AUTTAJAN, SUURI SYDÄN Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistykselle toteutettu jäsenkysely ja toiminnan ideointi.

AUTTAJAN, SUURI SYDÄN Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistykselle toteutettu jäsenkysely ja toiminnan ideointi. Johanna Hemmi- Asta Tallgren Opinnäytetyö. kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

TIIVISTELMÄ Johanna Hemmi ja Asta Tallgren AUTTAJAN, SUURI SYDÄN Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistykselle toteutettu jäsenkysely ja toiminnan ideointi. Diakonia ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala Sosionimi (AMK) Järvenpää kevät 2005, 52 sivua, 2 liitettä Opinnäytetyössä kartoitetaan Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen jäsenten auttamishalukkuutta ja sitä mihin toimintaan ja kuinka aktiivisesti he ovat valmiita osallistumaan. Tutkimuksessa on myös tarkoitus kartoittaa Pelastakaa Lapset yhdistyksen toimintaa ja aktivoida jäsenten vapaaehtoistoimintaa, jotta se palvelisi jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla. Kyselyn avulla halutaan saada myös tietoa siitä, miten jäsen näkee helsinkiläisten lasten arjen tilanteen. Tarkoituksena on saada ideoita ja kansalaismielipiteitä siitä, miten vanhemmuutta voisi Helsingissä tukea vapaaehtoistyön keinoin. Aihetta tutkittiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Teimme jäsenkyselylomakkeen, joka lähetettiin jokaiselle Helsingin paikallisyhdistyksen jäsenelle kartoittamaan juuri heidän toiveitaan yhdistyksen toiminnasta. Tyypillinen kyselyyn vastaaja oli alle 40v., lapseton, hyvin koulutettu, nainen. Suuri osa vastaajista on liittynyt yhdistykseen viimeisen viiden vuoden aikana. Hallitustoiminta ei kiinnosta vastaajia, mutta erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen kiinnostaisi. Lapsiperheiden ja lastenkotilasten avustustoiminta Helsingissä kiinnostaa vastaajia erityisesti. Vastaajista suuri osa ei ole muussa Pelastakaa Lapset järjestön toiminnassa mukana. Helsingin paikallisyhdistyksen tiedotukseen kaivataan hieman parannusta. Tiedotusta jäsenet odottavat saavan jäsenkirjeiden muodossa, sekä sähköpostilla että internetistä. Avainsanat: vapaaehtoistyö, vapaaehtoinen, järjestötyö, yhdistys, kolmas sektori, kvantitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: DIAK/ Järvenpään yksikön kirjasto

ABSTRACT Johanna Hemmi ja Asta Tallgren A HELPER'S BIG HEART A member survey and activity ideas and planning for the local association of Save the Children in Helsinki Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Järvenpää Spring 2005, 52 pages, 2 appendices In our study we have surveyed Helsinki s local association of Save the Children members willingness to help and what kind of activity they want to take part in. The purpose is also to survey the association s activities and activate the members to do some volunteer work, so it would serve the members the best way. With the survey we also wanted to get information how the members are seeing the everyday situation of children in Helsinki. There was also a purpose to get some ideas and opinions how volunteers could support parenthood with different voluntary ways. We used quantitative research. We made a questionnaire which was sent to all of the members of Helsinki s local association of Save the Children to chart their needs and wishes for the association. A typical survey respondent is an under 40 years old, childless, well educated woman. Most of the respondents have joined the organization in the past five years. Working in the organization s government does not interest members, but taking part in an event would interest them. Supporting families with children and foster homes in Helsinki interests the respondents the most. Most of the respondents are not involved in any other Save the Children activity. Members are hoping for improvement for Helsinki s local association publicity. They would like to get the information on a membership letter and also with e- mail and from the internet. Keywords: volunteer work, volunteer, organization work, association, third sector, quantitative research. Stored at: Diaconia Polytechnic / Library of Järvenpää unit

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 SISÄLLYS...4 1. JOHDANTO...5 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet...6 3. KESKEISET KÄSITTEET...8 3.1. Vapaaehtoistyön motiivit...10 3.2. Vapaaehtoistyö Pelastakaa Lapsissa...11 4. PELASTAKAA LAPSET...15 4.1. Historia...15 4.2. Paikallisyhdistykset...18 5. AINEISTON KERUU JA ANALYYSI...19 5.1. Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys...19 6. TULOKSET...21 6.1. Vastaajien taustatiedot...21 6.2. Yhdistykseen liittyminen...25 6.3. Toimintaan osallistuminen...26 6.3. Toimintaan osallistuminen...26 6.4. Yhdistyksen toiminta...32 6.5. Yhdistyksen tiedotus...35 7. YHTEENVETO...39 7.1. Projektin yhteenveto...39 7.2. Tulosten yhteenveto...40 8. POHDINTAA...42 9. KEHITTÄMIS EHDOTUKSET...43 9.1. Kyselyn soveltuminen...43 10. LÄHDELUETTELO...45 Liite 1...47 Liite 2...51

5 1. JOHDANTO Lastensuojelun sosiaalityön hallinnon, palvelutuotannon ja laadunvalvonnan suhteet hakevat paikkaansa. Yhteistyö julkisen, voittoa tuottamattoman järjestösektorin ja yksityisen sektorin kesken on nykytilanteessa olennaista. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten kautta on löydettävissä uusia malleja niin palvelujen järjestämiseen, hallinnointiin kuin laadunvalvontaankin. Yhteistyöstä ja kumppanuudesta eri sektorien kesken on jo nyt olemassa hyviä esimerkkejä. (Puonti, Saarnio, Hujala 2004, 4). Vapaaehtoistoiminta on parhaimmillaan toimintaa, tukea ja antoisaa yhdessäoloa. Vapaaehtoistoiminta on myös elämäntapa, jolla on laaja yhteiskunnallinen merkitys, avun antamista sitä tarvitseville. Toiminta on palkatonta (toiminnan ilo), vapaaehtoista (tavallisen ihmisen taidoilla - mahdollisuuksien mukaan) sekä vuorovaikutteista. Vapaaehtoistyö voi antaa elämälle mielekkyyttä ja yhteisöllisyyttä, tarpeellisuuden tunnetta, palvelemisen ja onnistumisen iloa sekä uuden ystäväverkoston. Kolmannen sektorin avainasioina ovat yhteisöllisyys ja syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen. Monet miettivät nykypäivänä minkälaisessa kaupungissa on hyvä elää ja miten vapaaehtoistyöllä voidaan siihen vaikuttaa. Vaikuttaminen voi olla pieniä tekoja, mutta pienetkin teot voivat olla arvokkaita sille, joka tarvitsee apua juuri sillä hetkellä. Koska tutkimuksemme rajoittuu Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen toimintaan, olemme pyrkineet myös etsimään ratkaisuja siihen kuinka vanhemmuutta ja lapsiperheitä voi tukea juuri Helsingissä ja ovatko yhdistyksen jäsenet kiinnostuneita siihen kohdistuvasta toiminnasta.

6 Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa Helsingin Pelastakaa Lapset paikallisyhdistykselle välineitä ja ideoita kehittää toimintaansa niin, että jäsenet innostuisivat toimintaan mukaan ja yhdistyksen toiminta vastaisi enemmän jäsenistön tarpeita sekä toiveita. Olemme toteuttaneet jäsenkyselyn yhteistyössä Helsingin Pelastakaa Lapset paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa. Siinä pyrimme kartoittamaan jäsenten toiveita siitä, minkälainen toiminta juuri heitä kiinnostaisi. 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tässä kehittämishankkeessa tavoitteena on kartoittaa Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen jäsenistön tarpeita ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä, miten voisimme kehittää Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen toimintaa ja aktivoida jäsenten vapaaehtoistoimintaa. Projektin idea ja tarve lähti Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistykseltä. Helsingin paikallisyhdistyksen hallitus vaihtui lähes kokonaan edellisessä hallituksen sääntömääräisessä kokouksessa ja hallituksen vaihtuessa tuli paikallisyhdistyksellä tarve kartoittaa jäsenistön toiveita yhdistyksestä. Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenet ottivat yhteyttä Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakouluun, koska he tarvitsivat apua jäsenkyselyn tekemisessä ja vapaaehtoistyön motiiveiden kartoittamisessa. Otimme itse yhteyttä Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen hallitukseen ja aloimme työstää hallituksen kanssa kyselyä. Teimme aktiivista työtä hallituksen eri jäsenien kanssa ja muokkasimme kyselylomakkeen heidän toiveiden mukaiseksi.

7 Helsingin Pelastakaa Lapset paikallisyhdistys hoiti kyselyn kopioimisen. Postitus hoidettiin yhteistyössä pienkoti Tirlittanin lasten kanssa. Lapset saivat postitustyöstä palkaksi retkirahaa. Kyselyt palautuivat Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksen toimistoon, josta haimme tulokset. Tulokset analysoimme SPSS-ohjelman avulla. Ohjelma mahdollisti graafisten kaavioiden käytön, joka selventää tulosten esittämistä. Vedimme yhteen avoimet kysymykset ja nostimme esiin yhteneviä asioita ja ajatuksia. Tutkimuksen kohteena on Helsingin Pelastakaa Lapset yhdistyksen 368 jäsentä. Ideana on kartoittaa kansalaistoimintaan osallistuvien henkilöiden ajatuksia vapaaehtoistoiminnasta. Yhdistyksen lokakuussa 2003 aloittanut uusi hallitus haluaa kehittää yhdistyksen toimintaa ja aktivoida jäsentensä vapaaehtoistoimintaa. Tavoitteen saavuttamiseksi oli päätetty kartoittaa jäsenten toimintamahdollisuudet. Yhdistyksen hallituksella ei ollut omia resursseja tehdä näin suurta kartoitusta, koska kaikille hallituksen jäsenille tämä, Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksessä työskentely on vapaaehtoistyötä, normaalin päivätyön lisäksi. Jäsenkyselyn tarkoituksena on selvittää jäsenen suhde yhdistykseen: miksi hän on liittynyt yhdistykseen, mitä hän odottaa yhdistykseltä ja jäsenyydeltä ja mitä hän olisi valmis tekemään yhdistyksessä. Kyselyn avulla halutaan saada myös tietoa siitä, miten jäsen näkee helsinkiläisten lasten arjen tilanteen. Tarkoituksena on saada ideoita ja kansalaismielipiteitä siitä, miten vanhemmuutta voisi Helsingissä tukea vapaaehtoistyön keinoin. Alkuperäiset vastauslomakkeet säilytetään Pelastakaa Lapset yhdistyksen tiloissa tutkimuksen valmistuttua. Näin ollen vastauslomakkeet ovat aina saatavilla ja niitä voi hyödyntää helposti tulevaisuudessa.

8 3. KESKEISET KÄSITTEET Professori Liisa Hokkanen analysoi vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa seuraavasti: Vapaaehtoistoiminta ja vertaisuus ovat kansalaisten keskinäisiä toimintamuotoja. Niiden olemassaoloon vaikuttaa se, millaisia muita auttamisen tapoja on käytössä. Siksi hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen tuottamisen kokonaisuus kussakin yhteiskunnassa on merkittävä tausta vapaaehtoisen ja vertaisen auttamisen ymmärtämiselle. Suomalaisen hyvinvointivaltion kehittymisen myötä meille muotoutui palvelujärjestelmä, jolla pyrittiin luomaan yhä tarkentuvaa osaamista erilaisiin hyvinvoinnin vajeisiin. Tuen tuottamisen päävastuu oli julkisella toimijalla. Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki nähtiin toissijaisina suhteessa ammatilliseen auttamistyöhön. Tilanne kuitenkin muuttui, kun hyvinvointivaltiomalli joutui laman myötä vaikeuksiin. Tämän jälkeen siirryttiin puhumaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja hyvinvoinnin monituottajamallista. Hyvinvoinnin monituottajamallissa vapaaehtoistoiminta ja vertaisuus ovat eri tavalla näkyviä ja tarvittuja hyvinvoinnin osatekijöitä. (Hokkanen 2003, 254 274.) Vapaaehtoistoimintaa ja vertaisuutta ei pidä tarkastella vain palvelutuotannon näkökulmasta. Vapaaehtoistoiminta ja vertaisuus ovat osa aktiivista kansalaisuutta. Ne tarjoavat ihmisille mahdollisuuden auttaa ja vaikuttaa omassa lähiyhteisössä. Toiminnalla on tärkeä yhteiskunnallinen viesti: se kertoo, että kansalaiset kantavat vastuuta ja välittävät toisistaan. Laajasti tarkasteltuna vapaaehtoistoiminta ja vertaisuus ovat arvo sinänsä sen lisäksi, että ne voivat jossain määrin tukea julkista palvelutuotantoa. Kuntien taloudellisten resurssien huvetessa uhkana on, että vapaaehtoistoimijoiden varaan lasketaan liikaa. Vapaaehtoistoiminta ei voi korvata ammatillisia sosiaalija terveyspalveluita eivätkä vapaaehtoisjärjestöt voi kantaa kunnalle kuuluvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuta.

9 Vapaaehtoistoiminta on tutkimuksissa perinteisesti määritelty kahden käsitteen kautta: vapaaehtoisuus ja palkattomuus (Yeung 2002, 11). Kansalaistoiminnalle ominaista ovat ainakin seuraavat piirteet: 1. Toiminta kumpuaa kansalaisten omaehtoisuudesta eli se ei sisälly kansalaisten oikeudellisesti säädeltyihin velvoitteisiin tai viranomaisten säädöksiin; 2. Toiminta on vapaaehtoista sekä itse toiminnan toteuttamisen että erilaisten jäsenyyksien suhteen, eli kansalaistoiminta syntyy ja elää kansalaisten aktiivisuuden varassa eikä jäsenyyteen yhdistyksessä voida pakottaa; 3. Toiminnan tavoitteena on osallistujien tarpeiden ja motiivien tyydyttäminen, jolloin toiminnan lähtökohtana voi olla esimerkiksi halu auttaa hädässä olevia kanssaihmisiä tai sellaisen itseä kiinnostavan toiminnan toteuttaminen, jota muuten ei ole esimerkiksi viranomaisten toimesta järjestetty; 4. Ainakin jonkin asteinen demokraattisuus toimintaa koskevassa päätöksenteossa eli toimintaan osallistuvien kansalaisten tai jäsenten oma vaikutusvalta itse organisoidussa toiminnassa; 5. Riippumattomuus kolmansista tahoista eli lähinnä julkishallinnon viranomaisista tai yrityksen omistajista. 6. Toiminta ei ensisijaisesti tähtää taloudellisen voiton tavoitteluun. Nämä ominaispiirteet luonnehtivat kansalaistoiminnan kenttää, johon kuuluvat mm. järjestöt, yhdistykset, kirkko, osuustoiminta, sosiaaliset liikkeet sekä erilaiset vertaistukea toteuttavat yhteisöt kuten oma-apuryhmät. Kansalaisten toimintojen kenttä on hyvin laaja ja kirjava.

10 3.1. Vapaaehtoistyön motiivit Kolmannen sektorin työntekijöiden motiivit vapaaehtoistyöhön vaihtelevat. Tutkimuksessa suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan on Anne Birgitta Yeungin mukaan kaksi motiivia selvästi yli muiden: halu auttaa lähimmäisiä ja toive solmia sosiaalisia suhteita. Omien halujen, toiveiden ja tarpeiden tyydyttäminen ei ole vastakkainen muiden auttamiselle. Ihmiset kokevat saavansa paljon ja oppivansa uutta samalla kun auttavat lähimmäisiään. Kolmas ihmisten usein mainitsema syy osallistumiselleen oli halu kokeilla jotakin uutta. Tähän ryhmään kuuluvat ovat ehkä muillakin elämänalueilla vaihtelunhaluisia ja helposti uusista asioista innostuvia. (Hyötynen 2004, 28.) Vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista tavoittaa ja auttaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät löydä tai mahdu julkisen palvelujärjestelmän piiriin. Vapaaehtoisesti voidaan tarjota myös sellaista tukea, jonka järjestäminen muutoin olisi kohtuuttoman kallista. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa apua ja osallistumisen mahdollisuuksia kaikille varallisuuteen katsomatta. Muita varsin keskeisiä motiiveja ovat halu käyttää vapaa-aikaa johonkin hyödylliseen toimintaan sekä saada säännöllistä päiväohjelmaa (Yeung 2002, 38). Myös tarve kuulua johonkin ryhmään voi toimia motiivina vapaaehtoistyön tekemiseen (Yeung 1999, 70). Ihmiset perustelevat vapaaehtoistyötään pääsääntöisesti omista lähtökohdistaan käsin, eivät juurikaan yhteiskunnallisilla seikoilla (Yeung 1999, 84). Usein ajatellaan, että vapaaehtoistoiminnan vastakohta on ammatillinen toiminta. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen toiminta eivät kuitenkaan asetu vastakohdiksi, vaan vapaaehtoisuuden ja ammatillisuuden kytkökset ovat paljon monimutkaisemmat. Yhtenä syynä siihen, että vapaaehtoinen toiminta ja ammatillinen toiminta nähdään usein vastakohtina, on varmasti se, että ihmiset haluavat toimia elämässään erilaisissa rooleissa ja usein esimerkiksi vapaaehtoisina toimija on aivan eri sektorilla kuin mihin heillä on ammattikoulutus. Näin ei kuitenkaan aina ole. Esimerkiksi sosiaali- ja

11 terveysalan ammattilaiset saattavat myös vapaa-ajallaan osallistua tärkeinä pitämisiinsä sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoishankkeisiin (esimerkiksi luottamushenkilöinä) ja tuoda hankkeeseen paitsi oman vapaaehtoisen panoksensa, myös alan ammatillisen osaamisensa. Vapaaehtoinen toiminta voi olla myös osa ammatillisen osaamisen kehittämistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille toimiminen vapaaehtoisena ns. auttavassa vapaaehtoistoiminnassa voi olla polku työelämään. 3.2. Vapaaehtoistyö Pelastakaa Lapsissa Haastattelimme Pelastakaa Lapsien järjestösihteeri Marja Puhakkaa 11.3.2005. Tutkimuksen kannalta koimme tärkeäksi haastatella Marja Puhakkaa, jolla on paljon tietoa Pelastakaa Lapset paikallisyhdistyksen toiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä Suomessa. Hänen näkemyksensä ja tietonsa tuo korvaamatonta lisää työhömme. Halusimme saada ammattilaisen näkemyksen vapaaehtoistyöstä, sekä syventää tutkimustamme. Marja Puhakka määrittelee vapaaehtoistyötä seuraavalla tavalla. Vapaaehtoistyö on kansalaisten omaehtoista toimintaa. Vapaaehtoistyö muodostaa yhteiskunnassa ns. kolmannen sektorin; sen tehtävänä on rakentaa kansalaisyhteiskuntaa. Vapaaehtoistyö organisoidaan suurelta osin järjestöjen ja yhdistyksien kautta mutta myös ns. vapaita kansalaisliikkeitä on olemassa. Vapaaehtoistyö saa aina alkunsa kansalaisten vapaasta tahdosta ja halusta tehdä asioiden hyväksi jotain tai vaikuttaa asioihin. Kansalaistoiminta ilmentää vapaata yhteiskuntaa, täydentää ja vaikuttaa sekä julkiseen sektoriin (ns. ensimmäinen sektori) että markkinoihin (ns. toinen sektori). Vapaaehtoisilla voi olla useita rooleja Pelastakaa Lapsissa, Tehtävistä riippuen asetetaan myös tavoitteet. Vapaaehtoistyön lähtökohta ja tavoite on edistää järjestön tavoitteita vapaaehtoistyön keinoin. Vapaaehtoinen sitoutuu tehtäväänsä organisaation ja avun tarvitsijan näkökulmasta. Vapaaehtoinen määrittelee itse työpanoksensa suuruuden. (Puhakka 2005).

12 Vapaaehtoistyö organisoidaan Pelastakaa Lapsissa kahdella eri tavalla. Jos henkilö liittyy jäseneksi, hän toimii paikallisyhdistyksessä ja voi osallistua myös hallinnollisiin tehtäviin. Jos ryhtyy tukiperheeksi, lomaperheeksi tai tukihenkilöksi, vapaaehtoinen ilmoittautuu aluetoimistoon ja saa sitä kautta tukea ja ohjausta tehtäväänsä, johon sitoutuu Pelastakaa Lasten laatuvaatimusten mukaisesti. Myös työmme tukijat, lahjoittajat ovat tavallaan vapaaehtoisia, kun he edistävät toimintaamme tukemalla sitä." (Puhakka 2005). Vapaaehtoisia käytetään paljon Pelastakaa Lapsissa, ja he ovet tärkeä osa organisaation toimintaa. Vapaaehtoiset, jotka tekevät Pelastakaa Lapset järjestössä työtä lasten kanssa, saavat tehtäväänsä koulutuksen. Jäsenten kouluttamista ei varsinaisesti ole, koska jäsenyyteen tietyllä tavalla kasvetaan. (Puhakka 2005) Hallinnollisissa tehtävissä puheenjohtajat, sihteerit ja taloudenhoitajat saavat ohjausta ja neuvontaa. Pelastakaa Lapset järjestö ylläpitää jatkuvasti esillä rekrytointia ja toimintaansa muun muassa mediassa. "Vapaaehtoisia rekrytoidessamme kohderyhmänä ovat periaatteessa kaikki suomalaiset nuoret ja aikuiset. Vapaaehtoistyön kohteena ovat lapset, erityisesti vaikeissa oloissa elävät lapset." (Puhakka 2005) Pelastakaa Lapsilla on tällä hetkellä 96 paikallisyhdistystä eri puolilla maata. Paikallisyhdistyksen voi perustaa pienellä porukalla, vähintään kolme henkilöä tarvitaan. Yhdistykset sitoutuvat noudattamaan Pelastakaa Lasten sääntöjä omassa hallinnossaan ja päätöksenteossakin yhdistykset ovat sitoutuneet noudattamaan järjestömme yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, eli puolustamaan lasten oikeuksia ja auttamaan erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia." Jokainen yhdistys tekee omat suunnitelmansa, miten he katsovat parhaaksi edistää yhteisiä tavoitteitamme. Niinpä paljon riippuu yhdistyksen jäsenistä, miten he haluavat toiminnan mitoittaa. Meillä on pari paikallisyhdistystä, jotka ylläpitävät lastenkotia ja pyörittävät useamman sadantuhannen euron budjettia. Meillä on myös useita yhdistyksiä, joilla on menossa kokeiluhanke ja ovat palkanneet siihen työntekijän saatuaan RAY:ltä hankeavustusta. Mm. Pieksämäellä, Vihdissä ja Haminassa on meneillään mielenkiintoiset hankkeet,

13 joiden tavoitteena on löytää uusia palvelumuotoja lapsiperheiden tueksi. Pieksämäellä ja Haminassa kokeillaan lapsiperheiden vertaistukea, joka on osoittautunut erittäin sopivaksi ja tehokkaaksi toimintamuodoksi. Voi sanoa, että vertaistoiminnassa vapaaehtoistyö on muuttunut kansalaisten omaehtoiseksi toiminnaksi itsensä ja toisten hyväksi. Pelastakaa Lapset paikallisyhdistyksissä vapaaehtoistyötä organisoidaan niin, että heillä ei ole palkattuja työntekijöitä. Näiden yhdistyksien toiminta rajoittuu usein avustustoimintaan ja erilaisten lastentapahtumien järjestämiseen. - mikä sekin on erittäin tarpeellista ja arvokasta työtä. (Puhakka 2005) Perusidea Pelastakaa Lasten paikallisyhdistyksien vapaaehtoistyössä on se, että yhdistyksen jäsenet päättävät kokouksissaan mitä yhdistys tekee ja miten se toiminnan toteuttaa. Kolmannen sektorin organisaatiot voivat päättää vapaasti toiminnastaan kun taas julkinen sektori (valtio, kunnat) on sidottu mm. lakisääteisten palvelujen tuottamiseen (sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, kansanterveyslaki jne.) Tiedustelimme Marja Puhakalta, mitkä ovat hänen mielestään vapaaehtoistyötä tekevän motiivit auttaa ihmisiä. Miten vapaaehtoisia koulutetaan Pelastakaa Lapsissa, ja onko kouluttaja yleensä vapaaehtoinen vai palkattu työntekijä? "Kun vapaaehtoisilta kysytään tätä asiaa, niin hyvin usein saa vastaukseksi, että haluaa auttaa. Eli ihmisellä on ikään kuin sisäänrakennettuna halu auttaa ja myöskin kyky auttaa. Kyky syntyy varmasti siitä, että on ns. empatiataidot ovat tallella, ihminen ei ole kyynistynyt ajattelemaan vain omaa itseään, vaan hänellä on kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja tarpeita. Se on varmasti suurin liikkeelle paneva voima. Empatiakyky ja altruismi yhdessä vaikuttavat siihen, että ihminen valitsee auttamistyön." (Puhakka 2005)

14 Toinen tärkeä syy lähteä vapaaehtoistyöhön on se, että vapaaehtoisella on aikaa. Hän valitsee yhdeksi harrastukseksi auttamistyön, jos hän tuntee sen hyväksi tavaksi käyttää omaa aikaa. Jos elää kiireisessä elämänvaiheessa, vaikka olisi altruistinen ajattelija ja empatiakykyinen, ajan puute voi muodostua konkreettiseksi esteeksi vapaaehtoistyölle. Hyvin usein käykin niin, että monet tulevat järjestömme vapaaehtoistyöhön siinä vaiheessa, kun omat lapset ovat aikuistuneet tai eläkepäivät alkavat. Vapaaehtoistyön muoto on erittäin vaativa sen vuoksi, että siinä muodostetaan suhde lapsiin. Vapaaehtoisten koulutusta on järjestetty Pelastakaa Lapset järjestössä silloin, kun ryhtyy tukiperheeksi lapselle. Tämä vapaaehtoistyön muoto on erittäin tärkeä, koska siinä muodostetaan suhde lapsen ja vieraan aikuisen välille. Tämänkaltaiset suhteet on rakennettava lujalle alustalle, jotta lapsi voi oikealla tavalla luottaa vieraaseen aikuiseen. (Puhakka 2005) Tukiperheille on laadittu koulutusohjelma ja tukiperheet saavat ohjausta tukisuhteen aikana. Jos tulee vapaaehtoiseksi Pelastakaa Lapset paikallisyhdistykseen, lähtökohtana on, että henkilö tuo omat tietonsa ja taitonsa tähän työhön. Jos on puheenjohtajan taitoja, yleensä hänet jossain vaiheessa huomataan, samoin sihteerin ja taloudenhoitajan, hyvän myyjän, kakuntekijän yms. hankitut taidot otetaan käyttöön. Pyrkimys on siihen, että vapaaehtoisten ja palkatun henkilöstön välinen suhde olisi mahdollisimman vuorovaikutteinen. Meillä on yhdistyksien käyttöön käsikirja, josta voi tarkistaa yleishallinnon, taloushallinnon ja viestinnän perusasioita, miten ja milloin on hyvä tehdä esim. sääntömääräiset asiat jne." (Puhakka 2005) Suomalaisen kolmannen sektorin ominaispiirteenä on se, että se sisältää enemmän vapaaehtoistyötä kuin muissa Euroopan maissa. ( Pajula 2005).

15 4. PELASTAKAA LAPSET Pelastakaa Lapset on voittoa tuottamaton suomalainen kansalaisjärjestö, joka pyrkii parantamaan koko lapsiväestön asemaa ja edistää lapsen edun toteuttamista YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Pelastakaa Lapset tekee työtä lasta arvostavan, lasta huomioivan, lasta kuulevan, lapsilta oppivan, lapsille toivoa antavan sekä lapsille mahdollisuuksia antavan maailman puolesta. Pelastakaa Lapset tekee työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien puolesta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti vaikuttamalla yhteiskunnan asenteisiin lapsia kohtaan, edistämällä pitkäkestoisesti lasten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä auttamalla katastrofeista ja kriiseistä kärsiviä lapsia kaikkialla maailmassa. Pelastakaa Lapset rahoittaa toimintansa muun muassa omalla varainhankinnalla (keräys- ja myyntitoiminta), lahjoituksilla ja yritysyhteistyöllä, jäsenmaksuilla, Raha-automaattiyhdistyksen varoilla sekä kuntien palvelutoiminnan tuotoilla. Toimintamuotoja ovat muun muassa vapaaehtoistoiminta, kotimaiset ja kansainväliset adoptiot, kummitoiminta, lasten hätäaputoiminta, lähialue- ja kehitysyhteistyöhankkeet sekä lasten lomakoti-, tukiperhe-, sijaiskoti-, ja pienryhmäkotitoiminta eri puolilla Suomea. 4.1. Historia Ensimmäinen maailmansota runteli Eurooppaa ja jätti monet lapset vaille turvaa. Myös Suomessa käytiin vuoden 1918 alussa katkerat taistelut. Sodan seurauksena Suomessa oli noin 20 000 huoltajansa kokonaan tai osittain menettänyttä lasta. Vaikka vasta itsenäistynyt valtio ryhtyi tukemaan sotaorpohuoltoa, ei monikaan kunta kyennyt hoitamaan turvattomien lasten huoltoa alueellaan. Yksityinen lastensuojelutyö alkoi hakea muotoaan.

16 Vuosina 1918-1921 erityinen komitea pohti lastensuojelun kehittämistä. Komitean puheenjohtajana toimi vapaaherra Adolf von Bonsdorff. Adolf von Bonsdorff toimi kouluhallituksen lastensuojeluosaston päällikkönä. Hänen mielestään Suomeen oli perustettava erityinen yhdistys hankkimaan kasvatuskoteja turvattomille lapsille. Mallin tälle hän oli saanut laajoilta opintomatkoiltaan jo vuonna 1909. Ester Hällström tutustui kesällä 1919 tanskalaisiin kasvatuskotiyhdistyksiin. Seuraavan vuoden syksyllä he alkoivat suunnitella tanskalaismallisen kasvatuskotitoiminnan aloittamista Suomessa. Samana syksynä 1920 perustettiin presidentin linnassa Kansainvälinen Lasten Apu (myöh. Suomen Lastenavun Kansallisyhtymä). Järjestö oli laajapohjainen ja luonteeltaan puolivirallinen. Samat henkilöt olivat myös läsnä kun Kasvatuskotiyhdistys, myöhemmin Pelastakaa Lapset perustettiin kouluhallituksen istuntosalissa 4.2.1922. Niin kuin kansallisyhtymän tämänkin järjestön puheenjohtajaksi valittiin Ester Ståhlberg ja sihteeriksi Bertel Nyberg. Kautta vuosikymmenten järjestön johtavana periaatteena on ollut Ester Ståhlbergin ajatukseksi mainittu: "Jokaisen lapsen ensimmäinen ja ehdottomin oikeus on hyvä koti". Perustamisestaan lähtien toiminnan ydin on ollut huoltoa vailla olevien lasten sijoittaminen sopiviin koteihin. Asiamiehet ympäri Suomea hankkivat ja valvoivat koteja sekä sijoitusten onnistumista. Vastaanottokodit tukivat tätä toimintaa, koska osa lapsista oli niin aliravittuja ja sairaita, ettei heitä voitu suoraan sijoittaa kotiin. Sivutoimiset tarkastajat vierailivat myös kodeissa. Vapaaehtoistoiminnan merkitys oli suuri. Useat paikallisyhdistykset ylläpitivät alueellaan vastaanottokotia. Adoptiolain tultua voimaan vuonna 1925 adoptiotoimintakin alkoi saada vähitellen vakiintuneen aseman järjestön toiminnassa. Sijoitettujen lasten koulutusta ja ammattiin ohjaamista tuettiin.

17 Lasten virkistys- ja lomatoiminta nähtiin ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä. Järjestö oli mukana myös lastensuojelun opetuksen järjestämisessä Helsingin Kansalaiskorkeakoulussa (myöhemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, nykyinen Tampereen yliopisto). Myös pitkään valmisteltu lastensuojelulaki saatiin vuonna 1936 Suomeen. Laki vahvisti järjestön asemaa sosiaalipoliittisena toimijana ja yhteistyö kuntien ja valtion kanssa tiivistyi. Suomessa toimi useita lastensuojelujärjestöjä ja yhteistyötä pyrittiin tiivistämään. Valtiovallan tuella alalle synnytettiin vuonna 1937 uusi keskusliitto, Suomen Lastensuojelu ja Nuorisohuolto ja samalla purkautui mm. Kansallisyhtymä. Järjestöllä oli omaa tivolitoimintaa ja ajatuksena oli pysyvän huvikentän saaminen Helsinkiin. Sodan vuoksi hankkeen eteneminen pysähtyi ja toteutui vasta vuonna 1950, kun Linnanmäki avattiin Alppilassa. Vuoden 1938 alusta raha-automaattitoiminta järjestettiin kokonaan uudella tavalla, kun vastaperustettu Raha-automaattiyhdistys sai yksinoikeuden tähän toimintaan. Pelien tuotto jaettiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kesken. Rahaautomaattiyhdistys on edelleen nykyisen Pelastakaa Lasten toiminnan merkittävä rahoittaja. Lähellä Koteja Kodittomille Lapsille -järjestöä toimi mm. Pohjoismaiden Suomen Avun Keskus, Lastenruokinnan Keskustoimikunta ja Pelastakaa Suomen Lapset. Jälkimmäinen sulautui emojärjestöön kun sen nimi muutettiin Pelastakaa Lapset ry:ksi 15..8.1945. Toiminta-ajatus pysyi samana. Tosin sitä tarkennettiin siten, että toiminnan pyrkimyksenä oli "entistä monipuolisempi ja psykologisesti harkitumpi toimintaohjelma". Vuoden 1945 sääntöihin kirjattiin myös aiempaa vahvempi perheen ja kotien tukeminen, lastensuojelullisten ongelmien ehkäisy samoin sijoitustyön dokumentointi ja lastensuojelun tieteellinen tutkimus.

18 Sodan jälkeen maan poliittinen tilanne muuttui. Siirtolaiset oli asutettava pysyvästi. Sotakorvaukset oli maksettava. Järjestö osallistui sodan seurausten hoitoon. Kerättiin vaatteita ja jalkineita. Avustus annettiin ensisijassa vaatteina ja elintarvikkeina, harvoin rahana. Vuonna 1947 avustuspaketteja sai 1 270 lasta. Järjestö jakoi samana vuonna äideille ja lapsille tarkoitettuja ruokaannoksia yhteensä 40 944. Viimeiset avustukset jaettiin 1960-luvun alussa. Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnassa tapahtui 1950-luvulla merkittäviä muutoksia. Vuosia vireillä ollut organisaatiouudistus toteutui vuonna 1953. Järjestöstä tuli liittomuotoinen ja liiton jäsenyhdistykset, piirit, perustettiin seuraavana vuonna. Toimitusjohtaja vaihtui vuoden 1956 alussa, kun tohtori Bertel Nybergin seuraajaksi valittiin järjestön silloinen pääsihteeri Elina Rautanen. Pelastakaa Lapset tilasi vuonna 1947 kamarikantaatin 25-vuotisjuhlaansa nuorelta säveltäjältä, Erik Bergmanilta. Erik Bergman sävelsi kantaatin Pelastakaa Lasten johtajan, Bertel Nybergin tekstiin "Livets Träd". Juhani Nuotto suomensi tekstin ja se sai nimekseen "Elämän Puu". Erik Bergman tutustui vuonna 2002 nuoruutensa sävellykseen ja kertoi muistikuvia juhlatilaisuudesta. (Oikeus hyvään kotiin) 4.2. Paikallisyhdistykset Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset edistävät toiminnallaan lasten hyvinvointia kotimaassa ja maailmalla. Yhdistykset ylläpitävät kotipaikkakunnallaan vireää kansalaistoimintaa lasten ja perheiden hyväksi sekä auttavat maailman lapsia monenlaisin varainhankintatempauksin ja keräyksin.

19 5. AINEISTON KERUU JA ANALYYSI Tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Helsingin Pelastakaa Lapset paikallisyhdistyksessä oli kirjoilla kyselyn toteuttamishetkellä 360 jäsentä. Jäsenrekisteriä ei oltu päivitetty moneen vuoteen, joten jäsenet päätettiin rajata jäsenmaksun maksamisen perusteella. Jäsenkyselylomake päätettiin lähettää kaikille niille henkilöille, jotka olivat maksaneet jäsenmaksunsa viimeisen neljän vuoden aikana. Jäsenkyselylomake (Liite 1) lähetettiin 316:lle Helsingin Pelastakaa Lapset paikallisyhdistyksen jäsenelle kotiin saatekirjeen (Liite 2) ja vastauskuoren kanssa. Jäsenkyselystä oli jo informoitu yhdistyksen jäsenkirjeessä ennen kyselyn lähettämistä kotiin. Jäsenkyselyitä palautui määräaikaan mennessä takaisin 73 kappaletta eli vastausprosentti oli 23,1 %. Yhdistys korvasi tutkimuksesta aiheutuvat matkakustannukset Helsinkiin projektiryhmän kokoontumisiin sekä kyselyn kustannukset (postituskulut, paperit, kirjekuoret, osoitetarrat, mahdolliset puhelinkulut). 5.1. Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen tuloksiin ovat voineet vaikuttaa monet tekijät. Vaikka kyselyä lähetettiin yli kolmesataa kappaletta, vastauksia tuli vain alle sata. Näin ollen emme tavoittaneet kaikkia jäseniä, emmekä ehkä kuulleet niiden jäsenten mielipiteitä, jotka ovat tällä hetkellä vähiten mukana toiminnassa, vaikka tarkoituksena oli kuulla juuri heitä sekä samalla aktivoida mukaan toimintaan. Kyselyn etuja on, että vastaajat pystyivät vastaamaan siihen nimettömästi, koska omien yhteystietojen antaminen oli vapaaehtoista, eikä lomakkeita ollut koodattu millään tavalla tietosuojan säilyttämisen takia.

20 Ne jotka vastasivat kyselyyn, toimivat ehkä jo aktiivisemmin yhdistyksessä tai haluaisivat toimia ja näin saimme arvokasta tietoa juuri siitä kohdeyleisöstä, jotka luultavimmin osallistuvat erilaisiin tapahtumiin. Ne jotka jättivät vastaamatta kyselyyn, saivat ehkä kuitenkin kimmokkeen tutustua yhdistyksen toimintaan ja saattavat myöhemmin osallistua johonkin tarkoin valittuun tapahtumaan mielenkiinnon herättyä, tai näin ainakin toivomme. Yhtenä tavoitteena on, että niin keskustoimisto kuin paikallisyhdistykset ovat vuorovaikutuksessa jäsenistön kanssa. Heidän mielipiteensä ovat arvokkaita Pelastakaa Lapset ry:n kehittämiselle ja suunnittelulle. Tärkeää on myös tietää, miten he suhtautuvat nykyiseen toimintaan. Koska kaikkia jäseniä ei luonnollisesti voi tavoittaa henkilökohtaisesti, tämän kaltaiset kyselyt ovat yksi keino lähestyä heitä. Kysely antaa Pelastakaa Lapset järjestölle myös viitteitä siitä, miten hyvin kysymysten asettelussa on onnistuttu. Kyselyä purettaessa saattaa nousta esiin asioita, joita vielä olisi ollut hyvä kysyä tai joita oli tarpeetonta kysyä, siis joilla ei ole merkitystä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta. Olemme olleet läheisessä vuorovaikutuksessa yhdistyksen hallituksen jäsenten kanssa, ja näin on voitu vaikuttaa siihen, että kyselyn avulla saadaan tietoja haluttuihin asioihin. Kiinnostavia asioita, joita kyselyn avulla nyt saatiin esiin, ovat muun muassa: jäsenistön profiili, arvio tämänhetkisestä toiminnasta, jäsenten omat osallistumismahdollisuudet ja tiedotuksen riittävyys. Nämä asiat noussevat tässä kyselyssä suurennuslasin alle.

21 6. TULOKSET 6.1. Vastaajien taustatiedot Vastaajien ikäjakauma on nuorehko, 63 % vastaajista on alle 41-vuotiaita ja puolestaan yli 70-vuotiaita on vain muutama. Tästä päättelimme, että vapaaehtoisjärjestössä toimivat ovat suhteellisen nuoria henkilöitä. Nuorilla ihmisillä on ehkä aikaa tehdä vapaaehtoistyötä enemmän kuin vanhemmilla. Monet opiskelijat saattavat myös tehdä vapaaehtoistyötä, koska he haluavat monipuolisia työkokemuksia ja nykyään työnantajat arvostavat myös vapaaehtoistyötä osana ansioluetteloa. Nuoria pitää tukea kasvamaan yhteiskunnan täysivaltaisina kansalaisina ja toimimaan sen pystyvinä jäseninä. (Suikkanen, Saari, Viinamäki, 2004. 8). 71-80 61-70 51-61 19-30 41-50 31-40 Vastaajien ikärakenne Vastaajista 91,8 % oli naisia ja vain 8,2 % miehiä. Lukemat voivat selittyä sillä, että usein perheissä nainen on se, joka vastaa erilaisiin kyselytutkimuksiin ja pitää tällaiseen kyselyyn vastaamista myös tärkeämpänä kuin mies. Myös naiset ovat usein perheessä kiinnostuneimpia vapaaehtoistyöstä ja auttamisesta. Miehiä sen sijaan tapaa enemmän urheiluun kohdistuneissa vapaaehtoistoiminnoissa, kuten erilaisissa urheiluseuroissa.

22 Miesten auttamismotiivina tällaisissa tapauksissa on oma kiinnostus asiaan ja oman lapsen harrastaminen kyseissä seurassa. Miehiä ei motivoi pelkkä lapsiin kohdistuva auttamisen halu samalla tavalla kuin naisia. Vastaajista 64.4 % elää parisuhteessa. Sukupuolijakautuma on jyrkkä, yli 80 % vastanneista oli naisia. Miesten vähäinen lukumäärä kertoo naisten aktiivisemmasta halusta auttaa juuri lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvässä vapaaehtoistyössä. Kävi selvästi ilmi, että vapaaehtoisjärjestössä toimivilla henkilöillä ei suurimmalla osalla (63 %) ole lapsia ollenkaan. Vastaajia, joilla oli 1-2 lasta, on 32,9 % ja vain 4.1 % prosentilla oli 3-4 lasta. Näin voimme päätellä että lapsettomat perheet ovat kiinnostuneita toimimaan lasten eduksi toimivassa järjestössä suhteessa useammin kuin muut. Tähän voivat vaikuttaa useat eri seikat. Lapsettomilla perheillä on ehkä enemmän aikaa vapaaehtoistyöhön, koska ei ole perhettä huollettavana. Myös Pelastakaa Lapset -järjestön adoptiotoiminta kerää varmasti jäseniksi sellaisia perheitä, joilla ei vielä ole lapsia, mutta jotka ovat on aikeissa adoptoida lapsen tai lapsia. Lapsen adoptoiminen Pelastakaa Lapset järjestön kautta edellyttää liittymistä järjestöön ja tämä voi olla yksi osatekijä miksi jäsenistöllä ei ole lapsia. Jäsenistön siviilisääty myös viittaa tähän. Eli jäsenistö koostuu lapsettomista, ehkä lapsia haluavista aviopareista. Eronnut Leski Naimaton Avioliitossa Avoliitossa Vastaajien siviilisääty

23 Koulutus Vapaaehtoisjärjestössä toimivat ovat erittäin hyvin koulutettuja ja heistä 56,2 % työskentelee vähintään alemman toimihenkilön tehtävissä. Korkeammin koulutetut ja työelämässä menestyvät henkilöt haluavat jakaa aikaansa ja ehkä jopa tulojaan vähempiosaisille lapsille ja lapsiperheille. Myös vastaajien ikä vaikuttaa koulutustasoon. Koska suurin osa kyselyyn vastaajista oli alle 40- vuotiaita, on heidän sukupolvensa aikana arvostettu korkeaa koulutusta ja tutkintoa verrattuna aikaisempiin sukupolviin, jotka painottivat maanviljelyn ja kotona työskentelyn tärkeyttä enemmän. Kyse on myös varmasti mahdollisuudesta opiskella. Ennen kaikki eivät päässeet opiskelemaan ja hankkimaan korkeaa koulutusta ja sitä myöten hyvää ammattia. 30 20 10 Count 0 Korkeakoulu Lukio Peruskoulu Ammattikorkeakoulu Ammattikoulu Muu Koulutus Muu Eläkeläinen Yrittäjä Opiskelija Ylempi toimihenkilö Työntekijä Alempi toimihenkilö Vastaajien koulutus ja sosioekonominen tausta

24 Asuinalue: Vastaukset tulivat tasaisesti Helsingistä lukuun ottamatta Pohjois-Helsinkiä, joista tuli vain 8,2 % vastaajista. Se on yhtä iso vastaajamäärältään kuin Vantaa. Espoosta, jolla on myös oma paikallisyhdistys, saatiin jopa 12,3 % eli 4 % prosenttia enemmän kuin Pohjois-Helsingistä. Huomattava määrä vastauksia tuli myös ulkopaikkakuntalaisilta, minkä voinee selittää muuttoliikkeellä. Monet ovat jääneet maksamaan Helsingin paikallisyhdistykselle jäsenmaksua muutettuaan toiselle paikkakunnalle. Tuloksista myös selviää, että tällaiset jäsenet eivät halua osallistua vapaaehtoistoimintaan vaan haluavat vain tukea toimintaa jäsenmaksua maksamalla. Muu paikkakunta Vantaa Etelä-Helsinki Espoo Pojois-Helsinki Länsi-Helsinki Itä-Helsinki Vastaajien asuinalueet

25 6.2. Yhdistykseen liittyminen Milloin liityit Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistykseen? Suurin osa vastaajista (63 %) on liittynyt jäseneksi vasta vuoden 2000 jälkeen, mikä kertoo, että vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on vahvistunut maassamme. 90-luvun laman jälkeinen suhteellisen tasainen noususuhdanne on vahvistanut uskoa oman talouden positiiviseen kehittymiseen ja täten antanut mahdollisuuden osallistua vapaaehtois- järjestöjen toimintaan. 80-luvun nousukaudella ei ollut tarvetta vapaaehtoistoimintaan, eikä se ollut niin yleistä, johtuen yleisestä kulutuskulttuurista. Terveys - ja sosiaalipalvelut olivat muutenkin 80-luvulla hyviä. Laman jälkeen järjestöt korvasivat puuttuvia palveluja. Elinolojen kiristyminen sekä palveluiden oheneminen ja ryhmäkokojen suurentamiset ovat osaltaan vaikuttaneet lastensuojelutarpeiden kasvuun. Lama ja sitä seurannut nopea markkinoiden vapautuminen ovat johtaneet eriarvoisuuden syvenemiseen. (Bardy 2004, 193.) Kun 1900 luvulla ruvettiin puhumaan yksilön vastuusta omasta elämästään ja perheen merkityksestä sosiaalisen turvan antajana, hyväntekeväisyydeksi aiemmin kuitatut puheet lähimmäisavusta ja syrjäytyneiden ryhmien mutta myös yhteiskunnallisten toimintojen, kuten sosiaalisten laitosten, suorasta avustamisesta ilman valtion välikäsiä, nousivat arvoonsa. (Koskiaho 2001, 31.) 50 40 30 20 10 Count 0 1980-89 1990-99 2000-2004 Milloin liityit

26 Mistä sait tietoa Pelastakaa Lapset Helsingin paikallisyhdistyksestä? Tärkeimmäksi mediaksi nousi kyselyssämme internet (24.7 %), mikä kertoo teknologiamyönteisestä suhtautumisesta tänä päivänä sekä vastaajien suhteellisen nuoresta iästä. Yhä useampi löytää tietoväylänsä internetin kautta. Melkein jokaisessa työpaikassa käytetään jollain tavalla tietokonetta ja internetiä mikä helpottaa käyttöä myös kotioloissa. Toisena suurena tiedonvälittäjänä toimi perinteinen lehti (16,4 %) sekä mainos (15,1 %). Heikoimmin tieto kulki kuulopuheen kautta ystäviltä (4,1 %) tai sukulaisilta (5,5 %). Muu Sukulaisilta Ystäviltä Mainoksesta Tapahtumasta Lehdestä Internetistä Mistä sait tietoa? 6.3. Toimintaan osallistuminen Miten haluaisit osallistua yhdistyksen toimintaan? Kyselyssä kysyttiin mihin kaikkeen erilaiseen yhdistyksen toimintaan jäsenet vastaajat haluaisivat osallistua. Tällä hetkellä kaikki jäsenet maksavat yhdistyksen jäsenmaksun, mutta 13,7 % ei haluaisi jatkossa maksaa jäsenmaksua. Syitä tähän voi olla monia. He eivät ehkä koe saavansa tarpeeksi vastinetta rahoilleen, tai he haluaisivat yhdistyksen rahoittavan toimintaansa muulla tavoin. Reilu 90 % jäsenistöstä on kuitenkin sitä mieltä,

27 että he eivät halua maksaa vain kannatusjäsenmaksua, vaan haluavat selvästi jotain vastinetta maksetulle jäsenmaksulleen. Helsingin paikallisyhdistykselle jäsenmaksun maksavat jäsenet ovat kuitenkin tärkeitä, koska se on yksi monista keinoista rahoittaa toimintaa. Helsingin paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenten mielestä on tärkeää että jäsenillä on mahdollisuus päästä osallistumaan yhdistyksen toimintaan, silloin kun heille on siihen sopiva aika. Enemmistö kyselyn mukaan haluaakin maksaa jäsenmaksua (86,3 %). Ihmiset haluavat vain tukea vain hyvää toimintaa eivätkä välttämättä osallistua muuten toimintaan. Moni liittyy yhdistykseen hyväntekeväisyyskohteen vuoksi ja haluavat maksaa jäsenmaksua hyvän asian puolesta kuluttamatta omaa vapaaaikaansa. Lasten auttaminen on erityisesti vanhempien tehtävä. Kaikissa kulttuureissa lasten hoitoon ja kasvatukseen osallistuu kuitenkin vanhempia laajempi yhteisö tavalla tai toisella. (Bardy 2004, 192.) Hallitustyöskentely Hallituksessa työskentely ei kiinnosta suurta osaa vastaajia (89 %), mutta pieni osa (11 %) olisi kiinnostunut toimimaan hallituksessa ja nämä jäsenet pitäisi saada aktivoitua mukaan, koska vapaaehtoisyhdistyksissä ei koskaan ole liikaa innokkaita henkilöitä jotka, haluavat olla mukana hallitustoiminnassa. Myöskään yhdistyksen viestintä ei kiinnosta suurinta osaa (97,3 %) vastaajista. Tämä ei yllätä, koska ne, jotka ovat kiinnostuneet hallitustyöskentelystä, ovat yleensä kiinnostuneet myös markkinointi-, edustus- ja viestintätehtävistä. Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta työskentely yhdistyksen hallituksessa, koska se vie aikaa ja omia resursseja. Yhdistyksen toiminnasta täytyy olla todella kiinnostunut, jotta siihen haluaa käyttää vapaa-aikaansa. Monilla lapsiperheillä tällaiseen ei ole yksinkertaisesti edes aikaa. Vastanneista (97,3 %) eivät halua osallistua viestintään. Hallituksessa toimiminen sekä viestintään osallistuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Vain pieni osa on kiinnostunut toimimaan näillä osa-alueilla ja vielä pienempi osa todellisuudessa osallistuu toimintaan. Vaikka halua olisi, ei oma aika ja voimavarat monella edes riittäisi.

28 70 60 50 40 30 20 10 Count 0 Kyllä Ei Työskennellä hallituksessa Paikallisyhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin haluaisi osallistua 54,8 % vastaajista. Herää kysymys, mitä jäsenistö oikeastaan odottaa järjestöltä? Puolet vastaajista siis tämän mukaan maksaisivat jäsenmaksun, mutta eivät halua osallistua järjestettyihin tilaisuuksiin. Tapahtumien järjestelyyn haluaa kuitenkin osallistua 41,1 % vastaajista, eli ne jotka ovat kiinnostuneita osallistumisesta tapahtumiin, voisivat niitä myös järjestää. Kun vastauslomakkeita selailee, osuu silmään että monen vastaajan mielestä tilaisuuksiin osallistuminen ei kiinnosta, mutta tapahtumien järjestely kiinnostaa tai päinvastoin. Tästä voikin päätellä, että vastaajat mieltävät tilaisuudet kokouksiksi tai luennoiksi ja tapahtumat enemmän toiminnallisemmiksi tilaisuuksiksi, joihin haluaa osallistua erityyppiset henkilöt. Puolet vastaajista on kiinnostunut osallistumaan erilaisiin järjestettyihin tilaisuuksiin. He ehkä kuitenkin haluavat jokinlaista vastinetta maksamalleen jäsenmaksulle. Vastanneista (82,2 %) ei halua osallistua sääntömääräisiin kokouksiin. Tässä pätee samat asiat kuin hallituksessa sekä viestinnässä toimimisessa, siis että ihmisten kiinnostus sekä aika eivät riitä. Sana sääntömääräinen karistaa uskaliaammatkin jäsenet välttämään kokoukset. Sanasta sääntömääräinen tulee mieleen kuiva tilaisuus, jossa vain hallituksen jäsenet ovat paikalla.

29 70 60 50 40 30 20 10 Count 0 Kyllä Ei Osallistua sääntömääräisiin kokouksiin Pienkoti Tirlittanin kanssa yhteistyöstä on kiinnostunut 28 henkilöä (38,4 %) vastanneista, se on 20 henkilöä enemmän kuin hallitustyöstä kiinnostuneita. Ihmiset haluavat osallistua konkreettiseen tekemiseen lasten kanssa mieluummin kuin istua hallituksen kokouksissa, he saattavat kokea tekevänsä ja vaikuttavansa enemmän kuin hallituksessa. 50 40 30 Count 20 Kyllä Ei Osallistua pienkoti Tirlittanin lasten kanssa yhteist Varainkeruutapahtumien järjestämiseen haluaa osallistua vain 11 % vastanneista, joka on selvästi pienempi kuin muiden tapahtumien järjestelyyn. Sana varainkeruu saattaa herättää negatiivisia mielikuvia kuten rahankerjuuta. Jäsenet maksavat jo jäsenmaksua ja kokevat ehkä jo rahallisesti osallistuneen varainkeruuseen.

30 70 60 50 40 30 20 10 Count 0 Kyllä Ei Osallistua järjestämään varainkeruutapahtumaan Osallistua järjestämään varainkeruutapahtumaa, minkälainen varainkeruu tapahtuma? Esimerkiksi elokuvanäytös, teatteri, taikurinäytös, viikonlopputapahtuma, arpajaiset. päihderiippuvuudesta parantuvien perheiden hyväksi esim. joulukorttien myynti tavarataloissa (ollut Ikeassa aiemmin) Osallistua johonkin muuhun tapahtumaan kuin varainkeruuseen, mitä se voisi olla? Tuottamaan konkreettisesti lapsille iloa ja virkistystä yhdessä lasten ja toisten aikuisten kanssa Lasten toimintapäivä tai vastaava Osallistua muulla tavalla toimintaan? Toimittajana tiedottaa ja uutisoida yhdistyksen asioista Järjestää aivoriihiä todellisten tarpeiden kartoittamiseen kentällä. Esim. nuoret jotka joutuvat korvaamaan itsensä vanhempien ymmärryksen puutteiden takia. osallistumalla ns. projektityöhön, esim. organisoimalla tukipaketteja Baltian lastenkoteihin. Voisin leipoa joihinkin tapahtumiin, myyjäisiin Voin viedä Tirlittanin lapsia elokuviin (minulla on auto) esim. auttaa yksihuoltajaäitejä huolehtimalla jostain lapsesta viikonloppuisin

31 Oletko muussa Pelastakaa Lapset toiminnassa mukana? Suurin osa vastaajista ei ole missään muussa kuin Pelastakaa lapset ry:n Helsingin paikallisosaston toiminnassa mukana. Vastaajista 11 %:lla oli adoptiolapsi perheessä ja vajaa kymmenen prosenttia vastaajista oli kansainvälisessä kummitoiminnassa mukana. Perheitä, joilla on adoptiolapsi, voisi aktivoida enemmän toimintaan mukaan, koska usein perheet, joilla on adoptiolapsi kaipaavat vertaistukea ja yhdistyksen kautta voisi olla helppo saada tukea, sekä olla yhteydessä samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Myös samasta maasta adoptoidut lapset voisivat tavata tätä kautta ja tutustua omiin juuriinsa. Tässä olisi paikallisyhdistykselle uusi kohderyhmä, jota kannattaisi aktivoida toimintaan mukaan. Tästä voimme päätellä edelliseen kysymykseen liittyen, että paikallisyhdistyksellä on haaste järjestää sellaista toimintaa, joka kiinnostaisi suurta joukkoa jäsenistöstä. Kun jäsenistö ei ole mukana muussa yhdistyksen toiminnassa, ei tapahtumia voi järjestää niihin liittyen. Saadakseen adoptiolapsen, jonot kotiselvitykseen kestävät 12kk. Se johtuu resurssien puutteesta kun kysyntää on tullut äkkiä lisää, toivottavasti jonotusajat lyhenee Vertaiskokemus voi olla yksi syy ryhtyä vapaaehtoiseksi.. Vapaaehtoistoimintaan ryhtymiseen on toki monia muitakin motiiveja eikä vertaisuus välttämättä johda vapaaehtoistoimintaan. Monesti tarve vertaisuuden kokemiseen ja käsittelemiseen voi olla lyhytaikainen ja järjestön toiminnan piiriin hakeutuva on vähemmän kiinnostunut järjestön muusta, esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta.

32 Adoptiolapsi perhees Sijaisperhe Toimiminen loma-/tuk Kansainvälinen kummi Muu Kohta muu= en ole mukana 6.4. Yhdistyksen toiminta Oletko tyytyväinen Pelastakaa Lapset yhdistyksen toimintaan? Suurin osa (89,0 %) vastaajista oli tyytyväinen Pelastakaa Lapset toimintaan. Arvokasta työtä arvokkaan asian puolesta En ole totta puhuakseni täysin tilanteen tasalla mitä kaikkea toimintaa löytyy. Kaikki on kuitenkin tärkeää!! Hyvä lehti Pelastakaa Lapset on ottanut usein esille lapsen näkökulman Suomen asioita tarkastellaan liikaa aikuisten tarpeiden ja toiveiden kautta Vakavasti otettava yhdistys joka saa aikaan hyvää Näyttäisi olevan piristymässä, aiemmin ollut vaisua Olen ollut jäsenmaksua maksava jäsen. Jotakin tuuppausta tarvitsisin, jotta voisin tehdä jotakin lasten hyväksi käytännössä

33 En Kyllä Kuitenkin 11 % vastaajista ei ole tyytyväisiä Pelastakaa Lapset toimintaan Enemmän toimintaa, kuten keräyskampanjoihin osallistuminen Työ- ja opiskelukiireiden takia en ole aktiivisesti ehtinyt seurata toimintaa Periaatteessa olen. Mutta näkisin mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen Siksi, koska voi kysyä, että mikä toiminta. Jäsenoloaikanani (noin 4 vuotta) osallistumismahdollisuudet ovat olleet vähissä (tasan 2-3 myyntikojupäivää, jokunen lasten satutunti kirjastossa). Toki itse olisi saanut ideoida ja toteuttaa Pelastakaa Lapset järjestön nimissä. Toisin sanoen huimasti lisää toimintaa! Mihin haluaisit yhdistyksen kohdistavan toimintaansa? Lapsiperheiden avustustoiminta ja lastenkotilasten tukeminen Helsingissä kiinnostaa vastaajia. Laajemmin ymmärrettynä lastensuojeluun kuuluvat myös lasten ja perheiden taloudellinen tukeminen ja asumisen tukeminen. (Mikkola 2004, 61) Hätä-apukeräyksiin ja kehitysyhteistyöhankkeiden tukeminen eivät kiinnosta, mutta sen sijaan lähialueyhteistyö (Baltia, Pietari; Venäjän Karjala) kiinnostaa vastaajia. Selvästi Baltian ja Karjalan lasten tilanne on koettu huolestuttavaksi. Medioissa on tämä ongelma myös tiedostettu, muun muassa erilaisten dokumenttien muodossa, esimerkiksi Venäjän katulapsista ja lapsiprostituutiosta.

34 37,2 37,0 36,8 36,6 36,4 36,2 36,0 Count 35,8 Kyllä Ei Lapsiperheiden avustustoimtaa Helsingissä 42 40 38 36 34 Count 32 Kyllä Ei Lastenkotien lasten tukemiseen Helsingissä Palveluiden järjestäminen lapsiperheille Helsingissä ei kiinnosta suurta osaa (80,8 %) vastaajista. Todennäköisesti oletetaan kaupungin ja kunnan järjestävän palvelut. Lastensuojelulaki (1983, 2 ja 4 ) velvoittaa kuntaa järjestämään yksilö- ja perhekeskeistä lastensuojelua. Lapsiperheiden tukeminen on kohdistunut erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan, jossa vanhempien tukeminen on keskeisellä sijalla. Perheitä halutaan tukea ennen kun ongelmat suurenevat ja kasautuvat.