiin edellisen tutkimuskerran tapaan useimmin ominaisuudet luonnonkaunis, kulttuurikunta, erämaapitäjä sekä maa- ja metsätalousvaltaisuus. Itä-Suomen ja Oulun alueiden vastaajat liittivät Kuhmoon muita useammin kauniin luonnon. Lapin läänin haastatelluista peräti uskoi Kuhmon olevan hyvä asuinpaikka.
Loviisa nähdään etenkin teollisuuspaikkakuntana. Viimekertaista useammat liittivät Loviisaan myös kehittyvyyden ja yritysystävällisyyden. Yritysten silmissä Loviisan profiili oli selvässä nousussa. Äänekoskea pidetään Loviisan tapaan teollisuusvaltaisena, joskaan ei enää yhtä usein kehittyvänä ja yritysystävällisenä kuin kuusi vuotta sitten. Maa- ja metsätalousvaltaisuus liitettiin Äänekoskeen jonkin verran edelliskertaista useammin. Itä-Suomen ja Lapin läänien vastaajat liittivät Äänekoskeen kehittyvyyden useammin kuin vastaajat muualla Suomessa. Eurajoen imagoprofiili oli selvässä nousussa yritysten keskuudessa. Yritysystävällisyys, hyvä asuinpaikka, kehittyvyys sekä teollisuusvaltaisuus liitettiin Eurajokeen selvästi edelliskertaista useammin. Minkään tarkastellun osa-alueen suhteen ei yritysten silmissä ollut tapahtunut taantumista Eurajoen imagoprofiilissa. Yritysystävällisyys liitettiin Eurajokeen etenkin itäsuomalaisten keskuudessa, kun taas Etelä-Suomen haastatellut liittivät Eurajokeen muita useammin luontomatkailun ja kesänviettokunnan. Taulukko. Eri kuntien ominaisuudet/yritykset. Ominaisuudet Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Yritykset, n=00 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Luonnonkaunis 68* 5 3 5 0 8 58* Houkutteleva 8 * 0 9 5 65 Yritysystävällinen 8 5* 0* 8 9* 0* 8 * Hyvä paikka asua 5 8 6* 0* 6 6* 6 6 Hyvä paikka matkailijoille 58 * 8 9 3 3 3 83* Kulttuurikunta/-kaupunki 60 6 3 5 5 Kehittyvä kunta/kaupunki * 35 6* 9 30* 3* Erämaapitäjä/luontomatkailukunta 95 86* 0 3 * 6 Teollisuuskunta/-kaupunki 3 3 36 0 6* 3 9 9 Maa- ja metsätalousvaltainen 66 68 3 6 5* 38 3 Kesämökkikunta/kesänviettopaikka 6 5 6 * 3 68 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä 3. Kuntiin liitettävät ydinvoimaan liittyvät asiat Haastateltavilta tiedusteltiin, mihin tutkittavista kunnista he liittävät eri ydinvoimaan liittyvät asiat. Katso liite /0-.
8 Eurajoen kuntalaiset Haastatellut Eurajoen kuntalaiset muistivat kaikki ydinvoimalan, ja muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta tiedettiin myös se, että kunta on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi. Kaksi vastaajaa kolmesta (66 ) piti Eurajokea turvallisena asuinkuntana, kun taas muihin tarkasteltuihin kuntiin eurajokelaiset liittivät turvallisuuden selvästi harvemmin, vaikkakin edelliskertaista tutkimusta useammin. Loppusijoitukseen myönteisesti suhtautuvat pitivät Eurajokea useammin turvallisena asuinpaikkana kuin loppusijoitukseen kielteisesti suhtautuvat. Taulukko 3. Kuntiin liitettävät asiat/eurajoen kuntalaiset. Ominaisuus Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Eurajoen kuntalaiset, n=00 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Kunnassa on ydinvoimala 0 0 3 8 0 98 00 0 0 Kunta on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta * 8 0* 0 0 9 9 0 Turvallinen asuinkunta 5* 8* 6 3* 66 0 33* *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä Kuluttajat Kuhmo profiloituu edellisen tutkimuskerran tapaan muita tarkasteluja kuntia useammin turvalliseksi asuinkunnaksi (6 ). Lähes kahdeksan vastaajaa kymmenestä liitti ydinvoimalan Loviisaan (8 ) ja joka neljäs (6 ) Eurajokeen. Puolet kuluttajista tiesi, että Eurajoki on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskunnaksi, kun taas 6 uskoi, että loppusijoituspaikkakunnaksi on valittu Loviisa. Loppusijoitukseen myönteisesti suhtautuvat tiesivät kielteisesti suhtautuvia useammin Eurajoen valinnasta loppusijoituskunnaksi. Huomioitavaa myös on, että Etelä- ja Länsi-Suomen haastatelluista Eurajokeen liitti turvallisuuden 8, kun muualla Suomessa osuus oli 9. Taulukko. Kuntiin liitettävät asiat/kuluttajat. Ominaisuus Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Kuluttajat, n=500 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Kunnassa on ydinvoimala 85 8* 3 6* Kunta on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta 5 6* 6* 6 * 3 5* Turvallinen asuinkunta 60 6 5 8 3 3 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä
9 Yritykset Yhdeksän kymmenestä yritysten edustajasta (88 ) tiesi Loviisassa olevan ydinvoimalan. Eurajoelle ydinvoimalan liitti vajaa puolet ( ) haastatelluista, mikä oli selvästi edelliskertaista enemmän (30 v. 998). Kaksi vastaajaa kolmesta tiesi, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskunnaksi on valittu Eurajoki. Loviisan osalta näin uskoin 9 vastaajista. Eurajoki ja Naantali saivat jonkin verran edelliskertaista vähemmän mainintoja turvallisuuden osalta. Itä-Suomen haastatelluista vain liitti Eurajokeen ominaisuuden turvallinen asuinkunta, kun muualla Suomessa sen liitti yli 0 haastatelluista. Myös muilta osin itäsuomalaisten vastaajien tietämys tarkastelluista asioista oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Taulukko 5. Kuntiin liitettävät asiat/yritykset. Ominaisuus Kuhmo Loviisa Äänekoski Eurajoki Naantali Yritykset, n=00 998 006 998 006 998 006 998 006 998 006 Kunnassa on ydinvoimala 0 0 88 88 30 * 0 0 Kunta on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta 38 * 3 9* 5* 3 6* Turvallinen asuinkunta 68 0 0 8 50 59 5 *Ero kokonaistasolla tilastollisesti merkitsevä (95 ) vuosien 998 ja 006 tutkimusten välillä 3.6 Suhtautuminen loppusijoittamiseen Vastaajilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen. Katso liite /3. Eurajoen kuntalaiset sekä kuluttajat Eurajoen kuntalaisten suhtautuminen loppusijoittamiseen ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 998. Kielteisesti suhtautuvien osuus ( ) oli nyt hieman aiempaa pienempi, mutta käytännössä muutokset olivat hyvin pieniä. Eurajokelaiset miehet suhtautuivat loppusijoittamiseen naisia myönteisemmin. Ikäryhmistä kielteisimpiä suhtautumisessaan olivat 35 55 -vuotiaat. Kuluttajista suhtautuu loppusijoittamiseen kielteisesti ja myönteisesti. Kokonaisuutena sekä myönteisesti että kielteisesti arvioineiden kuluttajien osuus oli pienentynyt vuoden 998 tutkimukseen verrattuna. Alueittain tarkasteltuna myönteisimmin suhtautuvat Etelä-Suomen ja kielteisimmin Lapin ja Itä-Suomen vastaajat. Miehet suh-
0 tautuvat vuoden 998 tutkimuksen tapaan selvästi naisia myönteisemmin loppusijoittamiseen. Kokonaisuudessaan Eurajoen kuntalaisten suhtautuminen loppusijoittamiseen on selvästi myönteisempää kuin suomalaisten kuluttajien yleensä. Taulukko 6. Suhtautuminen loppusijoittamiseen/kuntalaiset ja kuluttajat. Asteikko, jossa =erittäin kielteinen ja 5=erittäin myönteinen Kuntalaiset Kaikki 998 Kaikki 006 Mies Nainen Alle 35 vuotta 35-55 vuotta Yli 55 vuotta Eurajoki 3. 3. 3.6.8 3.33.9 3. Kuluttajat Etelä-Suomi.5 3.00 3.39.5.8 3. 3.0 Länsi-Suomi.53.3 3.0.6.66.65 3.05 Itä-Suomi.88.68 3.0.3.6.65.6 Oulun lääni.6.8 3.3.35.8.88.8 Lapin lääni.6.66.96.38.59..59 Yritykset Kokonaisuutena yritysten edustajat suhtautuivat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen jonkin verran varauksellisemmin kuin vuonna 998. Vastaajista 9 suhtautui loppusijoittamiseen melko tai erittäin myönteisesti (55 v. 998). Viidennes (3 ) suhtautui siihen kielteisesti. Yritysten edustajien suhtautuminen loppusijoittamiseen oli kuitenkin selvästi myönteisempää kuin kuluttajien ja Eurajoen kuntalaisten keskuudessa. Teollisuuden vastaajat arvioivat loppusijoittamista kaupan ja palvelun alojen vastaajia myönteisemmin. Alueittain tarkasteltuna kriittisimmin loppusijoittamista arvioivat Itä- Suomen ja Oulun läänien haastatellut. Taulukko. Suhtautuminen loppusijoittamiseen/yritykset. Asteikko, jossa =erittäin kielteinen ja 5=erittäin myönteinen Suhtautuminen loppusijoittamiseen Kaikki 998 N=00 Kaikki 006 N=00 Teollisuus n=63 Kauppa n= Palvelut n=90 Alle 0 henkilöä n=53 Yli 0 henkilöä n= 3.3 3.3 3.5 3.30 3.0 3. 3.6
3.6 Yritysten sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät Yritysten edustajia pyydettiin kertomaan, mitkä ovat tärkeimpiä tekijöitä yritysten sijaintipaikan valintaan. Katso liite /. Selvästi tärkeimpinä yrityksen sijaintipaikkakriteerinä pidettiin edellisen tutkimuskerran tapaan kunnan hyvää liikenteellistä sijaintia. Muita tärkeitä tekijöitä olivat työvoiman saatavuus sekä kunnan yritysystävällisyys ja työvoiman hyvä saatavuus. Asiakkaiden läheisyyttä sekä ostovoimaa painotettiin aikaisempaa selvästi enemmän. Suuremmissa yrityksissä korostui keskimääräistä enemmän yrityksen toimintaedellytykset ja logistiikka, kun taas pienemmissä yrityksissä painotettiin enemmän asuinolosuhteita. Taulukko 8. Yritysten sijaintipaikan valintaan vaikuttavat tekijät/yritykset (esikoodatut vaihtoehdot). Sijaintipaikan valintatekijät Kaikki 998 Kaikki 006 Teollisuus Kauppa Palvelut Alle 0 henkilöä Yli 0 henkilöä N=00 N=00 n=63 n= n=90 n=53 n= Hyvä liikenteellinen sijainti 65 6 59 6 63 6 6 Hyvä työvoiman saatavuus 3 3 30 38 3 3 Yritysystävällinen 3 5 8 6 30 Asiakaspohja, asiakkaiden läheisyys 0 0 3 9 8 Hyvä paikka asua Riittävä ostovoima/kysyntä 0 6 0 Hyvät toimintaedellytykset/ logistiikka 0 8 8 0 Aluepoliittiset tuet 5 8 0 8 6 9 Toimitilojen, tonttien saatavuus ja kustannustaso Kunnan asennoituminen, palvelut, politiikka Kehittää aktiivisesti elinkeinotoimintaansa 0 5 5 3 0 6 6 0 8 5 9 8 5 3 9 3 5 Veroäyri 0 5 3 6 6 Omistajan/perustajan asuinpaikka 0 5 3 8 5 Hyvä kunnallistalous 5 6 Luonnonkaunis 0 Kehittyvä kunta/kaupunki 0 3 Houkutteleva 0 0 0 0
Kaupan alan yritysten haastatellut korostivat muita enemmän asiakaspohjan ja ostovoiman merkitystä yrityksen sijaintipaikan valinnassa. 3. Loppusijoituksen vaikutus Eurajoen kiinnostavuuteen Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on vaikuttanut Eurajoen kiinnostavuuteen. Vuoden 998 tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan samoja asioita myös yleisellä tasolla sekä muiden potentiaalisten loppusijoituskuntien osalta. Katso liite /5-/. Eurajoen kuntalaiset Eurajoen kuntalaiset arvioivat loppusijoituksen vaikutusta Eurajoen kiinnostavuuteen kuluttajia ja yritysten edustajia myönteisemmin. Arviot olivat myös selvästi myönteisemmät kuin vuonna 998. Erityisesti loppusijoituksen vaikutusta Eurajokeen asuinpaikkana ( arvioi myönteisesti, v. 998) sekä matkailukohteena (38 v. 006, v. 998) arvioitiin nyt selvästi myönteisemmin kuin vuonna 998. Myös loppusijoituksen vaikutusta Eurajokeen yritysten sijaintipaikkana arvioitiin nyt aiempaa myönteisemmin. Paikkakunnalla valmistettujen tuotteiden osalta kuntalaiset ovat entistä vahvemmin sitä mieltä, ettei ydinpolttoaineen loppusijoituksella ole sen kannalta merkitystä. Miesten ja naisten väliset erot arvioissa tasoittuivat vuodesta 998. Miehet arvioivat edelleen naisia myönteisemmin loppusijoituksen myönteistä vaikutusta Eurajokeen yritysten sijaintipaikkana. Ikäryhmistä 35 55 -vuotiaat näkivät loppusijoituksen tuovan myönteistä kehitystä Eurajoelle yrityspaikkakuntana, kun taas matkailukiinnostavuuden osalta, he arvioivat asiaa muita varauksellisemmin. Taulukko 9. Loppusijoituksen vaikutus Eurajoen kiinnostavuuteen/kuntalaiset. Asteikko, jossa =heikentäisi selvästi ja 5=parantaisi selvästi Kaikki 006 N=00 Kaikki 006 N=00 Mies n=8 Nainen n=6 Alle 35 vuotta n=3 35-55 vuotta n=33 Yli 55 vuotta n=5 Matkailukohteina 3.00 3.35 3.35 3.35 3.38 3. 3.3 Yritysten sijaintipaikkana 3. 3.50 3.63 3. 3.6 3.9 3. Asuinpaikkana.66 3.6 3.8 3..85 3. 3. Paikkakunnalla valmistettujen tuotteiden osalta.8 3.0 3.0 3.03 3.08 3.00 3.0
3 Kuluttajat Kuluttajista 6 oli sitä mieltä, että loppusijoitus on heikentänyt Eurajoen kiinnostavuutta matkailukohteena, kun vuonna 998 66 oli tätä mieltä. Vajaa kolmannes (30 ) uskoi loppusijoituksen heikentäneen Eurajoen kiinnostavuutta yritysten sijaintipaikkana (8 v. 998). Kuluttajista 5 arvioi loppusijoituksen heikentäneen Eurajoen kiinnostavuutta asuinpaikkana. Arvioitaessa Eurajoen kiinnostavuutta paikkakunnalla valmistettujen tuotteiden osalta, arviot olivat edelliskertaista selvästi myönteisemmät. Nyt 33 uskoi loppusijoituksen heikentäneen tätä mielikuvaa, kun vuonna 998 näin arvioi peräti 53. Huomioitavaa myös on, että vuonna 998 loppusijoituksen arvioitiin yleisesti vaikuttavan kielteisemmin valittavan kunnan imagoon, kuin mitä sen arvioitiin vaikuttavan Eurajokeen. Nyt vuonna 006 arviot eivät ole enää niin kriittiset kuin kahdeksan vuotta sitten. Miehet arvioivat loppusijoittamisen vaikutuksia Eurajoen kiinnostavuuteen selvästi naisia myönteisemmin. Ikäryhmistä 35 55 -vuotiaat olivat muita kriittisempiä, kuten vuonna 998. Itä-Suomen ja Lapin vastaajat suhtautuvat asiaan hieman muita kielteisemmin, kun taas Länsi-Suomen haastateltujen arviot loppusijoittamisen imagovaikutuksista Eurajoen suhteen olivat muiden alueiden vastaajia jonkin verran myönteisemmät. Taulukko 0. Loppusijoituksen vaikutus Eurajoen kiinnostavuuteen/kuluttajat. Asteikko, jossa =heikentäisi selvästi ja 5=parantaisi selvästi Kaikki 998 N=500 Kaikki 006 N=500 Mies n=6 Nainen n=5 Alle 35 vuotta n=60 35-55 vuotta n=00 Yli 55 vuotta n=0 Matkailukohteina.06..33.09...30 Yritysten sijaintipaikkana.50.98 3.06.89 3.03.9 3.00 Asuinpaikkana.8.9.0.8.0.85.98 Paikkakunnalla valmistettujen tuotteiden osalta.36.6.0.58.6.58.69 Kuluttajista peräti 5 uskoo loppusijoituksen vaikuttaneen myönteisesti Eurajoen kiinnostavuuteen yritysten sijaintipaikkana. Vuonna 998 vastaava osuus oli vain. Yritykset Yritysten haastatellut arvioivat loppusijoittamisen vaikutuksia Eurajoen kuntaimagoon nyt myönteisemmin kuin kahdeksan vuotta sitten. Etenkin yritysten sijaintipaikan suhteen Eurajoki nähdään selvästi aikaisempaa myönteisemmin.
Yritysten edustajista 9 arvioi potentiaalisen loppusijoituksen vaikuttavan kielteisesti Eurajoen kiinnostavuuteen matkailukohteena (5 v. 998). Länsi-Suomen vastaajat suhtautuivat asiaan kuitenkin selvästi muun Suomen vastaajia myönteisemmin. Teollisuuden alan vastaajat arvioivat loppusijoituksen matkailuvaikutuksen muita toimialoja positiivisemmaksi. Tarkasteltaessa loppusijoituksen vaikutusta Eurajoen kiinnostavuuteen yritysten sijaintikuntana, arviot olivat myönteisemmät kuin kahdeksan vuotta sitten. Nyt peräti 9 arvioi loppusijoituksen vaikutuksen olleen positiivinen Eurajoen kannalta. Länsi- Suomen vastaajat arvioivat asiaa selvästi muita vastaajia myönteisemmin. Arvioitaessa potentiaalisen loppusijoituksen vaikutuksia Eurajoen kiinnostavuuteen asuinpaikkana 6 vastaajista uskoi vaikutuksen olevan kielteinen, kun vuonna 998 vastaava osuus oli 66. Huomioitavaa kuitenkin on, että vastaajat Länsi-Suomessa arvioivat asiaa selvästi muita myönteisemmin. Eurajoella valmistettujen tuotteiden suhteen loppusijoituksella ei koeta olevan suurta merkitystä. Vastaajista ei usko tällä olevan vaikutusta kunnassa valmistettujen tuotteiden osalta. Taulukko. Loppusijoituksen vaikutus Eurajoen kiinnostavuuteen/yritykset. Asteikko, jossa =heikentäisi selvästi ja 5=parantaisi selvästi Kaikki 998 N=00 Kaikki 006 N=00 Teollisuus n=63 Kauppa n= Palvelut n=90 Alle 0 henkilöä n=53 Yli 0 henkilöä n= Matkailukohteina.33..65.0.39.33.80 Yritysten sijaintipaikkana.6 3.0 3.38.8.90.9 3. Asuinpaikkana.3..39.93.0..6 Paikkakunnalla valmistettujen tuotteiden osalta.5.8.9.80..8.93
5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tällä tutkimuksella selvitettiin Eurajoen ulkoista imagoa kuntalaisten, suomalaisten kuluttajien ja yritysten edustajien keskuudessa. Eurajoen kuntaimagoa verrattiin muihin vuonna 998 mukana olleisiin potentiaalisiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskuntiin (Eurajoki, Äänekoski, Loviisa ja Kuhmo). Tutkimuksessa haastateltiin lokajoulukuussa 006 puhelimitse 500 kuluttajaa, 00 yritysten edustajaa sekä 00 Eurajoen kuntalaista. Eurajoen tunnettuus kuluttajien keskuudessa noussut Tarkastelluista kunnista Naantali oli edelleen selvästi parhaiten tunnettu. Ydinvoimalapaikkakunnista Loviisa tunnettiin Eurajokea paremmin. Kuluttajat arvioivat kuitenkin tuntevansa Eurajoen paremmin kuin kahdeksan vuotta sitten, kun taas Kuhmon tunnettuus oli laskussa sekä Eurajoen kuntalaisten että yritysten edustajien joukossa. Eurajoki tunnetaan ydinvoimalastaan, kuntalaiset pitävät hyvänä asuinpaikkana Eurajokelaiset liittivät kotikuntaansa ennen kaikkea ydinvoiman sekä hyvän asuinpaikan. Kokonaisuudessaan arviot olivat varsin myönteiset kuntalaisten keskuudessa. Kuluttajien ja yritysten edustajien joukossa Eurajokeen liitettiin melko usein ydinvoima, mutta muilta osin sitä ei tunnettu kovin hyvin. Myös kuluttajien joukossa Eurajoki muistettiin parhaiten ydinvoimalastaan. Kuhmoon liitettiin etenkin luonto ja tapahtumat, Loviisaan ydinvoimala, Äänekoskeen teollisuus ja Naantaliin Muumimaailma, Kultaranta ja kylpylä. Yritysten edustajista reilu kolmannes liitti Eurajokeen ydinvoimalan. Eurajokea pidetään kehittyvämpänä kuin vuonna 998 Kuntalaiset liittivät Eurajokeen etenkin hyvän asuinpaikan, kehittyvyyden sekä maa- ja metsätalousvaltaisuuden. Verrattaessa tuloksia vuoden 998 tutkimukseen, eurajokelaiset pitivät kuntaansa nyt selvästi houkuttelevampana, kehittyvämpänä ja kiinnostavampana matkailukuntana. Kuluttajat ja yritysten edustajat pitivät Eurajokea nyt kehittyvämpänä ja yritysystävällisempänä kuin kahdeksan vuotta sitten. Eurajokelaiset liittivät kotikuntaansa muita tarkastelukuntia useammin kehittyvyyden, yritysystävällisyyden, hyvän asuinkunnan sekä maa- ja metsätalousvaltaisuuden. Paras matkailumielikuva oli Naantalilla. Enemmistö tietää Eurajoen loppusijoituskunnaksi Kaikki Eurajoen haastatellut kuntalaiset tiesivät Eurajoen ydinvoimalan, ja muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta tiedettiin myös, että kunta on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkakunnaksi. Eurajokelaisista 66 liitti kuntaansa ominaisuuden turvallinen asuinkunta, mikä on selvästi enemmän, kuin heidän arvionsa muista tutkimuksessa mukana olleista kunnista.
6 Kuluttajista puolet tiesi, että Eurajoki on valittu loppusijoituspaikkakunnaksi. Loviisan mainitsi 6. Kuluttajista viidennes liitti Eurajokeen turvallisen asuinkunnan maineen, mikä oli samaa tasoa arvioissa Loviisan ja Äänekosken kanssa. Yritysten edustajat olivat kuluttajia selvästi tietoisempia ydinvoima-asioista. Kaksi kolmesta yritysvastaajasta tiesi Eurajoen olevan loppusijoittamispaikkakunta. Neljä vastaajaa kymmenestä liitti Eurajokeen turvallisen asuinkunnan maineen. Suhtautuminen loppusijoittamiseen Vastaajaryhmistä yritysten edustajat suhtautuivat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen selvästi muita vastaajaryhmiä myönteisemmin. Huomioitavaa on, että eurajokelaiset kokivat loppusijoittamisen selvästi myönteisempänä kuin kuluttajat Suomessa yleensä. Toisaalta kuluttajat Etelä- ja Länsi-Suomessa suhtautuivat loppusijoittamiseen myönteisemmin kuin kahdeksan vuotta sitten. Loppusijoittamisen vaikutukset Eurajoen kuntaimagoon Kaikki vastaajaryhmät (kuntalaiset, kuluttajat, yritykset) arvioivat loppusijoittamisen vaikutuksia Eurajoen kuntaimagoon myönteisemmin, kuin mitä arvioitiin ennen sijoituspäätöstä vuonna 998. Eurajoen kuntalaisten arviot loppusijoittamisen vaikutuksista kotikuntaansa olivat selvästi muita kuluttajia myönteisemmät. Sijoittamisen vaikutukset Eurajoen kiinnostavuuteen asuinkuntana, matkailukohteena sekä yritysten sijaintipaikkana olivat kaikki osa-alueita, joissa myönteisiä arvioita oli selvästi kielteisiä enemmän. Kuluttajista enemmistö uskoi yhä loppusijoittamisen heikentävän Eurajoen kiinnostavuutta matkailukohteena ja asuinkuntana, vaikkakin arviot olivat aikaisempaa positiivisemmat. Kolmannes kuluttajista uskoi loppusijoittamisen vaikuttavan myönteisesti sen kiinnostavuuteen yritysten sijaintipaikkana. Yritysvastaajat arvioivat loppusijoituksen vaikutusta Eurajoen kiinnostavuuteen asuinja matkailukuntana edelleen varsin kriittisesti, vaikkakin myös tässä kohderyhmässä arviot olivat edelliskertaista myönteisemmät.
POSIVA KUNTALAISET: VASTAUKSET AVOIMIIN KYSYMYKSIIN LIITE 6. Mitä Teille tulee mieleen Eurajoesta? Herännäisyyden vaikutuspiirissä. Hyvä vanhusten huolto. Irjanteen maatalousmuseo. Kahden kaupungin välissä. korkea veroprosentti, uusi terveyskeskus. Kristillinen opisto. () Kunnallispolitiikassa parantamisen varaa. Posiva Oy. Puoli elämää. Rauman vaikutus. Ristiön kirkko. Tunnen sen läpikotaisin, urheilukenttä. TV-sarja Maajussille morsian. Työpaikka Vanhustenhoito on kunnossa ja kunnassa on palvelutalo. Vanhustenhuolto toimii hyvin. Vanhustenhuolto toimii.. Mihin asioihin liittyen toivoisitte saavanne lisää informaatiota loppusijoittamiseen liittyen? Ainahan sitä on parantamisen varaa. Ihan kaikkiin asioihin pitää saada täsmennystä. Kaipaan enemmän mainontaa asian suhteen. Kaipaisin lisää informaatiota siitä, tuleeko tänne tulevaisuudessa ydinjätteitä myös muualta. Pahoin pelkään, että näin tapahtuu koska tähän liittyvät myös kaupalliset seikat. Tuskin niihin onkaloihin pelkästään kotimaisia jätteitä laitetaan, koska niitä on niin vähän. Kaipaisin lisää informaatiota yleisesti tästä asiasta kansantajuisesti tavallisille ihmisille. Kirjallista informaatio olisi saanut tulla kotiin postitse. Lisää tietoa siitä, mitä muualla maailmassa ydinjäte-asioiden eteen on tehty, esimerkiksi väliaikaisratkaisuina. Posivalla tuntuu jostain syystä olevan todella kiire saada asia eteenpäin ja ydinjäte peruskallioon. Loppusijoittamisesta tiedottaminen on ollut mielestäni kaunistelevaa, ja siitä tarvittaisiin paljon enemmän tietoa. Sitä pitäisi myös tutkia paljon enemmän, sillä se on maailmalla aivan uusi asia, eikä siitä mielestäni tiedetä vielä tarpeeksi. Mielestäni Posiva kertoo ne asiat, joista se itse haluaa kertoa. Täytyisi olla jokin täysin riippumaton ja neutraali, mutta kuitenkin vaikutusvaltainen taho, joka tekisi asiasta tutkimuksen ja julkaisisi siitä sitten raportin. Tällä hetkellä koko touhu vaikuttaa vähän omaan napaan tuijottamiselta.
8 LIITE Minä sanoisin että se on ollut harhaanjohtavaa. Siitä annetaan liian positiivinen kuva verrattuna siihen, mitä se oikeasti on. Posivan viestintä on ollut kaunistelevaa mainostamista. Toivoisin tietoa siitä, miten ydinjätteet vaikuttavat kauaskantoisesti lapsenlapsiimme ja lapsenlapsenlapsiimme. Olisi myös hyvä tietää, miksi juuri Eurajoki on suostunut loppusijoituspaikaksi, kun missään muualla maailmassa siihen ei ole uskallettu lähteä mukaan. Radioaktiivisuuteen ja isotooppeihin liittyen, esimerkiksi terveysviranomaisten tutkimustuloksia (esimerkkinä tutkimus radioaktiivisen cesiumin kertymästä Suomen järvenpohjiin). Säteilymittareita pitäisi ensinnäkin saada kauemmas, pidemmälle kuin 5 kilometrin päähän. Siitä toivoisin tarkempaa tietoa, että mitä tehdään jos jotakin sattuu; missä on lähin "pommisuoja". Minne pitää mennä, kun annetaan hätämerkki? Tekniikasta. Tiedon luotettavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota ylipäätänsä. Loppusijoittamisen vaikutuksista kertovista tutkimuksista pitäisi tiedottaa enemmän. Tiedotus on ollut ylipäätään summittaista. Tietoa siitä, mitä käytännössä tapahtuu, riskeistä. Toivoisin saavani tietoa siitä, onko loppusijoittamispaikat todella turvallisia, koska nykyiset lausunnot ovat todella yliampuvia. Turvallisuuteen liittyen. Tietoa teknisistä ominaisuuksista, faktaa siitä miten homma toimii. Turvallisuuteen. Tänne luvattiin yritystoimintaa ynnä muuta, mutta eipä ole sellaista tullut. Koko ydinvoimatoiminta on mielestäni epäilyttävää, enkä pidä siitä ollenkaan. Ei täällä tarvitsisi sellaista olla. Viestintä ei ole ollut vakuuttavaa. Yleistä tietoa loppusijoittamisesta (periaatteellisella tasolla). Ylipäätään enemmän tietoa siitä, mitä tehdään ja missä mennään, tilannekatsauksia, yleisötilaisuuksia. Muita haastattelun aikana esiin tulleita mielipiteitä. En oikein pidä ydinvoimasta, ei voida varmuudella sanoa sen turvallisuudesta. Kyllä nämä asiat aina välillä ovat mielessä, kun täällä asutaan. En pidä ollenkaan siitä, että täällä on ydinvoimala. Sellaisia ei olisi tarvinnut rakentaa alun perinkään. Lisäksi, kun aikoinaan luvattiin että tänne tulee työpaikkoja ja yritystoimintaa, niin mitään ei ole katukuvassa havaittavissa. Yritykset eivät tuoneet Eurajoelle yhtään mitään. Ei tänne ole rakennettu juuri mitään. En tiennyt, että ydinpolttoaineen loppusijoittaminen tapahtuu Eurajoella. Jonnekinhan se loppusijoittaminen pitää tehdä, että kaipa tämä kallioon pistäminen on sitten oikea ratkaisu. Kun jätteet täällä tehdään, niin ei niitä ulkomaillekaan voi ruveta viemään. Kaipa tämä sitten on ainoa ratkaisu. Kyllä tämä loppusijoitusasia ihmisiä tänne tuo, ja yrittäjyyttä myös. Itse en koe ydinvoimalaitosta minään uhkana, kyllä ne asiat on turvallisesti hoidettu. Kyllähän täällä on turvallista asua, jollei voimala posahda. Nähtäväksi jää, miten loppusijoittamisessa käy, mutta en pidä siitä, että se polttoaine on jossain tuolla kalliossa.
9 LIITE Kysymykseen Eurajoen kiinnostavuuteen loppusijoittamisen osalta: Matkailukohteena kiinnostavuus on noussut, koska ydinvoiman vastustajatkin haluavat tulla katsomaan ja saamaan tietoa asiasta. Mutta tiedän, ettei uusia yrityksiä halua tänne tulla, ja lisäksi nuoria ihmisiä muuttaa ydinvoiman takia täältä pois. Käyn pääkaupunkiseudulla töissä, enkä ole valitettavasti ehtinyt seuraamaan lehtiä, jotta voisin sanoa, onko loppusijoittamisesta tiedottaminen ollut riittävää tai luotettavaa. En pelkää loppusijoittamista, mutta kyllä sitä välillä tulee mietittyä, että kuinka turvallista se on. Loppusijoittamisasia on ihan ok, kunhan tänne ei ruveta ulkomailta tuomaan ydinjätteitä lisää. Mielestäni on hyvä, että Posiva on järjestänyt mahdollisuuden käydä tutustumassa loppusijoituspaikalla. On myös huolehdittu hyvin tiedonjaosta. En koe eurajokelaisten mitenkään pelkäävän ydinvoimalan läheisyyttä, koska asioista on tiedotettu niin hyvin. Mielestäni ratkaisu loppusijoittaa ydinpolttoaine peruskallioon on liian aikaisin tehty. Varmasti tulevaisuudessa keksitään vielä turvallisempi keino päästä niistä eroon. Sinänsä on ihan hyvä, että Suomi ratkaisee asian omalla tavallaan, mutta ratkaisun tekoa olisi vielä voitu odottaa. Minulla ei ole vahvaa kantaa loppusijoittamisen suhteen, ainoastaan siitä en pitänyt, että se tapahtuu niin lähellä itseä. Oheispalvelut eivät vastaajan mielestä ole Eurajoella kovin hyvällä tasolla, tällaisia ovat esimerkiksi kaupalliset palvelut. Olen aikoinaan kuulunut kuntien yhteistyötoimikuntaan, joka on ollut mukana päättämässä ydinvoimaan liittyvissä kysymyksissä. Olen lisäksi ollut yhteydessä Posivan henkilöstöön, joten tiedän aika paljon näistä asioista. Olen sitä mieltä, että ydinjätteet pitää laittaa/säilyttää siellä, missä niitä myös tuotetaan. Olen sitä mieltä, että ydinjätteet pitää säilyttää siellä, missä ne myös tuotetaan. Jonnekin ne on joka tapauksessa laitettava. Olin valtuustossa silloin kun loppusijoittamisesta päätettiin Eurajoella. Posiva on tiedottanut jo liikaakin tästä loppusijoittamisesta. Posiva toteutti hienosti Vuojoen kartanon kunnostuksen ja avustus vanhainkodille oli merkittävä. Prosessi tuo Eurajoelle varmasti yrityksiä, työvoimaa ja uteliaita ihmisiä. Päivähoito ja vanhusten huolto on kyllä aika heikkoa täällä. Niistä on säästetty liikaakin. Rakennustoimenpiteet luultavasti houkuttelevat työvoimaa ja yrityksiä. Loppusijoittaminen sinänsä on ihan hyväksyttävää, kunhan se koskee vain kotimaisia saasteita, eikä ulkomailta ruveta mitään tuomaan. Suhtaudun asioihin eläkeläisen tyyneydellä eli ei ole paljon asioilla väliä. Suhtaudun kielteisesti muiden maiden ydinjätteiden loppusijoittamiseen Suomen maaperään. Omat jätteet saa ja tietenkin pitää myös laittaa talteen omaan maahan. Suhtaudun melko epäilevästi Posivan loppusijoittamista koskevaan tiedottamiseen. Toisin sanoen hän epäilee, että mahtaako Posiva kertoa kaikkea sitä, mikä liittyy tähän toimintaan. Tavallinen kuntalainen hyötyy vain vähän jos ollenkaan ydinvoimalasta tai kunnan päätöksistä. Kunta tekee päätökset yritysten ehdoilla. Uskon kyllä, että ydinpolttoaineen loppusijoittaminen on Suomessa turvallista, kun se viedään syvälle maaperään. Mutta siitä en pidä, että sitä ruvetaan tuomaan muista maista tänne, mikä luultavasti tapahtuu, koska siihen liittyy niin iso bisnes, ja täällä on satama ja rautatiet lähellä. 3