Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamisessa Työministeri Lauri Ihalainen Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Työ & työllisyys lukuja (heinäkuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 610 000 henkilöä Työllisyysaste (15-64-v) 72,7 %, vuosimuutos +0,9 % -yks. Tavoite 2015: 72 % Työttömät työnhakijat (TEM): 274 000 henkilöä Työttömien osuus työvoimasta 10,2 % TK työttömyysaste 6,9 %, (192 000), vuosimuutos -0,1 % - yks. Tavoite 2015: 5 % Pitkäaikaistyöttömät (TEM): 63 000 henkilöä 23,0 % kaikista työttömistä Yli 2 vuotta jatkunut työttömyys kasvaa Nuoret työttömät (TEM) : 40 000 alle 25v työtöntä työnhakijaa, +7,1 %-yks vrt.2011 Tavoite 2013: nuorten yhteiskuntatakuu TK 15-24 v työttömyysaste 11,7 %, työttömiä 48 000 Muutos työmarkkinoilla 2011-2015: Noin 77 000 lähtee vuosittain Noin 67 000 tulee vuosittain Maahanmuuttajat 2011-2020: 170 000 330 000 2011: Kolminkertainen työttömyys Tavoite 2015: puolittaa työttömyys Tilastokeskuksen luvut perustuvat otospohjaiseen työvoimatutkimukseen (15-74-vuotiaat) ja TEM:n luvut työttömien työnhakijoiden rekisteriin. Aktivointi-aste: Toimenpiteillä sijoitettujen suhde laajaan työttömyyteen 2011 keski-arvo 31 % = 110 000 henkilöä 2012 1. puolivuosi ka 31 % =111 000 henkilöä 2
Hallitusohjelman työllisyyslinjaukset Politiikkalohkot Yleinen talouspolitiikka Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset tavoitteet Työmarkkinoiden toimivuus Työllisyysaste 72% Työttömyysaste 5% 2015 Elinkeinopolitiikka HALLITUSOHJELMAN TOIMENPITEET Työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi Nuorten yhteiskuntatakuu Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttava työlainsäädäntö Ulkomaisen työvoiman saatavuus ja kotouttaminen Äkillisten rakennemuutosten hoitaminen Muutosturvan kehittäminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisen työvoima- ja työelämäpoliittiset vaikutukset Ammatillisen aikuiskoulutuksen työnjako Kuntarakenneuudistuksen työvoimapoliittiset vaikutukset Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen kehittäminen työmarkkinoiden kannalta Työelämän kehittämisstrategian laatiminen 3
Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden rakennemuutos jatkuu voimakkaana Luova tuho jatkunut suunnilleen yhtä vahvana kuluneet 40 vuotta. Elinkeinorakenteen muutos ollut ja tulee olemaan välttämätöntä ja toivottavaa Suomen talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tuotannon arvo hajautuu globaalisti. Keskeinen työ- ja elinkeinopoliittinen haaste on, miten Suomi pystyy jatkossakin saamaan oman osansa globaalista arvonluonnista. Elinkeinorakennemuutos vaikuttaa suuresti myös työmarkkinoiden toimivuuteen. Työmarkkinat ovat epävakaat: Työpaikkoja tuhoutuu 400 joka päivä Työsuhteista 25 % päättyy vuosittain Äkillisiä rakennemuutoksia kokoluokaltaan suurempi muutos on hiipivä rakennemuutos Mutta: Uusia työpaikkoja syntyy suunnilleen samaa tahtia kuin vanhoja tuhoutuu. Uusia työsuhteita solmitaan päättyviä vastaava määrä. 4
Miten työpolitiikka tukee rakennemuutoksen hyötyjä ja vähentää ongelmia Työvoiman kysyntä pienentynyt viimeisten 15 vuoden aikana aloilla, joissa työn hinta keskeinen kilpailukykytekijä ja tuote eipaikkasidonnainen. Työllisyys kasvanut eniten työvoimaintensiivisissä ja paikkasidonnaisissa palveluissa (esim. liike-elämän palveluissa ja sosiaalipalveluissa). Myös supistuvat alat tarvitsevat uutta työvoimaa. Suomen työmarkkinoilla jatkossa paljon työmahdollisuuksia joka sektorilla. Pitkän aikavälin kehityskuvassa korostuu sosiaali- ja terveydenhuolto ja laaja palvelusektori lisätyöllisyyden lähteenä. Teollisuus ei työllistä aiempaan tapaan. Työvoiman saatavuus on turvattava kaikilla toimialoilla. Alueellisesti työmarkkinat haastavat; kehittyvät monipuoliset työmarkkinat lähinnä suurilla kaupunkiseuduilla. Työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen on luotava vahvasti vaikuttava toimenpidevalikko. 5.3.2012 5
Työmarkkinoiden toimivuudesta Suomen työmarkkinat ovat hyvin dynaamiset. Toissavuonna alkoi yli 900 000 työttömyysjaksoa. Valtaosa työttömyysjaksoista on lyhytkestoisia. Valuma yli puolen vuoden työttömyysjakson kestoon on noin 15 %:ia. Keskimääräinen työttömyyskesto on noin 14 viikkoa Vuonna 2010 26 %:ia rekrytoinneista toimipaikoista koki vuonna 2010 vaikeuksia. Vastaava luku oli vuonna 2005 27 %. Keskeisimmät syyt liittyivät koulutukseen, erityisosaamiseen ja työkokemukseen (51 % vastauksista) Työvoimapula-ammatit keskittyivät terveydenhuollon ja opetushuollon ammatteihin, joissa on erityiset koulutusvaatimukset 5.3.2012 6
Työllisyysreservit eri väestöryhmissä Mika Tuomaala 30.1.2012 7
Työllisyyspotentiaali Suomi vs. Pohjoismaat 100 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna 2010 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Tanska Norja 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70-74 Lähde: OECD 19.5.2011/VM/KO/UL/ 20763.xls 8
Miten työpolitiikalla varautua työvoimavarojen niukkenemiseen? Rinnan elinkeinorakenteen muutoksen kanssa työvoimavarat niukkenevat väestön ikääntymisestä johtuen. Talouskasvun tekijöistä työpanoksen kasvun turvaaminen on jatkossakin välttämätöntä mutta entistä haastavampaa. Tämän rinnalla työn tuottavuuden merkitys keskeistä. Työpolitiikalla turvattava osaltaan niin työpanoksen kasvu kuin tuottavuuden suotuisa kehitys. Miten saada työpoliittisilla toimin kotimainen työvoimapotentiaali täysimääräisesti käyttöön? työttömyyden keston lyhentäminen? työuran pidentäminen alku- ja loppupäästä? toimenpiteiden tarpeet työuran keskivaiheilla oleville? erityisryhmät (maahanmuuttajat, työrajoitteiset jne.)? Pätkittyvissä työsuhteisia on noin 560 000, osa vajaatyöllistettyjä Miten saadaan jo maahanmuuttaneiden työllisyyttä edistettyä ja hallittua työperusteista maahanmuuttoa edistettyä? 9
Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi 1.9.2012 31.12.2015
Kokeilun tavoitteet Alentaa rakennetyöttömyyttä Lisätä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta Tukea pitkään työttömänä olleiden työllistymistä 11
Kohderyhmä Ensisijainen kohderyhmä on työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet. Pitkäaikaistyöttömistä ensisijassa ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalvelujen lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja, esim. sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. 12
Uusia malleja ja palveluita Uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja Työttömien työnhakijoiden ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeet Työllistymistä edistäviä palveluja 13
Toteutus Moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä Kaikkien julkisten toimijoiden järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja: Julkiset työvoimapalvelut Kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut Kelan palvelut Uudet palvelut ja toimintamallit 14
Verkosto Kunnan eri hallintokunnat, mm. elinkeinotoimi, sosiaali- ja terveystoimi, työpajat TE-toimisto Kela Yritykset Välityömarkkinoilla toimivat yhdistykset Työllistämispalveluja tarjoavat säätiöt Työmarkkinajärjestöt Yrittäjäjärjestöt Koulutuspalvelujen tuottajat 15
Kunnan rooli Vastaa siitä, että eri toimijoiden palvelut muodostavat kuntatasolla työllistymisen edistämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Koordinoi pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä Osallistuu työttömien palvelutarpeiden arviointiin ja palveluprosessin suunnitteluun sekä prosessin etenemisen seurantaan yhdessä TE-toimiston kanssa 16
Työ- ja elinkeinotoimiston rooli Arvioi yhdessä kunnan kanssa kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet Osallistuu palveluprosessin suunnitteluun ja prosessin etenemisen seurantaan Järjestää ja rahoittaa julkiset työvoimapalvelut 17
Muutokset mahdollisia Kuntakokeilu ja TYP toimintamallin ulottaminen koko maahan liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kunnilla mahdollisuus esittää muutoksia työllistymistä edistäviä palveluja koskevaan lainsäädäntöön. Kuntakokeilun kokemuksia hyödynnetään TYP:n valtakunnallistamisessa. 18
Rahoitus 1/2 Erillinen kokeilumääräraha TEM:n pääluokassa 5 milj. euroa vuonna 2012 ja 20 milj. euroa/ vuosi vuosina 2013 2015 Kannustavuus: vuosien 2013 ja 2014 määrärahasta jätetään 10 prosenttia: 2 milj. euroa/vuosi jakamatta ns. normaalijaon yhteydessä Määräraha jaetaan seuraavan vuoden (2014 ja 2015) alussa lisätukena kunnille, jotka ovat onnistuneet hyvin kokeilun tavoitteiden toteutuksessa. Lisätuen kriteerit valmistellaan kesäkuun 2013 loppuun mennessä 19
Rahoitus 2/2 Kunta vastaa sen vastuulle lainsäädännössä kuuluvien palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta Kunnat eivät voi kokeilumäärärahalla järjestää eivätkä hankkia niitä palveluja, jotka niiden on kuntia velvoittavan lainsäädännön nojalla järjestettävä: esim. työttömien terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kuntouttava työtoiminta, aikuissosiaalityön palvelut Kokeilumäärärahaa voidaan käyttää kuntien järjestämisvastuulla olevien työllistymistä tukevien palvelujen ja niiden tuottamiseen liittyvien toimintamallien kehittämiseen Valtio vastaa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta 20
Kuntakokeilu kiinnostaa Kokeiluun tuli 61 hakemusta, joissa oli mukana 127 kuntaa Kunnat valittiin seuraavilla kriteereillä 1) Alueen työttömyystilanne sekä vaikeasti työllistyvien ja muiden pitkäaikaistyöttömien määrä 2) Kokeilun sisältö ja tavoitteet 3) Yhteistyö ja sitoutuminen 21
Kuntakokeiluun hyväksytyt hankkeet 1) Hamina, Kotka 2) Hämeenlinna, Hattula, Janakkala 3) Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala sekä Lappeenranta, Lemi, Savitaipale, Luumäki 4) Joensuu, Outokumpu 5) Jyväskylä, Jämsä, Muurame 6) Kajaani, Kuhmo 7) Kemi 8) Keuruu 9) Kokkola 10) Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi 11) Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila 12) Lieksa 13) Mikkeli 14) Oulu 15) Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila 16) Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti 17) Rovaniemi, Ranua 18) Savonlinna, Punkaharju, Kerimäki 19) Seinäjoki 20) Tampere 21) Turku 22) Valkeakoski, Akaa, Urjala 23) Varkaus, Leppävirta 15 7 16 9 19 8 5 20 22 2 17 14 6 12 10 4 23 13 18 11 3 21 1 Aluerajat Tilastokeskus Karttakuva Kuntaliitto/JH
Kuntakokeiluun valitut kunnat Akaa 1 Nilsiä 32 Hamina 2 Orimattila 33 Hartola 3 Oulu 34 Hattula 4 Outokumpu 35 Heinola 5 Parikkala 36 Hollola 6 Pomarkku 37 Hämeenlinna 7 Pori 38 Imatra 8 Punkaharju 39 Janakkala 9 Pyhäjoki 40 Joensuu 10 Raahe 41 Jyväskylä 11 Ranua 42 Jämsä 12 Rautalampi 43 Kajaani 13 Rautjärvi 44 Kemi 14 Rovaniemi 45 Kerimäki 15 Ruokolahti 46 Keuruu 16 Savitaipale 47 Kokkola 17 Savonlinna 48 Kotka 18 Seinäjoki 49 Kuhmo 19 Siikajoki 50 Kuopio 20 Siilinjärvi 51 Lahti 21 Suonenjoki 52 Lappeenranta 22 Sysmä 53 Lemi 23 Tampere 54 Leppävirta 24 Turku 55 Lieksa 25 Tuusniemi 56 Luumäki 26 Ulvila 57 Maaninka 27 Urjala 58 Merikarvia 28 Valkeakoski 59 Mikkeli 29 Varkaus 60 Muurame 30 Vihanti 61 Nastola 31 28 38 57 55 45 42 14 34 41 50 40 61 13 19 17 27 32 25 49 20 43 52 56 35 24 10 16 11 60 30 12 15 48 39 54 29 3 59 53 46 36 5 58 47 44 1 7 8 4 6 999 31 26 23 22 33 222 18 Aluerajat Tilastokeskus Karttakuva Kuntaliitto/JH