KIRJALLINEN KYSYMYS 720/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden korjaustöiden verovähennysoikeus Eduskunnan puhemiehelle Kotitaloustyön verovähennysoikeus on hyvä asia. Se on helpottanut mm. lapsiperheiden arkea kotitöissä, mahdollistanut remontteja ja pihamaiden kunnostuksia ja mikä tärkeintä luonut uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Tulevaisuudessa palveluyrittäjien määrän voidaan olettaa kasvavan, kun väestö ikääntyy ja yhä useamman ikäihmisen toivotaan asuvan pitkään omassa kodissaan. Kuntien järjestämä kotipalvelu ei ole jokaisen eläkeikäisen käytettävissä. Siivous ja kodin kunnostaminen ovat etenkin vanhuksille raskasta työtä. Vähennyksen ulkopuolelle jäävät yritykset, joiksi lasketaan myös pienet asunto-osakeyhtiöt. Eräässä tapauksessa kahden perheen paritalon kunnostuksesta saatiin palautus, mutta se jouduttiin maksamaan takaisin. Syynä oli se, että asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei mainittu kunnossapitovastuun jakamista osakkeenomistajien ja yhtiön kesken, vaan vastuu kuului kokonaan yhtiölle, jolla ei ole verovähennysoikeutta. Osakkaat teettivät kunnostuksen olettaen saavansa osan kustannuksista takaisin verovähennyksen kautta. Verotoimiston lopullisen tulkinnan mukaan osakkaat eivät voineet saada verovähennystä. Kuitenkin on järkevää, että perheet teettävät kunnostuksen yhtä aikaa ja yhdellä taholla. Kotitalousvähennyksen laajentaminen pieniin asunto-osakeyhtiöihin ei lisänne huomattavasti menoja valtion talouteen. Sen sijaan se tasapuolistaisi omakotitaloissa ja pari-, rivi- ja kerrostaloissa elävien tilannetta, selkeyttäisi käytäntöä, lisäisi taloyhtiöiden kunnostuksia sekä muuttaisi kotitalousvähennyksen käyttöä vastaamaan nykyistä paremmin kansan oikeustajua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus huolehtii siitä, että tietoisuus kotitaloustyön verovähennysoikeuden reunaehdoista lisääntyy ja asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden kotitalousvähennyksen käyttö yleistyy? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2004 Maija Rask /sd Pirkko Peltomo /sd Arto Seppälä /sd Klaus Hellberg /sd Susanna Huovinen /sd Jukka Gustafsson /sd Matti Saarinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Raskin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 720/2004 vp: Kuinka hallitus huolehtii siitä, että tietoisuus kotitaloustyön verovähennysoikeuden reunaehdoista lisääntyy ja asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden kotitalousvähennyksen käyttö yleistyy? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoituksena on ollut kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennyksen myöntäminen edellyttää, että sen perusteena oleva työ tehdään verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Kotitalousvähennystä on esitetty laajennettavaksi ensi vuoden alusta siten, että myös verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien ja isovanhempien käyttämässä asunnossa ja vapaa-ajan asunnossa tehty työ oikeuttaisi vähennykseen. Asunnon hallintatavalla ei ole merkitystä. Asunto voi olla omistus- tai vuokraasunto. Myöskään sillä ei ole väliä, onko asunto omakotitalo-, rivitalo- vai kerrostaloasunto. Kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Kuolinpesä ei voi saada vähennystä lukuun ottamatta henkilön kuolinvuodelta toimitettavaa verotusta. Vähennystä ei myönnetä esimerkiksi osakeyhtiölle, asunto-osakeyhtiölle, yhdistykselle tai muulle juridiselle henkilölle eikä yhteenliittymälle. Asunto-osakeyhtiön osakas saa vähennyksen niistä asunnon kunnossapito- ja parannustöistä, joiden kunnossapitovastuu kuuluu asukkaalle. Jos asunto-osakeyhtiö asukkaiden puolesta hoitaa esimerkiksi parvekelasien tilauksen ja laskutuksen, mutta parvekelasien hankkiminen ei yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu asunto-osakeyhtiölle, asukkaat saavat vähennyksen maksamistaan asentamistyöstä aiheutuneista kustannuksista. Asunto-osakeyhtiölain 78 :ssä säädetään asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. Lainkohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Siten asia voidaan käytännössä hoitaa niin, että verovähennys saadaan. Nykykäytäntö saattaa vaikuttaa muodolliselta, mutta taustalla on tärkeä tuloverotuksen periaate: kukin verovelvollinen voi vähentää vain omia kulujaan. Jos korjausvastuun jaosta yhtiön ja osakkaiden kesken ei ole yhtiöjärjestyksessä muuta määrätty, noudatetaan, mitä asunto-osakeyhtiölain 78 :n 2 momentissa säädetään. Sen mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallitsemansa tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut vesi-, viemäri-, ilmanvaihtoja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Verohallitus on antanut kotitalousvähennyksen soveltamisesta ohjeen 3.7.2003, jossa käydään läpi vähennyksen myöntämisedellytyksiä varsin yksityiskohtaisesti. Verohallituksen oh- 2
Ministerin vastaus KK 720/2004 vp Maija Rask /sd ym. jeilla pyritään lisäämään verovelvollisten tietoisuutta kotitalousvähennyksestä ja varmistamaan mahdollisimman yhtenäinen verotuskäytäntö koko maassa. Jatkossakin ohjeiden riittävyyteen ja kattavuuteen tullaan kiinnittämään huomiota. Tietoisuus kotitalousvähennyksestä on viime vuosina selvästi lisääntynyt ja vähennyksen suosio on kasvanut rajusti. Vuonna 2002 vähennys myönnettiin 89 500 verovelvolliselle ja vähennyksen kustannukset olivat 42,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2003 saatujen ennakkotietojen perusteella näyttäisi siltä, että vähennyksen kustannukset ovat ainakin kaksinkertaistuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2004 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 720/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Maija Rask /sd m.fl.: På vilket sätt ser regeringen till att informationen om specialvillkoren för rätten till skatteavdrag för hushållsarbete når ut och att användningen av hushållsavdrag för aktieägare i bostadsaktiebolag blir allmännare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det centrala målet vid regleringen av hushållsavdraget har varit att förbättra sysselsättningen med hjälp av stöd som beviljas av samhället. Avsikten har varit att uppmuntra privata hushåll att anlita utomstående för att utföra sådana arbeten som de tidigare utfört själva. Dessutom har avsikten varit att minska användningen av svart arbetskraft. Beviljandet av hushållsavdrag förutsätter att det arbete som utgör grunden för avdraget utförs i en bostad eller fritidsbostad som används av den skattskyldiga. Det har föreslagits att hushållsavdraget skall utvidgas från början av nästa år så att även arbete som utförs i en bostad eller fritidsbostad som används av den skattskyldigas eller hans eller hennes makes föräldrar och mor- och farföräldrar skall vara berättigat till avdrag. Besittningen av bostaden har ingen betydelse. Bostaden kan vara en ägarbostad eller en hyresbostad. Det spelar heller ingen roll om bostaden är ett egnahemshus, ett radhus eller en lägenhet i ett flervåningshus. Hushållsavdraget beviljas endast fysiska personer. Dödsbon kan inte beviljas avdrag, med undantag av beskattningen för dödsåret. Avdrag beviljas inte t.ex. aktiebolag, bostadsaktiebolag, föreningar eller andra juridiska personer eller konsortier. Aktieägare i bostadsaktiebolag beviljas avdrag för sådana underhålls- och reparationsarbeten i bostaden för vilka den boende har underhållsansvar. Om bostadsaktiebolaget t.ex. beställer och fakturerar balkongglas på invånarnas vägnar, men anskaffandet av balkongglasen enligt bolagsordningen inte hör till bostadsbolagets uppgifter, kan invånarna beviljas avdrag för kostnaderna för installationsarbetet. I 78 i lagen om bostadsaktiebolag finns bestämmelser om underhållsansvar i bostadsaktiebolag. Enligt lagrummet kan i bolagsordningen bestämmas hur ansvaret för underhållet av bolagets byggnader och övriga lokaliteter skall fördelas mellan aktieägarna och bolaget. Sålunda kan ärenden i praktiken skötas så att skatteavdrag erhålls. Nuvarande praxis kan verka formell men den grundar sig på en viktig princip inom inkomstbeskattningen: den skattskyldiga kan endast dra av sina egna kostnader. Om bolagsordningen inte föreskriver något annat om fördelningen av underhållsansvaret mellan bolaget och aktieägarna, iakttas 78 2 mom. i lagen om bostadsaktiebolag. Enligt momentet skall varje aktieägare invändigt underhålla den lägenhet som han besitter och de övriga lokaliteter och utrymmen till vilka hans aktier medför besittningsrätt. Bolaget skall dock avhjälpa konstruktionsfel inomhus och underhålla sådana värme-, el-, tele-, gas-, vatten- och avloppsledningar samt ventilationskanaler och andra liknande ledningar och kanaler samt vattenkranar som lägenheterna i byggnaden har utrustats med i samma standard. Skatteförvaltningen utfärdade den 3 juli 2003 anvisningar gällande tillämpningen av hushålls- 4
Ministerns svar KK 720/2004 vp Maija Rask /sd ym. avdraget, i vilka förutsättningarna för beviljande av avdrag gås igenom i detalj. Avsikten med skatteförvaltningens anvisningar är att ytterligare informera de skattskyldiga om hushållsavdraget och göra beskattningspraxis så enhetlig som möjligt i hela landet. Även i fortsättningen kommer man att fästa uppmärksamhet vid att anvisningarna är tillräckliga och täckande. Hushållsavdraget har blivit betydligt mera känt under de senaste åren och avdragets popularitet har ökat kraftigt. År 2002 beviljades avdraget till 89 500 skattskyldiga och kostnaderna för avdraget uppgick till 42,5 miljoner euro. På basis av förhandsuppgifter om år 2003 verkar det som om kostnaderna för avdraget åtminstone har fördubblats jämfört med det föregående året. Helsingfors den 21 oktober 2004 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5