Toimintakertomus 2002 1
SISÄLLYSLUETTELO 3 Intendentin katsaus I VARSINAINEN TOIMINTA 5 1 Konserttitoiminta 7 2 Kummilapsiprojekti 3 Konserttimatkat 8 3.1 Ulkomailla 9 3.2 Kotimaassa 10 4 Yleisö 11 Konserttitilasto 2002 13 5 Levytys- ja taltiointitoiminta 14 Levyarvostelut 16 6 Varsinaisen toiminnan arviointia 18 Kotimaan konserttiarvostelut INTENDENTIN KATSAUS 120 vuotta kaupungin ääniä II TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 22 1 Tiedotus ja markkinointi 23 2 Yhteistyö Pro Filharmonian kanssa 24 III HENKILÖSTÖ IV TALOUS 24 1 Varsinainen toiminta 25 2 Kiertueet LIITTEET 27 Orkesterin vakinaisessa työsuhteessa oleva henkilökunta 29 Orkesterin johtokunta 30 Konserttiliite 40 Orkesterin diskografia 42 Orkesterin ulkomaankiertueet
Vuosi 2002 onnistui orkesterin osalta erinomaisesti. Uusia ennätyksiä saavutettiin yleisömäärän, kausikorttimyynnin, taloustavoitteiden ja itse asetettujen taiteellisten haasteiden osalta. Finlandiatalossa on 1 700 istumapaikkaa ja kaupunginorkesterin konserteissa salin keskimääräinen käyttöaste oli yli 80%. Konserttien kokonaismäärä toteutui suunnitellulla tasolla ja kuulijoita oli kaikkiaan 110 316 henkilöä. Konserttiohjelmiston rungon muodostavien Klassikko- ja Suosikkisarjojen vetovoima jatkuu ja kausikorttien määrä ylitti ensi kerran 4 000 kappaleen vuositason. Myös sarjojen ulkopuolella järjestettiin yleisöä suuresti kiinnostaneita tapahtumia. Toukokuussa mittava Rautavaara & Franck -konserttisarja onnistui yli ennakko-odotusten; uudet ohjelmakokonaisuudet innostivat niin muusikoita kuin kuulijoitakin. Konserttien yhteyteen järjestetyt taiteilijakeskustelut olivat olennainen osa konserttikokonaisuutta. Lokakuussa tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun 25-vuotias säveltäjä-kapellimestari Robert Kajanus johti ensimmäisen kerran perustamaansa 36 muusikon sinfoniaorkesteria Keisarillisen Aleksanterin yliopiston juhlasalissa ohjelmassaan mm. Beethovenin Kohtalonsinfonia. Helsingin kaupunginorkesterin syntysävelet olivat kajahtaneet. Tänään Helsingin kaupunginorkesteri on vanhin sinfoniaorkesteri Pohjoismaissa ja sen kokoonpanoon kuuluu 98 muusikkoa. Orkesterin juhlavuosi huomioitiin useaan otteeseen, mutta aina työn merkeissä. Ylikapellimestari Leif Segerstamin johtamassa 120-vuotisjuhlakonsertissa lokakuun 3. päivänä kuultiin Tshaikovskin viulukonsertto viulutaiteilija Réka Szilvayn esittämänä sekä Sibeliuksen 2. sinfonia. Konsertti oli loppuunmyyty niin kuin moni muukin syksyn konserteista. Kaupunginorkesteri osallistui kesäkuussa Singapore Arts Festi- valiin ensimmäisenä pohjoismaisena orkesterina ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Viikon aikana soitettiin kolme konserttia, joiden ohjelmistoon mahtui kymmenen eri teosta. Suomen suurlähetystö järjesti samaan aikaan Finnish Festival -tapahtuman, johon kaupunginorkesterin konsertit myös yhdistettiin. Kummilapsiprojekti on vakiinnuttanut asemansa orkesterin toiminnassa ja tapahtumia järjestetään kerran kevätkaudella ja kerran syyskaudella. Keväisin toteutetaan aktiivista osallistumista vaativia workshoppeja ja syksyisin keskitytään konsertinomaisempaan tapahtumaan. Kummilapsiperheet ovat aktiivisia ja innostuneita. Tapahtumiin on osallistunut noin puolet projektiin ilmoittautuneista eli runsaat 2 400 perhettä kulloinkin. Yhteyttä pidetään myös ulkomaille muuttaneisiin kummilapsiin; heitä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä perhettä. Vuosi 2002 värittyi jo osaltaan Helsingin kaupungin talousvaikeuksien esiin tulolla. Uutinen vaikutti välittömästi orkesterin toimintaan, sillä konserttikauden aikana tehdään taiteellisia suunnitelmia ja taloudellisia päätöksiä monille vuosille eteenpäin. Suuret, pitkäkestoiset hankkeet joutuivat erityisen tarkastelun kohteeksi. Tilanteesta huolimatta kaupunginorkesterin tulevaisuus näyttää varsin positiiviselta. Elina Siltanen Intendentti 3
I Varsinainen toiminta 4
I.1 KONSERTTITOIMINTA Orkesterin konserttitoiminnan taiteellisesta suunnittelusta ja konserttiohjelmien laadinnasta vastasivat intendentti ja ylikapellimestari apunaan taiteellinen toimikunta. Intendentin kutsumana valmistelevana asiantuntijaryhmänä toimi kolmen muusikon työryhmä intendentin adjutantit. Tämä ryhmä kokoontui säännöllisesti viikoittain ja valmisteli ohjelmasuunnitelmia taiteelliselle toimikunnalle. Konserttivuosi muotoutui vakiintuneeseen tapaan Suosikkisarjojen ja Klassikkosarjan konserttien pohjalta. Tavoitteen mukaisesti Helsingissä soitettiin sinfoniakonsertteja yhteensä 48 ja tavoitekuulijamäärä ylittyi lähes 10 000 kuulijalla. Helsingin Tuomiokirkko vietti 150-vuotisjuhlaa ja Cantores Minores -poikakuoro 50-vuotisjuhlaa helmikuussa. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan, Cantores Minores -poikakuoron ja kaupunginorkesterin yhteistyönä toteutettiin Mendelssohn- Bartholdyn oratorio Paulus. Kaupunginorkesteri on yksi neljästä Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaalin pääjärjestäjästä. Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastasi säveltäjä Kimmo Hakola. Tapahtuman keskeinen säveltäjävieras ja konserttien pääkapellimestari oli Esa-Pekka Salonen. Musica nova -konsertissaan orkesteri esitti Salosen johdolla kapellimestarin omat sävellykset Giro ja Gambit sekä Lutoslawskin teoksen Livre pour Orchestre ja Stravinskyn Mavra-oopperan konserttiversiona. Vappumatineat toteutettiin yleisön toivomalla perinteisellä tavalla. Solisteina esiintyivät orkesterin oma viulisti Jani Lehtonen sekä sopraano Johanna Rusanen ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Sekä televisio että radio lähettivät jälkimmäisen konsertin suorana lähetyksenä. Vuoden suurtapahtuma oli toukokuussa järjestetty 3-viikkoinen Rautavaara & Franck -konserttisarja. Kapellimestari Mikko Franck suunnitteli konserttikokonaisuudet säveltäjä Einojuhani Rautavaaran koko tuotannon ympärille kamarimusiikista lauluihin eri oopperoista. Orkesterin tilauksesta Rautavaara sävelsi teoksen Adagio Celeste jousiorkesterille, jonka kantaesitys kuultiin tapahtuman aikana. Ooppera Auringon talo esitettiin kahdesti konserttiversiona, jossa nuorista suomalaisista laulajista koottu solistiensemble onnistui hyvin. Mikko Franck suunnitteli kokonaisuudessaan hienon tapahtumaohjelman yhdistelemällä samaan konserttiin sekä kamarimusiikkiteoksia että teoksia suurelle orkesterille. Nämä konsertit saivat vielä lisäväriä yllättävillä säveltäjän ja kapellimestarin välisillä keskusteluilla teosten välissä. Rautavaara & Franck -tapahtuma onnistui yli ennakko-odotusten; uudet ohjelmakokonaisuudet innostivat niin muusikoita kuin kuulijoitakin. Konserttien aikana ja välittömästi niiden jälkeen käydyt taiteilijakeskustelut olivat olennainen osa kutakin konserttia. Jotta säveltäjästä ja hänen viisi vuosikymmentä kattavasta tuotannostaan saatiin mahdollisimman laaja kuva, Finlandia-talon terassisalissa oli mahdollisuus päiväsaikaan ja konserttien edellä katsoa television taltioimia oopperaesityksiä videolta. Lisäksi videohuoneeseen oli koottu pieni piirustusnäyttely niistä töistä, joita pääkaupunkiseudun koululaiset tekivät vuonna 1998 Rautavaaran syntymäpäivän kunniaksi Angel of Light -teoksen innoittamina. Lipunmyynti oli erinomainen ottaen huomioon, etteivät Rautavaara-konsertit sisältyneet perinteisiin kausikorttisarjoihin. Tapahtuma ylitti kaikki ennakko-odotukset myös medianäkyvyyden suhteen. Kevätkausi päätettiin konserttimatkalla Singaporeen. Orkesteri osallistui Singapore Arts Festivaliin ensimmäisenä pohjoismaisena orkesterina ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Viikon aikana soitettiin kolme konserttia, joiden ohjelmistoon mahtui kymmenen eri teosta. Sibeliuksen viulukonserton solistina esiintyi jälleen viulutaiteilija Réka Szilvay. Suomen suurlähetystö järjesti samaan aikaan Finnish Festival 5
6 -tapahtuman, johon kaupunginorkesterin konsertit myös yhdistettiin. Syyskausi aloitettiin reippaasti Vierumäellä vietetyn urheilupäivän jälkeen valmistautumalla ensin Karjalohjalla soitettuun kesäkonserttiin ja sitten todelliseen kansanjuhlaan, Helsingin Juhlaviikkojen järjestämään Ylipormestarin Populaarikonserttiin. Senaatintorilla kapellimestarina toimi Atso Almila ja orkesteria avusti UMO. Yleisöä tässä usean solistin tapahtumassa oli runsaat 30 000 henkilöä. Helsingin Juhlaviikoilla soitetun toisen konsertin teemana oli nuori kapellimestari johtamassa Sibeliusta. Kaupunginorkesteria johti vuoden 2000 kansainvälisessä Sibelius-kapellimestarikilpailussa menestynyt Stefan Solyom ja solistina oli klarinettivirtuoosi Kari Kriikku, joka soitti Kimmo Hakolan klarinettikonserton. Orkesterin muusikot toteuttivat Ateneumin taidemuseossa kymmenennen kerran yleisömenestykseksi muodostuneen kamarimusiikkikavalkadin. Taiteellisina suunnittelijoina toimivat pasunisti Anu Fagerström ja kontrabassojen äänenjohtaja Ville Väätäinen. Muusikoita tapahtumassa oli mukana 85 ja esitetyn musiikin yhteiskesto yli 13 tuntia. Tilaisuus oli loppuunmyyty. Orkesterin konserttikalenterissa on muodostunut perinteeksi järjestää vuosittain jonkin merkittävän oopperan esitys konserttiversiona. Syksyn teoksena kuultiin ensimmäisen kerran Suomessa konserttikooste Enescun oopperasta Oidipe. Suuren työn ja vastuun onnistumisesta kantoivat yhdistetyt kuorot, Polyteknikkojen Kuoro ja Philomela. Georg Malmstén 100 vuotta -juhlavuosi huipentui orkesterin osalta lokakuussa järjestettyyn juhlakonserttiin, johon täyden salillisen lisäksi osallistui juhlavuoden suojelija presidentti Tarja Halonen puolisoineen. Konsertin ohjelma koostui Malmsténin keskeisimmistä ja tunnetuimmista lauluista ja päättyi yleisön yhteislauluna esitettyyn Lasten liikennelauluun. Juontajana konsertissa oli toimittaja Olli-Pekka Ihamäki. Juhlakonsertin sävellyksistä orkesteri teki ohjelmakokonaisuuden myös kummilapsille. Konsertin yhteydessä oli esillä Malmsténin elämää ja toimintaa valottava mielenkiintoinen näyttely, jonka materiaali oli koottu Malmsténsäätiöltä ja Malmsténin perikunnalta. Viime vuosina on vakiintunut käytäntö kutsua orkesterin solistiksi taiteilijoita myös omasta soittajistosta. Konserttimestari Erkki Palola esiintyi tammikuussa ns. koko perheen konsertissa ja vappuna viulusolistina esiintyi Jani Lehtonen. Konserttimestari Pekka Kauppinen soitti Beethovenin viulukonserton solistina Karjalohjalla ja trumpetin äänenjohtaja Hans Petter Stangnes Malmstén-konserteissa syyskaudella. Marraskuussa fagotin äänenjohtaja Bence Bogányi esiintyi Klassikkosarjassa von Weberin ja Jolivetin fagottikonserttojen solistina. Orkesterin toiminta on aktiivista myös varsinaisten konserttisarjojen ulkopuolella. Orkesterilla on tällä hetkellä merkittävä yhteistyösopimus Ondine-levy-yhtiön kanssa. Mahdollisuuksien ja sopimusten puitteissa orkesteri tekee maksimimäärän levytyksiä vuodessa. Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytys aloitettiin, ja ensimmäinen levy sisältäen 1. ja 7. sinfonian julkaistiin 120-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä lokakuussa. Amerikkalaisen säveltäjän Christopher Rousen teosten levytys jakaantuu parille vuodelle; vuonna 2002 äänitettiin viulutaiteilija Cho-Ling Linin kanssa säveltäjän viulukonsertto. Tämän lisäksi orkesteri soittaa Einojuhani Rautavaaran uusien teosten Suomen ensiesitykset ja levyttää teokset samassa yhteydessä. Kummilapsiprojekti on vakiinnuttanut asemansa orkesterin toiminnassa ja kehittynyt lasten kasvaessa ja osallistujien lukumääränkin kasvaessa. Vieläkin ilmoittautuu mukaan uusia, innokkaita vuoden 2000 helsinkiläisvauvoja. Kokonaisluku on nyt 4 650 perhettä. Orkesterin juhlavuosi päättyi loppuunmyytyihin juhlatilaisuuksiin, itsenäisyyspäivän konserttiin sekä jo perinteeksi muodostuneeseen Beethovenin 9. sinfonian esitykseen.
Ainutkertainen ja ainutlaatuinen idea kokonaisen vuosikerran kummiksi ryhtymisestä vuonna 2000 alkoi saada äänekästä vastakaikua kummilasten keskuudessa syksyllä 2001. Hankkeella saattaa olla käänteentekeviä seurauksia lasten suhteessa musiikkiin ja sen tekemiseen. Teksti Vuoden Valopilkku 2001 -kunniakirjasta I.2 KUMMILAPSIPROJEKTI Kummilapsiprojektin suosio jatkui ennallaan myös kolmantena vuonna. Keväällä järjestettiin toiminnallisia konsertteja sadan lapsen ryhmille Kanneltalossa, Malmitalossa ja Finlandia-talolla. Syksyllä kummilapset tutustuivat Georg Malmsténin lastenlauluihin Finlandia-talon konsertti-salissa. Konsertteihin on osallistunut noin puolet projektissa mukana olevista lapsiperheistä. Vuoden alussa orkesterille luovutettiin Valopilkku-kunniakirja (vuoden 2001 toiminnasta), ja se herätti laajalti median huomiota eri puolilla Suomea. Barnen levde sig in i musiken och sjöng med i sångerna och stadsorkestern, ledd av Markku Johansson, såg ut att stortrivas tillsammans med sin unga publik. - Visst passar det bra med musik på det här sättet för de små, säger Tytti Jalovaara. Dottern Riikka lyssnar gärna på musik hemma och trivs bra i Finlandia-huset till den levande musiken. Hufvudstadsbladet 5.11.2002 Myös vanhemmilta on saatu runsaasti myönteistä palautetta; konsertteja ja orkesterin tapaamisia pidetään erittäin tärkeänä ja positiivisena asiana. Kiitos kummitädeille ja -sedille ihanasta konsertista! Olen kertonut kaikille siitä kun iso mies tuli ovesta ja lauloi ja sitten oli Mikki ja huvituttitäti. Helmi Salonen 2v. P.S. Isältä kiitos arvostuksesta lapsia kohtaan, kun koko orkesteri oli paikalla frakeissa. 7
I.3 KONSERTTIMATKAT I.3.1 Ulkomailla Kesäkuussa kaupunginorkesteri vieraili ensimmäisenä pohjoismaisena sinfoniaorkesterina Aasian johtavilla taidejuhlilla Singapore Arts -festivaaleilla. Vuonna 2002 juhlille oli kutsuttu esiintyjiä yli kahdestakymmenestä maasta. Orkesterin konsertti kesäkuun 7. päivänä avasi samalla Singaporen Suomi-viikot, jotka kuuluivat em. taidefestivaalin tarjontaan ja jotka olivat kaikkien aikojen mittavin suomalaisen kulttuurin esittely Kaukoidän talousmetropolissa. Helsingin kaupunginorkesterin vierailukonsertit johti ylikapellimestari Leif Segerstam ja solistina esiintyi viulutaiteilija Réka Szilvay. Konsertit pidettiin Victoria Concert Hallissa. Loppuunmyydyn avajaiskonsertin lisäksi myös kaksi muuta konserttia olivat lähes täynnä. Kolme eri konserttikokonaisuutta sisälsivät seuraavat teokset: Sibeliuksen sinfoniat nro 1 ja nro 2, viulukonsertto ja Finlandia, Brahmsin sinfonia nro 1, Tshaikovskin sinfonia nro 5, Rautavaaran sinfonia nro 7 ja Segerstamin sinfonia nro 63. 8 The Straits Time -päivälehti otsikoi konserttiarvion näyttävästi etusivulla: Orchestral marathon: Big show from start to Finnish ja ohjasi lukijansa kulttuurisivuilleen toteamalla: The 98-member Helsinki Philharmonic s performance was simply majestic. Einojuhani Rautavaara s Symphony No. 7 opened the concert with a slow architectural build-up of big, bright sound. No doubt justice was done here to its subtitle, Angel of Light. Broad vistas of long-breathed melodies reminiscent of Finnish morning seascapes were captured in a swarm of glistening strings. Sibelius monumental Symphony No. 1... again, the strings were unimpeachable. The orchestral palette was a lush and bright Scandinavian sound with silvery violins that sang and basses that had bite; quite different from mellow British ensembles or precision-engineered American prototypes. The Business Times / Frank DeMeglio An evening to celebrate Nordic pride Indeed, seldom has an orchestra filled the Vic with such volume, deep and rich, and yet not a single note harsh. Said guest reviewer Mona Lim, it was a full-bodied sound, so warm and inviting. Virtuoso ensemble playing marked the evening, as in the slow movement of the 2nd Symphony, opening with a pizzicato dialogue between the basses and celli. Commented Singaporean composer John Sharpley: At first I thought that only one bass and cello were playing, until I opened my eyes and realised that both sections were playing together! In the end it leaves one wanting more, and yet, just around the corner comes another moment of equal beauty. Then, perhaps like the all too short Finnish summer, it too is gone.
I.3.2 Kotimaassa Orkesteri piti vierailukonsertin 17.8. Karjalohjan kirkossa. Karjalohjan seurakunta on järjestänyt vuodesta 1991 alkaen vuosittain elokuussa konsertin suurten sakraali- ja orkesteriteosten ympärille. Kaupunginorkesteri esitti ylikapellimestari Segerstamin johdolla Sibeliuksen toisen sinfonian ja Beethovenin viulukonserton solistinaan orkesterin konserttimestari Pekka Kauppinen. Ylimääräisenä soi Sibeliuksen Andante festivo. Lokakuun 11. päivänä orkesteri vieraili Tampere-talossa edellisenä iltana Finlandiatalossa pidetyn Klassikkosarjan konsertillaan, jonka johti Leif Segerstam. Klarinetisti Michael Collins esiintyi Nielsenin konserton solistina ja orkesterin omat harpistit Anni Kuusimäki ja Minnaleena Jankko-Segerstam vastasivat Segerstamin Naturevisions for Two Harps in Orchestral Emballages -uutuusteoksen solistisista osuuksista. 9
I.4 YLEISÖ Tavoite: 48 maksullista konserttia ja yleisötavoite 51 000 kuulijaa Helsingissä Kaupunginorkesteri soitti vuoden aikana kaikkiaan 81 konserttia, joissa kävi yhteensä 110 316 kuulijaa. Helsingissä järjestettiin maksullisia sinfoniakonsertteja 48 kertaa ja niiden kuulijamäärä oli 58 966. Finlandia-talossa järjestetyissä konserteissa vuonna 2002 oli keskimäärin 1 348 kuulijaa. Vastaava vuoden 2001 keskiarvo oli 1 299 henkeä ja vuoden 2000 keskiarvo 1 165 henkeä. Koululaisryhmät ovat aktiivisesti käyttäneet mahdollisuutta käydä maksutta orkesterin julkisissa kenraaliharjoituksissa ja konserteissa. Orkesterin kutsumina vieraina konserteissa kävi lisäksi satoja nuoria kuulijoita pääkaupunkiseudun musiikkiopistoista. Ulkoilmakonserttien kuulijamäärät perustuvat poliisin arvioimiin lukuihin. Klassikko- ja Suosikkisarjojen kausikorttimyynnin kehitys Kausikorttien myynti kasvoi 6% edellisvuodesta. Myytyjen kausikorttien määrä ylitti nyt ensi kerran 4 000 kappaleen vuositason. vuosi 2000 2001 2002 kevät 1528 1699 2139 syksy 1876 2218 2016 Aiempien vuosien tapaan kaupunginorkesterin omaan asiakasrekisteriin kerättiin aktiivisesti henkilö- ja osoitetietoja suora- ja asiakassuhdemarkkinoinnin tarpeisiin. Viereisellä sivulla vuoden 2002 konsertti- ja kuulijatilasto. 10
KONSERTTITILASTO 2002 KONSERTIT 2002 kpl myyty vapaaliput muut yhteensä Sinfoniakonsertit 47 48710 9664 0 58374 Vierailut 2 1392 200 1592 Messut, oratoriot 1 422 170 0 592 Kamarimusiikkikonsertit 1 486 314 0 800 Viihdekonsertit 5 4743 1940 6683 Kummilapsikonsertit 14 0 3788 3788 kpl TV 7 YLEISRADIO 10 EBU-LÄHETYS 1 PAIKALLISRADIO 0 INTERNETLÄHETYS 1 MUUT KONSERTIT Ulkoilmakonsertit 1 0 0 30000 30000 Julkiset kenraalit (21) 1 352 0 509 861 Kilpailut ym. 6 5079 224 0 5303 YHTEENSÄ 78 61184 16300 30509 107993 Konsertit ulkomailla 3 2323 0 0 2323 KAIKKI YHTEENSÄ 81 63507 16300 30509 110316 11
12
I.5 LEVYTYS- JA TALTIOINTITOIMINTA Levytysyhteistyö Ondine-levy-yhtiön kanssa jatkui. Vuonna 2002 julkaistiin yksi uusi levy: Sibelius: Symphonies 1 & 7 HPO & Leif Segerstam (ODE 1007-2) Orkesterin julkaisemat levyt viimeisten neljän vuoden aikana (1999-2002) ja niiden myyntitilasto 31.12.2002: Levynumero Nimi kpl ODE-914-2 Sibelius: The Tempest 6928 ODE-921-2 Rautavaara: On the Last Frontier 6721 ODE-927-2 Nallekarhu konsertissa 6611 ODE 936-2 Sibelius: Kantaatit 6478 ODE 950-2 Rautavaara: Autumn Gardens 8718 ODE 955-2 Shchedrin: Cello Concerto, Seagull Suite 1339 ODE 959-2 Tanejev: Concert Suite for Violin and Orchestra 2188 ODE 956-2 Filharmonikot Juhlatuulella 537 ODE 978-2 Rautavaara: Symphony 8 & Harp Concerto 4377 ODE 977-2 Rachmaninov: Piano Concertos 1 & 4 3882 ODE 1007-2 Sibelius: Symphonies 1 & 7 1953 Nallekarhu konsertissa -levyn myyntiluku sisältää vuoden 2000 kummilapsille lahjoitetut 4 600 levyä. Yleisradio radioi vuoden aikana kymmenen konserttia. MTV3 lähetti Senaatintorilta 24.8.2002 taltioidun Helsingin Juhlaviikkojen järjestämän Ylipormestarin populaarikonsertin 1.1.2003. Ohjelmalla oli 670 000 katsojaa (lähde: Finnpanel) 13
UUTUUSLEVY 2002 JEAN SIBELIUS: Sinfoniat 1 & 7 Leif Segerstam, johtaja Helsingin kaupunginorkesteri ODE 1007-2 Helsingin kaupunginorkesterin, ylikapellimestari Leif Segerstamin ja Ondine levyyhtiön menestyksekäs yhteistyö jatkui odotetulla Jean Sibeliuksen sinfonioitten kokonaislevytyksellä. Ensimmäinen julkaisu sisälsi 1. ja 7. sinfonian. Jean Sibelius astui sinfonian maailmaan 33-vuotiaana, täysikasvuisena taiteilijana. Ensimmäisen sinfonian valmistuessa vuonna 1899 säveltäjällä oli takanaan sinfonisiin runoihin painottunut nuoruudentuotanto kuten Kullervo (1892), Sadun ensiversio (1892) ja Lemminkäissarja (1893-96). Paljon niiden tummansävyisestä ja uhmakkaasta myöhäisromanttisuudesta on jäljellä esikoissinfoniassa. Neljännesvuosisadan aikana Sibelius kulki säveltäjänä pitkän uusiutumisen tien. Seitsemännessä sinfoniassa (1924) avautuu esikoissinfoniaan verrattuna täysin erilainen näkymä: ensimmäisen sinfonian kuohuvan dramaattisuuden tilalle on tullut seesteisen tasapainoinen, pohjimmiltaan klassistinen näkemys. Artistic Quality 10 / 10 Sound Quality These are magnificent performances... Segerstam invests the music with the raw energy that it needs to make its most powerful impression... In short, this is an unforgettable performance. Both symphonies enjoy superbly clear, rich recorded sound. This is a major Sibelius event. Ondine has waited long before venturing into these oft-recorded waters, and the wait has been worth it. www.classictoday.com Sibelius-tulkinnoissa valinnanvaraa Segerstam painottaa soinnillista pyöreyttä ja jatkuvuutta enemmän kuin partituurin yksityiskohtia. Hän rakentaa 1. sinfoniasta yhden suuren kaaren, joka pitää otteessaan myös finaaliosan vaikeasti toteutettavassa fantasiamuodossa. Etelä-Suomen Sanomat 10.11.2002 / Markus Luukkonen Leif Segerstamin johtama uusi Sibelius-sarja alkaa lupaavasti ja muhevasti Ondinen avauslevy hurmaa puhtaalla ja muhevalla soinnillaan, vapaalla hengityksellään ja läpikotaisin luontevalla otteellaan. Segerstam on niin sinut Sibeliuksensa kanssa, ettei hänen tarvitse yrittää mitään erikoista. Riittää, kun hän antaa musiikin virrata. Sibelius soi suurena ja täyteläisenä, selkeänä ja silti mehuisena. Sarja alkaa niin lupaavasti, että jatko-odotukset ovat korkealla. Helsingin Sanomat 18.11.2002 / Veijo Murtomäki 14
Segerstamin tyyliin ei kuulu osoitteleva kirjaimellisuus, vaan portaaton dynamiikka, sulavat ylimenot ja sinfoninen jatkuvuus... Koko levyllä HKO:n vahvuutena ovat valpas puupuhaltajisto ja kultivoitunut käyrätorvisektio. Rondo 10/2002 / Antti Häyrynen Segerstam ja Oramo Sibeliuksen parissa Segerstamin Sibeliuksessa on leiskuvaa oopperamaisuutta, hän ottaa enemmän riskejä (kuin Oramo) ja poikkeuksetta voittaa niissä. Erityisen ilahduttavaa on todeta, että Helsingin kaupunginorkesteri pärjää joka suhteessa birminghamilaisille. Segerstamin tulkinta seitsemännestä sinfoniasta on parhaita kuulemiani. Siinä on sinfonista näkemyksen laveutta kokonaisuuden pysyessä tiukasti kasassa. Länsi-Savo 6.12.2002 / Jaakko Haapaniemi Omaka par öppnar Sibeliusserie I ettan är Segerstam till hundra procent på sin mammas gata. Ingen av de sex övriga symfonierna är lika Sturm-und-Drang-mässig, lika yvig till sin karaktär. Segerstams starka sida är att han gör ett musikaliskt drama av varje sats i denna pathétique-inspirerade symfoni, inte minst i den extremt energiskt och yvigt utformade finalen. Hufvudstadsbladet 18.12.2002 / Mikael Kosk Hehkuvaa Sibeliusta Helsingin kaupunginorkesteri soittaa hehkuvasti, paikoin jopa kuumeisen kiihkeästi. Ensimmäisen sinfonian maailmaan Segerstamin leiskuva ote istuu kuin nakutettuna ja tuloksena onkin vaikuttava ja voimakas esitys. Seitsemännessä sinfoniassa Segerstam säilyttää toisaalta saman ilmaisun vimman, mutta pitää kuin ihmeen kaupalla teokselle tärkeän kuulakkaan kontrollin hallussaan. Tempot ovat välillä henkeä salpaavia... Tällä levyllä ei soitossa säästellä. Classica 2002/joulu-tammikuu / Eero Linjama Sinfonikon näkemys Sibeliuksesta Tulkinnoissaan Segerstam jättää oman persoonansa kunnioittavasti Sibeliuksen varjoon. Ensimmäisessä sinfoniassa hän osoittaa vahvuutensa sinfonisen jatkumon luojana; kaikki osaset palvelevat suurta kokonaisuutta... Pohjoismainen viileys tuntuu sopivan huonosti luonnehtimaan Segerstamin otetta; lämpö ja sinfoninen monumentaalisuus ovat avainasemassa. Seitsemäs sinfonia lipuu ylväästi kuin suuri purjelaiva... Äänitys on erittäin onnistunut. Se tuo sopivassa suhteessa lähietäisyyttä sekä kokonaiskuvaa. Helsingin kaupunginorkesterin puhaltajat ovat erityisen hyvässä vedossa. Turun Sanomat 29.1.2003 / Aija Haapalainen Hearing the Helsinki Philharmonic at home both in Sibelius and in their concert hall in Helsinki last year was to encounter an orchestra with a very distinctive approach to Sibelius and with a very individual sound. There may be more finished versions of these works, but Segerstam s certainly abound with excitement. Gramophone 1/2003 Segerstam johtaa ekstaasiin Kaukana ovat Vänskän nuorekas energia ja Berglundin erakkomainen askeettisuus, kun Segerstam yllyttää orkesterinsa Sibeliuksen sinfoniasarjan avauksessa estottoman yltäkylläiseen sointihurmioon. Ensimmäinen sinfonia tosin soi hieman itsetarkoituksellisenkin massiivisena. Seitsemäs sinfonia sen sijaan imaisee heti mukaansa. Vaikka sävelten vuo on nytkin valtaisa, jännite pitää ja pasuunateeman ilmaantuminen toteutuu komeammin kuin koskaan ennen. Kainuun Sanomat 18.2.2003 / Harri Hautala This new pairing is an issue to rank alongside Segerstam s outstanding Helsinki PO coupling of the Legends and Tapiola in its pungent character and re-creative spark. Assisted by alert and enthusiastic playing from his Helsinki band, Segerstam uncovers much illuminating detail within Sibelius meticulous canvas. You may not agree with every interpretative decision, but Segerstam never sells the music short, reveling in its passion and often daring originality. The Seventh is less provocative. I d rate this Seventh as one of the most imposing and highly charged of recent years. www.gramophone.co.uk KUUKAUDEN LEVY CHOC de Monde de la Musique 3/2003 15
I.6 VARSINAISEN TOIMINNAN ARVIOINTIA 16 Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen on todennut kirjoituksessaan työyhteisöille, että meidän kaikkien tehtävänä on tuottaa helsinkiläisten tarvitsemia palveluja. Toimintaamme ohjaavat kunnallisten luottamushenkilöiden strategiset linjaukset ja kaupungin yhteiset arvot; asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Näitä tavoitteita on käsitelty orkesterin johtoryhmässä ja edelleen kehitelty orkesterin toimintaa koskeviksi yhdessä muusikoiden kanssa. Johtosääntönsä mukaisesti kaupunginorkesteri vaalii kansainvälistä sinfoniaorkesteriperinnettä ja edistää suomalaista säveltaidetta. Kaikkien aikojen laajin suomalaisen nykysäveltäjän tuotannon esittely, toukokuinen Rautavaara & Franck -konserttisarja onkin jäävä orkesterin ja maamme esittävän säveltaiteen historiaan ainutlaatuisena mainetekona. Runsaan kahden viikon aikana soitettiin kuudessa konsertissa parikymmentä Rautavaaran teosta puolen vuosisadan ajalta. Vastaavia pienimuotoisempia Rautavaara-tapahtumia on maailmalla järjestetty mm. Lontoossa, Minneapolisissa ja Winnipegissa. Toukokuinen konserttisarja oli kuitenkin toistaiseksi kattavin läpileikkaus, sillä edustettuina oli maestron sävellyksiä sinfoniasta ja konsertosta oopperaan ja kamarimusiikkiin. Orkesterin johtosääntö edellyttää lisäksi, että kaupunginorkesterin konsertit täyttävät korkeat kansainväliset laatuvaatimukset ja palvelevat yleisöä monipuolisesti. Orkesterin taiteellinen taso on viime vuosina noussut ripeästi, mistä kertovat myös tähän toimintakertomukseen liitetyt kymmenet arvostelusitaatit sekä kotimaisesta että kansainvälisestä mediasta. Orkesterin ohjelmistopolitiikka on myös saavuttanut myönteistä vastakaikua kuulijakunnassa; kiitosta ja rakentavaa kritiikkiä on tullut monelta taholta. Ohjelmasuunnittelussa onkin otettu huomioon eri-ikäiset kuulijat; niin vauvat, koululaiset, uskollinen kausikorttiyleisö kuin satunnaiset kuulijatkin. Konsertteja on järjestetty myös muualla kuin kotisalissa Finlandia-talossa. Orkesteri on vieraillut pienemmin kokoonpanoin mm. Ateneumin taidemuseossa, Stoassa, Malmitalossa ja Kanneltalossa. Koko orkesterin ja UMO:n yhteinen esiintyminen Senaatintorilla Ylipormestarin populaarikonsertissa elokuussa oli jälleen suurmenestys. Yleisöä paikalla oli poliisin arvion mukaan 30 000 henkilöä. Lisäksi MTV 3 taltioi konsertin ja lähetti sen 1.1.2003. Katsojia oli yhteensä 670 000. Orkesterin ja yleisön väliset suhteet ovat merkittävästi lähentyneet. Kynnys ottaa yhteyttä ja antaa yleisöpalautetta orkesterille on madaltunut. Konserttien korkea taiteellinen taso ja kiittävät arvostelut on pantu merkille yleisön keskuudessa, ja suoranaista kotiseutuylpeyttä on ollut aistittavissa kantayleisön piirissä. Kummilapsiprojekti on puolestaan tuonut tuhannet pienokaiset perheineen kosketusetäisyydelle orkesterin piiriin ja herättänyt kummiperheiden muodostamassa laajassa verkostossa myönteisiä mielikuvia orkesterin toiminnasta. Vuonna 2002 toteutettiin jälleen ns. täsmämarkkinointikampanjoita, joista oli saatu myönteisiä tuloksia aiempina vuosina. Suo-
ramarkkinointi sopivan profiilin omaaville verkostoille on osoittautunut tehokkaaksi ja ekonomiseksi ratkaisuksi uusasiakashankinnassa normaalin lipunmyynnin tukena. Kausikorttien hyvä myynti on yleisömenestyksen perusedellytys. Sinfoniasarjan profiloiduttua vuosituhannen vaihteessa nykyiseksi Klassikkosarjaksi konserttisarjojen väliset suurehkot erot yleisömäärissä ovat tasoittuneet. Ulkomaanmatkat ovat olleet orkesterin kehityksen kannalta merkittävässä asemassa. Vuonna 2002 tehtiin konserttimatka Singaporen Arts Festivalille ensimmäisenä pohjoismaisena orkesterina. Siellä soitettiin kolme konserttia, joiden ohjelmisto oli varsin laaja käsittäen kymmenen eri teosta. Kiertueiden merkitystä orkesterin imagolle ja jatkuvalle kehittymiselle ei voida väheksyä. Ulkomaankiertueilla orkesteria arvioidaan ja vertaillaan kansainvälisesti ja orkesteri saa mahdollisuuden soittaa erinomaisissa ja erilaisissa saleissa. Akustisten arvojen lisäksi orkesterin yhteenkuuluvuus ja työpaikkauskollisuus ovat saaneet vahvistusta. Taloustilanteen kiristyessä orkesterin konserttimatkoja joudutaan arvioimaan uudelleen. Pyrkimys on kuitenkin jatkossakin tehdä ainakin yksi merkittävä konserttimatka vuodessa. Rahalla mittaamaton positiivinen prhanke ja tulevien vuosien suurin haaste on kansainvälisestikin ainutlaatuinen kummilapsiprojekti. Vuoden 2002 aikana tehtiin kaksi mittavaa projektia; keväällä pienimuotoisia konsertteja Kanneltalossa, Malmitalossa ja Finlandia-talossa ja syksyllä Malmstén-juhlavuoden konsertteja Finlandia-talossa. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 14. Käytännöksi on muodostunut, että noin puolet kummilapsiperheistä ottaa osaa kuhunkin tapahtumaan. Näin suurelle osallistujajoukolle konserttien ja tapahtumien järjestäminen vaatii hyvää organisointia, yhteistyötä kaikkien osapuolien kesken vahtimestareista kapellimestariin ja merkittävää taloudellista panostusta. Kummilapsiprojekti on haasteellinen ja kiinnostava nyt jo uskomme siteen syntyneen orkesterin ja mukana olevien aktiivisten perheiden välillä. Julkisuudessa on edelleen vahvistunut kuva erittäin ammattitaitoisesta ja taiteellisesti kunnianhimoisesta soittajistosta, jonka tavoitteet toteutuvat kansainvälisesti korkealla tasolla. Orkesterin sitoutunut ja tavoitteellinen asennoituminen työhönsä on pantu merkille konserttiarvioinneissa, jotka ovat ajoittain olleet suorastaan ylistäviä. Kotimaan konserteista, ulkomaankiertueista ja levytyksistä kertynyt kiittävä arvostelupalaute on omiaan kannustamaan muusikoita ja tukemaan taidelaitoksen myönteistä julkisuuskuvaa. Orkesterin talous on vakaalla pohjalla ja budjettivastuuta on jaettu hallintohenkilöstön keskuudessa. Todettakoon, että kummilapsiprojektin kustannukset ylittivät ennakkoarviot. Kiristyvän taloustilanteen johdosta on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota ohjelmistosuunnitteluun. Yllättävän suuri menoerä vuosittain ovat kustantajille maksettavat nuottimateriaalivuokrat. Suuret ja usein uudet teokset, joissa tarvitaan orkesterin ulkopuolisia erikoisinstrumentteja, täytyy valita entistä tarkemmin. Henkilöstön sitoutumiseen ja muusikoiden jaksamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Orkesterin johtokunta on esittänyt huolensa muusikoiden palkkatason kohottamisen puolesta. Kaupunginorkesteri on edelläkävijä suomalaisten sinfoniaorkestereiden keskuudessa puhuttaessa työkyvyn ylläpitämiseen, terveydenhuollon kehittämiseen ja työssä viihtymiseen liittyvistä hankkeista. Orkesteri on mukana mm. valtakunnallisessa kuulotutkimuksessa. Liikuntapäivät ja kehityskeskustelut kuuluvat orkesterin toimintaan olennaisesti. Uusi Elämäsi kuntoon -ohjelma, joka on kuntoutus-, urheilu- ja henkisesti valmentava projekti muusikoille on saanut osakseen suurta innostusta valittujen osallistujien piirissä. 17
POIMINTOJA KOTIMAAN KONSERTTIARVOSTELUISTA 2002 Koko maailma Mahlerin lauluissa Leif Segerstam oli elementissään poimiessaan Helsingin kaupunginorkesterista toinen toistaan myrskyisämpiä, parodisempia tai muuten vain merkillisempiä sävyjä. Jotain tuosta purkautumisvimmasta soi myös Brahmsin neljännessä sinfoniassa... Hidas osa jäi mieleen artistisuudessaan, mutta odotetusti Segerstam antoi omintaan hurjaakin hurjemmassa scherzossa ja monumentaalisen finaalin villissä codassa. Jokseenkin täysilukuinen yleisö ei säästellyt suosionosoituksiaan. Helsingin Sanomat 20.1.2002 / Olavi Kauko Rasande grant Speciellt i den mångfasetterade första satsen (av Tjajkovskijs violinkonsert) tog Baiba Skride ut svängarna rejält och Okko Kamu svarade med ett beundransvärt alert ackompanjemang och musikaliskt aktiva och utmanande orkestermellanspel. Okko Kamus tolkning gjorde ett målmedvetet och tekniskt suveränt intryck. Den orkestrala klangmattan i de mera lyriskt-impressionistiska avsnitten var fyllig och sensuell trots akustiken och orkestertuttit var fysiskt närvarande med starka, ofta våldsamma, rytmiskt svängiga accenter. Torsdagskonserten var helt utsåld. Hufvudstadsbladet 26.2.2002 / Folke Forsman Iloa kokeneelle ja kokemattomalle Helsingin kaupunginorkesteri on kaupungin orkesteri. Kahdella peräkkäisellä Koko perheen klassikot -konsertillaan se valloittaa kaiken ikäisten sydämiä, niin vauvojen kuin vaarien, ensikertalaisten kuin kokeneiden konserttikävijäin. Se elitismistä. Ensikertalaiselle riittävästi harppuja, lyömäsoittimia ja ilmeikästä kapellimestaria (Yasuo Shinozaki), kokeneelle kävijälle kootut konserttialkusoitot erinomaisesti esitettynä. Halpaa huvia pimeyden keskelle. Helsingin Sanomat 2.2.2002 / Annmari Salmela Romantik med bravur Som helhet hade programmet ingen särskild idé men det var trevligt att lyssna till. Salen fylldes av unga lyssnare för vilka konserten var en introduktion i den klassiska musikens värld. Det var ingen dålig inkörsport. Hufvudstadsbladet 9.2.2002 / Mikael Kosk Aitoa slaavilaista Helsingin kaupunginorkesterille slaavilainen romantiikka istui tällä erää kuin mittapuku. Erityisesti huomio kiintyi puupuhallinryhmän kauttaaltaan ilmeikkääseen saundiin. Helsingin Sanomat 16.2.2002 / Lauri Otonkoski Beethovenia vapautuneesti Hannu Lintu oli päätynyt pienehköön kokoonpanoon, neljä kontrabassoa, kuusia selloa ja vastaava muu jousisto. HKO reagoi nopeaälyisesti ja herkästi kapellimestarin ideoihin. Tämäkö sitten lienee sitä paljon parjattua eliittitaidetta. No, ainakin sellainen teos, jota kymmenenkin ihmistä palvoo koko sydämellään, on arvokkaampi kuin sellainen, josta satatuhatta ihmistä ei välitä vähääkään. Laatu on eliittiä. Helsingin Sanomat 3.3.2002 / Lauri Otonkoski Frenetisk orkesterbok Allt detta utformade stadsorkesterns musiker under Salonens ledning med både extatisk frenesi och subtil känslighet. De svärmande stråkarna kunde ge mardrömslika associationer till hitchcockska fågelsvärmar, men detta orkesterfrosseri var allt annat än mardrömslikt det var en orkesterbok när den är som mest läsvärd. Hufvudstadsbladet 9.3.2002 / Mikael Kosk HKO solisteineen tarjosi kauden huippukonsertin Gary Bertinin johdolla Bertini ja kaupunginorkesteri tarjosivat harvinaisen intensiivisellä yhteistyöllään yhden kauden huippuhetkistä. Solististen taidonnäyttöjen kirjo oli sekin poikkeuksellisen rikas ja hienostunut, esimerkkeinä käyrätorvivirtuoosi Timo Ronkaisen, trumpetisti Hans-Petter Stangnesin ja oboisti Aale Lindgrénin upeat suoritukset. Helsingin Sanomat 23.3.2002 / Olavi Kauko Beethoven-hehkua Kuvittelen että Mahler olisi myötäelänyt mielellään Segerstamin ja HKO:n näkemyksen viidennestä sinfoniastaan, siihen kun tuntui mahtuvan nyt enemmänkin kuin koko maailma. 18
Tämä oli jo kolmas HKO:n suuri Mahler-ilta tällä kaudella, kenties niistä suurin. Näin voi päätellä bravo-huudoista, jotka eri solistit näyttävimmissä tehtävissä Timo Ronkainen käyrätorvineen scherzossa ja Minnaleena Jankko harppuineen Adagiettossa ja soitinryhmät vuorollaan saivat osakseen. Helsingin Sanomat 13.4.2002 / Olavi Kauko Segerstam saa kivet laulamaan Säveltäjä soittaa itse flyygeleistä toista luottaen näin ilman kapellimestaria jääviin soittajiin. Vaikka perussyke on yllättävän hidas verrattuna vilkkaasti viriävään orkesterisatsiin, kaupunginorkesterilaiset pysyvät erinomaisesti, suorastaan valovoimaisesti (kivi)patsaiden ajattelun tulkkina. Samaa sisäistynyttä näkemystä tarjosivat myös illan kaksi muuta teosta. Sergei Prokofjevin viidennen sinfonian esityksen voisi kaikkineen tiivistää sanoihin tämä on hienoa musiikkia ja niin me sen myös teille tarjoilemme. Helsingin Sanomat 20.4.2002 / Annmari Salmela Konserttisarja paljastaa säveltäjän (Rautavaaran) persoonallisuuden Mikko Franck teki hyvää työtä. Hän antoi tilaa suurille vaskikuoroille, laajasti hengittäville teemoille ja innoitti kaupunginorkesterin (3. sinfonian) kolmannessa osassa soittamaan komeasti. Myös finaalissa kuultiin soittoa, jossa oli erittäin hyvä ote. Aamulehti 10.5.2002 / Rainer Palas Mikko Franck on suuri Rautavaara-tulkki Helsingissä kuultava Rautavaara-festivaali on hyvissä käsissä. Säveltäjän teoksia esittävät huippunimet ja Rautavaaran musiikin suuret ymmärtäjät, aina säveltäjän kotiorkesterista HKO:sta konserttisarjan suunnittelijaan, kapellimestari Mikko Franckiin sekä luottobaritoni Jorma Hynniseen. Helsingin Sanomat 10.5.2002 / Samuli Tiikkaja Musikaliska änglar Jorma Hynninen var, behöver det sägas, suverän i de tre ariorna sjungna av tre av honom kreerade scenpersonligheter... Franck och hans inspirerade HSO-musiker ackompanjerade sensibelt, följsamt och med äkta inlevelse. Hufvudstadsbladet 11.5.2002 / Mats Liljeroos Orkesterisäveltäjän intiimi puoli viehätti Rautavaaran intiimistä puolesta oli saatu aikaan viehättävä kamarimusiikki-ilta (Kaupungintalossa). Orkesterin soittajista kootut jousija puhallinkokoonpanot tuottivat vaikeassa tilassa lämpimän soinnin. Eritoten puhallinoktetto soi komeasti ja puuroutumatta. Klarinetti- ja huilusoolot saivat kuulaan tuen juhlasalin seinistä. Ylimääräisellä sellolla täydennetty jousikvartetti soi yllättävän tasapainoisesti ja hehkutti toisen ja kolmannen osan ekstaattisia crescendoja ylväästi. Helsingin Sanomat 13.5.2002 / Jani Mikkonen Modernistiska mönster, senromantiska kantilenor Det råder inget tvivel om att Mikko Franck tror på varenda ton av den musik han dirigerar och hans emotionella relation till denna specifika repertoar ledde, i kombination med ett gediget tekniskt hantverk och ett inspirerat musicerande i HSO-leden, till ett klart njutbart slutresultat. Hufvudstadsbladet 16.5.2002 / Mats Liljeroos Mikko Franck näkee syvälle Einojuhani Rautavaaraan Franck johtaa parhaillaan Helsingissä käynnissä olevaa Rautavaara-festivaalia tavalla, jota voisi luonnehtia sensaatiomaiseksi... Mikko Franckissa säveltäjävelho tuntuu saaneen kaikkein omimman tulkkinsa ja aidoimman ymmärtäjänsä... Monet tutut teokset avautuvat Franckin kautta kiistatta aivan uudella teholla ja syvyydellä. Aamulehti 16.5.2002 / Harri Hautala Rautavaaraa jäntevästi Pianisti Laura Mikkola kohosi Rautavaarafestivaalin neljännen konsertin suurimmaksi tähdeksi huimilla esityksillään säveltäjän kahdesta ensimmäisestä pianokonsertosta. Konsertin päättäneen vaskiteoksen A Requiem in Our Time Mikko Franck johti jäntevästi ja sutjakkaasti. Mutta niin hyvä kuin teos onkin, konsertin lopussa seisovalta yleisöltä saadut aplodit tulivat varmasti kokonaisuuden ansiosta: niin säveltäjän, teosten kuin mainioiden esittäjien kiitokseksi. Helsingin Sanomat 20.5.2002 / Samuli Tiikkaja 19
Segerstam maalaa isolla telalla Ettei olennaisin unohtuisi, täytyy heti ensimmäiseksi muistuttaa, että toki Leif Segerstam on suuri muusikko. Kuinka luontevasti hän saakaan Tshaikovskin viidennen sinfonian hengittämään ilman kosiskelua, halpaa sentimentoa. Cornisti Timo Ronkaisen harsomaisen andante cantabilen vastapainoksi Segerstam haki finaalin huipennusta kohden yhä särmikkäämpää soundia. HKO:n vasket veivät konserttikauden voitokkaaseen päätökseen. Kenelläkään ei ole oboessaan sydämellisempää valööriä kuin HKO:n mainiolla soolooboistilla Aale Lindgrénillä. Jos Joseph Haydnin oboekonserton alkuperästä ei nyt täyttä varmuutta olekaan, loi Lindgrén kuitenkin aidosti aistikkaan wieniläisklassisen tuokion. Helsingin Sanomat 1.6.2002 / Lauri Otonkoski Hakolaa ja Kriikkua juhlittiin villisti Seisaalleen noussut yleisö aplodeerasi hurmiossa, ja yksi jos toinenkin kiljui kurkku vääränä, kun klarinettivirtuoosimme Kari Kriikun ja Stefan Solyomin johtaman kaupunginorkesterin mahtava mässäily Kimmo Hakolan konserton parissa oli vihdoin viety päätökseen. Helsingin Sanomat 1.9.2002 / Olavi Kauko Genialt lurendrejeri I Tapiola trumfade Solyom rentav över självaste Kajanus i brett upplagd tempobehandling, HSO-musikerna spelade ett stycke de kan i sömnen med kraft och finess och partiturets magiska kvaliteter blev tydligt och välgörande uppenbara. Hufvudstadsbladet 1.9.2002 / Mats Liljeroos Carmen hehkui villisti Tämän Helsingin kaupunginorkesterin konsertin perusvire oli sensuaalisuus ja sitä siivittivät niin solistin kuin orkesterinkin huikeat taituruusnäytöt. Helsingin Sanomat 21.9.2002 / Olavi Kauko Marttismaisia visioita Paavali Jumppanen ja Leif Segerstam orkestereineen tavoittivat monia koskettavia lyyrisiä tuntoja oma lukunsa olivat nuoren mestaripianistin hivelevät dialogit sellisti Jan-Erik Gustafssonin kanssa ja rakensivat marziale-kertauksesta kerrassaan mahtavan huipennuksen. Sibeliuksen tulkkina Segerstam loi jälleen kaksi soinnillisessa uhkeudessaan ja emotionaalisessa latautuneisuudessaan ainutlaatuista voimannäytettä. En muista ennen kokeneeni klassista kolmatta sinfoniaa ja apollonista seitsemättä näin läheisiksi sukulaisiksi. Vaikutelma saattoi syntyä osittain Segerstamin laveista siveltimenvedoista ja huumaavasta väripaletista, ehkä pohjimmiltaan kuitenkin hänen tarjoamistaan ihmeellisistä aikaelämyksistä, joitten täsmätaiturina hän on ylittämätön. Helsingin Sanomat 28.9.2002 / Olavi Kauko HKO juhli museaalisella ohjelmistolla On monia syitä onnitella 120-vuotiasta Helsingin kaupunginorkesteria... HKO:n historia on huomattava luku suomalaisen ammattimuusikkokunnan historiaa. Ja nyt Leif Segerstamin luotsaamana on orkesteri saavuttanut tasaisen ja kestävän musisointikulttuurin. Juhlakonsertin päättäneestä Jean Sibeliuksen toisen sinfonian esityksestäkin voi orkesteria onnitella. Segerstamin käsissä sinfonia näyttäytyy sekä arvoituksellisena että avomielisenä... Täysin suvereenisti Segerstam sommittelee ilmaisun eri tasoista melkoisen järkyttävällä voimalla huipentuvan kaarroksen. Solistinsa Réka Szilvayn hienostuneen tyylitajuiselle tulkinnalle Pjotr Tshaikovskin viulukonsertosta orkesteri ja Segerstam antavat tarvittavan soinnillisen tilan... Segerstam tuntee orkesterinsa ja mainehikkaan kotisalinsa, joten suuren konserton tasapaino säilyy jokaiselta hetkeltään ehjänä. Myös avausnumero Felix Mendelssohnin Hebridit-alkusoitto soi pakottoman vapautuneesti. Tästä kaikesta vilpittömästi onnittelemme Helsingin kaupunginorkesteria. Helsingin Sanomat 5.10.2002 / Lauri Otonkoski HKO loisti Näyttelykuvissa Tampere-talossa soittaminen taisi olla Helsingin kaupunginorkesterille antoisaa vaihtelua karuihin kotioloihin. Rutiinista ainakaan ei ollut tietoakaan, kun maan vanhin sinfoniaorkesteri vieraili Tampere Filharmonian konserttisarjassa. 120-vuotias orkesteri näytti olevansa huippukunnossa, ja sen monipuoliseen osoittamiseen parempaa teosta kuin Musorgskin Näyttelykuvia saa hakea. 20
Leif Segerstam on tunnetusti isojen tehojen kapellimestari. Siirtymä Baba-Jagan mökiltä Kiovan suurelle portille ei olisi voinut olla dramaattisempi, eikä päätösosa infernaalisessa loistossaan huumaavampi. Toisaalla kuten Kuoriutuvien kananpoikien tanssissa tai Katakombeissa orkesteri lumosi myös sointinsa vikkelyydellä ja syvyydellä. Viulistien yhtenäisyys ja dynaaminen lennokkuus häikäisivät. Aamulehti 13.10.2002 / Harri Hautala Pietari Inkiselle äkkikomento HKO:n konsertin johtajaksi Pietari Inkinen piti ison koneiston ja vaikean teoksen (Waltonin 1. sinfonian) vakuuttavasti käsissään. Helsingin kaupunginorkesteri tuntui nauttivan musisoinnistaan Inkisen selkeässä, tunteille ja tunnelmille tilaa antavassa otteessa. Yleisö sai kuullakseen huikean kuvauksen nuoren Waltonin viharakkaussuhteiden vimmaisista vaiheista, kohti uuden rakkauden mukanaan tuomaa seestyvää loppua. Kouvolan Sanomat 26.10.2002 / Tuulikki Närhinsalo Runsas tyylien galleria (Orkesterin äänenjohtajan) Bence Bogányin fagottitaidetta sinänsä kelpaa kyllä kuunnella. Hänessä kun on Bogányin muusikkosuvun lavakarismaa sekä kyky tuoda esille kaikki fagotti-ilmaisun rikkaudet; von Weberin ja Jolivetin konserttojen hitaat osat (olivat) laulavia sellomaisen sakraalilla tavalla. Ja Jolivetin konserton finaalin fugatossa on sellaista akrobaattista virtuositeettia, joka nostattaa kierroksia jähmeimmässäkin yleisössä. Helsingin Sanomat 9.11.2002 / Lauri Otonkoski Expanderande symfonisk energi Storgårds och HSO-musikerna var bra med på noterna i bägge (fagott)konserterna, liksom i inledningsstycket, Uuno Klamis obegripligt nonchalerade tondikt Revontulet (1948). Det är frågan om ett av Klamis finaste verk, en veritabel uppvisning i virtuos orkesterbehandling, och Storgårds lät Klamis impressionistiskt färgade norrsken spraka och gnistra för allt vad de var värda. Hufvudstadsbladet 9.11.2002 / Mats Liljeroos Kaunista ja makeaa HKO on ensemblena kehittynyt suotuisaan suuntaan. Teknisesti tasavahvalta ja henkisesti nuorekkaalta orkesteri tuntuu tällaisenkin ohjelmiston parissa, missä emootioiden paatoksellisuus uhkaa tuon tuosta läikkyä yli äyräiden. Helsingin Sanomat 23.11.2002 / Lauri Otonkoski Enescun Oidipus-ooppera vavisutti Orkesteri soitti Fosterin johdolla komeasti ja sangen yksimielisesti Enescun partituurin tarjoten tuhlailevaa ison orkesterin taidetta vailla stereotyyppistä pullistelua. Saatiin myös taidokkaita oboe-, huilu- ja kontrafagottisooloja. Helsingin Sanomat 2.12.2002 / Veijo Murtomäki Orkestral kärlekshandling Schönbergs orkestrering av Brahms g-mollpianokvartett är med andra ord att betrakta som en ren och skär kärlekshandling... Som kritik mot tilltaget kan förstås framföras att om Brahms ansett att stycket behöver orkestral dräkt hade han själv försett den med en sådan... När framförandet är så sprudlande jovialt och välinövat som Kamus och HSO:s denna gång ids man överhuvudtaget inte klaga. Man bara tackar och tar emot. Hufvudstadsbladet 13.12.2002 / Mats Liljeroos Äänekäs julistus Beethovenia ja Sibeliusta yhdistää sinfonikkoina sekin seikka, että heillä molemmilla oli mielenkiintoinen suhde patarumpuihin. HKO:n timpanisti Tomi Wikström on tehtäviensä tasalla musisoiden kauttaaltaan vivahteikkaasti koko sinfonisen kudoksen tukirankana. Helsingin Sanomat 21.12.2002 / Lauri Otonkoski Vänta och fröjdas Kan man tänka sig ett mer meningsfullt sätt att, utanför kyrkorummet, avsluta höstsäsongen och inleda julfirandet på än med Beethovens Nia?... Helsingfors stadsorkester har gjort detta till en trevlig tradition och publiken har köpt idén med hull och hår. Finlandiahuset var utsålt i torsdags, även om man bara hade en enda inhemsk stjärnsolist på scenen, Jyrki Anttila. Stadsorkestern var på förträffligt spelhumör och ett extra plus denna festliga kväll går till förste pukisten Tomi Wikström för ett utomordentligt alert och dynamiskt musicerande symfonin igenom. Hufvudstadsbladet 21.12.2002 / Mats Liljeroos 21
II TIEDOTUS JA MARKKINOINTI II. 1 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 22 Runsasta ja positiivista medianäkyvyyttä orkesterille toivat toukokuussa toteutettu mittava Rautavaara & Franck -konserttisarja sekä syksyyn ajoittunut orkesterin 120-vuotisjuhlakausi. Rautavaara & Franck -tapahtumasta kertyi valtakunnallista mediapalautetta yli 80 artikkelin ja radio-/tv-ohjelman verran. Muistakin konserttitapahtumista julkaistiin runsaasti ennakkohaastatteluja päivälehdissä sekä radion ja television ajankohtaisohjelmissa. Konserttien arvostelut ilmestyivät viikoittain Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä satunnaisesti maakuntalehdissä. Observer-mediaseuranta kirjasi kaupunginorkesterin esilläolon painetuissa ja sähköisissä tiedotusvälineissä yhteensä 1 246 kertaa. Näkyvyys jakautui lehtiryhmittäin seuraavasti: 41% ns. Top10-ryhmässä, 25% muissa valtakunnallisissa ja maakuntalehdissä sekä 16% paikallislehdissä. Loput 18% jakautuivat muiden medioiden kesken. Orkesteri jatkoi tiedotusvälineistä riippumatonta tiedotustaan sekä vakioasiakkailleen että uusille kohderyhmille. Orkesterin oman tilaajarekisterin 15 000 asiakkaaseen pidettiin vuoden aikana yhteyttä seitsemän kertaa maksuttomien konserttikalenterien, Filharmonia-tiedotuslehden sekä myyntiesitteiden välityksellä. Kausijulisteet sekä Rautavaara & Franck festivaalijuliste ja orkesterin vuotuisen kamarimusiikkitapahtuman juliste toimitettiin 500 kappaleen painoksina erilaisiin myynti- ja tiedonantopisteisiin, kirjastoihin, kouluihin, musiikkiopistoihin ja kaupungin laitoksiin. Ulkomainontakampanja Abribus-julistetauluissa oli esillä perinteisesti kausikorttien myyntiaikoina elokuussa ja joulukuussa. Orkesterin 120-vuotisjuhlan merkeissä toteutettiin lokakuussa 20 000 mainospostikortin kampanja, joka sai erinomaisen vastaanoton niin painettuna kuin nettiversionakin nousten vastaavien MiniMoi-kampanjoiden käyttötilastojen kärkeen. Kausikorttien myyntiaikoina markkinointiesitteet postitettiin paitsi oman tilaajarekisterin asiakkaille myös kymmeninä tuhansina liitteinä lehdissä, joiden lukijakunta on profiililtaan tyypillinen kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmä. Lisäksi uusasiakashankintaan räätälöityjä jäsenkampanjoita toteutettiin yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Konsertti-ilmoitukset julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa konserttia edeltävänä lauantaina
ja konserttipäivänä. Oman julkaisutuotannon, internet-kotisivujen ja lehti-ilmoitusten ohella konserttiohjelmistot ilmestyivät kymmenissä painetuissa ja internetissä ylläpidetyissä tapahtumakalentereissa. Orkesterin kolmikieliset verkkosivustot ovat laajentuneet yli kahteensataan sivuun. Kansainvälisessä Gramophone Classical Music Websites -kotisivulistauksessa (www.gramophone.co.uk/links) orkesterin sivuja luonnehdittiin seuraavasti: A very detailed and interesting site containing photos of all the members, a concert search and concert diary, a tour history, discography and a link to an online booking site. Konserttien maksulliset kolmikieliset ohjelmalehtiset (31) ilmestyivät viikoittain. Rautavaara & Franck -konserttisarjan sisältämien kuuden konsertin tiedot julkaistiin kolmikielisenä 130-sivuisena festivaalikirjana. Ensimmäisen kerran orkesterin toimintakertomus (2001) painettiin nelivärijulkaisuna. Kevätkauden aikana saatettiin päätökseen orkesterin julkaisujen graafisen ulkoasun uudistustyö, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi mainostoimisto Kaisaniemen Dynamo. Projektin myötä luovuttiin Helsinki Filharmonia -markkinointinimestä, jota oli käytetty kymmenen vuotta orkesterin virallisen nimen rinnalla. II.2 YHTEISTYÖ PRO FILHARMONIAN KANSSA Vuonna 1993 perustettu Pro Filharmonia -ystäväyhdistys luo ja pitää yhteyksiä konserttiyleisön ja Helsingin kaupunginorkesterin välillä sekä edistää konserttimusiikin harrastusta ja tuntemusta. Viime vuosina se on panostanut erityisesti nuoriin ja etenkin opiskelijoihin kutsumalla heitä orkesterin konsertteihin ja tutustuttamalla heitä konserttimusiikkiin. Pro Filharmonia tiedotti orkesterin toiminnasta säännöllisesti lähes 450 jäsenelleen. Konserttien yhteydessä harjoittamalla myyntitoiminnalla keräämistään varoista yhdistys jakoi jo kahdeksannen kerran stipendejä orkesterin muusikoille, yhteensä 4.200 euroa. Stipendin saivat huilisti René Alvas pikkolo-ohjelmiston CD-tallennukseen, tuuban äänenjohtaja Petri Keskitalo soolokonsertin järjestämiseen, pasuunan varaäänenjohtaja Valtteri Malmivirta opintomatkaan, klarinetinsoittaja Heikki Nikula soittimien kuljetuslaukkuun, käyrätorven äänenjohtaja Timo Ronkainen ja kontrabasson varaäänenjohtaja Jiri Parviainen yhteiseen levytysprojektiin sekä toinen konserttimestari Satu Savioja viiden oman konsertin järjestämiseen. Syksyllä yhdistys hankki orkesterin soolosellistin käyttöön Giacomo Rivoltan Milanossa vuonna 1810 rakentaman arvosoittimen. Kallis hankinta voitiin toteuttaa Helsingin kaupungin, eri yhtiöiden ja säätiöiden sekä lukuisien yksityishenkilöiden lahjoitusten turvin. Vastaavalla tavalla yhdistys hankki kolme vuotta sitten Michele Déconet n vuonna 1770 rakentaman arvoviulun konserttimestari Erkki Palolan käyttöön. Pro Filharmoniasta on siten tullut kaupunginorkesterin merkittävä tukija. 23
III HENKILÖSTÖ IV TALOUS Henkilöstö 2000 2001 2002 Ylikapellimestari 1 1 1 Muusikot 97 98 98 Järjestäjät 2 2 2 Hallinto 7 6 6 Yhteensä 107 107 107 Vuonna 2002 järjestettiin viisi koesoittotilaisuutta. 29.4. valittiin I-viulunsoittajaksi Kalinka Reinikainen, 13.5. fagotinsoittajaksi valittiin Erkki Suomalainen, 31.5. pidetyssä soolosellistin koesoitossa ei valittu ketään, 20.8.käyrätorven vuorottelevaksi äänenjohtajaksi valittiin Mika Paajanen ja 5.12. I-viulunsoittajiksi valittiin Anna-Leena Haikola ja Anna Kahanpää. Lisäksi kaupunginorkesteri työllisti nuotistoapulaisen, jonka tehtävänä oli nuottiarkiston siirtäminen OPAS (Orchestra Planning and Administration System) -tietokoneohjelman tietokantaan. Vuoden 2001 alusta Kummilapsi-projektiin palkattu tuntipalkkainen projektisihteeri jatkoi edelleen, ja hänen työpanoksensa vuoden aikana voidaan määritellä 2 kuukauden mittaiseksi. 24 IV.1 VARSINAINEN TOIMINTA Tulot Kaupunginorkesterin toteutuneet tulot olivat 21,7 % tavoitetta suuremmat. Pääsylippujen ja käsiohjelmien myynti oli yhteensä 671 467 euroa, 16,7 % yli budjetoidun. Osa ylityksestä selittyy euroon siirtymisen yhteydessä toteutetulla hintojen yhdenmukaistamisella, osa kasvaneella myynnillä. Muita tuloja oli 168 594 euroa, 46,5 % yli budjetoidun. Tämä johtuu syyskaudelle ajoittuneista musiikkikilpailuista, joita sekä radioitiin että televisioitiin. Kaupunginorkesterin tulot olivat yhteensä 841 261 euroa. Menot Kaupunginorkesterin menot olivat 6 870 514 euroa. Määrärahoja säästyi 494 486 euroa. Säästöä syntyi palkoista ja palkkioista, muista henkilöstökuluista, palvelujen ostoista sekä aineista ja tavaroista. Vuokrat ylittyivät 50 978 euroa. Ylitys johtui ennakoitua suuremmasta tilojen käytöstä. Investoinnit Talousarviossa oli varattu 31 000 investointeihin, joita ei säästösyistä tehty.
TALOUSTIEDOT 2000 2001 2002 Käyttömenot 6645,4 6673,1 6870,5 Käyttötulot 638,0 540,8 841,2 Netto 6007,4 6132,2 6029,3 Korot ja poistot 12,2 19,0 35,2 Menot/asukas 12,1 12,0 12,3 Tulot/asukas 1,2 1,0 1,5 Tuottavuus 92,8 118,7 109,0 IV.2 KIERTUEET Kaupunginorkesterin konserttikiertueita varten oli Kh:n käyttövaroista myönnetty 437 000 euroa. Tuloja budjetoitiin 193 000 euroa. Kiertueen kulut olivat yhteensä 214 208 euroa ja tuotot yhteensä 53 476. Kiertueen nettomenot olivat 160 731 euroa, kun budjettiin oli varattu 244 000. Varoja säästyi 83 269 euroa. 25
Helsingin kaupunginorkesterin henkilökunta vuonna 2002 26
Leif Segerstam Ylikapellimestari I viulu Erkki Palola, 1. konserttimestari Pekka Kauppinen, 1. konserttimestari Jussi Pesonen, 2. konserttimestari Satu Savioja, 2. konserttimestari Rauni-Riitta Enkola Heikki Hämäläinen Katariina Jämsä-Pesonen Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Jukka Merjanen Unto Merjanen (1.7.2002 saakka) Eija Nurmela Mikko Pesonen Petri Päivärinne Kalinka Reinikainen (12.8.2002 alkaen) Anna Repo Juhani Tiainen (1.7.2002 saakka) Ilkka Viljanen II viulu Yrjö Lasonpalo, äänenjohtaja Heini Kupiainen, varaäänenjohtaja Teija Slobodeniouk, 3. soittaja (1.2.2002 alkaen) Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Tuomas Ikonen Hellevi Kari Teodor Nicolau Kaisa Oravisto Mirjam Pulakka Siiri Rasta Romano Repo Heikki Tamminen Osmo Vallbacka alttoviulu Torsten Tiebout, äänenjohtaja Petteri Poijärvi, varaäänenjohtaja avoinna 3. soittaja Tuomas Huttunen Pekka Laakkonen Kaarina Lampinen Veikko Lipponen Arja Loukas Mauri Pietikäinen Markus Sallinen Aulikki Turunen Heikki Vehmanen sello avoinna, 1. soolosellisti Kari Lindstedt, 2. soolosellisti Leena Kavilo, 3. soolosellisti Veli-Matti Iljin Leena Kantola Juhani Kivilaakso Perttu Kivilaakso Jaakko Raulamo Ilmo Saaristo Staffan Stenström 27
kontrabasso Ville Väätäinen, äänenjohtaja Jiri Parviainen, varaäänenjohtaja Martti Pyrhönen, 3. soittaja Juha Ertamo Jorma Härkönen Martti Kankkunen Mikko Moilanen Juhani Rantanen huilu Päivi Korhonen, äänenjohtaja Tapio Laivaara, varaäänenjohtaja René Alvas Elina Vuorela oboe Aale Lindgrén, äänenjohtaja Jussi Jaatinen, varaäänenjohtaja Altti Nissilä Sven-Erik Paananen klarinetti Osmo Linkola, äänenjohtaja Anna-Maija Korsimaa, varaäänenjohtaja Petteri Kivioja Heikki Nikula fagotti Bence Bogányi, äänenjohtaja (1.2.2002 alkaen) Markus Tuukkanen, varaäänenjohtaja Tapio Lehtonen Erkki Suomalainen (12.8.2002 alkaen) Matti Tossavainen (31.12.2001 saakka) käyrätorvi Timo Ronkainen, äänenjohtaja Tommi Viertonen, varaäänenjohtaja Miska Miettunen Sakari Niemi Eino Tuoreniemi avoinna trumpetti Hannu Pätynen, äänenjohtaja Reijo Hursti, varaäänenjohtaja (31.5.2002 saakka) Pertti Kulku Mika Tuomisalo pasuuna Tom Bildo, äänenjohtaja Valtteri Malmivirta, varaäänenjohtaja Anu Fagerström Raimo Voutilainen tuuba Petri Keskitalo, äänenjohtaja patarummut Tomi Wikström, äänenjohtaja Mikael Sandström, varaäänenjohtaja lyömäsoittimet Markku Hannola, äänenjohtaja Pasi Suomalainen, varaäänenjohtaja harppu Anni Kuusimäki, äänenjohtaja Minnaleena Jankko-Segerstam, varaäänenjohtaja 28
HALLINTO Intendentti Elina Siltanen Hallintopäällikkö Hannu Linna Tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkanen Orkesterisihteeri Anu Erkkilä Toimistosihteeri Marjut Turtiainen Nuotistonhoitaja Minna Viertonen HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN JOHTOKUNTA Jäsenet Anja Hinkkanen, puheenjohtaja Leena Eerola, varapuheenjohtaja Arto Wikla Arthur Fuhrmann Outi Dammert Juha Kandolin Juha Hakola Nils Mustelin Hanna Brummer Kaupunginhallituksen edustaja Sirkka-Liisa Vehviläinen Johtokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2002. Varajäsenet Heli Aamurusko Selja-Anneli Mansnerus Samuli Juntunen Pekka Vorontsoff Marja Anttila Juha Jaatinen Jussi Mattila Anhild Träskman Virpi Ehrnsten Risto Meriläinen Orkesterijärjestäjät Matti Tähkävuori Antti Pylkkänen 29
Konsertit 2002 Finlandia-talon konserttisalissa, ellei toisin mainita 30
KEVÄTKAUSI 2002 Klassikkosarja 10.1. MATTHIAS BAMERT, johtaja ALEXANDER MARKOVICH, piano Brahms: Traaginen alkusoitto Tshaikovski: Pianokonsertto nro 1 Brahms: Sinfonia nro 3 24.1. OKKO KAMU, johtaja BAIBA SKRIDE, viulu Tshaikovski: Viulukonsertto Stravinsky: Tulilintu, musiikki balettiin 7.2. MARIN ALSOP, johtaja ROBERT COHEN, sello Tshaikovski: Romeo ja Julia, alkusoittofantasia Elgar: Sellokonsertto e-molli Rahmaninov: Sinfonisia tansseja 28.2. HANNU LINTU, johtaja JUHANI LAGERSPETZ, piano Beethoven: Leonore, alkusoitto Beethoven: Pianokonsertto nro 2 Beethoven: Prometheuksen luomistyöt, sarja balettimusiikista 7.3. Musica nova Helsinki ESA-PEKKA SALONEN, johtaja IRINA VASILJEVA, sopraano NADEZHDA SERDIUK, mezzosopraano NADEZHDA VASILJEVA, mezzosopraano JEVGENI AKIMOV, tenori Salonen: Giro Lutoslawski: Livre pour orchestre Salonen: Gambit Stravinsky: Mavra, RADIOINTI, YLE 1 & EBU 19.9. 21.3. GARY BERTINI, johtaja Mahler: Sinfonia nro 6, RADIOINTI, YLE1 4.4. JOHN STORGÅRDS, johtaja FRANK PETER ZIMMERMANN, viulu Walton: Portshmouth Point, alkusoitto Bartók: Viulukonsertto nro 2 Dvorák: Sinfonia nro 7 18.4. LEIF SEGERSTAM, johtaja LAURA NYKÄNEN, altto POLYTEKNIKKOJEN KUORO, valmennus TAPANI LÄNSIÖ Brahms: Alttorapsodia Segerstam: Visions from Rapanui (ek Suomessa) Prokofjev: Sinfonia nro 5 30.5. LEIF SEGERSTAM, johtaja AALE LINDGRÉN, oboe Segerstam: Sinfonia 63 Sing A på re / Sing! apor: E!! (kantaesitys) Haydn: Oboe-konsertto Tshaikovski: Sinfonia nro 5 Suosikkisarja 1 16.1. LEIF SEGERSTAM, johtaja MONICA GROOP, mezzosopraano OLAF BÄR, baritoni Mahler: Des Knaben Wunderhorn, laulusarja Brahms: Sinfonia nro 4 30.1. Koko perheen klassikot YASUO SHINOZAKI, johtaja ERKKI PALOLA, viulu MINNA LINDGRÉN, juontaja Glinka: Ruslan ja Ljudmila, oopperaalkusoitto Bach, sov. Anton Webern: Fuga (Ricercata) Tshaikovski: Sérénade mélancolique Stravinsky: Feu d artifice (Ilotulitus) Knussen: Two organa Beethoven: Egmont, alkusoitto Ravel: Pavane kuolleelle prinsessalle Dvorák: Slaavilainen tanssi e-molli Sibelius: Alla marcia 13.2. VASILI SINAISKI, johtaja NATALIA GUTMAN, sello Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 2 Tshaikovski: Sinfonia nro 1 Talviunelmia 13.3. SHUNTARO SATO, johtaja MIRIJAM CONTZEN, viulu Haydn: Sinfonia nro 94 Rummunisku Mozart: Viulukonsertto nro 3 Mozart: Sinfonia nro 38 Prahalainen 27.3. VLADIMIR ASHKENAZY, johtaja GABRIEL SUOVANEN, baritoni JOAN RODGERS, sopraano SUOMEN FILHARMONINEN KUORO, valmennus JUHA KUIVANEN Brahms: Ein deutsches Requiem 10.4. LEIF SEGERSTAM, johtaja YEFIM BRONFMAN, piano Beethoven: Pianokonsertto nro 3 Mahler: Sinfonia nro 5 31
24.4. PAAVO BERGLUND, johtaja ELISABETH LEONSKAJA, piano Brahms: Pianokonsertto nro 2 Prokofjev: Sinfonia nro 2 Suosikkisarja 2 17.1. Kuten Suosikkisarja 1 16.1. 31.1. Kuten Suosikkisarja 1 30.1. 14.2. Kuten Suosikkisarja 1 13.2. 14.3. Kuten Suosikkisarja 1 13.3. 28.3. Kuten Suosikkisarja 1 27.3. 11.4. Kuten Suosikkisarja 1 10.4. 25.4. Kuten Suosikkisarja 1 24.4. Muut konsertit 6.1. LOPPIAISKONSERTTI Elokuvamusiikin onni á la Chaplin & Rota TUOMAS ROUSI, johtaja PIETARI INKINEN, viulu PETER VON BAGH, juontaja TIMO AARNIALA & TUUKKA UUSITALO, visualisointi Rota: Amarcord, sarja elokuvasta Rota: Il bidone Rota: Il Gattopardo Rota: Godfather, sarja elokuvasta Rota: La 32 strada Chaplin, sov. Eric Knight: The reel Chaplin Milhaud: Cinema fantasia viululle ja orkesterille Chaplin, sov. Peeter Saul: The Limelight 15.3. KUMMILAPSIKONSERTIT (3), Kanneltalo EVE ALHO, laulu ja juonto ILKKA LEHTONEN, viulu TEPPO ALI-MATTILA, viulu AULIKKI TURUNEN, alttoviulu VELI-MATTI ILJIN, sello VILLE VÄÄTÄINEN, kontrabasso MIKAEL SANDSTRÖM, lyömäsoittimet PÄIVI KORHONEN, huilu JUSSI JAATINEN, oboe PETTERI KIVIOJA, klarinetti BENCE BOGANYI, fagotti MISKA MIETTUNEN, käyrätorvi Rummut kutsuvat meitä, trad. (sov. Teppo Ali-Mattila) Sonninen: Hiirten häävalssi (sov. Jorma Härkönen) Melartin: Prinsessa Ruususen juhlamarssi (sov. Jorma Härkönen) Kenelle tuuli laulaa, trad. (sov. Teppo Ali-Mattila) 5.4. KUMMILAPSIKONSERTIT (3), Malmitalo PASI SUOMALAINEN, lyömäsoittimet TAPIO LEHTONEN, fagotti Muilta osin kuten 15.3. 12.4. KUMMILAPSIKONSERTIT (2) MIKKO MOILANEN, kontrabasso TAPIO LEHTONEN, fagotti Muilta osin kuten 15.3. 19.4. KUMMILAPSIKONSERTIT (2) VEIKKO LIPPONEN, alttoviulu MIKKO MOILANEN, kontrabasso TAPIO LEHTONEN, fagotti Muilta osin kuten 15.3. 1.5. VAPPUMATINEAT I & II LEIF SEGERSTAM, johtaja JOHANNA RUSANEN, sopraano JANI LEHTONEN, viulu Wagner: Lohengrin, III näytöksen alkusoitto Sinding, sov.hans Sitt: Kevään kohinaa Strauss jr.: Perpetuum mobile Sibelius, sov. Jussi Jalas: Flickan kom ifrån sin älsklings möte Sibelius, sov. Jussi Jalas: Var det en dröm Bernstein, sov. Maurice Peress: West Side Story, musikaali-alkusoitto Sarasate: Zigeunerweisen Sousa, sov. L.Weninger: Tähtilipun alla Fain, sov. Rauno Lehtinen: Niin paljon kuuluu rakkauteen Leandros, sov. Yrjö Hjelt: Vie meidät rakkauteen Elgar: Pomp and circumstance nro 1 Lumbye: Samppanja-galoppi Kress, sov. Robert Kajanus: Porilaisten marssi Mores, sov. Arthur Fuhrmann: Uno, tango, RADI- OINTI JA TELEVISIOINTI (Matinea II) 8.5. Rautavaara & Franck -konserttisarja MIKKO FRANCK, johtaja JORMA HYNNINEN, baritoni MATTI LEHTINEN, lausuja Rautavaara: Angels and Visitations Rautavaara: Lauluja oopperoista Vincent: Valo ei ollut sallittu... Thomas: Quis est!
Menkää! Menkää, haluan olla yksin Aleksis Kivi: Ikävyys Sydämeni laulu Rautavaara: Sinfonia nro 3 11.5. Rautavaara & Franck konserttisarja, Kaupungintalon juhlasali MIKKO FRANCK, johtaja ANNI KUUSIMÄKI, harppu JUKKA MERJANEN, viulu ILKKA LEHTONEN, viulu TORSTEN TIEBOUT, alttoviulu VELI-MATTI ILJIN, sello MIKKO MOILANEN, kontrabasso Rautavaara: Balladi harpulle ja jousille SATU SAVIOJA, viulu TEPPO ALI-MATTILA, viulu PETTERI POIJÄRVI, alttoviulu KARI LINDSTEDT, sello LEENA KAVILO, sello Rautavaara: Jousikvintetto Les cieux inconnus / The Unknown Heavens osat I & II & III & IV PÄIVI KORHONEN, huilu JUSSI JAATINEN, oboe OSMO LINKOLA, klarinetti BENCE BOGANYI, fagotti TIMO RONKAINEN, käyrätorvi MISKA MIETTUNEN, käyrätorvi HANS-PETTER STANGNES, trumpetti VALTTERI MALMIVIRTA, pasuuna Rautavaara: Puhallinoktetto 14.5. Rautavaara & Franck -konserttisarja MIKKO FRANCK, johtaja MATTI LEHTINEN, lausuja ANNI KUUSIMÄKI, harppu JUKKA MERJANEN, viulu ILKKA LEHTONEN, viulu TORSTEN TIEBOUT, alttoviulu VELI-MATTI ILJIN, sello MIKKO MOILANEN, kontrabasso Rautavaara: Autumn Gardens Rautavaara: Balladi harpulle ja jousille Rautavaara: Sinfonia nro 4 Arabescata Rautavaara: Cantus arcticus 18.5. Rautavaara & Franck -konserttisarja MIKKO FRANCK, johtaja LAURA MIKKOLA, piano MATTI LEHTINEN, lausuja Rautavaara: Adagio Celeste, tilausteos jousiorkesterille Rautavaara: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 Rautavaara: Pianokonsertto nro 2 Rautavaara: A Requiem in Our Time 23.5.& Rautavaara & Franck -konserttisarja 24.5. MIKKO FRANCK, johtaja Solistit: AKI ALAMIKKOTERVO, TOMMI HAKALA, MIA HUHTA, HELENA JUNTUNEN, ANNA-KRISTIINA KAAPPOLA, MARKUS NIEMINEN, ULLA RAISKIO, RAIJA REGNELL, JUHA RIIHIMÄKI, JUKKA ROMU Rautavaara: Auringon talo -ooppera konserttiversiona Muiden järjestämät konsertit 10.2. Helsingin tuomiokirkko 150 vuotta Cantores Minores 50 vuotta CHRISTIAN HAUSCHILD, johtaja ANNA-KRISTIINA KAAPPOLA, sopraano WIVAN FAGERUDD, altto TOM NYMAN, tenori JUHA KOTILAINEN, basso CANTORES MINORES, poikakuoro, valmennus CHRISTIAN HAUSCHILD LAUDAMUS-kuoro, valmennus CHRISTIAN HAUSCHILD Mendelssohn-Bartholdy: Paulus-oratorio Helsingin kaupunginorkesterin konserttimatka Singaporeen Arts Festival musiikkijuhlille 4.-11.6.2002 7.6. Singapore, Victoria Concert Hall LEIF SEGERSTAM, johtaja REKÁ SZILVAY, viulu Sibelius: Finlandia Sibelius: Viulukonsertto Sibelius: Sinfonia nro 2 Ylimääräiset: Sibelius: Valse triste, Alla Marcia, Finlandia 8.6. Singapore, Victoria Concert Hall LEIF SEGERSTAM, johtaja Rautavaara: Sinfonia nro 7 Angel of Light Segerstam: Sinfonia nro 63 Sing A på re / Sing! apor: E!! Sibelius: Sinfonia nro 1 Ylimääräiset: Sibelius: Valse 33
34 triste, Alla Marcia, Finlandia 9.6. Singapore, Victoria Concert Hall LEIF SEGERSTAM, johtaja Brahms: Sinfonia nro 1 Tshaikovski: Sinfonia nro 5 Ylimääräiset: Sibelius: Valse triste, Alla Marcia, Finlandia SYYSKAUSI 2002 Klassikkosarja 12.9. LEIF SEGERSTAM, johtaja Strauss: Näin puhui Zarathustra Schönberg: Pelléas ja Mélisande 10.10. LEIF SEGERSTAM, johtaja MICHAEL COLLINS, klarinetti ANNI KUUSIMÄKI, harppu MINNALEENA JANKKO- SEGERSTAM, harppu Segerstam: Naturevisions for two harps in orchestral emballages (ek Suomessa) Nielsen: Klarinettikonsertto Musorgski: Näyttelykuvia (orkestrointi Leo Funtek) 24.10. PIETARI INKINEN, johtaja ALBAN GERHARDT, sello Arnold: Tam O Shanter, alkusoitto Elgar: Sellokonsertto Walton: Sinfonia nro 1 7.11. JOHN STORGÅRDS, johtaja BENCE BOGANYI, fagotti ANNA-KRISTIINA KAAPPOLA, sopraano JAAKKO KORTEKANGAS, baritoni Klami: Revontulet, fantasia orkesterille Weber: Fagottikonsertto Jolivet: Konsertto fagotille ja jousiorkesterille Nielsen: Sinfonia nro 3 21.11. LAWRENCE FOSTER, johtaja HENRI SIGFRIDSSON, piano Musorgski: Hovanshtshina, oopperaalkusoitto Grieg: Pianokonsertto Dvorák: Sinfonia nro 8 17.12. LEIF SEGERSTAM, johtaja HILLEVI MARTINPELTO, sopraano INGRID TOBIASSON, altto JYRKI ANTTILA, tenori DAVID WILSON-JOHNSON, basso CHORUS CATHEDRALIS ABOENSIS, valmennus JUHA KUIVANEN Beethoven: Sinfonia nro 9 Suosikkisarja 1 18.9. MARIO VENZAGO, johtaja MIHAELA MARTIN, viulu Rossini: Semiramide, ooppera-alkusoitto Saint-Saëns: Havanaise viululle ja orkesterille Ravel: Espanjalainen rapsodia Sarasate: Carmen-fantasiat viululle ja orkesterille Ravel: Bolero 3.10. Helsingin kaupunginorkesteri 120 vuotta LEIF SEGERSTAM, johtaja RÉKA SZILVAY, viulu Mendelssohn-Bartholdy: Hebridit, konserttialkusoitto Tshaikovski: Viulukonsertto Sibelius: Sinfonia nro 2, RADIOINTI YLE 1 16.10. STEFAN SOLYOM, johtaja JESPER TAUBE, baritoni Nielsen: Helios, alkusoitto Rangström: Kuningas Eerikin lauluja Rahmaninov: Sinfonia nro 2 30.11. Kuten Suosikkisarja 2 28.11. 11.12. OKKO KAMU, johtaja NIKOLAI DEMIDENKO, piano Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 Brahms (orkestrointi Arnold Schönberg): Pianokvartetto nro 1 Suosikkisarja 2 19.9. Kuten Suosikkisarja 1 18.9. 26.9. Tauno Marttinen 90 vuotta LEIF SEGERSTAM, johtaja PAAVALI JUMPPANEN, piano Sibelius: Sinfonia nro 3 Marttinen: Pianokonsertto nro 4 Liszt: Pianokonsertto nro 2 Sibelius: Sinfonia nro 7 17.10. Kuten Suosikkisarja 1 16.10.
28.11. LAWRENCE FOSTER, johtaja RAFAL KWIATKOWSKI, sello LAURA NYKÄNEN, altto ESA RUUTTUNEN, baritoni PHILOMELA, naiskuoro POLYTEKNIKKOJEN KUORO, valmennus TAPANI LÄNSIÖ Dvorák: Sellokonsertto h-molli Enescu: Oidipe, kohtauksia oopperasta konserttiversiona 12.12. Kuten Suosikkisarja 1 11.12. Kamarimusiikki 16.11. PANORAMA FILHARMONICA X, Valtion taidemuseo Ateneum JANI LEHTONEN, viulu ILMO PEITSO, piano Chausson: Poem ILMO SAARISTO, sello Bach: Soolosellosarja nro 4 NAOKO ICHIHACHI, piano HEINI KUPIAINEN, viulu VEIKKO HÖYLÄ, sello Brahms: Pianotrio nro 1 AALE LINDGRÉN, oboe TIMO RONKAINEN, käyrätorvi KARI TIKKALA, piano Reinecke: Trio op. 188 TUOMAS TURRIAGO, piano JUKKA MERJANEN, viulu ILMO SAARISTO, sello Ravel: Trio pianolle, viululle ja sellolle KATARIINA JÄMSÄ-PESONEN, viulu MIKKO PESONEN, viulu Leclair: Sonaatti kahdelle viululle KATARIINA JÄMSÄ-PESONEN, viulu KARI TIKKALA, piano Prokofjev: Sonaatti viululle ja pianolle TUOMAS TURRIAGO, piano SUSANNA SUORTTANEN, viulu SIIRI RASTA, viulu ERIIKKA NYLUND, alttoviulu JAAKKO RAJAMÄKI, sello MIKKO MOILANEN, kontrabasso HANS PETTER STANGNES, trumpetti Saint-Saëns: Septetto pianolle, trumpetille, jousikvartetille ja kontrabassolle Sehested: Septetto pianolle, kornetille, jousikvartetille ja kontrabassolle MIKAEL HELASVUO, huilu PEKKA KAUPPINEN, viulu AULIKKI TURUNEN, alttoviulu KARI LINDSTEDT, sello Mozart: Huilukvartetto KV 298 Mozart: Huilukvartetto KV 285 PETTERI KIVIOJA, es-klarinetti ANNA-MAIJA KORSIMAA, klarinetti OSMO LINKOLA, basettitorvi HEIKKI NIKULA, bassoklarinetti Piazzolla, sov. Bruce Edwards: Histoire du Tango, sovitus klarinettikvartetille ILKKA LEHTONEN, viulu ERIIKKA NYLUND, alttoviulu VELI-MATTI ILJIN, sello MIKKO MOILANEN, kontrabasso MIRKA VIITALA, piano Schubert: Forelli-kvintetto TAPIO LAIVAARA, huilu ANNI KUUSIMÄKI, harppu Ravel: Pavane pour une infante défunte TAPIO LAIVAARA, huilu ANNI KUUSIMÄKI, harppu PETTERI POIJÄRVI, alttoviulu Ravel: Sonatiini TAPIO LAIVAARA, huilu ANNI KUUSIMÄKI, harppu TEIJA SLOBODENIOUK, viulu PETTERI POIJÄRVI, alttoviulu KARI LINDSTEDT, sello Jolivet: Chant de Linos Suomalainen jousikvartetti: JUSSI PESONEN, viulu YRJÖ LASONPALO, viulu HEIKKI VEHMANEN, alttoviulu VEIKKO HÖYLÄ, sello Ravel: Jousikvartetto 35
36 JANI LEHTONEN, viulu TUOMAS IKONEN, viulu OLLI-PEKKA KARPPINEN, alttoviulu JAAKKO PAARVALA, sello VELI-MATTI ILJIN, sello Schubert: Kvintetto PÄIVI KORHONEN, huilu TORSTEN TIEBOUT, alttoviulu ANNI KUUSIMÄKI, harppu Debussy: Sonate pour flute, alto et harpe ANNI KUUSIMÄKI, harppu EIJA NURMELA, viulu ANNA-LEENA HAIKOLA, viulu ARJA LOUKAS, alttoviulu SAMI MÄKELÄ, sello PÄIVI KORHONEN, huilu HEIKKI NIKULA, klarinetti Ravel: Introduction et Allegro TEODOR NICOLAU, johtaja MARJATTA AIRAS, laulaja ja kertoja PEKKA KAUPPINEN, viulu KATARIINA JÄMSÄ-PESONEN, viulu MAURI PIETIKÄINEN, alttoviulu KATI YLITALO, sello VILLE VÄÄTÄINEN, kontrabasso ERICA NYGÅRD, huilu SVEN-ERIK PAANANEN, oboe OSMO LINKOLA, klarinetti MARKUS TUUKKANEN, fagotti TIMO RONKAINEN, käyrätorvi MISKA MIETTUNEN, käyrätorvi PERTTI KULKU, trumpetti TOM BILDO, pasuuna TOMI WIKSTRÖM, lyömäsoittimet PASI SUOMALAINEN, lyömäsoittimet Nicolau: Satu pienestä viulusta, teksti: Anni Swan, runot: Raili Mikkanen PETTERI KIVIOJA, sopraanosaksofoni PETRI KESKITALO, tuuba Barroso: Brasil Corea: Spain HANS PETTER STANGNES, trumpetti MIKA TUOMISALO, trumpetti HANNU PÄTYNEN, trumpetti PERTTI KULKU, trumpetti MISKA MIETTUNEN, käyrätorvi TOM BILDO, pasuuna, baritoni VALTTERI MALMIVIRTA, pasuuna ANU FAGERSTRÖM, pasuuna RAIMO VOUTILAINEN, bassopasuuna PETRI KESKITALO, tuuba TOMI WIKSTRÖM, lyömäsoittimet PASI SUOMALAINEN, lyömäsoittimet Trad.Villacico, sov. Roger Harvey: Riu, Riu, Chiu Holborne, sov. Roger Harvey: Suite The Fairie Round Henze, sov. Purser: Ragtimes & Habaneras Brubeck, sov. Roger Harvey: Blue Rondo a la Turk Gade, sov. John Iveson: Tango Jealousy Trad. Norwegian, sov. Tignes: Reinlender fra Follo Zambona-yhtye: AALE LINDGRÉN, oboe PETRI VALLIUS, klarinetti JYRKI MYLLÄRINEN, kitara MIKKO NIEMI, piano JOHANNES NISKANEN, harmonikka JIRI PARVIAINEN, kontrabasso Brahms, sov. Teppo Ali-Mattila: Alla Zambonese Jousto-yhtye: TEPPO ALI-MATTILA, viulu TEIJA SLOBODENIOUK, viulu LOTTA POIJÄRVI, alttoviulu MIIKA UUKSULAINEN, sello JIRI PARVIAINEN, kontrabasso Kari Ikonen, sov. Teppo Ali-Mattila: Jousikvintetto Valse à peu près Jousto-yhtye: MARI KUNNARI, huilu KIRMO LINTINEN, piano TOMI WIKSTRÖM, lyömäsoittimet Kari Ikonen, sov. Teppo Ali-Mattila: Kuru Malmstén, sov. Teppo Ali-Mattila Malmstén-potpuri Jousto-yhtye: ESSI VUORELA, laulu MARI KUNNARI, huilu KIRMO LINTINEN, piano TOMI WIKSTRÖM, lyömäsoittimet Godzinsky, sov. Teppo Ali-Mattila: Sulle salaisuuden kertoa mä voisin Tikanmäki, sov. Teppo Ali-Mattila: Balladi elokuvasta Klaani Chydenius, sov. Teppo Ali-Mattila: Nuoruustango
Helsingin kaupunginorkesterin II-viuluryhmä: YRJÖ LASONPALO, HEINI KUPIAINEN, TEIJA SLOBODENIOUK, SATU ALANKO-RAUTAMAA, TEPPO ALI- MATTILA, HELLEVI KARI, TEODOR NICOLAU, MIRJAM PULAKKA, SIIRI RASTA, ROMANO REPO, SUSANNA SUORTTANEN, HEIKKI TAMMINEN, OSMO VALLBACKA TOMI WIKSTRÖM, lyömäsoittimet KIRMO LINTINEN, piano Ali-Mattila: Sun Tango HEIKKI NIKULA, klarinetti MARKUS TUUKKANEN, fagotti HANS PETTER STANGNES, trumpetti VALTTERI MALMIVIRTA, pasuuna MARKKU HANNOLA, harmonikka TOMI WIKSTRÖM, lyömäsoittimet TEPPO ALI-MATTILA, viulu JIRI PARVIAINEN, kontrabasso Estrada, sov. Teppo Ali-Mattila: En Mi Viejo San Juan Trad, sov. Teppo Ali-Mattila: El Balajú MARKKU JOHANSSON, trumpetti ja flyygelitorvi PETTERI KIVIOJA, sopraano- ja alttosaksofoni JORMA HÄRKÖNEN, kontrabasso TOMI WIKSTRÖM, rummut LASSE HIRVI, piano Jazzia Muut konsertit 15.9. II-VIULUJEN KONSERTTI, Kanneltalo JOHN STORGÅRDS, johtaja HARRI KARRI, piano Beethoven: Menuetti Kuula: Eteläpohjalaisia tansseja Sibelius: Romanssi Malmstén, sov. Markku Johansson: Erokirje heilille Bach: Konsertto kahdelle viululle; 3. osa Tshaikovski: Sanaton laulu Ali-Mattila: Sun tango Monti: Czardas Ali-Mattila: Sun Tango 30.10. GEORG MALMSTÉNIN 100-VUOTISJUHLAKONSERTTI MARKKU JOHANSSON, johtaja Laulusolistit: MARI PALO, TUOMAS KATAJALA, JUHA UUSITALO, HARRI SAKSALA HANS PETTER STANGNES, trumpetti OLLI IHAMÄKI, juontaja Malmsténiana, sov. Ensio Kosta: Sikermä Georg Malmsténin sävelmiä Jänöjussin mäenlasku, sov. Juha Tikka Stadin kundi, sov. Arthur Fuhrmann, san. Georg Malmstén Auringon lapset, sov. Markku Johansson, san. Erkki Karu Erokirje heilille, sov. Markku Johansson Riepumatto, sov. Arthur Fuhrmann, san Asser Tervamäki Sävelmä trumpetille, sov. Arthur Fuhrmann Viisaalle sydämelle, sov. Nacke Johansson, san. Toni Mikkihiiri merihädässä, sov. Georg de Godzinsky, san. R.R. Ryynänen ylimääräinen: Lasten liikennelaulu, sov. Arthur Fuhrmann, san. Asser Tervasmäki 31.10. KUMMILAPSIKONSERTTI MARKKU JOHANSSON, johtaja SATU SOPANEN, juontaja MARI PALO, TUOMAS KATAJALA, JUHA UUSITALO, laulu HANS PETTER STANGNES, trumpetti Malmstén-ohjelma: Sinitakkien marssi Sairas karhunpoika Jänöjussin mäenlasku Erokirje heilille Sävelmä trumpetille Mikkihiiri merihädässä Nukkumatti Lasten liikennelaulu 4.11. KUMMILAPSIKONSERTIT (2) Kuten 31.10. 6.12. ITSENÄISYYSPÄIVÄN KONSERTTI LEIF SEGERSTAM, johtaja JOONAS AHONEN, piano Sibelius: Pohjolan tytär Englund: Pianokonsertto nro 1 Sibelius: Sinfonia nro 6 Sibelius: Finlandia Muiden järjestämät konsertit 17.8. VIERAILUKONSERTTI, Karjalohjan kirkko LEIF SEGERSTAM, johtaja PEKKA KAUPPINEN, viulu Beethoven: Viulukonsertto Sibelius: Sinfonia nro 2 ylimääräinen: Sibelius: Andante festivo 21.8. MAJ LIND -PIANOKILPAILU JOHN STORGÅRDS, johtaja 37
38 MEI YI FOO, piano SARAH TYSMAN, piano Rahmaninov: Pianokonsertto nro 4, RADIOINTI YLE 1, TELEVISIOINTI TV 1 22.8. MAJ LIND -PIANOKILPAILU JOHN STORGÅRDS, johtaja JUHO POHJONEN, piano JOONAS AHONEN, piano Prokofjev: Pianokonsertto nro 5 Hindemith: Pianokonsertto, RADIOINTI YLE 1, TELEVISIOINTI TV 1 24.8. YLIPORMESTARIN POPULAARI- KONSERTTI, HJV, Senaatintori ATSO ALMILA, johtaja PAULA KOIVUNIEMI, THE CRASH, PALEFACE, MUSKA BABITZIN, JOHANNA RUSANEN, TOMI METSÄ- KETO, TAPANI KANSA, EMMI, JARI SILLANPÄÄ, I DEES, laulu Jorma Härkönen: Bond Suomessa Tempest, sov.yrjö Hjelt: Final Countdown Bon Jovi & Karakoglou, sov. Yrjö Hjelt: Runaway Shipley & Nowels, sov. Yrjö Hjelt: Heaven is a place on earth Anthony & Van Halen & Roth, sov. Yrjö Hjelt: Jump Johnston, sov. Mauri Sumén : Long train runnin Taylor & Dallas, sov. Yrjö Hjelt: I wish I knew how it would feel to be free Anderson, sov. Yrjö Hjelt: Locomotive breath Bowie, sov. Mauri Sumén: Starman Chapman & Knight, sov. Yrjö Hjelt: Simply the best Hetfield & Ulrich & Hammett, sov. Mauri Sumén: Enter Sandman Stanley & Poncia Child, sov. Mauri Sumén: I was made for loving you Mercury & May & Taylor & Deacon, sov. Yrjö Hjelt: The show must go on Berry & Buck & Mills & Stipe, sov. Pertti Jalonen: Losing my Religion Leiber & Stoller, sov. Mauri Sumén: Jailhouse Rock Hewson & Evans & Mullen & Clayton, sov. Mauri Sumén: Pride Redding, sov. Pertti Jalonen: Respect McCartney & Lennon, sov. Heikki Elo: With a little help from my friends Mercury, sov. Heikki Elo: Bohemian rhapsody Cobain & Novoselic & Grohl, sov. Heikki Elo: Smells like teen spirit Crewe & Nolan, sov. Heikki Elo: Lady Marmalade Brown & Rans, sov. Heikki Elo:Material girl Chambers & Williams, sov. Heikki Elo:Let me entertain you Garcia, sov. Heikki Elo: Conga White & McKay & Willis, sov. Mauri Sumén: September 30.8. HELSINGIN JUHLAVIIKOT STEFAN SOLYOM, johtaja KARI KRIIKKU, klarinetti Sibelius: Sinfonia nro 6 Sibelius: Tapiola, sinfoninen runo Hakola: Klarinettikonsertto, RADIOINTI YLE 1 11.10. VIERAILUKONSERTTI, Tampere-talo Kuten Klassikko-sarja 10.10. 12.11. PAULON KANSAINVÄLINEN SELLOKILPAILU OWAIN ARWEL HUGHES, johtaja ENRICO BRONZI, sello DOO-MIN KIM, sello Dvorak: Sellokonsertto Prokofjev: Sellokonsertto, RADIOINTI YLE 1, TELEVISIOINTI TV1 13.11. PAULON KANSAINVÄLINEN SELLOKILPAILU OWAIN ARWEL HUGHES, johtaja ANGELA LEE, sello RENAUD DÉJARDIN, sello Lutoslawski: Sellokonsertto Schumann: Sellokonsertto, RADIOINTI YLE 1, TELE- VISIOINTI TV 1 14.11. PAULON KANSAINVÄLINEN SELLOKILPAILU OWAIN ARWEL HUGHES, johtaja RAFAL KWIATKOVSKI, sello YOUNG-HOON SONG, sello Shostakovitsh: Sellokonsertto Lalo: Sellokonsertto, RADIOINTI YLE 1, TELEVISIOINTI TV 1
39