SATAKUNTALIITTO 1 (10) Alue-ennakoinnin johtoryhmän kokous 3.10.2017 klo 13 Satakuntaliitto, neuvotteluhuone 1 Muistio Läsnä: Aro Timo, Porin kaupunki Aro-Heinilä Asko, Satakuntaliitto Eklund Ari, Prizztech Oy Hakanen Leena, Huittisten kaupunki Isokallio Matti, Sataedu Karvonen Marja, Satakunnan ELY-keskus Kivinen Markku, Satakunnan Yrittäjät Kämäri Juha, SAMK Katja, pj. Satakuntaliitto Puolamäki Esa, TuKKK, Porin yksikkö Rajamäki Marko, PSKK Toivonen Ritva, Rauman kauppakamari Nore Minna, Satakunnan kauppakamari Schultz Lasse, WinNova Suokanto Johanna, Rauman kaupunki Uusi-Uola Satu, Satakuntaliitto Vesiluoma Timo, Satakuntaliitto Vähäsantanen Saku, Satakuntaliitto Laakso Kimmo, varajäsen Asialista: 1. Kokouksen avaus, vs. aluekehitysjohtaja Katja Organisaatiomuutos Positiivinen rakennemuutos Vs. aluekehitysjohtaja Katja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Alue-ennakoinnin johtoryhmä kytkeytyy maakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta kokoontui 29.9.2017 ja käsitteli kokouksessaan mm. seuraavia kokonaisuuksia: Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen siltasopimuksen Satakunnan taustaryhmä, Satakunnan alueelliset kehitysnäkymät, ammattibarometri ja osaamiskapeikot sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen uudistaminen osana reformia. Uuden maakuntaohjelman tuo mukanaan uusia fokusointitarpeita, joihin toivotaan johtoryhmän näkemyksiä. Katja kertoi positiiviseen rakennemuutokseen liittyvän siltasopimuksen valmistelutilanteesta. Saku Vähäsantanen vetää tietopohjan vahvistaminen-ryhmää. Satakuntaliiton organisaatiossa on tapahtunut muutoksia, kun Timo Vesiluoma on siirtynyt muutosjohtajaksi maakuntauudistuksen projektitoimistoon. Katja toimii nyt vs. aluekehitysjohtajana.
SATAKUNTALIITTO 2 (10) 2. Alue-ennakoinnin vuosikello: tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiofoorumit 2018-, Katja (liite) Uuden mallin esittely TKI-foorumien puheenjohtajuus Keskustelu ja jatkotoimenpiteet Katja esitteli alue-ennakoinnin vuosikelloa sekä TKI-foorumien kokoonpanomallia ja niiden toimintaa. Osana alue-ennakoinnin osaamis- ja työvoimantarvekatsausta on maakunnan ammattibarometrin sekä osaamistarpeiden ja -kapeikkojen katsaus. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta on jatkossa mukana tässä työssä. Kevään 2017 TKI-foorumit kytkettiin vahvasti mukaan Futures Garden trenditarkasteluun. Ilmiökartat Kokemuksia pilotoinnista alue-ennakoinnin tukena sitoutumisen vahvistaminen tulevaisuuskuvien visualisointi Maakuntaohjelman luonnos Voimavarat & rajoitteet Kehittämispotentiaali Foorumien tavoitteena on tarjota maakunnalliselle suunnittelu- ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi, tuottaa jäsenilleen synergiaetuja sekä aineistoa maakuntaohjelmaan. Katja esitteli Satakunnan aluekehittämisen voimavaroja, rajoitteita, kehittämispotentiaalia sekä älykkään erikoistumisen aloja ja kertoi Satakunnan maakuntaohjelman 2018 2021 laadintaprosessin etenemisestä. Käytiin läpi uuden maakuntaohjelman toimintalinjoja, kehittämisteemoja, läpileikkaavia sisältöjä sekä vaikuttavuustavoitteita. TKI-foorumit ovat kokoontuneet syksyn 2017 aikana. Maakunnalliset kehittämisteemat 2018-2020 teemojen valinta koordinaatio ja puheenjohtajuus asiat osallistujat, ryhmien koko? sisällöt o osaamisprofiilit teemoittain o trendi ja tilastotarkastelut teemoittain o KV-sisällöt o edunvalvonta Uudet alue-ennakoinnin teemafoorumit tullaan järjestämään maalis-huhtikuussa 2018. Ajatuksena on, että uudet TKI-foorumit muodostuisivat maakuntaohjelman kolmen toimintalinjan pohjalta ja olisivat kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima sekä ihmislähtöisiä ratkaisuja. EAKR- ja ESR-hankkeiden edustus on mukana foorumeilla, samoin maaseuturahaston. Uusien hanketoimijoiden kytkeminen foorumeille. TKI-foorumit voidaan kytkeä älykkääseen erikoistumiseen jatkossa.
SATAKUNTALIITTO 3 (10) Keskustelu Karvonen: Pitäisikö mukana olla myös rahoituksen valmistelutason edustus, esimerkiksi Timo Pukkila? Lisäksi rakennerahastoasioiden valmistelun osaaja edustajaksi mukaan. Eklund: Mitä teemaryhmissä on käsitelty, mikä on niiden vastuu ja ketkä niissä ovat mukana? Voisiko neljäs foorumi olla Key Enabling Technologies (KET) -foorumi? : Trenditarkastelua on käyty läpi kevään 2017 foorumeissa. Maakuntaohjelman asiat esillä syksyn 2017 foorumeissa. Teemakohtaiset KV-asiat kuuluvat vakioasioina foorumien listalle. Tilastokatsaukset ja osaamistarpeet teemoittain. Hankkeiden aloituskokouksissa kutsutaan edustaja ko. hankkeen teemafoorumille. Kivinen: Kaupan ja palveluiden rooli jää nyt ulos suunnitelluista uusista foorumeista. Kuitenkin se ala on maakunnassa suuri työllistäjä (esim. verkkokauppayrittäjyys). Karvonen: Miksi foorumit ovat olemassa? Kauppa ja palveluala ovat mukana ainakin yrittäjyydessä sekä hyvinvoinnissa ja elämystaloudessa. Kauppa ja palvelut koskevat läpileikkaavasti kaikkia suunniteltuja foorumeja. Eklund: Mikä on alue-ennakoinnin iso kuva? Uusien mahdollistavien teknologioiden kautta pitäisi päästä sisään ko. teeman uusiin ilmiöihin. Miten mahdollistavat teknologiat tuovat uutta ja muuttavat maailmaa. Vesiluoma: Tavoitteena on, että maakuntaohjelman läpileikkaavat sisällöt kansainvälistyminen, osaamisen kehittäminen ja digitalisaatio olisivat läpileikkaavina teemoina myös TKI-foorumeilla. Edellä mainittujen lisäksi myös Arin viittaamat mahdollistavat teknologiat voisivat olla läpileikkaava teema. Karvonen: Foorumeiden koko tulee pitää inhimillisenä ja ennakoinnin näkökulma on muistettava säilyttää. Satakunta on pieni maakunta ja keskeisten tahojen avainhenkilöt ovat saatavissa yhden pöydän ääreen. Pitäisikö foorumien jäsenissä huomioida myös rahoitetut tahot. Saavutettavuus- ja liikenneasioiden osalta mukana voisivat olla Prizztech ja kauppakamarit. Mikäli Key Enabling Technologies (KET) -alalle muodostetaan oma TKI-fooruminsa, miten varmistetaan vuorovaikutus muiden foorumien kanssa? Sen tulisi olla läpileikkaavana teemana kaikilla foorumeilla. Kutsutaanko kaikkien hankkeiden vetäjät foorumeille? Heistä muodostuu suuri joukko. Vesiluoma: Tekoäly ja robotiikka tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa vahvasti esimerkiksi työllisyyteen ja osaamistarpeisiin. Uusia avauksia tarvitaan.
SATAKUNTALIITTO 4 (10) Nore: Kolme TKI-ryhmää olisi hyvä määrä. Puolet jäsenistä voisivat olla mukana kaikissa ryhmissä ja puolet olisivat teemakohtaisia asiantuntijajäseniä. Osallistaminen hyvä, mutta koordinaatio hajoaa, mikäli kaikkien ryhmien jäsenet ovat eri henkilöitä. Karvonen Foorumien jäseniksi voisi kutsua hankkeiden projektipäälliköt tai toteuttajatahojen edustajat. He ovat mukana monenlaisissa kehittämishankkeissa. TKI-foorumeilla tärkeää ennakoinnin näkökulman vahvistaminen (mitä uutta ko. alalla on tulossa). TKI-ryhmien tulee olla myös osallistujien kannalta merkityksellisiä. Alue-ennakoinnin johtoryhmä voi antaa tehtäviä foorumeille. Liikenne- ja saavutettavuusasiat tulevat edunvalvonnan edustuksen kautta mukaan TKI-foorumeille vahvasti. Hankeorganisaatioiden edustus mukaan niin, että voisivat tuoda foorumille tietoa siitä, mitä ajankohtaista on menossa ko. org hankkeissa. Karvonen Teemat tulee painottaa kokouksittain. Foorumien tuloksena tulee saada konkreettisia asioita. Vähäsantanen Satakunnassa on tehty kaupan palveluverkkoselvitys. Kaupan ala on vahvasti mukana teemafoorumeilla. Vesiluoma TKI-foorumit toimivat monella tasolla. Satakuntaliitolla on tarve päästä ohjaamaan hankkeita ja katsomaan, miten hankkeet toteuttavat suunnitelmiaan. Maakuntauudistus tuo mukanaan uusia tarpeita mm. aluekehityskeskustelut. Niitä varten tulee maakunnan esittää ministeriölle 3-4 maakunnallista, horisontaalista teemaa, joista neuvotellaan. Näiden teemojen tulee liittyä myös edunvalvontaan. Toisaalta on tarve tarkastella ohjelmaa irti ohjelmatasosta, tulevaisuusnäkökulmalla. Eklund Uudet mahdollistavat teknologiat tulee olla sisäänrakennettuina kaikissa TKI-foorumeissa. Vaarana on jääkö tällöin jotain todella uutta näkemättä/huomaamatta? Herää kysymyksiä: Ovatko maakuntaohjelman teemat oikeita? Mitä Key Enabling Technologies (KET) vaikuttavat tulevaisuuteen? Meneekö jotain todella uutta ohi? Valintoja pitäisi voida uudistaa ja muuttaa esimerkiksi Key Enabling Technologies (KET) kautta. Maakuntaohjelman kehittämislinjaukset ovat nousseet esiin trenditarkastelun kautta. Mikäli johtoryhmän mielestä TKI-foorumeissa on uudelleen suuntaamisen tarvetta, mikään ei sitä estä. Mikäli löytyy teema, jota pitäisi selvittää maakunnan osalta, se voidaan viedä johtoryhmästä foorumeille. Schultz: Kokonaisuuden mieltäminen on aika haastavaa henkilölle, joka ei ole näiden asioiden kanssa päivittäin tekemisissä. Mitä maakuntaohjelman prosessi tuottaa ja kenelle? Ketkä tässä ovat mukana? Ohjelman laajuus ja tahojen monipuolisuus on todella suuri.
SATAKUNTALIITTO 5 (10) Maakuntaohjelmaan on nostettu tietyt kehittämislinjaukset. Hanketoteuttajat vievät kehityslinjausten mukaisia teemoja eteenpäin hankkeissaan. Toimijat ovat näin mukana maakuntaohjelmatyössä. Karvonen Jääkö jotain uutta huomaamatta? Löytyykö Satakunnasta osaajia, jotka pystyisivät nostamaan esiin tulevaisuuden uusia kuvia tai mahdollisuuksia. Mistä nämä osaajat mahdollisesti löytyvät? Heitä saattaa löytyä yliopistokeskuksesta, TTY:ltä mutta myös varmasti yrityksistä. Eklund Ketkä ovat mukana eri TKI-foorumeissa? Alue-ennakointityössä tarvitaan enemmän tulevaisuustietoa, tietoa siitä, mihin maailma on menossa. Onko jokin sellainen teema nousemassa esim. KET:in kautta, jota ei nyt ole kirjattuna maakuntaohjelmassa? Mikäli tulevaisuusosaamista ei itsellä maakunnassa ole, sitä pitää nyt hankkia. Alue-ennakoinnin toimintamallia on tarkoitus vahvistaa. Teknologiatarkastelut tulevat EUkomissiolta. Erityisosaamista löytyy omasta maakunnasta ja siihen voi luottaa. Karvonen Mikäli maakunnasta löytyy pieni ydinryhmä liittyen Key Enabling Technologiesiin (KET), se voisi katsoa teemaryhmän kerrallaan läpi, mitä uutta teknologia puolella ko. alalla on tulossa. Vuorovaikutuksen tärkeys korostuu tämän ydinryhmän ja TKI-foorumien välillä. Vesiluoma Tuen Karvosen ajatuksia. TKI-foorumien tulevaisuuden näkymät tulisi käydä läpi pienellä ydinryhmällä. Implementointi foorumeilla. Foorumeihin tulisi saada aikaan myös asioita, ilmiöitä kyseenalaistava ote. Lausuntokierroksen jälkeen voi maakuntaohjelmaan tulla vielä muutoksia. Seuranta, ennakointi ja ilmiöiden tarkastelu ovat tavoitteina. Feed back maakuntaohjelmasta ovatko maakuntaohjelman teemojen valinnat olleet oikeita? Tulevaisuusfoorumi 30.11.2017 Vuojoen kartanossa. Ohjelma liitteenä. Eklund Tulevaisuusfoorumin ohjelmaan voisi sisällyttää Tulevaisuusvaliokunnan puheenvuoron pidemmän aikavälin näkemyksistä, mikäli se mahtuu ohjelmaan. Schultz Mikä on Tulevaisuusfoorumin tarkoitus - tiedon jakaminen vai sen kerääminen? Fokus on keskeinen asia, koska aika on rajallinen. Tulevaisuusfoorumissa on tarkoitus luoda katsaus tehtyihin asioihin ja siihen, mitä maakuntauudistus vaikuttaa alue-ennakointiin jatkossa (mm. keskustelut ministeriöiden kanssa uudessa maakunnassa).
SATAKUNTALIITTO 6 (10) 3. Ajatuksia alue-ennakoinnista uudessa maakunnassa, muutosjohtaja Timo Vesiluoma (liite) Keskustelu ja jatkotoimenpiteet Muutosjohtaja Timo Vesiluoma kertoi ajatuksia alue-ennakoinnista uudessa maakunnassa. Käytiin läpi sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ja toteutusta sekä jatkoprosessin aikataulua. Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2 Satakunnassa Esivalmistelu jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana Esivalmisteluvaihe 2-projektina ajalla 1.7.2017 31.5.2018. VM:n rahoitus 90 %, Satakuntaliitto 10 %. Väliaikaishallinnon toiminta on tänä aikana luonteeltaan epävirallista ja valmistelevaa siihen saakka, kunnes Eduskunta on vahvistanut maakuntauudistusta koskevat lait todennäköisesti toukokuussa 2018. Muokatut lait tullevat Eduskunnan käsittelyyn 2/2018. Esivalmisteluvaiheen 2 projektimaisella menettelyllä turvataan esivalmistelun jatkuvuus Satakunnassa. Väliaikaishallinto valmistelee asioita epävirallisesti väliaikaishallinnon työlistan mukaisesti. Tarvittavat juridiset päätökset Satakuntaliiton hallintosäännön mukaisesti Maku-elinvoimapalvelujen kehittämislinja sisältää maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:ssa: Käsittää seuraavat toimialat: Aluekehityspalvelut Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinopalvelut) Alueiden käytön palvelut Ympäristöpalvelut Liikennepalvelut Maaseutu- ja lomituspalvelut. Jokaisella toimialalla oma valmistelu- tai alaryhmä 6-10 h, jotka tekevät käytännön valmistelutyötä. Luovat suunnitelman /toimintamallin palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Alueiden kehittämisen tavoitteet Aluekehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa maan eri alueiden kehittämiseksi. Alueiden kehittämisen tavoitteena on: 1) vahvistaa alueiden uudistumista, tasapainoista kehittymistä, kilpailukykyä sekä talouden kasvua kaikilla alueilla; 2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinvoimaa ja kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa; 3) edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön hyvinvointia, osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta sekä maahanmuuttajien kotoutumista; 4) vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla; 5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria; ja 6) parantaa elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja saavutettavuutta. ALKE-lakiluonnos 5 Alueiden kehittämisen tehtäviä uudessa maakunnassa:
SATAKUNTALIITTO 7 (10) Strateginen suunnittelu Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen. Kansainvälinen yhteistoiminta Maakunnallinen edunvalvonta Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat: o Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) o Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen o Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen o Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen Alue-ennakointiin liittyviä tehtäviä uudessa maakunnassa myös: Maaseudun kehittäminen Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen ALKE-keskustelut ja niiden yhteys maakuntien resurssiohjausprosessiin ALKE-keskustelujen keskeisenä tavoitteena on luoda alueiden kehittämisen tilannekuva. Ensimmäiset keskustelut järjestetään2/2018 Keskustelujen lähtökohtina ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet. Alueiden kehittäminen on laajempi kysymys kuin maakuntien tehtäväkenttä. Esimerkiksi väyliä ja koulutusta koskevat asiat ovat alueiden kehittämisen kannalta tärkeitä, mutta ne eivät kuulu maakuntien tehtäviin. Tavoitteena enintään 3-4 läpileikkaavaa strategista teemaa TEM kutsuu kaikki ministeriöt mukaan, uusi maakunta kokoaa tarpeet ja priorisoi ne keskusteluja varten Talouden simuloinnin aikataulu Makulain 13 mukaiset neuvottelut simuloidaan maalis-huhtikuussa 2018 Yleiskatteisen rahoituksen laskelmapäivitys julkaistaan huhti-toukokuussa 2018 Pitemmän aikavälin laskelma yleiskatteisen rahoituksen urasta toimitetaan syksyllä 2018 Maakuntastrategian valmistelu Maakuntastrategian valmistelussa ja koordinoinnissa huomioon, mm. Maakuntastrategian pakolliset osa-alueet, maakuntalain 35 :n mukaan: asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (HYTE) maakunnan eri palvelukokonaisuuksien (11+sote) järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa kuvatut palvelutavoitteet palvelulupaukset alueen (mm. maakuntaohjelma), alueiden käytön (maakuntakaavat), elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen maakunnan omistajapolitiikka (yhtiöt, liikelaitokset) maakunnan henkilöstöpolitiikka (henkilöstöstrategia) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
SATAKUNTALIITTO 8 (10) Arvion tekeminen maakunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen Maakuntastrategian kytkeminen mm. taloussuunnitelmaan maakuntalain 103 :n mukaisesti, kytkös JTS:aan Maakuntalain 23 :n mukaisten osallisuuskeskustelujen huomiointi. Maakuntastrategian tasot ja alue-ennakointi Maakuntastrategian valmistelun vuosikello Maakuntastrategian osa-alueet ja tasot Alue-ennakoinnin vuosikello - nykytila Satakunnassa Alue-ennakoinnin elementtejä uudessa maakunnassa Alue-ennakointi entistä laajempaa. Ennakointiin liittyen uudessa Satakunnan maakunnassa tulee olemaan myös; Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö (sote-palvelut) Läpäisevä turvallisuus ja varautuminen teema Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos on vielä keskeneräinen TEM muokkaa lakia valiokuntakäsittelyyn perustuslakivaliokunnan kommenttien perusteella Lakiesitys tulossa Eduskuntakäsittelyyn 2/2018 Uudessa maakunnassa ennakoinnin pohjana ovat Satakuntaliiton ja Satakunnan ELYkeskuksen nykyiset alue-ennakointiprosessit. Keskustelu Laakso Sote valmistelusta siirrytään vaiheeseen 2. Vaiheessa 1 oli osallistettu laaja joukko asiantuntijoita pohtimaan sote-uudistusta. Valmisteluryhmät tulevat pienenemään aika paljon, mutta on mahdollista käyttää laajasti asiantuntijoita valmisteluryhmiin nimettyjen jäsenten lisäksi. Tavoitteena saada maakunnassa hyvää palvelua jatkossa, yhteydet TYKS:iin säilyvät jatkossakin ja lisäksi on tarkoitus kytkeä Vaasan alueen toimijat mukaan. Tuotteistamisen näkökulma, tähtää siihen, että on mahdollista ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita. Tämä vaatii henkilöstön täydennyskoulutusta ja toimintaa liiketaloudellisin perustein (muutosjohtaminen, taloudellinen johtaminen). Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö (sote-palvelut), sote-palvelukeskus. Tämä tarkoittaa koulutuksessa sitä, että Turun yliopistossa koulutettavien lääkärien ja terveydenhoitajien koulutukseen sisältyy jatkossa osittain samoja koulutuskokonaisuuksia. Tämä siksi, että toimijat ymmärtäisivät toistensa maailmaa paremmin. Vesiluoma Järjestäjätuottaja-malli on avainsana. Se etenee pikkuhiljaa. Nykyisessä tilanteessa on vaarana, että huomio kiinnittyy liikaa sote ja maakuntauudistukseen. Alue-ennakoinnin johtoryhmän yhtenä tehtävä on katsoa vihreälle sektorille ja seurata, ettei huomio ole liikaa sote- ja maakuntauudistuksessa. Huomioitava mm. kuntien ja maakuntien tulot sekä verotusasiat. Laakso Tavoitteena on terve ja työkykyinen satakuntalainen väestö, jotta maakunnan toimintaan saadaan veroeuroja.
SATAKUNTALIITTO 9 (10) Eklund Töitä pitää maakunnassa olla, jotta väki voi käydä töissä. Miten houkutella maakuntaan osaavaa työväkeä? Miten auttaa alueen yrityksiä tulevaisuustiedon saamisessa? Työtä, työvoimaa ja hyvinvointia maakuntaan. Pore pyrkii osaltaan löytämään ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin. Tietopohjan vahvistaminen on yhtenä keinona mukana. Vähäsantanen Ideoita tietopohjan vahvistamiseen on kerätty Satakunnan ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja kauppakamarien yhteistyönä. Haasteena on, miten vahvistetaan tietopohjaa alueella. Yhtenä ideana on perustaan nk. Lounais- Suomen tietotoimisto. Varsinais-Suomessa on samanlainen idea ja he hakevat jo henkilökuntaa toimistoonsa. Tilastot ovat aina jonkin verran jäljessä. Positiiviseen rakenteelliseen muutokseen liittyen tarvitaan tietoja yritysten tilauskannoista. Asiassa voisi tehdä yhteistyötä kauppakamarien kanssa. Suhdanneaineistot tulossa (kesäkuun 2017 tilanne saatavissa). Osaamistarpeiden seuranta. Positiiviseen rakennemuutokseen liittyvä valmistelu etenee. Siltasopimus valmisteluun on asetettu sihteeristö ja se sovittaa yhteen kerätyn aineiston. On päätettävä mitä ns. pullonkauloille tehdään sekä asiaan liittyvistä painotuksista. Siltasopimusvalmistelun yhteinen sihteeristö kokoontuu torstaina 5.10. ja Satakunnan oma ryhmä 6.10. Kick off -tilaisuus Turussa 11.10. 4. Muut asiat Schultz Koulutuksen järjestäjien ennakointifoorumin teknologiateollisuus ja palvelut -työryhmä on aloittanut toimintansa. Ennakointiin liittyen työryhmällä on mahdollisuus kutsua asiantuntijaverkostoa mukaan toimintaan. Ennakointifoorumi kattaa kaikki koulutustasot. Ehdotuksia asiantuntijajäsenistä Satakunnasta esimerkiksi yrityselämän puolelta? Esitykset on toimitettava 20.10.2017 mennessä. Kauppakamarin ennakointikamaria tai Prizztech Oy:tä voisi tähän tehtävää ajatella. Kivinen Tuleeko Lounais-Suomen tietotoimiston positiivisen rakennemuutoksen tilastoasioita hoitava henkilö työskentelemään Turussa vai Porissa? SAMK tai yliopistokeskus opiskelijat voisivat kontaktoida valitut yritykset läpi tietyin väliajoin. Yritykset pitää sitouttaa vastaamaan kyselyihin. Yritystasoisen tiedon ehdoton salassapitovelvoite. Tieto voisi kulkea esimerkiksi Whatsup-ringissä. Vähäsantanen Edellä mainittu toiminta ottaa aikaa, mutta sitä kautta saataisiin tietoa, minkä hankkiminen on muuten vaikeaa. Sekä koulutuksenjärjestäjien ennakointifoorumi, että kauppakamarien ennakointikamarit on kytkettävä mukaan maakunnalliseen ennakointityöhön. Kauppakamareilta pyydetään selvitys ennakointikamarien toiminnasta seuraavaan kokoukseen.
SATAKUNTALIITTO 10 (10) 5. Seuraavan tapaamisen ajankohta ja aiheita Satakunnan alue-ennakoinnin johtoryhmän seuraava kokous keskiviikkona 28.3.2018 klo 13 Satakuntaliitossa, neuvotteluhuone 1. Aiheena mm. kauppakamarien selvitys ennakointikamarien toiminnasta. 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00 vs. aluekehitysjohtaja Katja