YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Ympäristölupaosasto annettu julkipanon jälkeen

HÄMEEN YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖKESKUS Nro YLO/lup/145/05 Dnro HAM 2005 Y 125 131 Ympäristölupaosasto annettu julkipanon jälkeen 31.8.2005 ASIA Päätös Seppo Ali Lekkalan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Seppo Ali Lekkala Teuron kylätie 639, 31250 Teuro Puh: 050 5675808 Sähköposti: seppo.ali lekkala@reppu.net Y tunnus: 1114801 9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lihakarjakasvattamon toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojissa on laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja 540 lihanaudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Tammelan kunnan Teuron kylässä tilalla Ali Lekkala, kiinteistötunnus 834 442 0002 0039 6, käyntiosoitteessa Ojajärventie. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 4.4.2005. suoritemaksu 1200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI 13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI 15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tammelan kunnan ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan 4.6.1998 ja 24.4.2002. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia yhteensä 52,74 ha:n alalle ja lannan luovutussopimuksia yhteensä 37,6 ha:n alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Loimijoen (35.9) valuma alueen Pyhäjärven alueen (35.93) Teuronjoen valuma alueella (35.934). Teuronjokeen on vesiuomia pitkin matkaa noin 1,3 km. Eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Välihuhta niminen (0483410) III luokan pohjavesialue, jonne eläinsuojasta on matkaa noin 1,1 km. Lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön on nykyisistä eläinsuojista matkaa noin 220 m ja laajennuksesta noin 260 m. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotantosuunta Eläinsuojat Tilalla kasvatetaan vieroitettuja pihvivasikoita, jotka otetaan syksyllä noin kuuden kuukauden ikäisinä ja laitetaan teuraaksi noin vuoden päästä. Osa eläimistä myydään aikaisemmin keväällä astutussonneiksi emolehmätiloille. Nautojen vastaanottopihatossa on eläinpaikkoja 25 naudalle. Katettua tilaa pihatossa on 102 m 2 ja kattamatonta jaloittelualaa, joka toiminnanharjoittajan mukaan tullaan kattamaan, 56 m 2. Pihatossa ja jaloittelutarhassa on tiivis betonipohja ja jaloittelutarhassa 40 cm korkeat betonireunat. Kuivikepohja tyhjennetään lantalaan keskimäärin kerran kuussa. Pohjapinta alaltaan 320 m 2 :n suuruisessa hiehokasvattamossa on eläinpaikkoja 70 hieholle. Pihaton kuivikepohja tyhjennetään lantalaan kerran viikossa. Kuivikkeena käytetään turvetta. Pohjapinta alaltaan 1 320 m 2 :n suuruisessa nykyisessä kestokuivikepohjaisessa sonnipihatossa on eläinpaikat 206 lihanaudalle. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi, pohjapinta alaltaan 1 838 m 2 :n suuruinen, vinokuivikepohjainen kylmäpihatto, johon tulee eläinpaikat 240 lihanaudalle. Molempien eläinsuojien makuualueiden kestokuivikepohjat tyhjennetään kerran vuodessa ja ruokinta ja lantakäytävät pari kertaa viikossa. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 3 Lantavarastot Nykyisen sonnipihaton yhteydessä on kaksi katettua kuivalantalaa, joiden yhteenlaskettu varastotilavuus on 3 910 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan kaksi uutta kuivalantalaa, joiden varastotilavuudet ovat 1 332 m 3 ja 645 m 3. Uudet lantalat ovat katettuja. Pihattojen kuivikepohjat voidaan laskea mukaan lantavarastotilavuuteen. Vastaanotto osaston kuivikepohjan varastotilavuudeksi on hakemuksessa laskettu 80 m 3 ja hiehopihaton 200 m 3. Nykyisen sonnipihaton kestokuivikepohjan varastotilavuudeksi on ilmoitettu 425 m 3 ja uuden nautakasvattamon 600 m 3. Yhteensä lannan varastotilavuutta on hakemuksen mukaan 7 192 m 3. Enimmäiseläinmäärän mukaan laskettuna varastotilan tarve on vähintään 8 100 m 3. Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Eläimiä ei laidunneta. Esikuivattua säilörehua tehdään kolmeen kattamattomaan laakasiiloon noin 1 600 tonnia vuodessa. Puristeneste ja muut suotovedet pumpataan keräilykaivoista 19 m 3 :n suuruiseen maanpäälliseen umpisäiliöön. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 128,34 ha, josta omaa on 38 ha, vuokrapeltoa 52,74 ha ja sopimuspeltoa 37,6 ha. Lannasta levitetään 80 % viikoilla 16 24 ja 20 % viikoilla 34 44. Levityksessä käytetään purkavaa lantakärryä. Enimmäiseläinmäärän mukaan laskettuna levitysalaa tarvitaan vähintään 135 ha. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Vesihuolto ja jäteveden käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Tilalla on kaksi, tuotantokäytössä olevaa dieselöljysäiliötä eli ns. farmarisäiliötä, jotka ovat tilavuudeltaan 2 700 l ja 3 000 l. Toinen säiliöistä on sijoitettu betonilaatalle ja toinen tullaan toiminnanharjoittajan mukaan sijoittamaan tiiviille alustalle. Muita öljytuotteita, enintään 200 l, säilytetään konekorjaamossa. Muita kemikaaleja tilalla ei pääsääntöisesti varastoida lainkaan. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan kunnallisesta verkostosta. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lantalaan. Eläinsuojien yhteydessä ei ole WC tiloja tai muitakaan sosiaalitiloja, joista johdettaisiin jätevesiä. Lanta ja säilörehu varastoidaan vesitiiviissä varastossa. Kuivikkeena käytetään turvetta, joka sitoo hyvin ammoniakkia vähentäen haju ja kärpäshaittoja. Lantalat ovat katettuja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojista, lannan varastoinnista ja levityksestä. Eläinsuojien kuivikepohjista ja lantalasta tapahtuvaa ammoniakin haihtumista vähennetään käyttämällä kuivikkeena myös turvetta, joka sitoo parhaiten typpiyhdisteitä. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 4 Päästöt maahan ja vesiin Eläinsuojista ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta ja pesuvedet varastoidaan vesitiiviissä lantalassa ja säilörehu vesitiiviissä laakasiiloissa, joista puristeneste johdetaan vesitiiviiseen säiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Eläinkuljetukset keskittyvät pääasiassa syksyyn. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä/v Toimituspaikka kuolleet eläimet 0,5 1,0 t destruktiolaitos, Honkajoki Oy jäteöljy 200 l ongelmajätekeräys muut ongelmajätteet ongelmajätekeräys pilaantunut rehu kompostoidaan lantalassa ja ajetaan pellolle maanparannusaineeksi metalliromu metallinkeräys Keräilyä odottavia eläinraatoja säilytetään tällä hetkellä lantalassa pressulla peitettynä. Kylmäsäilytystilaa eläinjätteelle ei ole, mutta erillisen varastosäiliön hankintaa on harkittu. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakijan mukaan toiminta on luonteeltaan sellaista, ettei ympäristön kannalta haitallisia poikkeustilanteita pääse syntymään eikä suunnitelmaa niiden varalta ole esitetty.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hakija on täydentänyt lupahakemustaan 29.7.2005 nautojen vastaanotto osaston ja hiehopihaton osalta sekä toimittanut nykyisten lantaloiden ja laakasiilojen kuntotodistuksen. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla 4.5. 3.6.2005 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan lehdessä 4.5.2005. Hakemuksesta on 29.4.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 17.6.2005 suoritettu tarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen yhteydessä esiin tulleet tarkennukset ja täydennykset on esitetty toiminnan kuvausosassa. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 29.4.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Tammelan kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Tammelan kunnanhallitus toteaa 16.5.2005 päivätyssä lausunnossaan, että Teuron kylässä, jossa tilakeskus ja pellot sijaitsevat, ei ole yksityiskohtaista kaavaa eikä maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa, jolla ei vielä ole ympäristöministeriön vahvistusta, ole esitetty aluevarauksia. Tilakeskus ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sen lähellä ole suojelualueita. Lähin vesistö, Teuronjoki sijaitsee yli puolen kilometrin etäisyydellä eläinsuojista. Kunnanhallituksella ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. Tammelan kunnan ympäristölautakunta esittää 18.5.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Tilakeskus ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä suojelualueita ole lähistöllä. Tilan öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle. Vesistöihin rajoittuvien peltojen lannoituksesta tulee huolehtia siten, että vesistöihin joutuu mahdollisimman vähän ravinteita. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa 31.5.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: 1. Eläinjäte tulee toimittaa raatokeräilyn kautta käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Jätteet on varastoitava maa ja metsätalousministeriön vaatimusten mukaisesti. 2. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. 3. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny poh

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 6 javesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. 4. Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 5. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 6. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. 7. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Mm. nautojen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava siten, että ne ovat eläimille turvallisia ja että pitopaikan palovaara ja eläinten karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. 8. Terveysvalvonnalle ei ole tullut valituksia kyseisestä eläinsuojasta tai sen toiminnasta. Muistutukset Määräaikaan mennessä lupahakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja A esittää 1.6.2005 päivätyssä muistutuksessaan, että karjanlannan siirtoajo varastopaikalta pelloille keväisin ja syksyisin pitäisi sallia ainoastaan arkisin maanantain ja perjantain kello 07.00 18.00 välisenä aikana. Jo nykyinenkin, ajoittain vilkas lannanajo Ranttilantiellä (Ruokosuontiellä) viikonloppuisin on ollut jonkin verran häiritsevää muistuttajan vuokra asukkaiden kannalta. Hakijan vastine Hämeen ympäristökeskus on 7.6.2005 päivätyllä kirjeellä antanut hakijalle mahdollisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on tilalle tehdyn tarkastuksen yhteydessä antanut vastineen tehdyn muistutuksen johdosta ja se on kirjattu tarkastuspöytäkirjaan. Hakija toteaa, että lannan ajosta on keskusteltu muistutuksen tekijän kanssa ja on sovittu, että lantaa pyritään ajamaan muistutuksessa mainitun yksityistien kautta vain maanantain ja perjantain klo 7.00 19.00 välisenä aikana. Lantaa ajetaan kyseisen yksityistien kautta vuokrapellolle ja se on ainoa tieyhteys kyseiselle pellolle. Ko. yksityistiellä ei ole tiekuntaa. Pellon vuokrasopimuksessa on toiminnanharjoittaja velvoitettu osallistumaan tiellä olevan sillan korjauskustannuksiin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Seppo Ali Lekkalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Muistutuksessa on vaadittu, että lannanajo muistuttajan omistaman kiinteistön ohi kulkevalla yksityistiellä sallittaisiin vain maanantain ja perjantain klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Kyseinen yksityistie on ainoa tieyhteys toiminnanharjoittajan hallinnassa olevalle vuokrapellolle. Häiritsevää liikennettä on lähinnä lannan levitysaikana, mikä kyseisen peltolohkon osalta kestää vain muutamia päiviä. Liikenteestä aiheutuvaa haittaa ei näin ollen voida pitää naapuruussuhdelain

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 7 Lupamääräykset tarkoittamana kohtuuttomana haittana. Toiminnanharjoittajan antaman vastineen mukaan liikenteen järjestämisestä on muistuttajan kanssa sovittu. Muut lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Ali Lekkala, kiinteistötunnus 834 442 0002 0039 6, sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 540 lihanautaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisen enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastossa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 15 m 3 / lihanauta vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Enimmäiseläinmäärän mukaan laskettuna varastotilavuutta tarvitaan vähintään 8 100 m 3. Jos kuivalantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m 3 /lantalam 2. Selvitys lantavarastotilavuuden riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen uuden pihaton käyttöönottoa. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Lantavarastoksi voidaan laskea myös kuivikepohjat. Hakemuksen mukaan lannan varastotilavuutta on 7 192 m 3, mikä sisältää myös kuivikepohjat, joiden varastotilavuus on hakemuksessa osittain ylimitoitettu. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle tulee varastotilavuuden olla vähintään 8 100 m 3, joten selvitys on tarpeen toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai lantavesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastojen ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. ( YSL 7, 43, 45, NaapL 17 )

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 8 Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus. 4. Säilörehun varastosiilojen tulee olla vesitiiviitä ja puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Esikuivatun rehun puristenesteelle on varattava varastotilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni. Jos pilaantunutta säilörehua varastoidaan ja/tai kompostoidaan, se tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet kerätään vesitiiviiseen säiliöön. (YSL 43, 45 ) Säilörehun, myös pilaantuneen rehun, puristenesteet ovat voimakkaasti vesiä kuormittavia, joten määräys on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen, säilörehusiilojen ja kuivikepohjien kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lanta ja rehuvarastoja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja niille kertyvä lanta voidaan poistaa. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. 7. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan ja lantaloiden kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus nykyisten olemassa olevien eläinsuojien, lantaloiden ja rehusiilojen kuivatusvesistä on järjestettävä, jos se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuojakiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai lantavesien pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta ja lantavedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 )

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 9 Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mm. mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelualueelta tulevaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan ja virtsan pääsy vesiuomiin. 8. Eläintenpito, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. 9. Uuden eläinsuojan ja uusien lantaloiden lopulliset pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Laajennuksen osalta hakemusasiakirjat sisältävät ainoastaan luonnostason piirustukset. Lopullisten piirustusten toimittamisella varmistetaan eläinsuojien luvanmukaisuus. 10. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 4 hiehoa tai lihanautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 135 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. Selvitys levitysalan riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuukautta ennen, kun eläinmäärä ylittää hakemuksessa ilmoitetun levitysalan salliman eläinmäärän. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Hakemuksen mukaan lannan levitysalaa on 128,34 ha ja luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levitysalaa tulee olla vähintään 135 ha, joten selvitys on tarpeen toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi 11. I ja II luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeus

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 10 suhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. 12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistapauksissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää hygieenisesti ja siten suojattuna, ettei jäte joudu haittatai petoeläinten syötäväksi. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla keräilyjärjestelmän edellyttämää odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 11 14. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa laponestolaitteella ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 16. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 12 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät eläinlajeittain tiedot laidunnettavista eläinmääristä ja laidunalasta toteutuneet lantamäärät käytettävissä oleva lannan varastotilavuus tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat muut jätemäärät ja toimituspaikat tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo ja pelastusviranomaiselle ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 )

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 13 Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM RCO C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Tammelan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä vesistön rannalla. Eläinsuojasta lähimpään naapurikiinteistöllä si

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 14 jaitsevaan asuinrakennukseen on matkaa noin 220 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on nautakarjan kasvatustoiminnan laajentaminen nykyisessä tilakeskuksessa ja lupamääräyksissä edellytetään toimia hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 135 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 128,34 ha, mutta levitysalan riittävyys varmistetaan lupamääräyksin. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.8.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 15 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6 8,28, 31, 34, 36 38, 41 43, 45, 46, 51 57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Seppo Ali Lekkala saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Tammelan kunta, kunnanhallitus Tammelan kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Hakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan lehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962.

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 16 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi insinööri Marja Hiitiö

Ympäristölupaosasto 31.8.2005 HAM 2005 Y 125 131 17

Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300