Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto
Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi 3 mm/vuosi Suomessa on: Kuivatustarve kosteat olosuhteet sadanta > haihdunta, keväällä ja syksyllä tiiviit maalajit tasaiset pinnanmuodot
Ojitus Suomessa Maatalousmaata 2,24 milj. ha, 7 % maapinta-alasta Salaojitettua peltoa 1,29 milj. ha, 58 % kokonaispeltoalasta Avo-ojitettua peltoa,62 milj. ha, 27 % Ojitattamatonta peltoa,35 milj. ha, 15 % Salaojitus Suomessa
Kustannukset ja tuet Salaojituksen kokonaiskustannukset ovat - uusi ojitus 2 5 3 5 /ha (alv ) - täydennysojitus 1 5 2 5 /ha (alv ) Valtion investointituki - 2 % avustusta + 7 % lainaa, johon saa enin. 2 % korkotukea - hyväksyttävät enimmäiskustannukset - 3, 2 /m tai 3 2 /ha, laatuvaat. täyttävä ympärysaine - 1,7 /m tai 2 8 /ha, muu ympärysaine - säätökaivolle happamilla sulfaattimailla, enim.kust. 8 /ha - suunnittelijalta edellytetään, että MVEAT:n peltosalaojituksen suunnitteluosio on suoritettu - tuen määrää pitää olla ainakin 2 Veden virtaus salaojaan
Vedepidätyskäyrä Ihmistoiminnan vesistöihin aiheuttama fosfori- ja typpikuormitus Suomessa Fosfori Typpi Maatalous 68,5 % Maatalous 56,8 % Lähde: Suomen ympäristökeskus
Piste- ja hajakuormituksen, luonnonkuorman ja laskeuman osuudet Fosfori Typpi PÄÄSTÖLÄHDE % % Pistemäinen kuormitus yhteensä 8,5 14, Hajakuormitus yhteensä 59,4 4,7 Laskeuma 3,6 7,9 Luonnon huuhtouma 28,5 37,4 Lähde: Suomen ympäristökeskus Pellon vesitalouden optimointi, PVO2 hanke PVO2 Tutkimusryhmä: Laura Alakukku, Helsingin yliopisto Harri Koivusalo, Mika Turunen, Lassi Warsta, Aalto-yliopisto Merja Myllys, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Maija Paasonen-Kivekäs, Sven Hallinin tutkimussäätiö Helena Äijö, Jyrki Nurminen, Salaojayhdistys
Nummelan koekenttä Jokioisissa Tutkimuksen tavoite oli vertailla kahta ojitusmentelmää ja niiden vaikutuksia - satoon - ravinnehuutoumiin - maan ominaisuuksiin Koealue - aitosavi - kaltevuus 1 % - pinta-ala 9 ha - Jokioisissa Jokioisten koekenttä A. Uusintaojitus, menetelmä 2: ojaväli 16 m -> 6 m B. Vertailualue, ojaväli 16 m C. Lisäojitus, menetelmä 1: ojaväli 16 m -> 8 m D. Vertailualue, ojaväli 32 m
Menetelmä 1 - ympärysaineena sora - uudet ojat vanhojen väliin - ojaväli 16 m -> 8 m - kaivava salaojakone - alue C Menetelmä 2 - - ohut kangas (<1 mm) esipäällysteenä - - ojaväli 6 m - - vanhat ojat rikottiin - - aurakone - - alue A
Jankkurointi alueella A Mittaukset ja analyysit - salaoja- ja pintakerrosvalunta - valuntapainotetut vesinäytteet Kokonaisfosfori Liukoinen fosfori Kokonaistyppi NH 4 -N NO 3 -N Kiintoaine (TSS) - pohjavedenpinnan korkeus - maan kosteus ( - 3 cm) - sadon määrä ja laatu
Fosforiluku (P luku) P mg/l maata (syvyys 2 cm) Alue A 5,5 Alue C 11,6 Alue B 7,8 Alue D 2,9 mm mm 3 25 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 Valunta Salaojavalunta Pintakerrosvalunta Kalibjakso 6.27-5.28 Tutk. I 6.28-5.29 Tutk. II 6.29-5.21 Tutk.III 6.21-5.211 Tutk. IV 6.211-5.212 Sadanta: kalibrointijaksolla 715 mm, tutkimusjaksolla I 646 mm tutkimusjaksolla II 575 mm, tutkimusjaksolla III 526 mm ja tutkimusjaksolla IV 693 mm
TOT-P (mg/l) 2.5 2. 1.5 1..5. Fosfori Salaojat, valunnalla painotettu kokonaisfosforipitoisuus TOT-P (mg/l) 2.5 2. 1.5 1..5. Pintakerros, valunnalla painotettu kokonaisfosforipitoisuus PO4-P (mg/l).35.3.25.2.15.1.5. Liukoinen fosfori Salaojat, valunnalla painotettu liukoisen fosforin pitoisuus PO4-P (mg/l).35.3.25.2.15.1.5. Pintakerros, valunnalla painotettu liukoisen fosforin pitoisuus
Typpi 2 Salaojat, valunnalla painotettu kokonaistyppipitoisuus TOT-N (mg/l) 15 1 5 2 Pintakerros, valunnalla painotettu kokonaistyppipitoisuus TOT-N (mg/l) 15 1 5 Kiintoaine 2 Salaojat, valunnalla painotettu kiintoainepitoisuus 15 (mg/l) 1 5 2 Pintakerros, valunnalla painotettu kiintoainepitoisuus 15 (mg/l) 1 5
Fosfori 3. Salaojavalunnan kokonaisfosforikuormitus kg/ha 2. 1.. 3. Pintakerrosvalunnan kokonaisfosforikuormitus kg/ha 2. 1.. kg/ha.4.35.3.25.2.15.1.5. Liukoinen fosfori Salaojavalunnan liukoisen fosforin kuormitus kg/ha.4.35.3.25.2.15.1.5. Pintakerrosvalunnan liukoisen fosforin kuormitus
kg/ha 25 2 15 1 5 Typpi Salaojavalunnan kokonaistyppikuormitus kg/ha 25 2 15 1 5 Pintakerrosvalunnan kokonaistyppikuormitus A 6m, kangas C 8 m, sora B 16 m, vert. D 32 m, ref. 2 Kiintoaine Salaojavalunnan kiintoainekuormitus 15 kg/ha 1 5 Kalibrointijakso Tutkimusjakso I Tutkimusjakso II Tutkimusjakso III Tutkimusjakso IV 2 Pintakerrosvalunnan kiintoainekuormitus kg/ha 15 1 5 Kalibrointijakso Tutkimusjakso I Tutkimusjakso II Tutkimusjakso III Tutkimusjakso IV A 6m, kangas C 8 m, sora B 16 m, vert. D 32 m, vert.
Sato 6 5 kg/ha 4 3 2 A (6 m) C (8 m) B (16m) D (32 m) 1 28, kaura 29, ohra 21, kaura 211, ohra Yhteenveto 1/2 Valunta - salaojavalunta kasvoi lisäojitusten jälkeen Pohjaveden pinta - lisäojitetuilla alueilla (A, C) pohjavedenpinta ei enää noussut rankkojen sateiden jälkeen maanpinnan tasolle Sato - alueiden satojen määrät vaihtelivat vain vähän - alueen D (ojaväli 32 m) sato oli hieman muita pienempi
Yhteenveto 2/2 Valtaosa ravinnekuormasta tuli salaojien kautta Typpikuorma -ojituksen jälkeen huomattavan suuri kuorma, menetelmä 2. (alue A, 6 m+kangas); korkeat pitoisuudet - suuri kuormitus myös menetelmän 1 alueelta. (alue C, 8 m+sora); paljon salaojavaluntaa Fosforikuorma -pieni alueella A; pienet pitoisuudet -suuri alueella C; paljon salaojavaluntaa -maan fosforiluku vaikuttaa kuormaan Kiintoaine -pieni alueella A; pienet pitoisuudet -suuri alueella C; paljon salaojavaluntaa Kiitos!