Rakennusalan suhdanneryhmä 27.6.2005 RAKENTAMINEN 2005 1. väliraportti Kasvu jatkuu
Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Ari Laine Kari Matikainen Timo Myllys Jukka Oikarinen Mikko Ojajärvi Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juha Vartia Jon Nyman, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Valtion asuntorahasto, ARA Ympäristöministeriö Suunnittelu ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus Liikenne ja viestintäministeriö VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Valtiovarainministeriö
TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 2000 = 100 1985 2005** 150 130 110 90 70 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03* 04* 05** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus ja kunnossapito. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälisen kysynnän kasvu on vahvan vuoden 2004 jälkeen alkanut hidastua, ja sitä varjostavat erityisesti öljyn hinta ja vajeet. Euroopassa vaisuna pysytelleiden yksityisen kulutuksen ja investointien odotetaan kuluvan vuoden loppua kohti silti hieman piristyvän. Suomen talouskasvu jäi vuoden alkukuukausina vaatimattomaksi. Valtiovarainministeriö alensi koko vuoden tuotantoennustettaan toukokuussa kolme kymmenystä 3,0 prosenttiin, mutta piti ensi vuoden arvionsa, 2,5 %, ennallaan; työmarkkinahäiriöt lisäävät kuitenkin riskiä heikommasta kehityksestä. Kotimaista kysyntää tukevat ensisijaisesti teollisuuden investoinnit ja rakentaminen. Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi talonrakentamisen lisääntyvän tänä vuonna 3 4 % ja kasvun jatkuvan hieman hidastuneena vuonna 2006. Matala korkotaso, pidentyneet laina ajat ja kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa pitävät asuinrakentamisen vilkkaana erityisesti korjaustoiminnoissa. Myös teollisuus ja liikerakentaminen lisääntyvät ja toimistorakentamisenkin aallonpohja alkaa olla sivuutettu. Maa ja vesirakentaminen lisääntyy vielä tänä vuonna, vaikka alkavien suurten työkohteiden määrä jää valmistuneita pienemmäksi. Työvoiman kysyntä lisääntyy kaikessa rakentamisessa ja ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa etenkin pääkaupunkiseudulla. Alan työmarkkinoiden toimivuutta ja vakautta heikentää osaltaan laaja harmaan työn tarjonta ja käyttö. Suositukset Raksu ryhmä on erittäin huolestunut harmaan talouden määrästä ja vaikutuksesta rakentamiseen. Vaikka torjuntatyö rakennusyritysten omien menettelyjen ja työturvallisuuslakiin tulossa olevan kulkulupavelvoitteen myötä tehostuukin, on harmaata taloutta edelleen vähennettävä. Ryhmä toteaa, että ulkomainen ja harmaa työvoima on usein julkisuudessa turhaankin samaistettu. Ulkomaisen työvoiman väärinkäyttömahdollisuudet on kuitenkin estettävä. Yksi korjattava ongelma on siirtymäaikalaki, joka on johtanut siihen, että on yksinkertaisempaa ostaa uusista EU maista palveluita, kuin ottaa niiden työntekijöitä työsuhteeseen. Alan tuotantomarkkinoille onkin syntynyt tai syntymässä toimintamalleja, joilla saattaa olla tasavertaisen kilpailun kannalta erittäin kielteisiä pitkän aikavälin sivuvaikutuksia. Siirtymäaikalain lyhentäminen olisi toteutettava välittömästi. Missään tapauksessa siirtymälakia ei saisi enää jatkaa ensi vapun jälkeen. Samalla harmaan työn kitkemiseksi viranomaisvalvontaa ja viranomaisten yhteistyötä tulisi tehostaa tuntuvasti. Urakkatarjousten jättöhalukkuus on joillakin alueilla pienentynyt, kun rakentajien kapasiteetti on hyvin käytössä. Ryhmän mielestä niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuskohteissa tulisi pidättäytyä rakennustöiden aloituksista ellei kohtuuden rajoissa olevia urakkatarjouksia saada kilpailuttamalla aikaan.
Valtion tukeman asuntotuotannon kustannusnousu on ollut viime aikoina yleistä kustannusnousua selvästi nopeampaa. Ryhmä pitää kannatettavina toimenpiteitä, joihin ARA on ryhtymässä kustannusten läpinäkyvyyden ja ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Etenkin Helsingin seudun tonttihinnat ovat jatkaneet nopeaa nousuaan, kun kunnat eivät ole aikaansaaneet kysyntään nähden riittävää sekä tasapainoista tonttitarjontaa. Ryhmän mielestä alueen kuntien tulisi lisätä asuin ja työpaikkarakentamisen kaavoituksessa ja mitoittamisessa keskinäistä yhteistyötään sekä nähdä nopeasta väestönkasvusta aiheutuneet lisämenot pitemmän aikavälin sijoituksena veropohjan sekä myös alueen kansainvälisen houkuttelevuuden turvaamiseksi. Kestävän yhdyskuntasuunnittelun kannalta on pulmallista, ettei Uudenmaan maakuntakeskuksen lähin työssäkäyntialue Sipoo kuulu Uudenmaan maakuntakaavoituksessa saman suunnittelun piiriin. Ryhmä esittää, että: pks kuntien tulisi ottaa tonttitarjonnan lisäämiseksi vuoden 2006 alusta käyttöön korotettu kiinteistövero rakentamatta oleville asuntotonteille. Samalla tulisi kiirehtiä Malmin lentokentän siirtämistä Helsingin kaupungin hoidettavaksi sekä asuntorakennettavaksi. maankäyttö ja rakennuslakiin tehdään täsmennys, joka velvoittaa kaavoitusmonopolin haltijaa huolehtimaan siitä, että asuntotontteja kaavoitetaan riittävästi suhteessa asukkaiden tarpeisiin ja työpaikkakerrosalaan. valitusoikeus kaavoista rajataan tuntuvasti nykyistä tiukemmin. hallinto oikeuksiin ruuhkautuneiden kaavavalitusten purkua tulisi nopeuttaa priorisoimalla käsittelyissä yhteiskunnallisesti tärkeitä kaavoja (suuri asuntorakentamispotentiaali) ja myös siirtämällä hallinto oikeuksiin määräaikaisia lisäresursseja. Rakennusalan työvoiman ikärakenne on varsin ukkoutunut. Työvoiman luonnollisen poistuman korvaamiseksi on alan koulutuksen suuntaamisessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työvoiman kysyntä tarjontatilanteen pitemmän aikavälin kehittymiseen myös aluetasolla. Alan oppisopimuskoulutusta olisi lisättävä ja ammattikorkeakoulujen opetusohjelmissa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon rakennustyömaiden työnjohtotehtäviin suuntautuvien henkilöiden lisääntynyt tarve. Talonrakentaminen Talonrakentamisen määrä lisääntyi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1½ % ja aloitukset 3 %; asuinrakennusten sekä teollisuus ja varastorakennusten yhteenlaskettu osuus kaikista aloituskuutioista oli kaksi kolmasosaa. Kasvu jatkuu melko nopeana vuoden jälkipuoliskolla ja hieman hidastuneena vuonna 2006. Kasvun painopiste on siirtymässä asuinrakennusten uudistuotannosta muun talonrakentamisen sekä korjaustoiminnan puolelle. Rakentamisen luottamusindikaattori on pysynyt vakaalla tasolla pitkään. Toukokuussa luottamus heikentyi korkealta tasoltaan hieman. Tilauskanta oli normaalia parempi ja henkilöstömäärän odotetaan lisääntyvän lähikuukausina. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) vähenivät kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5 % ja lukumääräisesti 13 % edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Väheneminen oli ennakoitavissa jo viime vuoden loppupuoliskon rakennuslupien perusteella. Asuinrakennusinvestointien määrä pysyi kuitenkin vuodentakaisen suuruisena. Kun rakennuslupien määrä on alkuvuodesta uudelleen vilkastunut, asuntoja aloitetaan tänä vuonna 31 000 32 000 ja ensi vuonna vielä 30 000 31000. Tonttipula ja kohonneet tonttihinnat ovat alkaneet rajoittaa kasvukeskusten pientalorakentamista, jonka kuutiomääräisen rakentamisen osuus koko asuinrakentamisesta on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 1996. Kuntien tulisi aktiivisella kaavoituspolitiikalla turvata kohtuuhintaisen tonttimaan saanti kotitalouksille. Pyrkimys pientalojen hankintaan on matalien korkojen ja pidentyneiden laina aikojen takia yhä suuri. Valtio puuttuu kuluvana vuonna tonttiongelmaan laajennetuilla kunnallistekniikan avustuksilla. Rahalaitosten asuntolainakanta oli huhtikuussa yhä runsaan 15 prosentin kasvussa. Korkojen aleneminen ja laina aikojen piteneminen ovat hidastaneet asunnon hankinnasta aiheutuvaa velanhoitorasituksen nousua. Samalla näiden tekijöiden mahdollistama pelivara on pienenemässä. Asuntovelallisten korkojen ja kuoletusten osuus käytettävissä olevista tuloista noussee tänä vuonna lähelle 30 prosenttia. Nykyisiin suuriin asuntolainoihin sisältyy riski erityisesti silloin, jos kotitalouden tulot syystä tai toisesta alenevat tai korkotaso alkaa nousta. Valtion tukema asuntotuotanto ylsi vuokra asuntokysynnän supistumisesta huolimatta viime vuonna 4 800 asuntoon, mihin pääsemiseksi asuntorahasto hyväksyi tuen piiriin myös aiempaa oleellisesti kalliimpia hankkeita. Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi, että valtion tukema asuntotuotanto on kuluvana vuonna korkeintaan samaa suuruusluokkaa, kun otetaan huomioon omistusasumisen nopea yleisty
minen. Vuokra asuntokannan riskit ovat kasvamassa erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Sen vuoksi hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan vuonna 2006 on tarkoitus käynnistää sosiaalisten vuokra asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden asuntokannan ja asuinympäristön laadun kehittämisprojekti sekä ottaa käyttöön myös arava asuntojen purkuavustus. Teollisuusrakentamisen aloitukset kääntyivät viime vuonna nopeaan nousuun muutaman vuoden supistumisen jälkeen; kasvuun vaikuttivat erityisesti muutamat suuremmat projektit. Vaikka aloitusten määrä tasaantuukin vähitellen, teollisuusrakentamisen määrä lisääntyy tänä vuonna tuntuvasti ja ensi vuonnakin jossain määrin; Olkiluodon ydinvoimalan kuluvana kesänä alkavat mittavat rakennustyöt jatkuvat vuoden 2008 loppupuolelle saakka. Varastorakentamisessa aloitukset lisääntyivät kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä peräti 223 % ja rakentaminen pysyy vilkkaana ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka. Liikerakentamisen aloitukset vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä lievästi viimevuotisesta, mutta ovat yhä varsin korkealla tasolla. Markkinoille ennakoidaan valmistuvan vuosina 2005 2007 runsaasti liiketiloja, sillä kysyntää on merkittävästi ja esim. pääkaupunkiseudun liiketilojen vajaakäyttöaste on erittäin matala, alle 2 %. Toimistorakentamisen aloitukset lisääntyivät alhaiselta tasoltaan viime vuonna ja aallonpohjan ennakoitiin vähitellen jo ohittuvan. Alkuvuotta on kuitenkin leimannut rakennuttajien varovaisuus, sillä pääkaupunkiseudulla ja muissakin kasvukeskuksissa toimistotilojen vajaakäyttöaste on yhä normaalia suurempi, ja alkava tuotanto lisäisi tyhjillään olevien vanhojen toimistotilojen määrää. Mikäli suhdannenousu paperialan lakosta huolimatta jatkuu, uusien toimistotilojen tarve voi lisääntyä varsin nopeastikin. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset vähenivät alkuvuonna selvästi etenkin kokoontumis ja opetusrakennusten osalta. Silti julkisen palvelurakentamisen määrä pysyy melko suurena myös kuluvana vuonna. Maatalousrakentamisen aloitukset lisääntyivät ensimmäisellä neljänneksellä kolmanneksen viimevuotisesta, mutta koko vuonna aloituksia arvioidaan olevan vain hieman enemmän kuin vuonna 2004. Maa ja vesirakentaminen Maa ja vesirakentamisen määrä kasvoi viime vuonna liki 5 % ja kasvu jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (3½ %). Sekä tie että ratainvestoinnit ovat lisääntyneet ja energiahuollon investoinnit ovat etenkin ydinvoimalahankkeen ansiosta mittavat. Vuosaaren satamarakentaminen sekä Naantalin ja Loviisan väylät ovat pitäneet vesiliikenneinvestoinnit tähän asti korkealla. Ilmailuliikenteen investoinnit ovat sen sijaan vähäiset. Kaikkiaan maa ja vesirakentamisen lisääntyy tänä vuonna jossain määrin, mutta vähenee ensi vuonna, koska alkavien suurten työkohteiden määrä on valmistuneita pienempi. Maa ja vesirakennusalan näkymät (VTT) 1 VTT:n kyselyn mukaan infra alan nykyinen suhdannetilanne on hyvä, mutta näkymät ovat jossain määrin heikentymässä erityisesti suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden osalta. Kokonaisuutena infrarakentamisen odotetaan lisääntyvän lievästi vuonna 2005 ja vähenevän vuonna 2006. Kuluvana vuonna kasvua tulee rata ja vesiliikenteen investoinneista, tie ja katurakentaminen sen sijaan jäänee edellisvuotta pienemmäksi. Vuonna 2006 tie, katu ja ratarakentamisen sekä energiahuollon investointien ennakoidaan vähenevän. Rakennuttajien (kunnat, valtio ja yritykset) suhdannetilanne on edelleen hyvä, ja odotukset seuraavalle vuodelle ovat säilyneet ennallaan viime vuodesta. Alan ongelmiksi koetaan kiire, rahoituksen niukkuus, kausivaihtelut sekä aikataulumuutokset. Työntekijämäärän ennakoidaan vähenevän vuonna 2005 noin 3 %. Suunnittelijoiden suhdannetilanne on heikentynyt viime vuodesta tyydyttävälle tasolle. Odotukset seuraavan vuoden kehityksestä ovat kuitenkin paremmat kuin vuonna 2004. Suurimpia ongelmia aiheuttavat hintakilpailu, kireät aikataulut, lyhyet tilauskannat ja suunnittelijoiden puute sekä tulevaisuudessa erityisesti ammattitaitoisen työvoiman puute. Urakoitsijoiden suhdannetilanne keväällä 2005 on hyvä. Tarjouspyyntöjä on keväisin runsaasti, mutta edellisvuoteen verrattuna pyyntöjen määrä on pienentynyt. Alan tuotanto on hieman kasvanut verrattuna kevääseen 2004, mutta tilauskannat ovat pienenemään päin. Ammattityövoiman puute aiheuttaa pahimmat tuotantokapeikot. 1 Maa ja vesirakennusalan näkymät 1/2005, kesäkuu 2005. VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry ja Liikenne ja viestintäministeriö.
Peruskunnossapidon ja huollon ohella alan työllisyyttä vahvistaa tällä hetkellä etenkin paikallisesti muutama suuri kotimainen investointihanke (mm. Vuosaaren satama liikennejärjestelyineen sekä E18 hankkeet). Osa suurista tiehankkeista 2 on päättymässä, ja uusia käynnistyy hitaasti. Myös ratainvestoinnit ovat säilyneet kohtuullisella tasolla: mm. välin Tampere Jyväskylä kiskojen vaihtoa aikaistettiin junaonnettomuuksien takia. Oikoradan ja viidennen ydinvoimalan suuret maarakennusurakat alkavat olla takanapäin. Olkiluodossa jatkuvat kuitenkin vielä usean vuoden ajan ydinjätteiden loppusijoituspaikan viiden kilometrin mittaisen tunnelin ja varaston rakennustyöt. Vuonna 2006 tienpidossa työllistää Tampereen läntinen kehätie edelleen merkittävästi. Vuosaaren satamaan johtavien valtion rata, tie ja vesiväylähankkeiden työt jatkuvat vuoteen 2008. Helsingin omat satamarakennustyöt etenevät samanaikaisesti ja kaikkiaan tämän suuren maa ja vesirakennusalan hankkeen kustannusarvio on puolen miljardin euron luokkaa. Tienpidossa on alkamassa uusina hankkeina Hakamäentie Helsingissä ja E18 Muurla Lohja, mutta molempien laajempi käynnistyminen siirtyy vuodelle 2006. Vesirakentamisessa aloitetaan Tornion sataman tuloväylän syventäminen. Lisäksi määrärahakehyspäätöksessä liikenne ja viestintäministeriön pääluokan määrärahalaskelmiin (hyväksytty 11.3.2004) sisältyy viiden uuden, yhteensä 489 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen tämän hallituskauden lopussa vuonna 2007. Nämä eri puolille maata jakaantuvat hankkeet ovat Raahen meriväylä, Ilmalan ratapiha, Seinäjoki Oulu ratatyön ensimmäinen vaihe, Lappeenranta Imatra tie, Lahti Luumäki rata. Vaalikaudella jo päätetyistä ja edellä mainituista uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat määrärahatarpeet ovat yhteensä noin 1 575 milj. euroa (sis. alv). Korjausrakentaminen Korjausrakentaminen on tällä hetkellä uudisrakentamista vilkkaampaa ja alan odotukset tulevasta kehityksestä ovat optimistiset mm. matalan korkotason, kotitalousvähennyksen yleistyneen käytön ja rakennuskannan ikääntymisen johdosta. Kasvu painottuu asuntojen korjauksiin. Kotitalouksista kolmannes suunnitteli kuluvan vuoden huhtikuussa asunnon korjausta (suunnittelujakso 6 kk) ja peruskorjaustakin (suunnittelujakso 12 kk) yli 14 %. Alalla vallitsee tuottajan markkinat etenkin kasvavilla alueilla, sillä korjausrakentamista suunnittelevilla asiakkailla on vaikeuksia saada tarjouksia ja löytää tekijöitä. Talonrakennusalan ammattirakentajien huhtikuisista työtunneista korjausrakentamiseen suuntautui kuitenkin runsas 40 %. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne oli toukokuussa hyvä. Suhdanneodotukset ovat myös kohentuneet keväällä vuodenvaihteesta ja suhdanteiden arvioidaan paranevan kesän kuluessa. Tuotanto on lisääntynyt kevään aikana ja tilauskirjat ovat kohonneet normaalia täydemmiksi. Valmistuotevarastot ovat sitä vastoin tavallista suuremmat. Tuotantokapasiteetti vastasi paremmin kysyntää kuin alkuvuonna. Henkilökuntaodotukset ovat hyvät ja työvoimaa suunnitellaan yleisesti lisättävän kesän aikana. Rakennustuoteteollisuuden menekki kasvoi tammi toukokuussa 3,3 %. Tuoteryhmistä erityisesti bitumikatteiden valmistusmäärät ovat kasvaneet selvästi, 7 %. Eristeiden sekä saniteettiposliinin ja rakennuslasin tuotantomäärät lisääntyivät 2,5 % alkuvuonna. Sen sijaan tiilien menekki supistui tammi toukokuussa lähes 3 % viime vuoteen verrattuna. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotanto supistui jonkin verran ensimmäisen neljänneksen aikana. Sitä vastoin valmisbetonia tuotettiin 5 % enemmän kuin vuosi sitten. Kevytbetoni ja betoniharkkojen myynti miltei kaksinkertaistui tammi maaliskuussa, enteillen vilkasta pientalotuotantoa kesällä. Rakennustuotteiden vienti lisääntyi tammi maaliskuussa prosentilla. Samanaikaisesti tuonnin arvo kasvoi yli 9 % heijastaen vilkasta kotimaan rakentamista. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi oli toukokuussa 4,3 % vuodentakaista korkeampi, mikä ylitti tuntuvasti kuluttajahintojen nousun; tarvikehinnat kohosivat 6,0 %, työkustannukset 3,5 % ja muut kustannukset 0,7 %. Tarvikekustannuksia lisäsi erityisesti teräksen korkea maailmanmarkkinahinta. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi oli huhtikuussa 2,6 % vuodentakaista alempi; asuinrakentamisen indeksi nousi 3,0 %, mutta toimitilarakentamisen indeksi laski 10,5 %. 2 Tampereen läntinen kehätie, Vt 4 Lahti Heinola, Vt 4 Jyväskylä Kirri, Vt 5 Varkaus Joroinen, Vt 8 Raisio Marjamäki, E18 Lohja Lohjanharju ja Vt 13 Nuijamaan raja aseman tieyhteys.
Arava ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten vuosikeskiarvo omille tonteille rakennetuissa asunnoissa oli toukokuussa pääkaupunkiseudulla 1 843 /m² eli 11,1 % vuodentakaista korkeampi ja muualla maassa 1 617 /m², jopa 13,9 % korkeampi kuin toukokuussa 2004. Vuokratonteille rakennetuissa hankkeissa (12 kk:n liukuva keskiarvo) ARA:n hyväksymät kustannukset 3 nousivat vuodentakaisesta pääkaupunkiseudulla 10,6 % eli 2028 /m²:iin. Muualla maassa kustannukset olivat keskimäärin 1 583 /m², nousua edellisvuodesta 14,4 %. Saadun selvityksen mukaan hintojen nousu johtui ARA tuotannon suuntaamisesta aiempaa voimakkaammin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsinkiin, rakentamismääräysten ja kaupunkikuvallisten vaatimusten vaikutuksesta sekä suhdannetekijöistä. Raksu ryhmä on vakavasti huolestunut ARA kustannusten nopeasta noususta ja korostaa, ettei ARAtuotannolla tule tavoitella hallitusohjelmassa tai budjetissa asetettuja määrällisiä tavoitteita, mikäli tämä vapaarahoitteisen asuntotuotannon ollessa korkealla tasolla vaarantaa kohtuullisen kustannuskehityksen. Samaa on painottanut myös ympäristöministeriö palautteessaan valtion asuntorahaston vuoden 2004 toimintakertomuksesta. ARA tuotannon ensimmäisen vuoden asumiskustannusten nousu on pysynyt maltillisena etenkin pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa tuotannon kilpailukyky on huomattavasti heikompi, joten suunnattaessa ARA tuotantoa näille alueille on mahdolliset riskitekijät arvioitava erityisen tarkasti. Vanhojen asuntojen nimellishinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 3,5 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä vain 0,2 % ja vuositasolla 2,6 %, mutta muualla maassa vastaavasti hieman nopeammin 1,0 % ja 4,4 %. Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat, 2410 /m 2, olivat liki kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Maa ja vesirakentamisen kustannuksissa on ollut nousupaineita, sillä maailmanmarkkinoiden raakaaineiden lisääntynyt kysyntä on nostanut niiden hintoja. Maarakennuskustannusindeksi oli toukokuussa 5,2 % vuodentakaisesta korkeampi. Eniten kallistuivat ostettujen konepalvelujen sekä bitumi, öljy sekä metallituotteiden hinnat. Oman kaluston kustannuksiin vaikuttivat varsinkin polttoaineiden ja energian hintojen nousu. Maarakentamisen konekustannusindeksin 5,6 %:n vuosinoususta suurin osa aiheutui polttoaineiden kallistumisesta sekä palkkojen ja välillisten palkkojen korotuksista. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan oli tammi toukokuussa keskimäärin 145 200 eli 5 700 suurempi (talonrakentaminen 2 700, maa ja vesirakentaminen 3 000) kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2004. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työministeriön rekisteritilaston mukaan oli puolestaan toukokuun lopussa 14 950 ja maa ja vesirakentamisessa 2 850, kun luvut vuotta aiemmin olivat 15 400 ja 2 950. Vastaavasti avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 29 % ja maa ja vesirakentamisessa 32 %. Tämä vahvistaa ryhmän käsitystä siitä, että rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy myös vuoden loppupuolella varsin vilkkaana. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman lisääntyneet, mutta ulkomaisen työvoiman käyttö pienentää erityisesti Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. Huolestuttavaa on, että lisääntyvä osa rakennustöistä tehdään valvonnan tehostamisesta huolimatta harmailla työmarkkinoilla tai epämääräisillä työehdoilla. 3 Rakennuskustannuksiin vaikuttavat tontin ominaisuudet ja sijainti, mutta myös aloitusten ajoitukselliset seikat nostanevat kustannuksia. Vuokratonteille rakentaminen on kalliimpaa, sillä ne sijaitsevat usein rakentamisolosuhteiltaan kalliimmilla alueilla.
KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 80 milj. m3 4 neljänneksen liukuva summa 70 60 50 40 30 20 10 0 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Myönnetyt Aloitetut Valmistuneet 175 ERILLISTEN PIENTALOJEN ALOITUKSET Indeksi 1987=100 150 125 100 75 50 25 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Jatkuva vuosiarvo Lähde: Tilastokeskus Kasvukeskukset (Pks, Tku, Tre, Jkylä, Oulu) Muu Suomi Koko maa
600 500 400 300 200 100 0-100 Milj. euroa RAHALAITOSTEN ASUNTOLAINAKANNAN MUUTOS JA UUSIEN ASUNTOLAINOJEN KORKO Asuntolainakannan kk-muutos, kausivaihtelusta puhdistettuna, 3 kk:n liukuva keskiarvo (vasen asteikko) Uusien asuntolainojen korko, % (oikea asteikko) % 9 8 7 6 5 4 3 2-200 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Heinäkuusta 2003 alkaen uuden tilaston mukaiset tiedot. Asuntolainakannan muutokseen ja uusien asuntolainojen korkoon uudella tilastoinnilla oli vain marginaalinen vaikutus. 1 Lähde: Suomen Pankki. Asuntomarkkinoiden hintakehitys Indeksi, I neljännes 1998=100 Asuntojen hinnat Rakentamisen tarjoushinnat Rakennuskustannukset Omakotitalotonttien hinnat 225 200 175 150 125 100 75 50 1985 1990 1995 2000 2005 Lähteet: TK ja Rapal (tarjoushinnat koskevat pääkaupunkiseutua)
20 Talonrakentamisen tarjoushinta- ja rakennuskustannusindeksi 12kk:n muutos,% Tuorein tieto toukokuu 2005 10 Tarjoushintaindeksi 0-10 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde:Rapal, Tilastokeskus Rakennuskustannusindeksi Building Cost Index 2000=100 % Muutos % ed.vuoden vastaavasta kk annual change Viim. Las t 05/2005 7 6 Kokonaisindeksi Total index 5 4 3 Työpanokset Labour Tarvikepanokset Materials 2 1 0-1 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde Source:Tilastokeskus VTT 06/2005 150 TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDIKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Tuorein tieto toukokuu 140 130 120 Rakennuskustannusindeksi 110 Talonrakentaminen 100 Asuntorakentaminen 90 Toimitilarakentaminen 80 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde:Rapa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Rakennuskustannusindeksi 2000=100, suurimmat vuosimuutokset, toukokuu 2005 Väliseinäranka 30 Patteriputket 24 Metallikate 20 Rakenneteräs 16 Alakatot 14 Kokonaisindeksi 4 Sahapuutavara Työmaan energia Kyllästetty puutavara -2-2 -2 Paneelit -4 Rahoitus -13-20 -15-10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 prosenttia 180 160 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1000 henkeä Talonrakennus 140 120 100 80 60 Maa- ja vesirakennus 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Tilastokeskus