L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020490109 telefax 0204905251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2008 Diaarinumero LSU 2007 Y 731 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee naudanlihan tuotantotoimintaa ja sen laajentamista sekä nykyistä maidontuotantotoiminta. HAKIJA MTY Ylikoski Asko ja Ylikoski Ville Ylikoskentie 569 62430 Peltotupa TOIMINTA JA SIJAINTI Toiminnot tulee kahteen eri rakennukseen. Uudisrakennukseen tulee tilat 300:lle yli 6 kk:n ikäiselle lihanaudalle ja nykyisessä navetassa pidetään enintään tämänhetkiset eläinmäärät 20 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 10 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Tilalla on tällä hetkellä kunnan myöntämä rakennuslupa. Nautakasvattamoon naudat tulevat noin kuuden kuukauden ikäisenä. Lisäksi rakennetaan tarvittavat lantala ja rehuvarastot puristenestesäiliöineen. Toiminnan laajennus sijoittuu nykyisestä navetasta n.100 metriä pohjoiskoillisen suuntaan, Kortesjärven kunnan Kortesjärven kylään, tiloille Jukola RN:o 16:55 ja Mattila RN:o 16:12 sen määräalalle, yllämainittuun osoitteeseen. Nykyinen navetta on Jukolan tilalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen (YsA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena nykyiseen eläinmäärään verrattuna.
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 200 lihanautaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Hakemuksen mukaan tämä eläinmäärä ylittyy. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 13.11.2007 hakijoiden jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle navetalle on Kortesjärven kunnan 11.6.2002 myöntämä rakennuslupa. Alue on maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta ja sillä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu metsän reunaan, harvahkolle asutusalueelle Kortesjärven kirkonkylästä noin 10 kilometriä luoteeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat uudesta nautakasvattamoista noin 120, 220, 250 ja 280 metrin etäisyydelle. Lisäksi noin 400 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Lannan levitykseen käytettävät pelloista suurin osa sijaitsee lähempänä kuin kaksi kilometriä. Alue, jolle nautakasvattamo on suunnitteilla, kuuluu Purmonjoen osavaluma alueeseen nro 46.031. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Uusi eläinsuoja tuottaa naudanlihaa ja vanha navetta maitoa ja naudanlihaa. Toimintaa on kahdessa eri rakennuksessa. Uuden eläinsuojan lisäksi rakennetaan kuivalantala, rehusiilot ja puristenestekaivo. Lantala ja rehuvarastot sijoittuvat kasvattamon pohjoisen ja kaakonpuolelle. Kasvattamon välittömään läheisyyteen. Uuteen kasvattamoon tulee yli 6 kk:n ikäisiä lihanautoja enintään 300 kappaletta ja nykyisessä navetassa pidetään tämänhetkiset eläimet 20 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 10 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Tilojen eläinmäärää ollaan lisäämässä siis 300:lla yli 6 kk:n ikäisellä lihanaudalla. Uuden nautakasvattamon yhteyteen on suunnitteilla rakentaa kattamaton tilavuudeltaan 2340 m 3 :n kuivalantala. Sen lisäksi kasvattamossa varastoidaan lantaa 1500 m 3. Kasvattamossa virtsa imeytetään turpeeseen ja olkeen. Kasvattamo tyhjätään lannasta lantalaan kolme kertaa vuodessa. Lantalan ja kasvattamon väliin rakennetaan lannan lastauslaatta. Uusi kuivalantala rakennetaan betonista ja asfalttibetonista. Navetassa olevien lypsylehmien ja muiden nautojen lanta varastoidaan 187 m 3 :n kuivalantalassa ja virtsa 300 m 3 :n avonaisessa säiliössä sekä 100 m 3 :n betonikannellisessa virtsasäiliössä. Kuivalantala ja säiliöt sijaitsevat navetan vieressä. Pesuvedet johdetaan virtsasäiliöön. Lypsylehmät laiduntavat noin 15 hehtaarin alalla ja ne ovat kesäaikana yöt ulkona. Laitumella on siirrettävä juoma astia. Laitumella ei ole lisäruokintapaikkaa. Nykyisestä lantalasta tullaan siirtämään 80 m 3 vuodessa kuivalantaa uuteen
rakennettavaan kuivalantalaan. Ilmanvaihto tapahtuu uudessa kasvattamossa harjalta avautuvien luukkujen kautta. Nykyisessä navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloon vuosittain 2000 tonnia. Puristeneste johdetaan rakennettavaan 30 m 3 :n puristenestesäiliöön. Syntyvä lanta käytetään pääasiassa omilla ja sopimuspelloilla kasvien ravinnetarpeeseen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 121 ha, josta omaa 46 ha ja vuokrapeltoa 10 ha sekä sopimuspeltoa 70 ha. Lantaa levitetään pellolle viikoilla 18 22 ja 34 37. Kumpanakin ajanjaksona puoliksi. Pohjavesialueella ei ole peltoa. Tilalla on kaksi 2000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lukolla ja laponestimellä. Konekorjaamossa on 200 litraa muita öljytuotteita. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet noudetaan raatojenkeräykseen Honkajoki Oy:lle. Tilalla syntyvät muut jätteet viedään jäteasemalle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan laajennetulla toiminnalla ei katsota olevan haittavaikutuksia ympäristölle, joskin kasvavat lantamäärät lisäävät liikennettä tilalta levityspellolle. Tilalla on käytettävissä riittävästi peltoa lannan levitykseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Uuden kasvattamon lanta varastoidaan kuivikepohjassa ja uudessa lantalassa. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuras, välityseläin ja rehukuljetuksia on kerran kuukaudessa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 10.1.2008 8.2.2008 Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kortesjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti 16.01.2008, jossa tarkasteltiin mm. nautakasvattamon laajuutta, sijoittumista lähiasutukseen ja maisemaan nähden. MUISTUTUS JA LAUSUNNOT Muistutuksia hakemuksesta ei ole jätetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kortesjärven kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta. 3
4 Ympäristölautakunnan lausunto 14.2.2008 MTY Ylikoski Asko ja Ylikoski Ville toiminnot tulevat sijoittumaan hakemuksessa oleville paikoille siten, että niiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa alueen lähinaapureille. Hakemuksen mukaisesti tilojen eläimille tarvitaan 12 kk:n varastotilavuutta kuiva ja kuivikelannalle yhteensä 4836 m 3 ja virtsalle noin 210 m 3. Lisäksi on huomioitava syntyvät jäte ja sadevedet virtsakaivon tilavuudessa. Lupapäätöksessä tulee huomioida, että tilan lantavarastot tulevat riittämään haetun eläinmäärän 12 kk:n lannan varastointiin. Muutoin hakemuksessa ei ole huomautettavaa. Kunnanhallituksen ei antanut lausuntoa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Ylikoski Asko ja Ylikoski Ville ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lupahakemuksen mukaisille toiminnoille, jotka sijoittuvat Kortesjärven kunnan Kortesjärven kylään tiloille Jukola RN:o 16:55 ja Mattila RN:o 16:12 sen määräalalle, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoille, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 300:lle yli 6 kk:n ikäiselle lihanaudalle, 20:lle lypsylehmälle, 8:lle hieholle ja 10:lle alle 6 kk:n ikäiselle nuorkarjayksikölle. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien rakenteet sekä lannan, ruokintarehun, jätevesien varastointi ja käsittely Lanta ja ruokintarehu sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet tulee varastoida maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä lantaloissa, säiliöissä, kasvattamossa ja laakasiiloissa joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Eläinsuojien rakenteiden tulee olla myös rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetut. Uudesta kasvattamosta tulevalle kuivikelannalle tulee olla lantalavarastointitilavuutta vähintään 3150 m 3. Lisäksi kasvattamon sisällä tulee olla lannan varastointitilavuutta vähintään 1500 m 3. Virtsa kasvattamossa tulee imeyttää kuivikkeisiin. Kasvattamo tulee tyhjätä lannasta vähintään kolme kertaa vuodessa. Kuivikepohjalla tulee käyttää pääasiassa turvekuiviketta. Kuivalannan tulee olla riittävän kuiva ainepitoista, jotta se voidaan varastoida kuivalantalassa ja kuljettaa kuivalannan siirtämiseen tarkoitetulla kalustolla. Nykyisen navetan toimintaa varten tulee olla kuivalannan ja sadevesien varastointitilavuutta vähintään 270 m 3. Koska navetan vieressä on kuivalantalatilavuutta ainoastaan 187 m 3, tulee lantaa siirtää vähintään 83 m 3 vuodessa uuteen rakennettavaan kuivalantalaan. Virtsan, pesuvesien ja muiden jätevesien sekä virtsasäiliön ja kuivalantalan sadevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta kuilut mukaan lukien yhteensä vähintään 400 m 3. Nykyisen navetan yhteydessä oleva avonainen virtsasäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm paksulla kelluvalla katteella, esimerkiksi styrox rouhella tai turpeella tai muulla ammoniakin pidätyskyvyltään vastaavalla aineella. Lisäksi laakasiilojen lähialueelle tulee rakentaa 30 m 3 puristenestesäiliö. Puristenestesäiliö tulee tyhjentää jokaisen sadonkorjuun jälkeen pellolle kasvien ravinnetarpeisiin. Kuivalantala ja virtsasäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lannan varastointitiloja on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ja lantalan ulkopuolelle. Mahdolliset rehujätteet tulee kompostoida tiiviillä alustalla tai kyntää ne suoraan peltoon.
5 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lähimmästä naapuritalosta on virtsan pintalannoitus kielletty 150 metrin säteellä oraille ja nurmelle. Lanta tulee mullata neljän tunnin sisällä 150 metrin säteellä lähinaapuritalosta. Lisäksi lannan käsittely tulee suorittaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen n:o 931/2000 mukaisesti. Eläinsuojista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten kunnollisella terveydenhoidolla, kärpäs ja tuhoeläintorjunnalla ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja kuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinten ruokinnassa noudatetaan tarkkaa ruokinnan optimointia, jolla estetään ylimääräisen typen pääsyn lannan kautta ympäristöön. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan kuormauksen tulee tapahtua asfalttipohjaisella alustalla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita pääse pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kasvattamon tai navetan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu suorittaa tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskaluston valinnassa tulee huomioida, että kalustolla päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Toiminnanharjoittajien tulee käyttää virtsan ja jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on tiiviisti sulkeutuva ja ko. tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteeseen eikä routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, ja näin ollen valumia vesistöihin ei pääse tapahtumaan, eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa, mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta sekä jäte ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan peltolevitysalaa tulee olla vähintään 96 hehtaaria. Luvanhakijan tulee toimittaa tiedot jatkettavista sopimuksista ympäristökeskukselle ennen kuin sopimuskausi päättyy. Mikäli oma peltoala ei riitä. Tarvittaviin tietoihin kuuluu sopimukset peltolevitysalasta ja lohkokohtaiset kartat. Virtsaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Virtsan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, ettei levityksestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen muodostumisalueelle (yhtenäisen viivan sisäpuolelle). Luvanhaltijan tulee olla selvillä mahdollisten pohjavesialueiden sijainnista. Levitettävän lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden ravinnetarvetta vastaavaa määrää.
Se osa lannasta ja jätevesistä, jota ei toimiteta käsittelylaitokseen, tulee levittää pellolle pääosin keväällä ja kesäkuussa. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lisäksi tulee huomioida, mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää ainoastaan kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut eläimet, joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia tulee ne olla varustettuna vähintään suojaaltaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään. Lisäksi säiliöt tulee kattaa tai muulla vastaavalla järjestelyllä (esimerkiksi öljynerotuskaivolla) estää sadevesien kertyminen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia vuotojen varalta. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten välillä. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljy ja polttonestesäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee toimintaa tarkkailla, pitää kirjaa ja raportoida. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot peltopintaalaan liittyvistä sopimuksista, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, tiedot lannan levitysaloista, mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on mahdollisesti viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen sekä tiedot kasvattamossa ja maidontuotantotoiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää kasvatustoiminnan kirjanpitoon. Lanta analyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Kirjanpitotiedot tulee toimittaa ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 6
7 Mikäli laitosten rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista eläinmäärissä, tuotannossa tai ympäristön pilaantumisriskissä, kuten myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Merkittävistä häiriötilanteista tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristönluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa lupahakemuksen, tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on myös otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä määrätään toiminnan sijoituspaikasta ja ympäristönsuojelulain 8 :ssä pohjaveden pilaamisesta. Lisäksi on otettu lupamääräyksessä huomioon kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa mainittu lantalatilavuus. Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kasvattamo ja maidontuotantotoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon tuotantolaitosten eläinmäärät ja sijainnit naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen toiminnoista ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle niin, ettei tapahdu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle näitä haittoja voidaan lupamääräyksin riittävästi ehkäistä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, kun ottaa huomioon etäisyydet asianosaisten kiinteistöihin.
1. Eläinsuojien rakenteet sekä lannan, ruokintarehun, jätevesien varastointi ja käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Näin varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Säiliön kelluvalla katteella vähennetään ilmaan haihtuvan typen määrää ja täten myös vähennetään naapureille aiheutuvia hajuhaittoja. Navetan vieressä olevasta lantalasta lannan siirtämisellä uuteen lantalaan, varmistetaan ettei navetan lantala tule yli ja siten tule valumia ympäristöön. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Säiliön vähimmäistilavuudessa on otettu huomioon sadevedet. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliöiden pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kattovedet johdetaan lantalatilojen ulkopuolelle, jolloin lannan varastointitilat ovat riittävät. Mahdollinen rehujäte tulee kompostoidaan tiiviillä alustalla tai se tulee kyntää suoraan peltoon kasvien käyttöön, ettei ravinne huuhtoutumia muodostu. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. 2. Hajuhaittojen vähentäminen 8 Oraille ja nurmille kieltämällä pintalannoitus lähinaapurin lähialueella varmistetaan, ettei naapurien asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Lannan ja virtsan sekä pesuvesien multaamisesta koskevat aikarajoitukset on annettu, ettei lähiasukkaiden viihtyisyys alene kohtuuttoman paljon. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön ja lantalaan. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannasta ja jätevesistä pääosa levitetään pelloille keväällä ja kesäkuussa, etteivät ympäristö tai pohjavedet pilaannu. Lisäksi sisäilman ja lannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena estetään, ettei tule kohtuutonta haittaa ja rasitusta hajujen tai kärpästen muodossa. Eläinsuojan ympäristö, rehuvarastot, lannanvarastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa, koska toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Jos lannoitus on liian runsasta, ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000).
Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lehmää, neljää yli kuuden kuukauden ikäistä nautaa ja kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. Lannanlevityspelto ja pellonvuokrasopimuksia uusittaessa on ympäristökeskukseen toimitettava uudet sopimukset, että voidaan suorittaa valvontaa. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Se osa lannasta ja jätevesistä jota ei viedä käsittelylaitokseen tulee levittää pellolle pääosin keväällä ja kesäkuussa, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa useimmiten alhaisempi kuin loppukesällä. Ilmoituksilla mahdollisista häiriötilanteista estetään lisävahinkojen syntyminen. Virtsaa, pesu tai muita jätevesiä ei levitetä pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä kuivalantaa pohjavesialueen muodostumisalueen (yhtenäinen viiva) ja varsinaisen pohjavesialueen (katkoviiva) väliselle alueelle ilman riittäviä maaperätutkimuksia, pohjaveden laadun turvaamiseksi. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Myös kuolleiden eläinten määrästä tulee pitää kirjanpitoa ja esittää se valvontaviranomaiselle. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen. Pitempiaikaista varastointia varten tarvitaan kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajat ovat ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajien tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoneste ja öljysäiliöiden pitämistä lukittuina ja imeytysaineen varaamista vuotojen varalle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. 9
10 Säiliöiden varustaminen suoja altailla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä mahdollisesti ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voidaan estää maaperän ja pintavesien pilaantuminen säiliön vuototilanteissa. 6. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Naudankasvatus ja maidontuotantotoiminta sekä siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti, ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta ympäristöluvan tarkistukselle tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten kaikista olennaisista muutoksista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Kortesjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska tällöin pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Kuitenkin viimeistään 31.12. 2018 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5
11 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista 1387/2006 (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (850/2005). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annettu ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Hakemuksen mukaisen ympäristöluvan perusmaksu on 1570 euroa, LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Kortesjärven kunnan kunnanhallitus Kortesjärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Ilmoitus päätöksestä Lehto Kimmo, Ylikoskentie, 62430 PELTOTUPA Lehto Veli Pekka, Ylikoskentie 559, 62430 PELTOTUPA Mäenpää Keijo, Ylikoskentie, 62430 PELTOTUPA Mäenpää Niilo, Ylikoskentie, 62430 PELTOTUPA Rantala Tapio, Viita ahontie, 68970 ÖVERPURMO Ylikoski Aimo, Ylikoskentie 580, 62430 PELTOTUPA Ylikoski Arto, Ylikoskentie 616, 62430 PELTOTUPA Ylikoski Kauko, Ylikoskentie, 62430 PELTOTUPA Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kortesjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros