Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2011/1 Dnro LSSAVI/410/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2011 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä. T:mi Juha Kantoniemen maatila Niementie 73 63770 Peränne ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 90 lypsylehmää, 80 hiehoa, 64 lihanautaa ja 56 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta nykyisen pihattonavetan pohjoispuolelle. Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 110 lypsylehmälle ja 103 hieholle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 234 lypsylehmää, 250 hiehoa ja 80 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiset eläinsuojat (nuorikarjanavetta, vasikkala ja lypsykarjapihatto) ja rakennettava uusi pihattonavetta sijaitsevat Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä tilalla Kantoniemi RN:o 1:138. Noin 2 500 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee tiloilla Kantoniemi RN:o 1:138, Viitala RN:o 1:29 ja Siltala RN:o 1:111 (noin 1,5 km tilalta), noin 3 000 m 3 :n etälietesäiliö tilalla Kantoniemi RN:o 1:138 (noin 5,5 km tilalta), noin 300 m 3 :n vuokralietesäiliö tilalla Mattinen RN:o 4:77 (noin 9 km tilalta) ja noin 450 m 3 :n vuokralietesäiliö tilalla Haapamäki RN:o 4:79 (noin 7,5 km tilalta) Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 30.9.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus 15.12.2003 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan enintään 90 lypsylehmälle, 80 hieholle, 64 lihanaudalle ja 56 vasikalle (alle 6 kk). Alueella on voimassa Perännejärven rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa nuorikarjanavetan ja vasikkalan alue on merkitty kaavamerkinnällä AT/2 (kyläalue) sekä nykyisen ja rakennettavan pihattonavetan alue merkinnällä MY-2 (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyiset eläinsuojat (nuorikarjanavetta, vasikkala ja lypsykarjapihatto) ja rakennettava uusi pihattonavetta sijaitsevat Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä noin 11 km:n etäisyydellä Ähtärin keskustasta lounaaseen. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin ja lähimmät kolme naapureiden vapaa-ajan asuntoa noin 250 metrin ja noin 370 metrin (2 kpl) etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista. Seuraavaksi lähin naapurin asuinrakennus ja Peränteen koulu sijaitsevat noin 470 metrin etäisyydellä. Peränteen koulun pihassa sijaitsee asuinkäytössä oleva kiinteistö noin 430 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin ja lähimmät kolme naapureiden vapaa-ajan asuntoa noin 200 metrin, noin 320 metrin ja noin 330 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Seuraavaksi lähin naapurin asuinrakennus ja Peränteen koulu sijaitsevat noin 420 metrin etäisyydellä sekä Peränteen koulun pihassa sijaitseva asuinkäytössä oleva kiinteistö noin 380 metrin etäisyydellä. Muut naapurien
ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I- luokan pohjavesialueet, Peränne A:n ja Peränne B:n pohjavesialueet, sijaitsevat noin 200 metrin ja noin 270 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista sekä noin 150 metrin ja noin 310 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Lähin naapurin talousvesikaivo sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista ja noin 230 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Lähin vesistö, Vähä-Peränne, sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista ja noin 250 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Ähtärin kaupungin vesilaitokselta. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 90 lypsylehmää, 80 hiehoa, 64 lihanautaa ja 56 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta nykyisen pihattonavetan pohjoispuolelle. Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 110 lypsylehmälle ja 103 hieholle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 234 lypsylehmää, 250 hiehoa ja 80 vasikkaa (alle 6 kk). Nuorikarjanavetan ja vasikkalan poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Nykyisessä pihattonavetassa poistoilma johdetaan ulos ns. avoharjan kautta. Nykyisen pihattonavetan seinillä on avattavat verhoseinät. Rakennettavaan pihattonavettaan poistoilmahormit tulevat katolle ja seinille avattavat verhoseinät. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisessä pihattonavetassa on tilat 124 lypsylehmälle ja uuteen pihattonavettaan tulee tilat 110 lypsylehmälle ja 103 hieholle. Vasikkalassa on tilat 42 vasikalle (alle 6 kk) ja nuorikarjanavetassa 147 hieholle ja 38 vasikalle (alle 6 kk). Nykyisten eläinsuojien ja rakennettavan pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla ovat 7 lehmää (poikima- ja sairaskarsinat) ja 42 vasikkaa (alle 6 kk). Pienet vasikat ja kestokuivikepohjat kuivitetaan oljen ja turpeen seoksella ravinteiden ja virtsan sitomiskyvyn sekä hyvän kantavuuden vuoksi. Uuteen pihattonavettaan tulee yhteensä noin 127 m 2 kestokuivikepohjaa (poikima- ja sairaskarsinat), jossa on 0,5 metrin betoniset reunat. Kestokuivikepohjat tyhjennetään kuusi kertaa vuodessa kuivalantalaan. Tilalla on nykyisin nuorikarjanavetan yhteydessä noin 36 m 3 :n, noin 85 m 3 :n ja noin 190 m 3 :n pumppukaivot sekä noin 680 m 3 :n lietesäiliö. Nuo-
4 rikarjanavetan yhteydessä on myös noin 30 m 3 :n katettu kuivalantala sekä noin 157 m 3 :n ja noin 175 m 3 :n avoimet kuivalantalat. Lisäksi olkivarastossa on kuivalantalatilavuutta noin 200 m 3. Kaikissa kuivalantaloissa on betoninen/asfalttinen kuormauslaatta. Noin 157 m 3 :n ja noin 175 m 3 :n kuivalantaloissa on noin 0,35 metrin korkuinen ajoluiska. Noin 30 m 3 :n kuivalantalassa on noin 0,2 metrin korkuinen ajoluiska. Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan uusi noin 2 800 m 3 :n lietesäiliö. Nykyisen lypsykarjapihaton yhteydessä oleva noin 700 m 3 :n lietesäiliö puretaan pois käytöstä laajennuksen yhteydessä. Lisäksi tilalla on käytössä noin 2 500 m 3 :n ja noin 3 000 m 3 :n (ns. kumiallas) etälietesäiliöt ja noin 300 m 3 :n ja noin 450 m 3 :n vuokralietesäiliöt. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (260 m 3 ) kanssa noin 10 300 m 3. Kaikki lietesäiliöt ja pumppukaivot lukuun ottamatta vuokralietesäiliöitä täytetään alakautta. Noin 190 m 3 :n ja 680 m 3 :n lietesäiliöt sekä vuokralietesäiliöt ovat katettu kelluvalla katteella (turpeella). Myös uusi noin 2 800 m 3 :n lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella (turpeella). Noin 36 m 3 :n ja noin 85 m 3 :n pumppukaivoissa on betonikannet. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 300 m 3 vuodessa. Lypsykoneen ja maitosäiliön huuhteluvedet kerätään varastosäiliöön, josta ne käytetään lypsyaseman huuhteluun ja pesuun. Tämän jälkeen ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojien muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavaan pihattonavettaan ei tule WC-tiloja. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 200 tonnia/vuosi ja säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Nuorikarjanavetan yhteydessä olevista katetuista laakasiiloista puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Nykyisistä avoimista ja rakennettavista laakasiiloista puristenesteet johdetaan pumppukaivoon, josta ne pumpataan uppopumpulla suoraan lietevaunuun ja levitetään säilörehun sängelle. Jaloittelutarha ja laidunnus Tilalla on noin 762 m 2 :n betonipohjainen jaloittelutarha, jossa on noin 20 cm korkeat betoniset reunat. Jaloittelutarha-alueella on noin 80 m 2 :n makuukatos ja noin 30 m 2 :n ruokintapaikka. Jaloittelutarha-alueelta virtsa ja sadevedet johdetaan noin 680 m 3 :n lietesäiliöön. Jaloittelutarha-alueelle kertyvä kiinteä lanta poistetaan päivittäin pienkuormaajalla ja varastoidaan viereisissä kuivalantaloissa. Tarhaa käytetään syksyisin ja keväisin hiehojen vaiheittaiseen totuttamiseen ulkoilmaan/sisäruokintaan ja kesäisin siellä pidetään siemennysikäisiä hiehoja niiden kiimantarkkailun helpottamiseksi. Jaloittelutarhan käyttöaika on 9 kk vuodessa. Eläinmäärä on enimmillään noin 25-30 (14-18 kk:n ikäistä) eläintä kerrallaan.
5 Tilalla on 16,2 ha erityisympäristötuen piiriin kuuluvaa perinnebiotooppija maisemalaidunta. Kaikki hiehot 19 kk:n iästä lähtien ovat kesäisin 5 kuukauden ajan hoitamassa näitä alueita ja niihin liittyviä peltoja, yhteensä noin 45-50 eläintä. Ummessa olevat lehmät (41 kpl) laiduntavat tilakeskusta ympäröiviä peltoja, joiden pinta-ala on yhteensä 16,48 ha. Tähän sisältyy niemeä kiertävä 2,5 ha:n vesijättöalue, joka pysyy näin laiduntamalla avoimena. Molemmilla alueilla eläinten juotto on järjestetty vesialtailla. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 295,39 ha, josta omaa peltoa noin 59,90 ha, vuokrapeltoa noin 112,45 ha ja sopimuspeltoa noin 123,04 ha. Hakemuksen mukaan pohjavesialueella sijaitsee lannanlevityspeltoa noin 3,34 ha, mutta kyseisellä alalla lantaa/ lietettä ei levitetä. Lietteen levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen 18-19 aikana, 30 % kesällä viikkojen 27-28 aikana ja 20 % syksyllä viikkojen 37-38 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 4-8 kpl vuodessa) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt (400 l/vuosi) ja muut kaatopaikkajätteet (4 t/vuosi) toimitetaan kaupungin jäteasemalle. Metalliromu (2 t/vuosi) toimitetaan Kuusakoski Oy:lle ja lannoitesäkit sekä aumamuovit 4H-keräykseen. Tilalla on noin 4 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 600 litraa tynnyreissä korjaamorakennuksessa. Katettu ja suoja-altaalla varustettu polttoainesäiliörakennus on juuri tekeillä. Samalla polttoainesäiliöt uusitaan. Tilalla säilytetään vain vähäisiä määriä kasvinsuojeluaineita. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun kuluu vuodessa yhteensä noin 180 litraa hapan- ja emäspesuainetta. Ne säilytetään toimitusastioissa navettarakennuksessa. Happopohjaiset rehunsäilöntäaineet varastoidaan 1 000 litran konteissa, yhteensä noin 15 000 litraa. Kontit säilytetään katoksen alla betonipohjalla. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, teuras- ja välityseläinauto käyvät keskimäärin kerran kuukaudessa. Kuivikkeiden ja rehujen kuljetus tapahtuu kuorma-autolla 1-2 kertaa kuukaudessa. Säilörehua ajetaan traktoreilla tilan varastoihin kolmessa jaksossa, joista kukin kestää noin kolme päivää. Lietettä siirre-
6 tään etälietesäiliöihin tai suoraan pelloille noin kahden kuukauden välein, 2-3 päivää kerrallaan. Tehokkaan konekaluston käytöllä pyritään siihen, että liikenne ja siitä aiheutuva haitta ei koskaan olisi pitkäkestoista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tilan tuotantotoiminta säilyy laajentamisen, naudanlihantuotannon loppumisen ja pelkästään maidontuotantoon keskittymisen myötä hyvin nykyisen kaltaisena. Varsinkin hajuhaittojen osalta uuden navetan sijainti kauempana lähimmästä naapurista ja edelleen jatkuva periaate varastoida lietettä mahdollisimman vähän tilakeskuksessa, lietesäiliöiden kattaminen kelluvalla turvekatteella sekä levitettäessä lannan välitön multaaminen nurmelle vaikuttavat merkittävästi siihen, että toiminnasta ei aiheudu juurikaan nykyistä suurempia haju- ym. haittoja. Eläinsuojissa kaasujen muodostumiseen pyritään vaikuttamaan optimoimalla eläinten valkuaisruokinta. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan hajuhaittojen hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Lehmien ruokinta suunnitellaan optimoidusti, jotta ammoniakkia syntyy mahdollisimman vähän. Lannankäsittely perustuu ritiläpalkkilattioihin, joissa puhtaanapito tapahtuu niiden ylä- ja alapuolisella, nopealla raappalannanpoistolla. Tällöin kaasujen muodostus on tutkitusti vähäisin. Toisaalta valittu ilmanvaihtotekniikka levittää syntyvät kaasut tasaisesti ilman pistekuormitusta eikä aiheuta myöskään melusaastetta. Liete varastoidaan suuremmassa mittakaavassa peltojen läheisyydessä ja säiliöt täytetään alakautta. Lietteen levitys on tehokasta ja siinä käytetään apuna multaustekniikkaa, jolloin ammoniakkia ei pääse vapautumaan ilmaan ja lannan ravinteet tulevat tehokkaammin hyödynnettyä. Tämä otetaan huomioon myös täydennyslannoituksessa. Teollisten lannoitteiden käyttö onkin puolittunut lannan multaustekniikan ja siemenseoksissa nurmipalkokasvien käyttöönoton myötä. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on laatusopimus. Sen mukaisesti kaikki tilalla tehtävät tärkeimmät työt on ohjeistettu sekä palo- ja pelastussuunnitelma tehty. Rehu- ja lantapihat ovat asfaltoidut ja tilan kaikki säilörehu tullaan jatkossa varastoimaan laakasiiloissa, jolloin puristenesteiden hallinta on helpompaa ja myös mahdolliset valumat on helpompi havaita. Tilalla on myös jatkuvasti varastoituna kuiviketurvetta, jota voidaan helposti käyttää haitta-aineen imetykseen mahdollisissa valuma- ja onnettomuustilanteissa. Tilalla on oma sähkön varavoimajärjestelmä katkosten varalle.
7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 15.11.2010, 16.11.2010 ja 7.3.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ähtärin kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 26.11.- 27.12.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ähtärin kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen rakennettavaa noin 2 800 m 3 :n lietesäiliötä on siirretty noin 30 metriä itäänpäin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että lietesäiliön siirrosta tiedottaminen asianosaisille olisi ollut ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon muutoksen vähäisyys ja se, että muutos ei ennakolta arvioiden lisää haittavaikutuksia lähimmille naapureille (hallintolaki 34 ). Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ähtärin kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ähtärin kaupunki ja ympäristönsuojeluviranomainen toteavat lausunnossaan, että toiminnasta ei aiheudu YSL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä lakien ja asetusten mukaisesti. WC-jätevesien keräyksessä tulee ottaa huomioon Lakeuden Etappi Oy:n toiminta-alueella yleisien jätehuoltomääräyksien vaatimukset sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pro Agrian Pohjois-Karjalan tekemä ohje sakokaivolietteen kalkkistabiloinnista. Sakokaivolietettä ei saa käsittelemättömänä levittää peltoon vaan Lakeuden jätelautakunnalta tulee lietteen poikkeamakäytäntöön hakea poikkeamista, jotta käsitelty sakokaivoliete voidaan levittää omaan peltoon, joka ei ole pohjavesialueella. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa
8 huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole erityistä huomautettavaa. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA:t toteavat muistutuksessaan mm, että Hämeenniemi-nimisen kiinteistön talousvesikaivo sijaitsee liitteen osoittamassa paikassa, joka on varsin lähellä nuoren karjan ja vasikoiden eläinsuojaa. Aiempaan Kantoniemen ympäristölupahakemukseen tekemään muistutukseen viitaten muistuttajat edellyttävät, että uudis- ja saneerausrakentaminen toteutetaan siten, että siitä ei aiheudu vaaraa heidän omistamansa kiinteistön talousvesikaivolle. Jo olemassa olevien neljän laakasiilon päädyt maasuojavalleineen näkyvät suoraan heidän kiinteistönsä pihaan. Muun rakentamisen yhteydessä suojavallit tulisi maisemoida sopivalla kasvillisuudella. Hakemusasiakirjojen mukaan uuden pihattonavetan yhteyteen rakennettava uusi lietelantasäiliö on sijoitettu rakennuksen länsipäädyn kohdalle. Heidän kiinteistön kannalta olisi toivottavaa, että lietesäiliö sijoitettaisiin uuden pihattonavetan itäpäädyn kohdalle. Karjamäärän kasvaessa hakemuksen mukaan merkittävästi, tulisi huolehtia, että lietelannan hajuhaitat eliminoidaan mahdollisimman tehokkaasti. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 10.1.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetystä muistutuksesta. Hakija toteaa vastineessaan Ähtärin kaupungin lausunnon johdosta seuraavaa: Nykyisen navetan WC-jätevesien käsittelyyn rakennushankkeen yhteydessä rakennetaan kalkkistabilointijärjestelmä. Samalla Lakeuden jätelautakunnalta haetaan poikkeuslupa sakokaivolietteen levittämiseksi peltoon. Jätetyn muistutuksen johdosta hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Laajennushankkeen myötä eläintenpidon painopiste siirtyy kauemmas heidän omistamansa kiinteistön talousvesikaivosta. Kaivoa lähinnä olevissa vanhoissa karjasuojissa tullaan pitämään entistä nuorempia eläimiä. Lisäksi sonnikasvatuksesta tullaan luopumaan. Hanke ei vaaranna kaivon talousveden laatua.
9 Laakasiilojen suojavallien kestorikkakasvit pesäkekäsiteltiin kesällä 2010 ja vallit tullaan saattamaan kasvipeitteisiksi kesän 2011 aikana. Rakennettava uusi lietesäiliö on pyritty sijoittamaan etäälle Killinkankaan pohjavesialueen suojavyöhykkeestä. Säiliön paikkaa voidaan siirtää itäänpäin esimerkiksi niin, että se sijaitsee uuden navettarakennuksen keskilinjalla. Kuten lupahakemuksesta käy ilmi on lannan varastointi tilakeskuksessa haluttu minimoida. Uuden rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelussa ja käytettävää lannankäsittelytekniikkaa valittaessa on hajuhaittojen minimointi otettu huomioon. Lanta tullaan jatkossakin valtaosin levittämään joko sijoittamalla tai välittömästi maahan muokaten, jotta hajuhaitat pysyisivät mahdollisimman pieninä myös levitysvaiheessa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää T:mi Juha Kantoniemen maatilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ähtärin kaupungin Peränteen kylään tilalle Kantoniemi RN:o 1:138 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 5.3.2011) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 234 lypsylehmän, 250 hiehon ja 80 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ähtärin kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2, 4 ja 9 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa muistutuksessa esille tuotuihin asioihin seuraavaa: Muistutuksessa esille tuotu talousvesikaivon sijainti ja edellytys, että uudis- ja saneerausrakentamisesta ei saa aiheutua vaaraa talousvesikaivolle, on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2, 3 ja 8. Lupamääräyksessä 1 on annettu määräys lietteen ja lannan varastoimisesta sekä rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliön ja mahdollisten lietteen pudotus-/pumppukaivojen rakentamisesta vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lupamääräyksessä 2 on annettu määräys jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke talousvesikaivojen ympärille. Lupamääräyksessä 3 on annettu määräys, että
LUPAMÄÄRÄYKSET 10 laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Lupamääräyksessä 8 on annettu määräys lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, säilörehun puristenestekaivojen, jaloittelutarhan ja polttonestesäiliöiden kunnon tarkkailusta riittävän usein sekä toimenpiteistä, mikäli vaurioita tai toimintaongelmia havaitaan. Aluehallintovirasto toteaa, että laakasiilojen maasuojavallien maisemointiasiat eivät kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentäminen on otettu huomioon lupamääräyksessä 4. Ratkaisussa on katsottu, että rakennettavaa lietesäiliötä voidaan siirtää 30 metriä itäänpäin, koska tällöin suojaetäisyys muistuttajien kiinteistöön pitenee, mutta tällöin myös suojaetäisyydet koillispuolella sijaitsevaan naapurin vapaa-ajan asuntoon ja Peränteen pohjavesialueeseen voidaan pitää riittävinä. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 10 875 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa esitetyllä tavalla, tulee lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 10 297 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (260 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla sadevesimitoituksen kanssa vähintään 349 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 2 800 m 3 :n lietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisten eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti
11 viimeistään 1.1.2014 mennessä. Mikäli jätevesiasetusta muutetaan, tulee uuden asetuksen vaatimuksia noudattaa sen voimaan tulemisen jälkeen. Mahdolliset jatkossa muodostuvat sakokaivo- tai umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista lietesäiliöön ja vesitiivistä materiaalia oleviin riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla katettuja tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 258,7 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymis-
12 vaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Jaloittelutarhan käyttö ja laiduntaminen Jaloittelutarha-alueelta virtsa ja sadevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Jaloittelutarha-alueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti kuivalantalaan. Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt ja pumppukaivot, rakennettava uusi lietesäiliö sekä mahdolliset uudet lietteen pumppu- /pudotuskaivot tulee täyttää alakautta. Nykyiset noin 190 m 3 :n ja 680 m 3 :n lietesäiliöt tulee pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kel-
13 luvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Uusi noin 2 800 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Nykyiset noin 36 m 3 :n ja noin 85 m 3 :n lietteen pumppukaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien tai eläinsuojan katolla sijaitsevan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee jär-
14 jestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2011. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantaloiden, säilörehun puristenestekaivojen, jaloittelutarhan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä
15 toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden
16 vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, nykyisten noin 190 m 3 :n ja noin 680 m 3 :n lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kelluvalla katteella, rakennettavan uuden noin 2 800 m 3 :n lietesäiliön katta-
17 misesta kelluvalla katteella, nykyisten pumppukaivojen pitämisestä katettuna betonikansilla ja mahdollisten uusien lietteen pudotus- /pumppukaivojen kattamisesta betonikannella sekä lietteen/lannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 9 350 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (yhteensä noin 1 008 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 300 m 3 ), jaloittelutarhan valumavesimitoitus (0,2 m 3 /m 2 ), säilörehun puristenesteiden määrä (laskennallisesta puristenesteiden määrästä noin puolet 55 m 3 johdetaan lietesäiliöön) ja sosiaalitilojen jätevedet, on lietteen varastointitilavuustarve noin 10 875 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä (41 ummessa olevaa lehmää ja 50 hiehoa), on lietteen, maitohuoneen pesuvesien, säilörehun puristenesteiden, sadevesien ja sosiaalitilojen jätevesien varastointitilavuustarve tällöin noin 10 297 m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä ja kun otetaan huomioon, että laidunkauden enimmäispituudeksi voidaan hyväksyä 4 kk. Kuivalannan varastointitilavuus on riittävä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisten eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä viimeistään 1.1.2014 mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Mikäli jätevesiasetusta muutetaan, tulee uuden asetuksen vaatimuksia noudattaa sen voimaan tule-
18 misen jälkeen. Mahdolliset jatkossa muodostuvat sakokaivo- tai umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. (määräys 2) Määräys jaloittelutarha-alueelle kertyvän virtsan ja sadeveden poisjohtamisesta lietesäiliöön ja kuivalannan säännöllisestä poistamisesta kuivalantalaan on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Määräys nykyisten lietesäiliöiden ja pumppukaivojen, rakennettavan lietesäiliön ja mahdollisten uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys nykyisten lietesäiliöiden (noin 190 m 3 ja 680 m 3 ) pitämisestä katettuna kelluvalla katteella ja rakennettavan lietesäiliön (noin 2 800 m 3 ) kattamisesta kelluvalla katteella sekä lietteen pumppukaivojen pitäminen katettuna/kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat
19 parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita, puristenesteiden umpikaivojen ja jaloittelutarhan rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan
20 muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.4.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17