HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI TOIMINTAKERTOMUS HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Vuoden 2001 toimintakertomus

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Vuoden 2001 toimintakertomus 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 3 Intendentin katsaus Intendentin katsaus 4 I VARSINAINEN TOIMINTA 5 1 Konserttitoiminta 6 2 Kummilapsiprojekti 8 3 Konserttimatkat Ulkomailla Kotimaassa 12 4 Yleisö 14 5 Levytys- ja taltiointitoiminta 20 6 Varsinaisen toiminnan arviointia 24 II TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 24 1 Tiedotus ja markkinointi 25 2 Yhteistyö Pro Filharmonian kanssa 26 III HENKILÖSTÖ 26 IV TALOUS 26 1 Varsinainen toiminta 27 2 Kiertueet 28 LIITTEET 28 Orkesterin vakinaisessa työsuhteessa oleva henkilökunta 31 Orkesterin johtokunta 32 Konserttiliite 40 Orkesterin diskografia 42 Orkesterin kiertueet

3 Vuonna 2001 orkesterin toiminnasta tullaan varmasti muistamaan toimintavuonna järjestetyt kolme mittavaa ulkomaankiertuetta. Erityisesti syksyä värittivät maailman terroristitapahtumat. Samaan aikaan kun syyskuun 11. päivänä New Yorkissa tapahtui terrori-isku, olivat kaupunginorkesterin muusikot Helsinki-Vantaan lentokentällä nousemassa Japanin koneeseen. Päivälleen kaksi kuukautta myöhemmin orkesteri esiintyi jo New Yorkissa tietoisena siihen liittyvistä riskeistä. Erityisesti Yhdysvaltoihin tehty konserttimatka oli merkittävä tapaus ei pelkästään orkesterin vaan Helsingin kaupungin ja Suomen kannalta. Orkesteritoiminnan keskeinen tavoite oli tarjota yleisölle kantaohjelmiston lisäksi mahdollisuus kuulla teosharvinaisuuksia sekä avata uusia näkökulmia sinfoniaorkesteriin ja sen taiteilijoihin. Ilolla vastaanotettiin taiteilijatreffi en uudistus, kun muusikoiden isännöimät ja emännöimät keskustelutilaisuudet saivat näin persoonallisen uuden ilmeen. Vuonna 2000 aloitettu kummilapsiprojekti jatkui. Finlandiatalossa kummilapsille järjestetyt konsertit saavuttivat suuren suosion. Nallekarhun musiikilliselle hunajaretkelle osallistui lähes puolet orkesterin kummilapsesta. Orkesteri konsertoi viikoittain kevät- ja syyskaudella Finlandia-talossa. Valtaosa konserteista oli ryhmitelty 5-10 konserttia kaudessa sisältäviksi sarjoiksi; joka toinen viikko soitettiin kaksi Suosikkisarjan konserttia ja joka toinen viikko yksi Klassikkosarjan konsertti. Viimeiseen sarjaan tehtiin nimenmuutos, jotta sarjojen ohjelmisto pystyttäisiin paremmin profi loimaan nimien mukaisesti. Omien sarjakonserttien lisäksi orkesteri teki levytyksiä, järjesti erikoiskonsertteja ja esiintyi muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Kaupunginorkesterin syyskuisen ulkomaankiertueen aikana Finlandia-talossa vieraili Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri ja Tampereen kaupunginorkesteri. Näin voitiin kotiyleisölle tarjota kiinnostavia konsertteja orkesterin poissaolon aikana. Näitä vierailukonsertteja tehtiin jo edellisvuonna, ja yleisön reaktiot ovat antaneet ymmärtää, että tällainen toiminta vain lisää konserttisarjojen kiinnostavuutta. Vaativa ja monimutkainen Musiikkitalohanke työllisti kaupunginorkesterin henkilökuntaa. Jo edellisenä vuonna ratkaistun arkkitehtuurikilpailun tuloksia kehiteltiin yhteistyöryhmissä Yleisradion, Helsingin kaupungin, Sibelius-Akatemian, orkestereiden, opetusministeriön sekä Senaatti-kiinteistöt -valtion kiinteistölaitoksen edustajien ja arkkitehtien kanssa. Rakennuspaikaksi suunnitellulle alueelle valmisteltiin kaavamuutosta kaupunginvaltuuston päätettäväksi ja alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen esitystä ei kuluneena vuonna viety eteenpäin, vaan valmistelu vaati pidemmän ajan. Kiinnostus säännölliseen konserteissa käymiseen on selvästi lisääntynyt muutaman vuoden takaisen notkahduksen jälkeen. Nyt myytyjen kausikorttien määrä ylitti ensi kerran vuoden 1995 ennätyksen, siis ajan ennen Finlandia-talon remonttia. Elina Siltanen Intendentti 3

4 I Varsinainen toiminta 4

5 Tavoitteet Klassisen konserttimusiikin esitysten ja levytysten korkeatasoinen toteuttaminen olla huippusoittajista muodostunut yhteisö Monipuolisen ohjelmiston tarjoaminen yleisölle erityisesti Helsingissä olla kaupunkikulttuurin kehittäjä Yleisöpohjan laajentaminen asiakasta lähestyvä Julkisuuskuvan kehittäminen olla kiinnostava huippuyksikkö Henkilöstön työkyvyn turvaaminen ja ammattitaidon kohottaminen olla yhdessä tekijä ja tukija Edellä mainitut tavoitteet on johdettu kaupungin yhteisstrategioista orkesterin johtoryhmässä ja edelleen kehitelty yhdessä muusikoiden kanssa. I.1 KONSERTTITOIMINTA Orkesterin konserttitoiminnan taiteellisesta suunnittelusta ja konserttiohjelmien laadinnasta vastasivat intendentti ja ylikapellimestari apunaan taiteellinen toimikunta. Intendentin kutsumana valmistelevana asiantuntijaryhmänä toimi kolmen muusikon työryhmä intendentin adjutantit (Teppo Ali-Mattila, viulu, Jussi Jaatinen, oboe ja Valtteri Malmivirta, pasuuna). Tämä ryhmä kokoontui usein ja valmisteli ohjelmasuunnitelmia taiteelliselle toimikunnalle. Kaupunginorkesteri oli yksi neljästä Musica nova Helsinki nykymusiikkifestivaalin pääjärjestäjästä. Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastasi säveltäjä Kimmo Hakola. Musica nova konsertissaan orkesteri soitti kapellimestari Guillaume Tourniairen johdolla solistinaan pianotaiteilija Arcadi Volodos. Konsertti kuului sarjaan merkittäviä konserttiesityksiä useastakin syystä. Ensinnäkin pianotaiteilija Arcadi Volodoksen vierailua Suomeen oli saatu odottaa vuosia. Toisaalta ohjelmassa ollut Charles Ivesin sinfonia nro 4 vaatii niin massiivisen orkesterikokoonpanon ja mm. kaksi kapellimestaria, ettei tätäkään teosta kovin usein konserttisarjoissa esitetä. Kevätkausi päätettiin Aleksanterin teatterissa Helsinki-päivänä lastenkonserttiin, jossa monipuolinen ohjelmisto ylikapellimestarin johdolla sai täyden salillisen hurmion valtaan. Pienet yleisön edustajat pääsivät kokeilemaan kapellimestarin tahtipuikkoa orkesterin edessä, kun vuorossa oli konsertin viimeinen esitys Uno-tango. (Hyviä kapellimestareita tiedossa!) Syyskausi aloitettiin reippaasti Vierumäellä vietetyn urheilupäivän jälkeen valmistautumalla ensin Karjalohjalla soitettuun kesäkonserttiin ja sitten todelliseen kansanjuhlaan Helsingin Juhlaviikkojen Populaarikonserttiin. Senaatintorilla kapellimestarina toimi Atso Almila ja orkesteria avusti UMO. Yleisöä tässä usean solistin tapahtumassa oli poliisin arvion mukaan henkilöä. Toinenkin Juhlaviikkojen konsertti oli tapaus; kapellimestarina Esa-Pekka Salonen, avustavana kapellimestarina Tuomas Rousi ja orkesterin taustabändinä harvoin esitetyssä Mahlerin 5

6 Das klagende Liedissä Radion sinfoniaorkesterin muusikot. Syyskauden sarjakonsertit noudattivat pääkaupunkiseutulaisille totuttua linjaa. Kausi alkoi loppuunmyydyllä konsertilla, jossa sopraano Barbara Hendricks lauloi solistiosuuden Berliozin Kesäöitä-laulusarjassa, ja päättyi loppuunmyytyyn John Storgårdsin johtamaan esitykseen Beethovenin 9. sinfoniasta. Kauden lipunmyynti oli erityisen hyvä. Orkesterin muusikot toteuttivat Ateneumin taidemuseossa jo yhdeksännen kerran yleisömenestykseksi muodostuneen kamarimusiikkikavalkadin Panorama Filharmonican. Taiteellisina suunnittelijoina toimivat pasunisti Anu Fagerström ja bassojen äänenjohtaja Ville Väätäinen. Orkesterin merkittäväksi konserttisuunnitelmien iloksi on muodostunut tapa, että kaikilla konserttikausilla kuullaan solisteja myös omasta orkesterista. Keväällä esiintyi tuubansoittaja Petri Keskitalo ja syyskaudella huilisti ja pikkolisti René Alvas. Konserttikausien ulkopuolisesta toiminnasta pitää huomioida muusikoiden aktiivisuus eri kesäjuhlien ja festivaalien 6 esiintyjinä. Solisteina eri puolilla maata saadaan usein kuulla Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita. Kesällä 2001 järjestettiin kaksi merkittävää musiikkikilpailua; Lieksassa soitettiin kansainvälinen tuubakilpailu, jossa oma tuubistimme Petri Keskitalo sijoittui neljännelle sijalle parhaana skandinaavisena osallistujana. Heti tämä jälkeen puupuhaltajat soittivat Uudessakaupungissa kansallisessa kilpailussa, jonka voitti huilistimme Elina Vuorela. Varsinaisten konserttisarjojen ulkopuolella orkesterin toiminta on myös kansainvälisesti aktiivista. Orkesterilla on tällä hetkellä merkittävä yhteistyösopimus Ondine-levy-yhtiön kanssa. Mahdollisuuksien ja sopimusten puitteissa orkesteri tekee maksimimäärän levytyksiä vuodessa. Tämän sopimuksen seurauksena orkesteri esittää Einojuhani Rautavaaran kaikkien teosten Suomen kantaesitykset ja myös levyttää teokset. Orkesterien onnistuminen voidaan mitata kovin monella tavalla. Vuoden merkittävimmäksi tapahtumaksi voisi nostaa konsertin, ulkomaankiertueen tai levytyksen. Kaupunginorkesterille edelleen haasteellinen kummilapsiprojekti tuo yllätyksiä ja vaatii uusiin suorituksiin. Syksyllä järjestettyihin Nallekarhun musiikillinen hunajaretki konsertteihin osallistui puolet kaikista kummilapsista vanhempineen. Vuonna 2000 syntyneistä helsinkiläisvauvoista hankkeeseen on ilmoitettu 4600 lasta. Konsertissa ihmeteltiin (ja vähän pelättiinkin) ympäri salia kiitävää kimalaista, vierailtiin vuorenpeikkojen luolassa ja tietenkin tavattiin frakkiin sonnustautunut kumminalle Nalle Pus. Joulukuussa itsenäisyyspäivän konsertti ja viikkoa myöhemmin Finlandia-talon 30-vuotisjuhlakonsertti innoitti orkesterin juhlimaan loppuvuoden tapahtumia. Yleisö osallistui aktiivisesti ja kannusti orkesteria kohti tulevaa 120. toimintavuotta. I.2 KUMMILAPSIPROJEKTI Kummilapsiprojektin toinen vuosi oli vilkas. Kummilapset kutsuttiin ensimmäistä kertaa konsertteihin Finlandiatalon konserttisaliin, jossa järjestettiin tammikuussa ja lokakuussa viisi konserttia. Tilaisuuksissa oli yhteensä lähes

7 6 000 kuulijaa. Minikonsertteja, joihin voitiin ottaa kerrallaan 30 vauvaa ja näiden vanhemmat, järjestettiin kulttuurikeskus STOA:ssa ja Malmitalolla keväällä yhteensä 10 kertaa loppuvuonna 2000 syntyneille vauvoille. Tämän lisäksi järjestettiin kaksi konserttia Finlandia-talossa elokuussa kansainvälisen jousisoitinopettajien Kodalyseminaarin yhteydessä. Osallistujien määrä oli noin henkilöä. Media huomioi Finlandia-talon tapahtumia runsaasti; mm. tammikuun konserteista oli kattavat artikkelit Helsingin Sanomissa sekä TV1:n ja MTV3:n uutisissa. TV1:n Valopilkku näytti lähetyksessään otoksia lokakuun konsertista Finlandia-talolta. Median huomion ansiosta heräsivät monet perheistä vielä ilmoittautumaan mukaan, ja kummilapsien määrä on nyt yli Projektille myönnettiin myös Vuoden 2001 Valopilkku-kunniakirja yhtenä kolmesta palkitusta vajaan kahdensadan ehdokkaan joukosta. Myös vanhemmilta on saatu runsaasti myönteistä palautetta; konsertteja ja orkesterin tapaamista pidetään erittäin tärkeänä ja positiivisena asiana. Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsiprojekti jymymenestys Helsingin kaupunginorkesterin vuoden 2000 vauvaperheille suuntaama kummilapsiprojekti on onnistunut hienosti. Alueuutiset Kaunis ele lapsille. Olemme otettuja kutsusta, vuoden ikäisen Topiaksen äiti Hannele Lehto kiittää. Helsingin Sanomat On hatunnoston arvoista, että edelleen hyvin elitistisenä pidetyn taidemuodon edustaja lähestyy tavallista kansaa, tarjoaahan orkesteri Leif Segerstamin johdolla vuonna 2000 syntyneille helsinkiläislapsille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden osallistua kouluikään saakka konsertteihinsa. Kaupunginorkesterin tempaus, jos mikä, on oiva alkufanfaari lapsen musiikilliselle taipaleelle. Mukana on taatusti vanhempia, jotka ovat olleet ensimmäistä kertaa elämässään klassisen musiikin konsertissa. Jos elämys on tarpeeksi voimakas, saavat Leif ja kumppanit jatkossakin uutta yleisöä. Alueuutiset Orkesterikummi Ouluunkin Tämähän on erinomainen tapa tehdä musiikkia lapsille tutuksi! Olisi varmaan toteuttamisen arvoinen idea täällä Oulussakin. Kaleva

8 I.3 KONSERTTIMATKAT I.3.1 Ulkomailla Orkesteri teki vuoden aikana kolme ulkomaille suuntautunutta konserttimatkaa. Näillä kiertueilla soitettiin 15 konserttia ja kuulijoita oli yhteensä henkilöä. Kiertueiden kapellimestarina toimi ylikapellimestari Leif Segerstam. Espanja Festival de Musica de Canarias Festival 17. kerran järjestetyillä Kanarian saarten musiikkijuhlilla soitettiin 4 konserttia. Solisteina esiintyi Matti Salminen, basso, Manuel Barrueco, kitara ja Guillermo Gonzales, piano. Orkesteri esitti matkalla kaksi eri ohjelmistoa: 1 Wagner: Preludi ja Isolden lemmenkuolo Tristan ja Isolde Marken monologi Parsifal Gurnemanz: Pitkäperjantain ihme Jumalten tuho Hagen: Hier sitz ich zur Wacht Stravinsky: Tulilintu (1945) 2 Rodrigo: Fantasia para un gentilhombre de la Cruz: Pianokonsertto nro 1 Atlantico Stravinsky: Tulilintu (1945) 8 Japani Orkesteri teki 4. Japanin kiertueensa syyskauden alussa. Kolmen viikon aikana soitettiin 9 konserttia mm. Tokiossa, Osakassa ja Sapporossa. Solisteina esiintyivät saksalais-japanilainen viulisti Mirjam Contzen sekä japanilaiset viulistit Miho Kamiya, Atsuko Temma ja Hibiki Kobayashi. Konserttien yhteyteen Helsingin kaupunginkanslia ja matkailutoimisto järjestivät tiedotustilaisuuksia ja vastaanottoja, joilla Helsingin kaupungin delegaatiot ylipormestari Eva-Riitta Siitosen johdolla tapasivat paikallisia yhteistyökumppaneita. Suomen suurlähetystö Tokiossa järjesti orkesterin vierailun kunniaksi vastaanoton. Orkesteri esitti matkalla neljä eri ohjelmistoa: 1 Sibelius: Finlandia Valse Triste Karelia-sarja Sinfonia nro 2 2 Sibelius: Finlandia Viulukonsertto Sinfonia nro 1 3 Sibelius: Finlandia Viulukonsertto Saint-Saëns: Introduction et rondo capriccioso Sarasate: Zigeunerweisen Segerstam: Sinfonia nro 59 In a Baggage to Japan (kantaes.) 4 Sibelius Finlandia Sinfonia nro 2 Sinfonia nro 7

9 USA Orkesterin konserteissa Washingtonissa ja New Yorkissa kuultiin Sibeliuksen Kullervo ensimmäisen kerran täysin suomalaisvoimin Yhdysvalloissa. Solisteina lauloivat Monica Groop ja Jorma Hynninen. Kuorona matkalla mukana esiintyi Tapani Länsiön valmentama Polyteknikkojen kuoro. Konserttien toisena teoksena kuultiin Sibeliuksen Finlandia, jossa kuoro oli myös mukana. Suomen suurlähetystön järjestämällä vastaanotolla Washingtonissa lauloivat Monica Groop ja Jorma Hynninen Sibeliuksen lauluja säestäjänään Leif Segerstam. Muusta musiikkiohjelmasta tilaisuudessa vastasi Polyteknikkojen kuoron kvartetti. I.3.2 Kotimaassa Orkesteri teki vierailukonsertin Karjalohjan kirkkoon. Karjalohjan seurakunta on järjestänyt vuodesta 1991 alkaen vuosittain elokuussa konsertin suurten sakraaliteosten ympärille. Kaupunginorkesteri esitti kapellimestari Shuntaro Saton johdolla Dvorákin Stabat Mater -teoksen. Kuoro-osuudet esitti Chorus Cathedralis Aboensis ja solistiosuudet sopraano Kirsi Tiihonen, altto Laura Nykänen, tenori Jorma Silvasti ja basso Heikki Orama. Orkesterin syyskuisen Japanin-kiertueen aikana Klassikko- ja Suosikkisarjoissa Finlandia-talossa konsertoivat & Virtuosi di Kuhmo johtajanaan Hansjörg Schellenberger ja Tampereen kaupunginorkesteri johtajanaan Tuomas Rousi ja solistina Dmitri Aleksejev, piano. 9

10 KONSERTTIARVOSTELUJA ULKOMAANKIERTUEILTA Helsingin kaupunginorkesteri konsertoi jo toisen kerran XVII Festival de Música de Canarias festivaalilla Espanjassa. Kaksi konserteista pidettiin Santa Cruzin Teatro Guimerá salissa ja kaksi Las Palmasin Alfredo Kraus salissa. Konsertit johti ylikapellimestari Leif Segerstam solisteinaan basso Matti Salminen sekä espanjalaistaiteilijat Manuel Barrueco (kitara) ja Guillermo González (piano). Festivaalin järjestäjien mukaan nimekkäässä taiteilijaseurassa konsertoinut Helsingin kaupunginorkesteri sai juhlien parhaan yleisö- ja arvostelupalautteen. Tässä muutamia poimintoja: Matti Salminen tulkitsi Wagnerin laulut mahtavalla äänellä ja dramaattisesti tekstin vaatimia tunnelmia myötäillen. Orkesteri soitti Wagneria kauniisti, majesteettisesti ja hallitusti Leif Segerstamin johdolla. Suosionosoitusten myötä toivomme pian taas tapaavamme tämän suuren orkesterinjohtajan. Agenda Atlántico-konsertto on suuri teos; esittäjinä loistava solisti ja orkesteri, joka ei kavahda vaikeaa sävellystä. Päätteeksi kuulijoita hämmästytti äärettömän kiihkeä Sibeliuksen Finlandia suomalaiskansallisena tulkintana. La Opinión de Tenerife Historiansa neljännellä Japanin-kiertueella Helsingin kaupunginorkesteri soitti ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla yhdeksän konserttia. Ohjelmisto oli paikallisten järjestäjien toivomuksesta autenttista Sibeliusta; sinfonioita, viulukonsertto, Karelia-sarja, Valse triste ja Finlandia. Orkesteri kantaesitti Tokiossa Leif Segerstamin sinfonian nro 59 In a Baggage to Japan The Helsinki Philharmonic Orchestra performed an all-sibelius concert, under its chief conductor Leif Segerstam. On the program were Finlandia, the Violin Concerto, and the Symphony No. 1. The Valse triste was performed as a memorial tribute to the terrorist victims, and after that the Alla marcia from the Karelia Suite. All was performed with affection and the most sympathetic response to the composer of the musicians own country. They played with a musicianship that proudly retained in the best sense the local color of the music. Segerstam s approach to music-making involves, as usual with him, tempos somewhat slower than the norm, but he creates a strong, tenacious musical edifice, with a focus on the structure of the work at hand. Moreover, by balancing the rhythm and the harmonic line, he makes the music his own something beyond any ordinary reading of the score. Even the most familiar music thus appears at times totally different - yet different in a way that is refreshing and fascinating. Ongaku-no-tomo 11/2001 Kaupunginorkesterin 33. ulkomaankiertue suuntautui marraskuussa Yhdysvaltoihin. Historiansa neljännellä Yhdysvaltain-vierailulla orkesteri esiintyi ensi kertaa maan tärkeimmissä saleissa Washington DC:n Kennedy Centerissä ja New Yorkin Lincoln Centerissä. Avery Fisher -salissa pidetty konsertti kuului arvostettuun Great Performers -sarjaan, jossa samana syksynä olivat vierailleet mm. Berliinin filharmonikot ja Leipzigin Gewandhaus-orkesteri. Konserteissa soivat Jean Sibeliuksen Kullervo ja Finlandia ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Kullervon solisteina lauloivat Monica Groop ja Jorma Hynninen. Myös Tapani Länsiön valmentama Polyteknikkojen kuoro valloitti henkisen yleisönsä Kullervossa. Molemmissa saleissa kuulijat osoittivat suosiotaan seisaaltaan ja kiittivät taiteilijoita bravo-huudoin. Finnish From the Start: The Glories of Helsinki Friday night was the big Finnish blowout at the Kennedy Center Concert Hall. The orchestra and chorus were Finnish, the soloists were Finnish, the music was Finnish. The subject of the music was Finland. The 10

11 composer was Finland s greatest claim to 20th-century artistic fame, Jean Sibelius. Who could ask for anything more? Adding an extra measure of curiosity to Friday s concert, was the presence of Sibelius s first major orchestral work, his huge symphonic poem with male chorus and two soloists, Kullervo Even in a reading as directly evocative and finely spun as Leif Segerstam s interpretation with the Helsinki forces, the piece outlasts its material. The orchestra and chorus ended the evening with a rousing sprint through the patriotic tone poem Finlandia. All that remained was to lock the doors, fill the concert hall with steam, and give the entire audience a sauna. The Washington Post / Philip Kennicott, Nov12, 2001 Helsinki Philharmonic Brings Its Patrimony to Lincoln Center Kullervo, Sibelius s largest work in any form, is just now beginning to receive its due as an important and remarkable composition It s a remarkable piece, particularly given its provenance from the early 1890s. Leif Segerstam knows the work well, and there can be no questioning his authority or that of his Helsinki players and singers. Yet this performance did take a few minutes to warm up But from the gorgeous, haunting lullaby that opens the second movement, it was smooth sailing Segerstam whipped the band up into a fine fury in the fourth movement s battle scenes and closed with an elegiac but broodingly intense account of the hero s suicide. To close the afternoon on an upbeat note, Segerstam conducted a notably solemn, very grand performance of Finlandia in its version with male chorus. The words may be patriotic hokum, but the music brought down the house, and well it should. It s particularly good to hear these players in music that represents both their patrimony and an alltoo-rare listening experience, rather than another professional but otherwise unremarkable stab at the usual warhorses. Andante.com, Nov19, 2001 Enchanted by Finland s Mythological World Mr.Segerstam s hard-driven reading made it easy for a listener to be swept into Kullervo s distant, mythological world, but not so fully drawn in to overlook the performance in the here and now. This is a superb orchestra, and its most striking qualities are the richness and solidity of its bass and the dark gleam of its brass. There seemed no notable weaknesses on Nov. 11: the string sound is generally warm and rounded, but it also conveys the iciness of the howling wind when the score turns in that direction. And the wind playing added an inviting texture not as gamey as that of a central European orchestra but darker than the wind sound of an American ensemble. The New York Times, Nov27, 2001 Kullervo Gets a Rare Public Appearance It was only the second time the original version was played in New York. What was heard Nov. 11 by a sellout audience was simply the finest performance of Kullervo I have yet experienced, whether live or canned. Tempos, in the main, were bravely broad, yet never at the expense of kinetic excitement the brass and percussion sections of the orchestra re-defined what rousing should mean. Finland s all-male Polytech Choir was virility personified, while native-born soloists Monica Groop and Jorma Hynninen (Why isn t this great baritone on the Met Operas roster these days?) surpassed their own admirable standards. Finlandia, the ubiquitous encore for such a concert as this, was, for once, not anticlimactic. The voices added a lot, of course, but it was the bear-by-the-tail rendition that left the audience literally breathless. Chelsea Clinton News / Bill Zakariasen, Nov29-Dec5,

12 I.4 YLEISÖ Tavoite: 46 maksullista konserttia ja yleisötavoite kuulijaa Helsingissä 12 Kaupunginorkesteri soitti vuoden aikana kaikkiaan 74 konserttia, joissa kävi yhteensä kuulijaa. Helsingissä järjestettiin maksullisia konsertteja 56 kertaa ja niiden kuulijamäärä oli Finlandia-talossa järjestetyissä konserteissa vuonna 2001 oli keskimäärin kuulijaa. Vastaava vuoden 1999 keskiarvo oli henkeä ja vuoden 2000 keskiarvo henkeä. Koululaisryhmät ovat aktiivisesti käyttäneet mahdollisuutta käydä maksutta orkesterin julkisissa kenraaliharjoituksissa ja konserteissa. Orkesterin kutsumina vieraina konserteissa kävi lisäksi satoja nuoria kuulijoita pääkaupunkiseudun musiikkiopistoista. Ulkoilmakonserttien kuulijamäärät perustuvat poliisin arvioimiin lukuihin. Sinfonia- ja Suosikkisarjojen kausikorttimyynnin kehitys Kausikorttien myynti kasvoi edelleen vuoden 2001 aikana. Omaan kantaasiakasrekisteriin kohdistetut markkinointitoimenpiteet tuottivat 15% kasvun edelliseen vuoteen verrattuna. Myytyjen kausikorttien määrä ylitti nyt ensi kerran vuoden 1995 tason kevät syksy Aiempien vuosien tapaan kaupunginorkesterin omaan asiakasrekisteriin kerättiin aktiivisesti henkilö- ja osoitetietoja suora- ja asiakassuhdemarkkinoinnin tarpeisiin.

13 KONSERTTITILASTO 2001 Konsertit 2001 kpl myyty vapaal. muut yht. Sinfoniakonsertit vierailu Messut, oratoriot Kamarimusiikkikonsertit Viihdekonsertit Lastenkonsertit Koulukonsertit Laitos- ja työpaikkakonsertit kpl myyty vapaal. muut yht. Ulkoilmakonsertit Julkiset kenraalit (19) Tilausesiintymiset YHTEENSÄ Konsertit ulkomailla KAIKKI YHTEENSÄ TV 0 Yleisradio 9 Paikallisradio 14 Internetlähetys 1 13

14 14

15 I.5 LEVYTYS- JA TALTIOINTITOIMINTA Levytysyhteistyö Ondine-levy-yhtiön kanssa jatkui ja vuonna 2001 julkaistiin kolme uutta levyä: Filharmonikot juhlatuulella: Vappumatinean parhaat kapellimestari Leif Segerstam (ODE 956-2) Einojuhani Rautavaara: Symphony no. 8, Harp Concerto, kapellimestari Leif Segerstam, solisti Marielle Nordmann (ODE-978-2) Sergei Rachmaninov: Piano Concertos No. 1 & 4 (originaaliversiot), kapellimestari Vladimir Ashkenazy, solisti Alexander Ghindin (ODE 977-2) Orkesterin julkaisemat levyt viimeisten neljän vuoden ajalta ( ) ja niiden myyntitilasto : Levynumero Nimi ODE Tan Dun: Out of Peking Opera 2993 ODE Sibelius: The Tempest 6480 ODE Rautavaara: On the Last Frontier 6462 ODE Nallekarhu konsertissa 6432 ODE Sibelius: Kantaatit 6259 ODE Rautavaara: Autumn Gardens 8309 ODE Shchedrin: Cello Concerto, Seagull Suite 1271 ODE Tanejev: Concert Suite for Violin and Orchestra 2104 ODE Filharmonikot Juhlatuulella 476 ODE Rautavaara: Symphony no.8 & Harp Concerto 2129 ODE Rachmaninov: Piano Concertos 1 & Einojuhani Rautavaaran sävellysten levytykset ovat saaneet suuren suosion ulkomailla; myydystä levystä on mennyt vientiin. Nallekarhu konsertissa -levyn myyntiluku sisältää vuoden 2000 kummilapsille lahjoitetut levyä. Yleisradio radioi vuoden aikana yhdeksän konserttia. Orkesteri esiintyi myös ensi kertaa suorassa internet-lähetyksessä, jonka Elisa Oyj välitti verkkoon. Lähetys oli Helsingin juhlaviikkojen järjestämä Ylipormestarin populaarikonsertti Senaatintorilta Classic FM -radiokanava esitti kevään 2001 aikana 14 konserttitaltiointia ohjelmasarjassa Ilta Finlandia-talossa - Helsingin kaupunginorkesteri esittää. 15

16 UUTUUSLEVYISTÄ 2001 FILHARMONIKOT JUHLATUULELLA ODE Vappumatinean parhaat Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, johtaja Jan-Erik Gustafsson, sello & Petri Keskitalo, tuuba & Erkki Palola, viulu & Hannu Pätynen, trumpetti Oispa vappu ainainen Montin Csárdás saa muhkean sointiasun Petri Keskitalon suotuisalla tuuba-avustuksella. Kadenssi paljastaa Keskitaloon kätkeytyvät luovat voimat. Levyn muina solisteina loistavat Jan-Erik Gustafsson, Erkki Palola ja Hannu Pätynen. Kaksi epävirallista kansallishymniä, Pomp and Circumstance ja Tähtilipun alla saavat vilkkaan tempon ja paljon räiskettä ja paatosta. Segerstamilla herkkä on herkkää ja väkevä väkevää. Kaupunginorkesteri on hyvässä vedossa. Muusikko / Ilkka Ylönen 5/2001 HSO korkar up! Lagom till valborgsfirandet gav Helsingfors stadsorkester ut en skiva med favoriter från de traditionella första maj-matinéerna. Med Leif Segerstam vid pinnen är det klart att det sprakar om skivan, som inleds med pampig Wagner och avslutas med Robert Kajanus kanondånande arrangemang av Björneborgarnas marsch HSO har lyckats hundra procent, musikaliskt. Hufvudstadsbladet / Lena von Bonsdorff Temaattiset orkesterilevyt ovat usein ongelmallisia, mutta Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea on tapahtumaklassikko, jonka tallentaminen on paikallaan. Ohjelma on takuuvarma: Wagnerin Lohengrin III, Sindingin Kevään kohinaa, Lumbyen Samppanja-galoppi, Merikannon Kesäillan valssi. Solisteina pyörähtävät Erkki Palola (Massenet n Meditaatio), sellisti Jan-Erik Gustafsson (Saint-Saënsin Joutsen), trumpetisti Hannu Pätynen (Bonfán Yön väistyessä) ja tuubisti Petri Keskitalo (Montin Csárdás), joka irrottaa bravuurihitistä kelpo naurut. Rondo / Antti Häyrynen 6/2001 Helsingin kaupunginorkesterin perinteinen Vappumatinea on nyt päätynyt myös äänilevylle Kaupunginorkesteri soittaa teokset erittäin hyvin ilman leipääntymisen häivääkään kokonaisuus on samalla kertaa sekä viihdyttävä että taiteellisesti täysipainoinen. Länsi-Savo EINOJUHANI RAUTAVAARA Harppukonsertto & Sinfonia nro 8 The Journey Marielle Nordmann, harppu Leif Segerstam, kapellimestari Helsingin kaupunginorkesteri ONDINE ODE Ondine-levy-yhtiön menestyksekäs Einojuhani Rautavaaran teosten levytyssarja jatkui tallenteella, joka sisältää maailman ensilevytykset Rautavaaran kahdeksannesta sinfoniasta ja harppukonsertosta (ODE 978-2). Rautavaaran kansainvälisen maineen kasvua heijastaa hyvin se, että molemmat teokset ovat amerikkalaisen orkesterin tilaamia ja kantaesittämiä: Philadelphian sinfoniaorkesteri tilasi 8. sinfonian kantaesitettäväksi 100-vuotisjuhliinsa keväällä 1999 ja harppukonserton tilasi Minnesotan sinfoniaorkesteri. Ja nyt Rautavaaran»kotiorkesteri» Helsingin kaupunginorkesteri levytti teokset ylikapellimestarinsa Leif Segerstamin johdolla. Konserton solistina on maailmankuulu ranskalaisharpisti Marielle Nordmann. Yhdeksän New York Timesin kriitikkoa 16

17 valitsi vuoden 2001 levytyksistä omat TopTen-listansa. Ainoana suomalaislevynä mukaan mahtui tämä Rautavaaran The Journey-levy, josta kriitikko Allan Kozinn totesi: Suomalaisen säveltäjän musiikin tumma ja hohtava kauneus on valloittanut yhä enemmän kuulijoita Yhdysvalloissa. Levyn teokset ovat Rautavaaraa koskettavimmillaan ja parhaimmillaan. The New York Times Dec23, 2001 Kelluvaa unta ja kiltti käärme paratiisissa: Leif Segerstamin johtama Helsingin kaupunginorkesteri saa sinfoniasta enemmän irti kuin teoksen kantaesittänyt Philadelphian orkesteri. Segerstam tekee hienovaraisia korostuksia ja poimintoja, tulkitsee voimakkuuseroja kiihdyttävämmin, antaa aktiivisemman ilmeen. Erinomaisesti soittavan Marielle Nordmannin harppu on äänitetty lähelle. Ratkaisu tuntuu onnistuneelta, siten pelastuu kuuluville paljon sellaista, jolla on riski jäädä kuulumattomiin, huolimatta hienovaraisesta orkesteriosuudesta. Helsingin Sanomat / Jukka Isopuro Öronsmekande symfonik: En annan femma är sedan om harpa överhuvudtaget lämpar sig som samtalspartner till en symfoniorkester. Rautavaara lyckas dock balansera det hela på ett beundransvärt sätt och utnyttjandet av soloinstrumentet är smakfullt, om än inte originellt. Den fyrsatsiga Åttonde symfonin är det starkare och mer substantiella av skivans stycken ett tillfredsställande verk, med en äktsymfonisk andning och en klangvärld som omärkligt fångar en i sitt grepp. Hufvudstadsbladet / Mats Liljeroos Rautavaaran pensselillä ei piikkiä piirretä: Ondinen Rautavaara-uutuuden teokset jatkavat prikulleen sitä linjaa, jonka säveltäjä löysi 90-luvun teoksissaan: kevyesti kirpeytettyä kolmisointupohjaista, valtaosin hidasta ja pehmeää jousisoitinpainotteista maalailua. Resepti toimii aivan yhtä hyvin kuin ennenkin: pidän tästä musiikista erittäin paljon. Itsestään selvää on, että musiikki on taiten tehtyä. Sille joka kehtaa heittäytyä rautavaaralliseen syleilyyn, avautuu vahva emotionaalinen maisema Kuten aiemmillakin Rautavaara-levyillä Leif Segerstam johtaa Helsingin kaupunginorkesterin hyvin balansoituun, isoon ja pehmoiseen sointikylpyyn. Turun Sanomat / Tomi Norha Harppukonsertto ja matka: Aina kun kuulee Rautavaaran musiikkia, tulee mieleen syksy. Soiko hänen sävelissään luopumisen surumielisyys ja kevään toivon vastakohta. Toinen mieleen muodostuva kuva on matka, mikä voi olla elämäntaival tai henkisen liikkumisen kuvaus. Näissä sävelissä ei kuitenkaan soi ludus tonalis, vaan musiikin ankkurit ovat syvällä tunteissa, jopa niin syvällä, että tunteilla ei ole enää nimeä. Vakavaa ja kaunista tämä ainakin on. Helsingin kaupunginorkesteri soittaa upeasti. Erityiskiitos trumpeteille. Leif Segerstam on yhtä säveltäjän aivoitusten kanssa. Muusikko / Ilkka Ylönen 10/2001 Tummaa ja metrimentaalista: Kuten toinen, teknisesti vaativa scherzo-osa kavaltaakin, tilausteos on sävelletty Philadelphian orkesteria, tai mitä hyvänsä tarpeeksi taiturillista orkesteria varten. Helsingin kaupunginorkesteri on täydelleen tehtävänsä mittainen, Leif Segerstamin tulkintanäkemyksessä on sekä vakuuttavuutta että suurta innoittuneisuutta; sama pätee myös harpputaiteilija Marielle Nordmanniin. Classica / Riitta Pietilä 12/2001 Time will tell: First performances can mislead on a piece s mettle Now the truth can be told. By the time the Philadelphia Orchestra arrived in Helsinki in the spring of 2000 with the brand-new symphony by the city s foremost native composer, Einojuhani Rautavaara, many players had blown cool on the piece. Being professionals, they played Rautavaara s Symphony No. 8 capably 17

18 Now, 18 months later, the Rautavaara Eighth has arrived on an Ondine-label recording by the Helsinki Philharmonic under conductorcomposer Leif Segerstam. Anyone who was remotely intrigued by the piece in Philadelphia must hear this performance. Lean and often swift, it s like a well-trimmed sailboat next to that majestic ocean liner that is the Philadelphia Orchestra. Revisited on a radio tape, the Philadelphians under Wolfgang Sawallisch did nothing wrong. But that doesn t mean what they did was right. The Helsinkians find so much more meaning in a piece that previously sounded merely pretty that questions about the symphony s quality are transformed to questions about performance Segerstam downplays the strings, so that in the opening movement they re quiet enough to let a haunting bass melody emerge, one that immediately ushers you in to Rautavaara s wondrous sound-world. In the Philadelphians performance, the strings steal the focus. No wonder the piece seemed monochromatic. Elsewhere, Segerstam treats the movements as more rugged individuals, which suits the never-look-back trajectory of a symphony that is subtitled The Journey and that scrupulously avoids any sense of arrival in its climaxes. The Philadelphia Inquirer, Dec4, 2001 The latest testament to Ondine s loyal championship of Einojuhani Rautavaara (b.1928) features the Finnish composer s new Harp Concerto, perfumed and elegantly written, with a nod towards French impressionism. The Eight Symphony captures the broad strokes and occasional turbulence found in Rautavaara s earlier compatriot Sibelius, with suggestions of the harmonic and lyrical style of the early twentieth-century American symphonists. The Helsinki Philharmonic s splendid warmth complements the music. The Observer, January 20, 2002 Einojuhani Rautavaara is one of several composers who have brought Finnish music to the international forefront post-sibelius. His style has now settled into a post-romanticism that is both attractive and individual, as can be heard in his Harp Concerto. The superb soloist is the French virtuoso Marielle Nordmann. The Symphony No 8, subtitled The Journey, is excellently played here by the Helsinki Philharmonic under Leif Segerstam. If there is any justice, we ought to hear this splendid symphony from our British orchestras. The Sunday Telegraph, January 27, 2002 Leif Segerstam hat das richtige Gespür für diese eher traditionell ausgerichtete Musiksprache. Seine Ausgestaltung wirkt sehr fein und ausgewogen, vor allem in den lyrischen Passagen. Immer wieder gelingen ihm äusserst differenzierte dynamische Abstufungen und eine beeindruckende Balance zwischen den Gruppen. Fono Forum 2/2002 The Eight Symphony, subtitled The Journey, is a typical, and very impressive product of Rautavaara s current autumnal style A very impressive work indeed. Both Concerto and Symphony are beautifully played by the Helsinki Philharmonic, which is surely one of the finest and most enterprising orchestras around, under Leif Segerstam s dynamic direction. International Record Review 3/2002 SERGEI RAHMANINOV Pianokonsertto nro 1 op. 1 (originaaliversio) Pianokonsertto nro 4 op. 40 (originaaliversion maailmanensilevytys) Alexander Ghindin, piano Vladimir Ashkenazy, johtaja Helsingin kaupunginorkesteri ODE upc Vuonna 1997 ryhmä Rahmaninov-spesialisteja yhdisti voimansa haasteellisen tehtävän edessä: tavoitteena oli julkaista, esittää ja 18

19 levyttää Rahmaninovin neljännen pianokonserton alkuperäisversio vuodelta Korvaamatonta apuaan antoivat International Rachmaninoff Society sekä hankkeeseen vahvasti sitoutunut Vladimir Ashkenazy. Maailmankuulu pianisti-kapellimestari innosti mukaan suomalaisen Ondine-levy-yhtiön sekä Boosey & Hawkes -kustantamon. Esittäjiksi valittiin nuori pianistikomeetta Alexander Ghindin ja Helsingin kaupunginorkesteri, joka viime vuosina on tehnyt säännöllistä yhteistyötä Ashkenazyn kanssa. Ghindin, 23-vuotias Moskovan konservatorion kasvatti, kruunasi loistavan kilpailuuransa hopeamitalilla arvostetussa Kuningatar Elisabeth -kilvassa Hänen debyyttiinsä kaupunginorkesterin solistina liittyi samalla tämä historiallinen levytysprojekti. Levylle soitettiin originaaliversiona paitsi Rahmaninovin 4. pianokonsertto myös säveltäjän opiskeluvuosinaan kirjoittaman 1. pianokonserton alkuperäisversio. Ensimmäisen konserton varhaisversio sisältää paljon monisanaista asiasta toiseen siirtymistä, retorista taiturikuviointia ja viittauksia Griegin pianokonserttoon, joita ilman on mahdollista elää. Mutta inspiraation ensi kosketuksessa on aina myös jotain välitöntä ja valloittavaa. Neljännessä pianokonsertossa valinta on vaikeampaa: varhaisversio tukeutuu venäläisen kirjallisuuden eeppisyyteen siinä missä lopullinen versio viittaa tshehovilaiseen novellistiikkaan. Aleksandr Ghindin on loistava solisti, ei aivan Richterin, Pletnjovin tai Michelangelin luokkaa, mutta sinne päin menossa. Vladimir Ashkenazy antaa soolosatsille täyden tukensa ja Helsingin kaupunginorkesteri soittaa suurella romanttisella soinnilla. Rondo / Antti Häyrynen 8/2001 Ensimmäinen pianokonsertto oli alun perin rapsodisempi, ryöpsähtelevämpi ja epäkiinteämpi. Rahmaninovin neljännesvuosisata myöhemmin tekemät muutokset olivat sävellykselle eduksi, mutta silti on kiintoisaa tutustua nuoren säveltäjän villeyteen ja vapauteen. Neljäs joka jäi kaikissa muodoissaan kuulijoille etäiseksi, saattaa tässä muodossaan olla paras Ghindin soittaa kaikilla suuren formaatin hyveillä ja Ashkenazy puikossa ymmärtää Rahmaninovin suuruuden ja sen, mitä pianisti kapellimestarilta odottaa. Muusikko-lehti 9/2001 Siinä missä nykyinen neljäs pianokonsertto on muodollisesti pätevä ja hieman ulkokohtainen, mutta eittämättömän upea tilkkutäkki, alkuperäisessä on alkuperäinen ajatus paremmin tallella, vaikka rakenteen saumat kaipaavatkin viimeistelyä ja monet muhkeat ja koristeelliset yksityiskohdat, kuten raskaat laahukset, ovat menneet muodista. Yksi syy siihen että Rahmaninov itse alkoi vieroa neljännen alkuperäisversiotaan oli se, että orkesteri on siinä äänessä melkein koko ajan; tässä levytyksessä Helsingin kaupunginorkesteri täyttää Vladimir Ashkenazyn johdolla täydellisesti painavan tehtävänsä. Ja solistina Alexander Ghindin on maailmanluokan nimi, ainakin tämän näytön perusteella yksi venäläisen virtuoosiperinteen tulevaisuuden manttelinperijöistä. Classica / Riitta Pietilä 12/2001 Alexander Ghindin plays with a heft and gleaming self-confidence that works extremely well in these scores. Ashkenazy draws rich and precise sound from the superb Helsinki players, and Ondine offers its usual demonstration-quality recorded sound. Fanfare / Peter Burwasser January-February/

20 I.6 VARSINAISEN TOIMINNAN ARVIOINTIA Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen on todennut kirjoituksessaan työyhteisöille, että meidän kaikkien tehtävänä on tuottaa helsinkiläisten tarvitsemia palveluja. Toimintaamme ohjaavat kunnallisten luottamushenkilöiden strategiset linjaukset ja kaupungin yhteiset arvot; asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Lisäksi tavoitteita on käsitelty orkesterin johtoryhmässä ja edelleen kehitelty orkesterin toimintaa koskeviksi yhdessä muusikoiden kanssa. Ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon eri-ikäiset kuulijakunnat niin vauvat, koululaiset, uskollinen kausikorttiyleisö kuin satunnaiset kuulijatkin. Lisäksi on järjestetty konsertteja muuallakin kuin kotisalissamme Finlandia-talossa. Orkesteri on vieraillut pienemmissä kokoonpanoissa mm. Ateneumin taidemuseossa, Stoassa, Malmitalossa ja 20 Kanneltalossa. Esiintyminen Senaatintorilla Ylipormestarin populaarikonsertissa elokuussa oli avaus suuren, nuorekkaan yleisön suuntaan. Orkesterin ja yleisön väliset suhteet ovat merkittävästi lähentyneet. Kynnys ottaa yhteyttä ja antaa yleisöpalautetta orkesterille on madaltunut. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut useampikin seikka. Konserttien ohjelmistovalinnat ovat miellyttäneet valtayleisöä ja kiitosta on tullut monelta taholta, kritiikkiä ei juuri lainkaan. Kummilapsiprojekti on puolestaan tuonut tuhannet pienokaiset perheineen kosketusetäisyydelle orkesterin piiriin ja herättänyt kummiperheiden muodostamassa laajassa verkostossa myönteisiä mielikuvia orkesterin toiminnasta. Muusikoiden ja yleisön kohtaamiset säännöllisillä taiteilijatreffeillä on otettu vastaan myönteisesti ja tilaisuuksiin on konserttien jälkeen jäänyt keskimäärin lähes 100 kuulijaa. Konserttien korkea taso ja vuoden mittaan säännöllisesti ilmestyneet kiittävät arvostelut tiedotusvälineissä on pantu merkille yleisön keskuudessa, ja suoranaista kotiseutuylpeyttä on ollut aistittavissa kantayleisön piirissä. Vuonna 2001 toteutettiin jälleen uusille kohderyhmille suunnattuja täsmämarkkinointikampanjoita, joista oli saatu myönteisiä tuloksia aiempina vuosina. Suoramarkkinointi sopivan profi ilin omaaville verkostoille on osoittautunut tehokkaaksi ja ekonomiseksi ratkaisuksi uusasiakashankinnassa normaalin lipunmyynnin tukena. Kausikorttien hyvä myynti on yleisömenestyksen perusedellytys. On kuitenkin todettava, että konserttisarjojen välillä on ollut suuri ero ja erityisesti sinfoniasarja on myynyt huonosti. Tämän seurauksena sarjaa profi loitiin uudelleen ja sen seurauksena myös nimi muuttui Klassikkosarjaksi. Ulkomaanmatkat ovat olleet orkes-

21 terin kehityksen kannalta merkittävässä asemassa. Vuonna 2001 tehdyt kolme ulkomaankiertuetta olivat huomattava voimainponnistus niin vaativien valmistelutöiden kuin raskaan matkustamisenkin huomioon ottaen. Kiertueiden merkitystä orkesterin imagolle ja jatkuvalle kehittymiselle ei kuitenkaan voida väheksyä. Ulkomaankiertueilla orkesteria arvioidaan kansainvälisesti ja orkesteri saa mahdollisuuden soittaa erinomaisissa saleissa. Akustisten arvojen lisäksi orkesterin yhteenkuuluvuus ja työpaikkauskollisuus ovat saaneet vahvistusta. Ulkomaankiertueet on otettu positiivisesti vastaan myös kaupunginjohtajistossa sekä matkailu- ja tiedotustoimistoissa. Nämä kaupungin tahot ovat osallistuneet omilla hankkeillaan kiertueisiin ja näin on saatu maksimaalinen hyöty Helsingin kaupungille. Useissa keskusteluissa ja puheissa kaupunginorkesteria on pidetty Helsingin kansainvälisenä lippulaivana. Kaupunginorkesterin syyskuisen ulkomaankiertueen aikana Finlandiatalossa vieraili Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri ja Tampereen kaupunginorkesteri. Näin voitiin kotiyleisölle tarjota kiinnostavia konsertteja orkesterin poissaolon aikana. Näitä vierailukonsertteja tehtiin jo edellisvuonna ja yleisön reaktiot ovat antaneet ymmärtää, että tällainen toiminta vain lisää konserttisarjojen kiinnostavuutta. Julkisuudessa on vahvistunut kuva erittäin ammattitaitoisesta ja taiteellisesti kunnianhimoisesta soittajistosta, jonka tavoitteet toteutuvat kansainvälisesti korkealla tasolla. Rahalla mittaamaton positiivinen prhanke ja tulevien vuosien suurin haaste on kummilapsiprojekti, joka jo ensimmäisen vuoden aikana ylitti kaikki odotukset niin määrällisesti kuin laadullisesti. Vuoden 2000 toiminta toteutettiin oman henkilökunnan voimin, mutta vuoden päättyessä todettiin, että ainoa tapa selviytyä hankkeesta sen vaatimalla tavalla oli palkata työhön projektisihteeri, joka aloitti heti vuoden alusta. Työtunteina voidaan mitata tähän kuluneen aikaa kaksi kuukautta. Orkesterin talous on vakaalla pohjalla ja budjettivastuuta on jaettu hallintohenkilöstön keskuudessa. Todettakoon, että kummilapsiprojektin kustannukset ylittivät kaiken ennakoidun, mutta kuten aiemmin on todettu, niin hanke on merkittävä. Myös hyvin onnistuneet suoramarkkinointihankkeet ovat olleet menoerä orkesterin toimintabudjetissa. Henkilöstön sitoutumiseen ja muusikoiden jaksamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kaupunginorkesterin johtokunta on esittänyt huolensa muusikoiden palkkatason kohottamisen puolesta. Kaupunginorkesteri on edelläkävijä suomalaisten sinfoniaorkestereiden keskuudessa, kun puhutaan työkyvyn ylläpitämiseen, terveydenhuollon kehittämiseen ja työssä viihtymiseen liittyvistä hankkeista. Orkesteri on mukana mm. valtakunnallisessa kuulotutkimuksessa. Liikuntapäivät ja kehityskeskustelut kuuluvat orkesterin toimintaan olennaisesti. Pilottiprojektina orkesterin johtoryhmä aloitti Elämäsi kuntoon -ohjelman, josta räätälöidään orkesterille kuntoutus-, urheilu- ja henkisesti valmentava projekti. 21

22 KONSERTTIARVOSTELUJA KOTIMAISISTA LEHDISTÄ Venäläistä hekumaa Päätösnumerona Skrjabinin valtava Le poème de l extase kertoi, että orkesteri ja ylikapellimestari ovat parhaassa vireessään. Oli Finlandia-salin akustiikkaa nyt maustettu sähköisin keinoin tai ei, sillä ei ole merkitystä. Ytimekäs, muheva ja murea orkesterin sointi kauttaaltaan oli. Helsingin Sanomat / Lauri Otonkoski Salmista ja Wagneria Kanarialle Segerstam saa orkesterinsa rakentamaan suuria muotoja, suuria kaaria ja suurta sointia pientä ja puhuttelevaa unohtamatta. Se saakin tehonsa juuri valtavista rakennusoperaatioista, jotka Segerstam luo ja viimeistelee varmoin Wagner-titaanin ottein. Helsingin Sanomat / Annmari Juusela HSO i bästa resskick Helsingfors stadsorkester var i toppform på konserten i torsdags, den sista inför den förestående festivalturnén till Kanarieöarna. Leif Segerstam hade ett fantastiskt sug i Preludium och kärleksdöd ur Tristan och Isolde. Detaljerna var vackert utformade, dynamiken balanserad och orkestern spelade så gott som felfritt. En ännu mer glödande stråkklang får man bara i en annorlunda akustik. Hufvudstadsbladet / Jan Granberg Changia ja Franckia juhlittiin La mer sarjan finaali, jossa Debussyn orkesteri on suurimmillaan, säilytti massiivisenakin sekin kepeän kirkkautensa kaupunginorkesterin ylittäessä itsensä yhteissoittonsa kauneudessa. Helsingin Sanomat / Olavi Kauko Emanuel Axin ja HKO:n konsertti oli suuri elämys Kuluvalla kaudella on Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa saatu ihailla vahvoja sinfonisia luomuksia ja nauttia toinen toistaan mestarillisempien solistien taiteista Orkesterin, johtajan ja solistin yhteistyö toimi suurten mittojen kamarimusiikkina Ax tempaisi konserton hitaan osan sellosoolon huikaisevan kauniisti soittaneen Kari Lindstedtin orkesterin eteen ottamaan vastaan yleisön mahtavat suosionosoitukset Kokonaisuutena konsertti oli suunniteltu parhaita perinteisiä elämyksiä kaipaaville Sellaisiakin tarvitaan, mistä todisti täysilukuinen ja kiitollinen yleisö. Helsingin Sanomat / Olavi Kauko Kaupunginorkesteri tolppaterästä Kapellimestari Libor Pesek sai Helsingin kaupunginorkesterista esiin uskomattoman hyvää perusvarmuutta niin soinnissa kuin soitossa. Orkesteria oli ilo kuunnella läpi Dvorákin, Sukin kuin Janácekin. Helsingin Sanomat / Annmari Juusela Hylätyn konserton upea paluu Finlandia-talon viimeistä paikkaa myöten täyttänyt yleisö palkitsi Ghindinin ja Ashkenazyn johtaman HKO:n väkevän ja loisteliaan esityksen myrskyisin aplodein Juhlava konsertti oli yksi kauden suurista tapahtumista. Helsingin Sanomat / Olavi Kauko Solyom loi Beethoven-hurmion Jälleen saatiin todistus siitä, että HKO pystyy mihin tahansa, kun se saadaan syttymään. Sinfonian ääriosat olivat huikeita voimannäyttöjä, scherzo puolestaan hämmästytti virtuoosisuudessaan Koettiin suuri ilta. Kiitos musiikista! Helsingin Sanomat / Olavi Kauko Sammetsmjuk namnsdagsserenad (Solisten) Timo Ronkainens musicerande var; namnsdagen till ära, helt suveränt och visade att det inte är någon tillfällighet att han sitter ostörd på sin pall I Rachmaninovs hyperromantiskt storvulna Andra symfoni inspirerade Hughes de välvilligt inställda HSO-musikerna till ett ståtligt klangfullt och emotionellt lagom engagerat musicerande. Hufvudstadsbladet / Mats Liljeroos HKO riisui Mahlerin viimeiseltä sinfonialta lainausmerkit Jo alttoviulujen avauksessa huomasi, että HKO ja Segerstam olivat paneutuneet tehtävään intensiivisesti. Levollinen, leveä sointi 22

23 täytti Finlandia-talon. Siitä se sitten kasvoi: pian Timo Ronkainen soitti ensimmäisen samettisen soolonsa ja koko käyrätorvisektio nosti teoksen ensimmäiseen huippuunsa Jopa tuuballa on teoksessa paljon solistista sanottavaa. Ihmeellisen sävykkäästi se Petri Keskitalon käsissä soikin Segerstam johti teoksesta parhaan kuulemani esityksen. Helsingin Sanomat / Vesa Sirén Vackert och virtuost Men för den som tycker om orkestralt fyrverkeri, primitiva och suggestiva rytmer, fantastiska soloinsatser etc. blev stadsorkesterns och Ilan Volkovs Petrusjka en upplevelse. Det fanns ingen tvekan i Volkovs förverkligande av det intrikata partituret och stadsorkestern svarade med orkestervirtuositet av bästa märke. Soloinsatserna var som sagt många och ytterst professionella; främst vill jag nämna solotrumpetistens eleganta och tonbildningsmässigt perfekta solon. Hufvudstadsbladet / Folke Forsman Musiikillista korkeajännitystä Leif Segerstam huipensi Gustav Mahlerin ensimmäisen sinfonian niin sankarillisesti raikaavaan loppunousuun, että se laukaisi suorastaan automaattisesti yleisöstä suuren riemumyrskyn. Helsingin kaupunginorkesteri antoi hienon näytteen monipuolisesta suorituskyvystään ja eläytymisalttiudestaan. Esikuvallista työtä teki varsinkin Timo Ronkaisen vetämä kahdeksanjäseninen käyrätorvisektio. Sen soitossa kamarimusiikillinen tarkkuus ja lämmin vivahteikkuus yhdistyivät uljaaseen iskevyyteen. Helsingin Sanomat / Hannu-Ilari Lampila Kansallissankari hajamielisenä HKO:hon Olli Mustosella oli tiivis ja lämmin kontakti, ja saattoi nähdä ja kuulla, että muusikot nauttivat yhteistyöstä. Energinen kuhina syttyi Lemminkäinen ja Saaren neidot osaan, jonka tanssirytmit kimposivat esiin elämäniloisina. Altti Nissilän intensiivinen englannintorvisoolo hallitsi Tuonelan joutsenta, ja Mustonen sävytti hyvin herkkäkuuloisesti jousien tummia sointiaaltoja. Helsingin Sanomat / Hannu-Ilari Lampila Kaupunginorkesteri soitti häikäisevää juhlamusiikkia Helsingin kaupunginorkesterin suuren tyylin fanfaarit avasivat Finlandia-talon (30-vuotis-) merkkipäivän upeasti Brahmsin Akateeminen juhla-alkusoitto oli nimensä mukaisesti illan aidointa juhlamusiikkia. Teosta voi tuskin kohottaa komeampaan loistoon, säveltäjän fantastinen kyky sommitella aikansa hiteistä sinfoninen kokonaisuus ja ryydittää se totisella huumorillaan sulautuvat harvoin näin eläväksi kokonaisuudeksi. Helsingin Sanomat / Olavi Kauko Finlandiahusets 30-årsjubileumskonsert Är det någon som har förmågan att regissera ett veritabelt orkestralt fyrverkeri à la Ottorino Respighi Feste Romane på ett optimalt sätt så är det Leif Segerstam. Han formligen lekte sig igenom ett partitur som i sin extrema komplikation, bländande virtuositet och sitt extraordinära klangliga raffinemang söker sin like bland 1900-talets orkestrala shownummer. Allt förlöpte som en dans i Segerstams lika känsliga som krävande händer. De respighiska klangmassorna vällde fram som lavaströmmarna från självaste Vesuvius och Helsingfors stadsorkester spelade som vilken världsorkester som helst. Hufvudstadsbladet / Mats Liljeroos Raikas monumentti Helsingin kaupunginorkesterilla on ollut menestyksekäs joulukuu: kaikki konsertit ovat täyttyneet yleisöstä. Kauden viimeinen konsertti, John Storgårdsin johtama Ludwig van Beethovenin yhdeksäs sinfonia sai kuulijat juhlatunnelman valtaan. Beethovenin yhdeksännen, d-molli-sinfonian esitys oli jälleen uusi osoitus pääkaupungin musiikkielämän korkeasta tasosta ja dynaamisesta, uudistuvasta voimasta. Musiikkia tehdään juuri nyt, tällä hetkellä, pääkaupunkiseudun laajan musiikkiyleisön iloksi ja nautinnoksi. Helsingin Sanomat / Hannu-Ilari Lampila