7/2016 Kokousaika, klo 16.30 18.15 Kokouspaikka Läsnä Stadin Osaamiskeskus, Mäkelänkatu 84, 4 krs. Gurhan Deek, vs vpj (sdp) Lohikoski Marja-Liisa (ps) Franz-Koivisto Larissa (kok) Nummelin Pilvi (vihr) Ann-Mari Bergström (rkp) Anna-Maija Aalto (esittelijä) Kyntölä Laura (sihteeri) Koli Arja (projektipäällikkö) Hagi Abdirizak (työelämävalmentaja) Hirvelä Johannes (yrityskoordinaattori) 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen 16.37 ja totesi sen päätösvaltaiseksi. 2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pilvi Nummelin ja Marja-Liisa Lohikoski 3. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (liite 1) Hyväksyttiin pöytäkirja 5. Ilmoitusasiat Ei ilmoitusasioita 6. Stadin osaamiskeskus esittäytyy Projektipäällikkö Arja Koli, työelämävalmentaja Abdirizak Hagi ja yrityskoordinaattori Johannes Hirvelä esittelevät Osaamiskeskuksen toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. 1
Stadin osaamiskeskuksen toiminta alkanut juhannusviikolla 2016 ja toiminta on kasvanut joulukuun alkuun mennessä yli 556 asiakkaan kokonaisuudeksi. Stadin osaamiskeskus on kaupunginhallituksen myöntämällä erillismäärärahalla toimiva palvelukokonaisuus, jossa on tarkoituksena yhdistää kielikoulutusta, ammatillista koulutusta ja työharjoittelua yhdeksi kokonaisuudeksi. Osaamiskeskuksessa toimii myös elinkeino-osaston ja sosiaalisekä terveysviraston työntekijöitä ja valtiollisten Uudenmaan te-palveluiden työntekijöitä. Lisäksi osaamiskeskus tarjoaa yrityksille apua sopivien työntekijöiden löytämisessä ja auttaa yrityksiä palkkaamaan erilaisista taustoista ja vaihtelevalla kielitaidolla varustettuja työntekijöitä. Päävastuu Osaamiskeskuksesta on opetusvirastolla. Asiakkaat ohjautuvat Osaamiskeskukseen sosiaali- ja terveysvirastosta tai te-palveluista. Aluksi osaamiskeskuksessa asiakkaina oli yli 17-vuotiaita vasta maahan saapuneita ja oleskeluluvan saaneita henkilöitä, joilla ei ollut suomen kielen taitoa tai tietoutta suomalaisesta yhteiskunnasta. Sittemmin asiakaskunta on laajentunut ja nykyisin Osaamiskeskuksessa on asiakkaita eri vaiheesta kotoutumisprosessia. Työtä on tehty alusta saakka kokeilemalla onnistumisten ja erehdysten kautta. Uusia kokeiluja ovat muun muassa osaamiskartoitusten visualisointi ja mobiilitulkkipalvelu osaamiskartoitusten apuna. Lisäksi kehitteillä on Suomi-rasti-palvelu, johon on haettu innoitusta Ruotsin yhteiskunnallisen orientaation jaksosta. Ideana on luoda matalan kynnyksen palvelu, jonne on helppo tulla. Lohikoski (ps) tiedusteli ensi vuoden asiakkaiden osaamisaloista, mutta yrityskoordinaattori Hirvelän mukaan tulevan vuoden asiakaskunnasta on vaikea sanoa vielä mitään. Maassa olevien maahanmuuttajien joukosta voi löytyä paljonkin eri alojen osaamista. Tässä esittelijänä toiminut Aalto totesi, että suurin osa maahanmuuttajista ohjautuu samoin palveluihin kuin muutkin, mutta Osaamiskeskuksella voidaan tarjota moninaisempia polkuja työelämään. Projektipäällikkö Koli korosti, että Osaamiskeskus yhdistää olemassa olevia toimintoja ja sujuvoittaa toimijoiden välisiä nivelvaiheita ja samalla uudelleen muotoilee palveluita. Lohikoski (ps) kysyi saavatko opiskelijat vaihtaa koulutusalaa halutessaan? Projektipäällikkö Kolin mukaan kaikille on tehty kotoutumissuunnitelma ja jokaiselle Osaamiskeskukseen tulevalle tehdään lisäksi osaamiskartoitus. Työelämävalmentaja Hagi korostaa, että osaamisen tunnistaminen tapahtuu pajoissa ja siellä samanaikaisesti ohjataan henkilöitä joko työelämään tai koulutukseen asiakkaan motivaation ja osaamistason mukaan. Lohikoski (ps) kysyi lisäksi kuinka toimitaan, jos asiakas ei halua osallistua toimintaan. Osaamiskeskuksen henkilökunnan mukaan keskeytyneitä polkuja on vähän ja usein niiden taustalla on terveydellisiä syitä. Vaihdoksia alalta toiselle tapahtuu myös jonkin verran. 2
Osaamiskeskuksen asiakkaita on 41 eri kansallisuudesta ja asiakaskunta vaihtelee lukuja kirjoitustaidottomista korkeakoulutettuihin. Palveluvalikko on laaja ja se perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja henkilöstön vahvaan kieliosaamiseen. Nummelin (vihr) halusi tietää kuinka suuri osa asiakkaista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Projektipäällikkö Kolin mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä on asiakaskunnasta noin 10 prosenttia, mutta lisäksi on enemmän sellaisia, joille latinalaiset aakkoset ovat vieraita. Jokainen asiakas saa alussa osaamiskartoituksen, joka sisältää alkuinfon, kielitaidon ja osaamisvalmiuksen kartoituksen sekä henkilökohtaisen jatkosuunnitelman. Ohjaus muista palveluista Osaamiskeskuksen asiakkaaksi varmistaa sen, että palvelu kohdentuu oikealle ryhmälle, jolle siitä on eniten hyötyä. Lohikoski (ps) kysyi työpajojen aloista ja asiakkaisen ikähaitarista. Projektipäällikkö Kolin mukaan työpajat ovat mietitty sillä kärjellä, mitkä alat työllistävät helposti ja mitä jatkopolkuja ne tarjoavat. Pajat eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan mahdollisuus oppia uutta ja näyttää omaa osaamista. Pajojen lisäksi Osaamiskeskuksessa on suomea ja opiskeluvalmiuksia kehittävät kurssit, jotka on suunnattu työhön kuntoutujille ja työelämään palaaville. Kurssit sisältävät opiskelua ja hyvinvointia tukevia opintoja, joita voi tehdä myös osana ammatillista tutkintoa. Opiskelu Suomessa on erilaista ja vierasta monille, joten siihenkin pitää pystyä antamaan tukevia opintoja. Oppimaan oppimisen taitojen lisäksi monet tarvitsevat lisätukea matemaattisiin taitoihin ja digitaitoihin kielitaidon lisäksi. Asiakkaat ovat kaikki yli 17-vuotiaita ja vanhimmat asiakkaat ovat lähes 60-vuotiaita. Ensi vuonna tehdään tarkempi asiakasprofiili ja tarkka kuvaus asiakkaista. Ensi vuoden uusi painopiste on nopeasti työllistyvissä henkilöissä ja heille suunnitellut palvelut alkavatt tammikuussa 2017. Nopeasti työllistyville henkilöille on tavoitteena ensisijaisesti etsiä työpaikkaa, ei enää vahvasti korostaa kielitaidon oppimista tai lisäkouluttautumista. Ideana on etsiä vahvuuksia ja osaamista, joiden kautta työllistyminen voisi tapahtua nopeastikin. Työelämävalmennukseen haetaan henkilöitä, jotka hyötyisivät erityisesti tarjotusta työllistymisen tuesta. Osaamiskeskus voi nostaa esiin hyviä hakijoita työnantajille ja lisäksi tarjotaan tukea työsopimusten solmimiseen ja työsuhteen vakinaistamiseen. Pienellä avulla henkilöt työllistyvät nopeasti; muuten työnhaku voisi kestää kuukausia. Osaamiskeskus on kiinteästi yhteydessä työnantajiin; osana palvelua on kartoittaa millaisia osaajia yritykset tarvitsevat ja löytää mahdollisia piilotyöpaikkoja. Franz-Koivisto (kok) huomautti, että vammaispuolella on ollut jo pitkään käytössä sama palvelumalli. Osaamiskeskuksen henkilökunnan mukaan esimerkkejä onkin haettu eri palveluista ja niitä on muokattu Osaamiskeskuksen tarpeisiin. Palveluvalikkoon on tuotu mukaan omakielistä tukea ja kultttuuritulkkausta sekä lisäksi apua työnantajille 3
palkkaukseen ja monikulttuurisen työn ohjaamiseen. Franz-Koivisto (kok) kysyi kilpailevatko eri palveluntarjoajat samoista töistä. Osaamiskeskuksen henkilökunta totesi, että kilpailu paikoista on kova, mutta kaupungin sisällä pyritään koordinoimaan töiden etsimistä eri virastojen välillä. Työelämävalmentaja Hagi nosti esiin myös Osaamiskeskuksen tehtävän hälventää asiakkaiden pelkoja suomalaista työelämää kohtaan. Iso osa työtä on saada asiakkaat ymmärtämään oman osaamisensa arvo. Lohikoski (ps) tiedusteli saako Osaamiskeskus tietää asiakkaiden työllistymisestä. Henkilökunnan mukaan asiakkaat kertovat yleensä itse onnistumisistaan ja Osaamiskeskus pyrkii nostamaan onnistumisia esimerkeiksi. Esityksen lopuksi Projektipäällikkö Koli korosti työn olevan vasta alkumetreillä ja palvelurakenteiden muokkautuvan koko ajan. Kokeiluista on syntynyt paljon kehitysideoita ja toiminnot pyritään saamaan vakiintuneiksi osiksi rakenteita 2018 jälkeen. Lopuksi hän toivottaa kaikki innokkaat vierailulle tiloihin. Osaamiskeskuksessa on avoimet ovet joka päivä. Lopuksi sovitan, että sihteeri toimittaa halukkaiden neuvottelukunnan jäsenten yhteystiedot Osaamiskeskuksen henkilökunnalle sähköpostilistalle liittämistä varten. 7. Esittelijän ajankohtaiskatsaus Esittelijä kävi läpi neuvottelukunnalle lähetetyn tiedoston maahanmuuttohankkeista, keskittyen erityisesti kaupunginhallituksen erillismäärärahan hankkeisiin. Muista asioista tuotiin esiin, että erillisratkaisu ei ole vielä edennyt, mutta asia ratkennee lähiaikoina. Lisäksi hel.fi -sivusto uusiutuu ja maahanmuuttajille suunnatut palvelut tulevat siellä jatkossa selkeämmin esiin. 8. Muut asiat Kevään kokouspäiviksi ehdotetaan 26.1. ja 2.3.2017 Tammikuun kokouksessa katsotaan onko tarvetta lisäkokoukselle helmikuussa. Tammikuun kokouksen teemaksi otetaan demokratiakasvatus maahanmuuttajille tulevien kunnallisvaalien hengessä. 9. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.13 Deek Gurhan Anna-Maija Aalto 4
puheenjohtaja esittelijä Pilvi Nummelin pöytäkirjan tarkastaja Marja-Liisa Lohikoski pöytäkirjan tarkastaja Laura Kyntölä sihteeri 5