Valtuusto 22.08.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 Kaupunginhallitus 206 20.6.2016 102 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki, puh. 046 877 1869 Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 Tiina Ahonen, puh. 050 382 7250 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun 14.3.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien nuorten asuntotilannetta Espoossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Pajusen ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys 14.3.2016 Selostus Sanna Lauslahti ja 34 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet 14.3.2016 kirjatun valtuustokysymyksen, jossa kysytään, mitä Espoon kaupunki tekee, että nuoret saisivat enemmän tukiasuntopaikkoja ja tätä myötä pääsisivät elämässään eteenpäin. Valtuustokysymyksessä kysytään myös, mitä Espoon kaupunki tekee, että nuorten asunnottomuus vähenisi ja tukeeko Espoon kaupunki nuorten kohdalla Asunto ensin - periaatetta.
Valtuusto 22.08.2016 Sivu 2 / 2 Valtuustokysymyksessä mainitaan, että kysymys sai alkunsa Vamosnuorten tapaamisessa. Nuoret kirjoittivat kysymyksen taustat ja kysymykset. Vamos Espoossa nuorten keskuudessa on ollut jo pitkään huoli nuorten asumisesta. Aihe on noussut esille myös muilla toimijoilla, jotka sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimessa kohtaavat nuoria. Valtuustokysymyksessä todetaan, että oman kodin löytäminen on vaikeaa ja pienten asuntojen vuokrat Espoossa huimia, ja että Espoon asunnoilta tuntuu nuoren olevan mahdoton saada asuntoa. Valtuustokysymyksessä mainitaan, että monella nuorella on tarve myös tuettuun asumiseen sekä palveluasumiseen, ja että näihin on Espoossa erittäin pitkät jonot, esimerkiksi Itäviitta-yhteisöasumiseen ja NAL:n tukiasumiseen voi nuori joutua odottamaan useita kuukausia, joskus lähes vuoden, ja mielenterveyspuolen palveluasumiseen jono voi olla jopa vuodesta kahteen. Valtuustokysymyksen mukaan siirtymiset sairaalahoidosta palveluasumiseen ja palveluasumisesta tuettuun asumiseen ovat hyvin hitaita. Kysymyksen mukaan nuoret ovat kuvanneet tilanteen olevan jumissa, kun vähemmän tukea tarvitsevat nuoret tai jo kuntoutuneet eivät pääse asumisessaan eteenpäin ja vievät palveluasumisen paikkoja niitä tarvitsevilta nuorilta. Espoossa on vuosittaisessa ARA:n asunnottomuustilastossa tilastoitu vuoden 2015 lopulla olleen 136 asunnotonta nuorta. Vuoden 2014 lopulla asunnottomia nuoria Espoossa oli 159 henkilöä. Nuorten asunnottomuus Espoossa on siis kääntynyt laskuun ja vähentynyt 23 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Espoo on tietoinen nuorten vaikeasta asuntotilanteesta ja tekee aktiivisesti työtä asian eteen. Espoon kaupunki on mukana valtakunnallisessa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ohjelmassa (nk. Aune-ohjelma) vuosien 2016-2019 aikana. Yhtenä painopistealueena ohjelmassa on nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ohjelmassa periaatteena jatkuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmista tuttu Asunto ensin -periaate, jota Espoo edelleen tukee myös nuorten osalta. Espoon tarinaan kasvavana metropolialueena liittyvät nopea väestönkasvu ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu, jotka lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Tavoitetta tukee kaupungin palveluvalikoiman muodostama ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuus. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä.
Valtuusto 22.08.2016 Sivu 3 / 3 Tavallinen vuokra-asuntokanta Espoon Asunnot Oy:ltä saatujen asukasvalintatietojen mukaan vuonna 2015 kaikista yhden hengen asunnon saaneista ruokakunnista oli jopa 34 % alle 25-vuotiaita nuoria. Espoon Asunnoilla on jatkuvasti asunnonhakijoita huomattavasti enemmän kuin mitä asuntoja vapautuu. Espoon Asunnot pyrkii aktiivisen asumisneuvonnan avulla ehkäisemään nuorten asunnottomuutta puuttumalla vuokravelkoihin ja asumisen ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tekemällä jatkuvaa yhteistyötä kaupungin jälkihuollon ja sosiaalityön kanssa. Espoon Asunnot on lisännyt myös nuorten tukiasuntojen määrää vuonna 2015. Tuettu asuminen Espoon kaupungin palveluvalikossa on sekä tuetun asumisen että kotiin vietävän tuen palveluja nuorille. Kaupunki ostaa tukiasumista useilta eri palveluntuottajilta nuorten tarpeiden mukaan. Kaupungin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä nuoren kanssa hänen kokonaistilannettaan ja palvelujen tarvetta sekä tekee asiakassuunnitelman. Mikäli nuorella on tuetun asumisen tarvetta, hänelle haetaan tukiasuntoa SAS (Selvitä-Arvioi-Sijoita) -työryhmän kautta. SAStyöryhmä kokoontuu kerran viikossa ja tekee palvelupyynnön pohjalta esityksen nuoren tilanteeseen parhaiten soveltuvasta tuetun asumisen paikasta. Nuori pääsee joko heti tuetun asumisen palvelun piiriin, tai jos palvelua ei ole heti saatavilla, hänet asetetaan jonoon odottamaan tukiasunnon vapautumista. Tukiasunnon jonotusajan pituus vaihtelee palveluntuottajittain vapautuvien asuntojen tilanteen mukaan. Espoo ostaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry:ltä yhteisöllistä asumista 10 nuorelle Itäviitta-yhteisössä ja samasta kiinteistöstä tukiasumista 12 jälkihuoltonuorelle. Tukiasumista tarvitseva nuori joutuu jonottamaan vapautuvaa tukiasuntoa useita kuukausia. Jonotusajat Itäviitta-yhteisöön ovat olleet pitkät, koska yhteisössä jo asuvat nuoret eivät ole olleet valmiita siirtymään asumispolulla eteenpäin tavalliseen vuokra-asumiseen. Nuori odottaa asuntoa vanhempiensa, sukulaistensa tai kaveriensa luona tai joissakin tapauksissa kaupungin järjestämässä tilapäisessä asumisessa. Espoon Nuorisoasunnot ry tarjoaa yhdessä NAL-palveluiden kanssa tukiasuntoja nuorille. NAL-palvelut pystyy pääsääntöisesti järjestämään asunnon kaikille heille ohjatuille tuetun asumisen asiakkaille 1-3 kuukauden sisällä. Nuorten tuetun asumisen asiakkaiden määrä on tilastojen mukaan jatkuvasti kasvanut. Maaliskuussa 2016 tuetun asumisen palveluiden piirissä on ollut yli 60 alle 30-vuotiasta nuorta. Maaliskuussa 2015 vastaava luku oli 33 nuorta. Paavo - pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (2008-2015) liittyen Espoossa on vielä toteutumassa uusia tukiasuntokohteita nuorille. Espoo on varannut kolme tonttia nuorten asumiseen, yhteensä noin 200 uutta asuntoa. Friisinmäenaukion hanke käynnistynee vuonna 2017.
Valtuusto 22.08.2016 Sivu 4 / 4 Y-Säätiön tarkoitus on rakentaa tontille yhteensä 55 asuntoa, joista 31 on nuorten tukiasuntoja ja 24 normaaleja nuorille suunnattuja vuokraasuntoja. Suviniityn hanke tuottaa 12 tukiasuntoa nuorille ja 69 ns. normaalia asuntoa. Kohteen rakentaminen käynnistyy vuonna 2016. Lisäksi Nuorisosäätiölle on varattu tontti Holmanpuisto II alueelta noin 50 asunnon rakentamiseen. Kohteen rakentaminen alkanee vuonna 2017. Espoo pyrkii edelleen lisäämään nuorten ja aikuisten tuetun asumisen palveluvalikoimaa parhaillaan käynnissä olevalla Allianssi-hankinnalla. Tavoitteena on löytää yhteistyössä Allianssin osapuolten kanssa uudenlainen kokonaisvaltainen ja kuntouttava palvelukonsepti runsaasti palveluja käyttävälle asiakasryhmälle. Tuen tarpeessa olevia asiakkaita arvioidaan olevan noin 130-180 asiakasta vuosittain. Lisäksi Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut on parhaillaan kilpailuttamassa asumispalveluja, myös tuetun asumisen osalta. Mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen Erikoissairaanhoidon osastohoitoa ja mielenterveysasiakkaiden palveluasumista käytetään eri tarkoituksiin. Palveluasuminen on eri palveluntuottajilla erihintaista ja riippuu tuen määrästä. Palveluasumiseen liittyy myös aina avohoito, minkä vuoksi hintojakaan ei voi vertailla helposti. Joillekin nuorille saattaa olla tarpeen järjestää palveluasuminen osastohoidon jatkoksi, mutta suurempi osa hyötyisi tavallisesta vuokraasunnosta johon saa riittävästi tukea. Palveluasuminen järjestetään keskitetysti mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa, jossa tiedossa olevien asumispalvelujen tarvitsijoiden tilannetta seurataan viikoittain. Asiakkaan asumisen tilanne ja asumispalvelun tason tarve kartoitetaan yhdessä asiakkaan ja hoitotahon kanssa. Jos asiakkaalla on koti, voidaan tarjota kotiin annettavaa tukea, tai asiakkaalle voidaan järjestää tukiasunto (palveluntuottajan asunto ja sinne annettava tuki) tai palveluasumista (ryhmäasumista, jossa henkilökunta paikalla päivisin) tai tehostettua palveluasumista (ryhmäasumista, jossa henkilökunta paikalla ympärivuorokauden). Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät asumisratkaisun noin viiden viikon sisällä. Palveluasumiseen jonottaa 3-7 henkilöä. Välivuokrausmalli nuorten asumisessa Espoon kaupunki ja Y-Säätiö ovat käynnistäneet maaliskuussa 2016 yhdessä Ympäristöministeriön kanssa pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on saada lisää vuokra-asuntoja asunnottomille nuorille uudentyyppisellä välivuokraukseen perustuvalla mallilla. Espoossa sijaitsevat asunnot
Valtuusto 22.08.2016 Sivu 5 / 5 vuokrataan yksityisiltä vuokranantajilta, ja Espoo vastaa niiden asukasvalinnasta. Välivuokrausmallissa on tarkoitus lisätä käytettävissä olevaa asuntokapasiteettia asunnottomuuden torjumiseksi. Yhteenveto Yhteenvetona todettakoon, että Espoossa oli 136 asunnotonta nuorta vuoden lopussa 2015. Espooseen on valmistumassa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (Paavo-ohjelma 2008 2015) liittyen yhteensä noin 200 uutta vuokra-asuntoa nuorille vuosina 2016 2017. historia Kaupunginhallitus 4.4.2016 118 Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun 14.3.2016 tekemään valtuustokysymykseen nuorten asuntotilanteesta voida asetetussa määräajassa antaa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 25.4.2016 56 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun 14.3.2016 tekemään valtuustokysymykseen nuorten asuntotilanteesta voida asetetussa määräajassa antaa. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.5.2016 72 Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun 14.3.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien nuorten asuntotilannetta Espoossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Valtuusto 22.08.2016 Sivu 6 / 6 Käsittely Esittelijä lisäsi selostusosaan uuden kappaleen yhteenveto. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 20.6.2016 206 Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun 14.3.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien nuorten asuntotilannetta Espoossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Valtuusto 22.08.2016 Sivu 7 / 7