Matti Tuusa Sosiaalinen kuntoutus 2020 - tulevaisuuden ennakointia Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017
Kuntoutuksen palvelujärjestelmä Kun puhutaan kuntoutuksen palvelujärjestelmästä, puhutaan samalla koko hyvinvointipalvelujen järjestelmästä Suomalaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on korostettu universaalisuutta, yhdenvertaisuutta, normalisaatiota ja integraatiota yleisiin palvelujärjestelmiin Hajautettu ja monikanavainen kuntoutuksen toteutusmalli - kuntoutusta toteutetaan useilla hallinnon aloilla, laaja lainsäädäntö- ja sopimuspohja (26 lakia) lukuisia palvelujen järjestäjiä ja palveluntuottajia Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kehittynyt viimeisen 50-60 vuoden aikana suppean eritysryhmän palveluista laajaksi monipuoliseksi toimintakokonaisuudeksi ; määrällinen, laadullinen ja strateginen laajeneminen Eri toimijoiden välisen työnjaon perusperiaatteet on kirjattu lainsäädäntöön, joka myös velvoittaa kuntoutuksen järjestäjät ja muut tahot yhteistyöhön Matti Tuusa 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 2
Kuntoutuksen nykytilanne Suomessa Kuntoutuksen nelijako (lääkinnällinen, ammatillinen, kasvatuksellinen, sosiaalinen) ei vastaa nykypäivän haasteisiin; jaottelu on lähinnä hallinnollinen ja rahoituksellinen -> jäsennys eri elämäntilanteiden, elämänkaarimallin pohjalta Järjestelmä on monimutkainen ja rahoitukseltaan monikanavainen, valtakunnallinen koordinaatio puuttuu Kuntoutuksen eri toimijoiden vastuun- ja tehtävänjako on epäselvä Tieto kulkee huonosti eri toimijoiden välillä; asiakastietojärjestelmät epäyhtenäiset; salassapidosta erilaisia käytäntöjä Palvelujen kunta- ja seutukohtainen vaihtelu suurta - eriarvoisuus Kuntoutus on järjestelmä- ja asiantuntijakeskeistä, palvelujen yksilöllistäminen heikkoa -> asiakaslähtöisyys, osallisuus, suunnitelmalliset ja tavoitteelliset palveluprosessit toiminnan pohjaksi Matti Tuusa 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 3
Kuntoutuksen nykytilanne Suomessa Kuntoutuspalveluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia tunnetaan huonosti; ohjaus kuntoutuspalveluihin ontuu, asiakkaiden kuntoutustarpeita ei tunnisteta, kuntoutuksen mahdollisuudet jäävät usein käyttämättä tai kuntoutus käynnistyy liian myöhään Asiakkaan prosessiin on vaikea kytkeä rinnakkain ja samanaikaisesti eri palveluja Lähiyhteisöjen huomioiminen sekä työpaikkojen ja esimiesten mukaanotto riittämätöntä -> lähipalvelut, arkikuntoutus, kuntoutus osaksi työpaikan työkykyjohtamista ja työkyvyn tuen prosesseja Kuntoutus on jäänyt marginaaliin sote- ja maakuntauudistuksessa ja siitä käytävässä keskustelussa Matti Tuusa 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 4
Kuntoutuksen uudistamiskomitea Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallituskaudella toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusmenot olivat vuonna 2013 arviolta 1,9 miljardia euroa, joista palveluihin käytettiin noin 1,5 miljardia ja kuntoutuksen aikaiseen toimeentuloturvaan noin 350 miljardia euroa Tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla tuetaan ja vahvistetaan kuntoutujan arjessa, työssä ja opiskelussa pärjäämistä, kotona asumista ja aktiivista osallistumista sekä pidennetään työuria STM:n asettama monialainen komitea työskentelee 1.9.2016-30.9.2017, puheenjohtajana Kari Välimäki (tj. Merimieseläkekassa). Komitean tueksi on nimetty kaksi jaostoa: toimintakykyjaosto ja työelämäjaosto. 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 5
Kuntoutuksen uudistamiskomitea Komitean tehtävänä on arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti Tavoitteen saavuttamiseksi on uudistettava toimintakyvyn ja työelämään liittyvän kuntoutuksen lakisääteiset edellytykset, kuntoutukseen pääsyn perusteet sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 6
Kuntoutuksen määritelmä Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia. Komitean määritelmän mukaan kuntoutuminen on prosessi, joka tavoitteena on toiminta- ja työkyky. Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista sekä keskeistä on tukea kuntoutujan omaa aktiivisuutta. Kuntoutus on osa saumatonta palvelujärjestelmää, jossa tuetaan myös lähipiiriä ja kehitetään toimintaympäristöä kuntoutuja suoriutumisen parantamiseksi. 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 7
Kuntoutuksen uudistamiskomitea Komiteatyön ehdotusten avulla luodaan yhtenäinen järjestelmä, joka mahdollistaa saumattoman kuntoutumisprosessin eri asiakasryhmille (vammaiset lapset, työikäiset työssä olevat, työikäiset työttömänä olevat, ikääntyneet koko väestön yhdenvertainen pääsy tarpeen mukaisiin kuntoutuspalveluihin, työllisyyden edistäminen, työurien pidentäminen ja yhteiskunnallisen eriarvoistumisen torjuminen toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin pääsy toteutuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa; suunnitelma sisältää kuntoutuksen tavoitteet, sisällön, keston, seurannan ja arvioinnin monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhön paluun ja opiskelun prosesseja integroituna palvelukokonaisuutena 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 8
Kuntoutuksen uudistamiskomitea vahvistaa kuntoutujan kykyä kantaa vastuuta oman toimintakykynsä edistämisestä ja ylläpidosta kuntoutuksen painopisteen siirtäminen laitoksista ihmisen arjessa tapahtuvaksi toiminnaksi valtakunnallinen ja alueellinen koordinointi eri vastuutahojen ja toimijoiden roolien selkiyttäminen ja yhteen sovittaminen yhtenäiset seurantatiedot, joiden avulla kuntoutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia pystytään arvioimaan yksilöllisten kuntoutumisprosessien, palveluntuottajien sekä järjestäjä- ja rahoittajatahojen osalta resurssien käyttö läpinäkyväksi ja tehokkaaksi ja oikeudenmukaisesti kohdentuvaksi parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto käyttöön 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 9
Sosiaalinen kuntoutus lakisääteistä vuodesta 2015 Sosiaalihuoltolaki voimaan 1.4.2015. Kuntoutuksen näkökulmasta hyviä periaatteita: Asiakkaan osallisuuden tukeminen, asiakaslähtöisyys, oikea-aikainen tuki ja apu Asiakkuuden alussa tuen ja palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakassuunnitelma, mahdollisuus omatyöntekijään Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat-> tehostettu tuki 17 Sosiaalinen kuntoutus: Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. 5.10.2017 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 10
SOSKU-hankkeen 2016 tekemän kuntakyselyn tuloksia Kunnissa ei ole riittävästi sosiaalisen kuntoutuksen palveluja Sosiaalihuoltolain velvoitteiden täyttämisen koetaan lisäävän kuntien kustannuksia ja lisäävän henkilöstöresurssien tarvetta. Näkemykset kuitenkin jakautuvat tämän suhteen. Toisaalta tulevan perustoimeentulotuen siirron Kelaan odotetaan vapauttavan resursseja uudenlaiseen työotteeseen. Sosiaalihuoltolakia ei tunneta kovin hyvin muissa kuntien palveluissa. Uudistetun sosiaalihuoltolain toimeenpanoon tarvitaan lisää ohjausta ja koulutusta. Asiakasseurantaa ja arviointia tehdään monilla eri välineillä. Tähän kaivataan yhtenäisempiä valtakunnallisia käytäntöjä Valtakunnallisen valvonnan ja ohjauksen puute koetaan jossain määrin ongelmaksi eikä niistä ole saatu tarpeeksi tietoa. 11 5.10.2017
SOSKU-hankkeen kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen lainsäädännöstä Pykälän väljyys luo mahdollisuuksia, mutta myös epäselvyyttä Pykälä on sikäli hyvin väljä, että sitä voidaan tulkita monin eri tavoin ja jokainen kunta voi toteuttaa sosiaalista kuntoutusta hyvin eri tavalla. Sosiaalista kuntoutusta ei tunneta muualla kuin sosiaalitoimessa Tarvitaan vahvaa tietoa ja linjausta sosiaalisesta kuntoutuksesta SOTE:n johdolta, jotta toiminta kehittyisi lain mukaiselle tasolle Puuttuva tuki johdolta kuntaorganisaatio ei riittävästi tue yksittäisiä työntekijöitä tekemään (sosiaalityötä) sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä. Resurssiongelmat Aikuissosiaalityössä ei ole aina aikaa paneutua pykälään, koska työntekijöitä on vähän ja pääpaino on kirjallisten hakemusten teossa. 12 5.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä
SOSKU-hankkeen kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen lainsäädännöstä Asiakkaiden osallistuminen Lähtökohtaisesti asiakkaita kyllä kuullaan heidän oman tilanteensa kartoittamiseksi sekä palvelun suunnittelemiseksi, mutta varsinkin sosiaaliseksi kuntoutukseksi nimettyjen palveluiden ulkopuolella asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä sekä toteutuksessa on satunnaista. Yhteistyön llatu vaihtelee paikkakunnittain Toisten hallinnonalojen palveluista ei aina tiedetä paljoa, esimerkiksi sosiaalipalveluissa ei tiedetä työllisyyspalveluista ja toisinpäin. Rakenteelliset uudistukset vaikeuttavat tällä hetkellä kehittämistä Palveluiden jäykät rakenteet ja ajattelutavat Sosiaalista kuntoutusta ei yhteistyössä muiden palveluiden kanssa nähdä vielä kokonaisvaltaisena prosessina, vaan edelleen yksittäisenä palveluvalikon toimenpiteenä, jota voidaan yksittäisille asiakkaille myöntää tai hankkia. 13 5.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä
Tulevaisuuden ennakointia Sote ja maakuntauudistus -> palvelujen järjestämisvastuu isommille harteille, sosiaali-terveys- ja työllistymistä tukevien palvelujen yhteensovittaminen Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen-> nuorille monialaisen matalan kynnyksen palvelutoiminnan ulottaminen joka kuntaan. Entä yli 30- vuotiaille? Kasvupalveluja ja rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevat lakiesitykset -> palvelujen yhteensovittaminen sote-palvelujen kanssa; TYP-palvelujen jatkuvuus? Vastuu vaikeasti työllistyvien palveluista? Maakuntien itsenäisyyden korostuminen -> syntyykö maahan 18 keskenään täysin erilaista toimintamallia 14 5.10.2017
Tulevaisuuden ennakointia Kuntoutuksen uudistamiskomitea -> saumattomien palveluketjujen vieminen maaliin asti -> arki sujuu, työllistyminen tai työssä jatkaminen mahdollistuvat mahdollisimman monien kohdalla Monia erilaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessin hallitsemiseksi maakunnallisten toimijoiden, sote- keskusten, työterveyshuollon sekä muiden palveluprosessista vastuussa olevien toimijoiden on otettava käyttöön case management työote. Kuntoutuksen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistuminen & palveluintegraatio -> sote/toimintakykykuntoutus, asiakkaan koko elämäntilanne kuntoutussuunnitelman ja palveluprosessin pohjaksi 15 5.10.2017
Tulevaisuuden ennakointia Kelan ammatilliseen kuntoutuksen palvelut mahdollisia myös sellaisille nuorille, joilla on vaikea elämänhallintaongelma (ilman diagnoosia) (toteutumassa vuoden 2018 alusta?); sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen sekä muun työllistymistä tukevan toiminnan palvelujen toteuttaminen rinnakkain/portaittain Sosiaalihuollon järjestämän sosiaalisen kuntoutuksen kohdentaminen kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa oleville asiakkaille? Uusi työtoimintaa/työelämävalmennusta koskeva lainsäädäntö kuntouttavan työtoiminnan ja muun työtoiminnan tilalle; työelämätavoitteinen valmennuspalvelu, nykyisen kutyn elämänhallintaa tukeva palvelu osaksi sosiaalista kuntoutusta -> yksilöllinen valmennusote toiminnan pohjaksi 16 5.10.2017
Osallisuuden edistämistä vai lisää velvoitteita ja sanktioita? Tulevan kehittämistyön jännitteinä on panostetaanko ensisijaisesti ihmisten osallisuuden edistämiseen ja heidän omaehtoisuutensa tukemiseen vai edetäänkö velvoite- ja sanktiolinjalla Velvoite- ja sanktiolinjaa edustavat monet hallituksen tuoreet päätökset, mm. työn vastaanottamisvelvoitteen tiukennukset, työttömyys- ja muiden etuuksien vastikkeellisuuden lisääminen, sosiaaliturvan leikkaukset, Suunnitteilla on myös osallistavan sosiaaliturvan kokeilu vuonna 2018, jossa aikuissosiaalityöllä on keskeinen rooli ratkaisevaa tässäkin on johtaako malli kontrollin lisäämiseen palvelujen kustannuksella 17 5.10.2017
Kiitos!