KIRJALLINEN KYSYMYS 730/2013 vp Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen valmistelun kustannukset Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus on erittäin tärkeä ja merkittävä hanke, joka olisi valmisteltava perusteellisesti kaikki asiantuntemus hyödyntäen. Sote-uudistusta valmistelemaan hallitus on perustanut useita työryhmiä, joissa on ollut erilaisia kokoonpanoja. Lisäksi hallituksen ministerityöryhmä on asettanut selvityshenkilöitä antamaan lausuntonsa sote-uudistuksesta. Valitettavasti näiden työryhmien tekemä työ ja tulokset on pitkälti sivuutettu tai työryhmien työllä ei ole ollut merkittävää lisäarvoa sote-uudistuksen kannalta. Valmisteluun käytetyt resurssit eivät kokonaisuudessaan näytäkään kohdentuvan parhaan mahdollisen vaihtoehdon aikaansaamiseksi. Valmistelun kustannuksista ei ole saatavilla kattavaa tietoa. Kaikki uudistuksen valmisteluun käytetyt kustannukset jäävät kuitenkin lopulta veronmaksajien maksettaviksi. Kustannusarvioita ei ole saatavilla myöskään siitä, paljonko itse uudistuksen läpivieminen lopulta maksaa tai onko siihen budjetoitu riittävästi varoja. Sote-uudistusta eivät valmistele vain työryhmät tai selvityshenkilöt, vaan myös ministeriöiden virkamiehet uudistuksen kannalta keskeisissä ministeriöissä. Valmistelua tehdään myös kunnissa. Niissä valmistelu tarkoittaa selvitysten tekoa, joka on pois joko kunnan omista henkilöstöresursseita tai ulkopuolisen selvittäjän tekemänä kunnan rahoista. Epävarmuuden alla kunnissa ollaan myös tekemässä paniikkiratkaisuja eli ulkoistamassa koko sote-sektorin palvelut pitkillä ja kalliilla ostopalvelusopimuksilla. Kunnissa on eletty jo pitkään jatkuvan paineen alla odottaen jonkinlaista selkeää suuntaa tulevasta. Epävarmuuden vuoksi kunnissa myös tekemättä jätetyt päätökset ja työ tulevat kalliiksi. Kunnissa moni tärkeä uudistus on laitettu jäihin. Edelleen epävarmuus jatkuu, koska kuntien tehtävien uudistusta ja karsimista pohtivan työryhmän työstä on odotettavissa tietoja vasta marraskuussa. Onkin edelleen epäselvää, miten ja mistä nämä kaavaillut miljardin säästöt saavutetaan kuntien tehtäviä karsimalla ja kuinka ne vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin toimia itsenäisinä vai onko tavoitetila saada näin kunnilta esimerkiksi sote-sektorin palvelut pois. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka paljon työryhmät ja selvityshenkilöt ovat tähän mennessä tulleet maksamaan yhteensä kaikki kustannukset huomioiden, katsotteko, että tämä summa on linjassa sen hyödyn kanssa, joka työryhmien ja selvityshenkilöiden työstä on saatu, paljonko hallitus aikoo jatkossa käyttää rahaa sote-uudistusta valmistelevien työryhmien tai vastaavien kustannuksiin, Versio 2.0
paljonko työaikaa on käytetty sote-uudistuksen kannalta keskeisissä ministeriöissä sote-uudistuksen valmisteluun tähän mennessä ja paljonko tämä työ on maksanut, paljonko rahaa on käytetty muuhun valmistelutyöhön, kuten esimerkiksi analyyseihin, konsultteihin tai kuulemisiin, kuinka paljon työaikaa valmistelutyöhön on keskimäärin käytetty kunnissa ja miten paljon työ on tullut maksamaan, kuinka paljon rahaa on arvioitu menevän sote-uudistuksen läpivientiin seuraavien viiden vuoden aikana ja miten nämä kulut on huomioitu erityisesti kuntien taloudessa, millaisia välillisiä kustannuksia uudistuksesta ja sen valmistelusta arvionne mukaan syntyy ja millaisia välillisiä vaikutuksia uudistuksen valmistelusta syntyy esimerkiksi silloin, kun muita töitä ja tehtäviä jää selvityksiin käytetyn työajan vuoksi tekemättä kunnissa tai valtionhallinnossa? Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2013 Hanna Mäntylä /ps 2
Ministerin vastaus KK 730/2013 vp Hanna Mäntylä /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 730/2013 vp: Kuinka paljon työryhmät ja selvityshenkilöt ovat tähän mennessä tulleet maksamaan yhteensä kaikki kustannukset huomioiden, katsotteko että tämä summa on linjassa sen hyödyn kanssa, joka työryhmien ja selvityshenkilöiden työstä on saatu, paljonko hallitus aikoo jatkossa käyttää rahaa sote-uudistusta valmistelevien työryhmien tai vastaavien kustannuksiin, paljonko työaikaa on käytetty sote-uudistuksen kannalta keskeisissä ministeriöissä sote-uudistuksen valmisteluun tähän mennessä ja paljonko tämä työ on maksanut, paljonko rahaa on käytetty muuhun valmistelutyöhön, kuten esimerkiksi analyyseihin, konsultteihin tai kuulemisiin, kuinka paljon työaikaa valmistelutyöhön on keskimäärin käytetty kunnissa ja miten paljon työ on tullut maksamaan, kuinka paljon rahaa on arvioitu menevän sote-uudistuksen läpivientiin seuraavien viiden vuoden aikana ja miten nämä kulut on huomioitu erityisesti kuntien taloudessa, millaisia välillisiä kustannuksia uudistuksesta ja sen valmistelusta arvionne mukaan syntyy ja millaisia välillisiä vaikutuksia uudistuksen valmistelusta syntyy esimerkiksi silloin, kun muita töitä ja tehtäviä jää selvityksiin käytetyn työajan vuoksi tekemättä kunnissa tai valtionhallinnossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on erittäin tärkeä ja merkittävä hanke. Se on valmisteltava perusteellisesti kaikki asiantuntemus hyödyntäen. Kaikkien merkittävien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusten valmistelu toteutetaan siten, että alan asiantuntijat ja asianosaistahot ovat valmistelussa mukana. Tämä tapahtuu useimmiten siten, että asiaa valmistelemaan perustetaan työryhmä, jossa on mukana eri sidosryhmien edustajia. Työryhmät myös kuulevat asiantuntijoita ja ne voivat myös järjestää seminaareja tai vastaavia tilaisuuksia. Lainvalmistelua voidaan myös tehdä virkamiestyönä. Myös tällöin valmisteluun kuuluu olennaisena osana asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuuleminen. Ennen lakiesitysten antamista eduskunnalle niistä pyydetään lausunto kaikilta keskeisiltä tahoilta. Lausuntopyynnöt ovat myös julkisesti nähtävissä sosiaali- ja terveysministeriön internetkotisivuilla, jolloin kuka tahansa voi antaa asiasta lausuntonsa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu edellä todettujen periaatteiden mukaisesti. Asian merkittävyyden ja laajuuden perusteella siihen liittyviä selvityksiä, hankkeita ja työryhmiä on ollut useita. Niissä on myös ollut 3
Ministerin vastaus mukana suuri joukko sosiaali- ja terveysministeriön, muiden ministeriöiden, valtion virastojen, kuntien ja järjestöjen edustajia. Sote-uudistuksen valmistelussa on eri vaiheissa myös hyödynnetty suurta määrää muuhun tarkoitukseen laadittuja aineistoja. Vuosina 2007 2012 työskennelleiden työryhmien välittömät kustannukset sosiaali- ja terveysministeriölle olivat 43 400 euroa. Sen jälkeen kustannukset ovat olleet tähän mennessä 312 300 euroa. Pääosa tästä summasta, lähes 300 000 euroa aiheutui vuodenvaihteessa 2012 2013 viidellä erityisvastuualueella 15 selvityshenkilön toimesta tehdystä selvityksestä. Yhteensä ministeriölle aiheutuneet kustannukset ovat olleet noin 356 000 euroa. Valmistelusta jatkossa aiheutuvia kustannuksia ei tässä vaiheessa ole tarkasti selvitettävissä. Parhaillaan työskentelevän valmisteluryhmän toiminnasta sen jäljellä olevana toimikautena aiheutuvat kustannukset ovat joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Valmisteluryhmän määräaika päättyy vuoden 2013 lopussa. Sen jälkeisen valmistelun aiheuttamia kustannuksia ei tässä vaiheessa ole arvioitu. Välittömien kustannusten lisäksi kustannuksia on aiheutunut valmisteluun käytetystä työpanoksesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä työryhmien työskentelyyn on osallistunut vuosien mittaa suuri joukko ministeriön virkamiehiä. Pääosin työskentely on kuitenkin tapahtunut muiden viranhoitoon kuuluvien tehtävien ohessa. Päätoimisesti sote-valmisteluun osallistuneita virkamiehiä ei yleensä ole ollut. Ministeriössä ei ole käytössä sellaista työajan seurantajärjestelmää, johon kirjattaisiin eri asioihin käytetty työpanos. Tämän takia sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten uudistuksen valmisteluun käyttämään työpanosta ei ole tarkasti selvitettävissä. Valmisteluryhmän säädösvalmistelutyöhön on osoitettu sosiaali- ja terveysministeriössä kolmen henkilön täysiaikainen työpanos. Osa-aikaisesti (30 60 %) valmisteluun on sidottu huomattavasti useampi henkilö. Aikaisemmassa valmistelussa on ollut mukana suuri joukko sosiaali- ja terveysministeriön, muiden ministeriöiden, valtion virastojen, kuntien ja järjestöjen edustajia. Sote-uudistuksen valmistelussa on eri vaiheissa myös hyödynnetty suurta määrää muuhun tarkoitukseen laadittuja aineistoja. Selvitykset on tehty lähtökohtaisesti osana STM:n normaalia virkatyötä. Niistä aiheutuneet kustannukset ovat vaikeasti selvitettävissä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole tietoa siitä, miten paljon eri tahojen edustajat ovat käyttäneet omaa työaikaansa ja miten asioita on käsitelty heidän omissa organisaatioissaan. Ministeriössä ei myöskään ole tietoa siitä, miten kunnissa ja muualla on käytetty työpanosta sote-uudistuksen selvityksiin ja hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriössä samoin kuin muualla hallinnossa, myös kunnissa, joudutaan jatkuvasti tekemään valintoja siitä, mihin käytettävissä oleva työpanos kohdennetaan. Lähtökohtana on, että voimavarat kohdennetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Millaisia välillisiä vaikutuksia syntyy siitä, että nyt valmistellaan soteuudistusta eikä jotain muuta? Keskeisin vaikutus olisi kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kannalta välttämättömän uudistuksen toteutumatta jääminen. Tämä olisi kansalaisten kannalta huonoin vaihtoehto. Yhteenvetona voidaan todeta, että valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi kaikkein suurimmista uudistuksista, mitä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on koskaan toteutettu. Sen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja perusteellista valmistelua ja huolellista toteuttamista. Samalla se edellyttää erittäin suurta työpanosta valtion- ja kunnallishallinnossa sekä myös alan järjestöissä ja muiden toimijoiden keskuudessa. Tällainen laaja valmistelu aiheuttaa myös väistämättä sekä välillisiä että välittömiä kustannuksia. Sosiaalija terveysministeriön näkökulmasta tähän mennessä uudistuksen valmisteluun käytetyt voimavarat ovat olleet kohtuulliset. Jatkossa uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen tullaan osoittamaan tarvittavat määrärahat. Tässä vaiheessa näiden suuruudesta ei voida esittää täsmällistä arviota. 4
Ministerin vastaus KK 730/2013 vp Hanna Mäntylä /ps Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 730/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Hur mycket har arbetsgrupperna och utredningspersonerna hittills kommit att kosta sammanlagt när alla kostnader beaktas, anser ni att det här beloppet ligger i linje med nyttan av det arbete som arbetsgrupperna och utredningspersonerna har utfört, hur mycket pengar har regeringen för avsikt att i fortsättningen anvisa för de kostnader som de arbetsgrupper som bereder social- och hälsovårdsreformen orsakar och för motsvarande kostnader, hur mycket arbetstid har gått åt till beredningen av reformen av social- och hälsovården vid de för reformen centrala ministerierna och hur mycket har det här arbetet blivit att kosta, hur mycket pengar har använts för annat beredningsarbete, t.ex. analyser, konsulter eller höranden, hur mycket arbetstid har i genomsnitt gått åt till beredningsarbetet i kommunerna och hur mycket har arbetet kostat, hur mycket pengar har man beräknat att det går åt för att genomföra reformen av social- och hälsovården under de följande fem åren och på vilket sätt har de här kostnaderna beaktats framför allt med tanke på kommunernas ekonomi, hurdana indirekta kostnader orsakar reformen och beredningen av den enligt er beräkning och hurdana indirekta verkningar uppkommer på grund av beredningen exempelvis då övrigt arbete och övriga uppgifter i kommunerna eller inom statsförvaltningen inte sköts på grund av att arbetstiden går åt till utredningarna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Såsom det konstateras i det skriftliga spörsmålet är reformen av social- och hälsovården ett ytterst viktigt och betydande projekt. Det ska beredas grundligt och vid beredningen ska man dra nytta av all den sakkunskap som finns. Beredningen av alla betydande reformer av lagstiftningen som gäller social- och hälsovården genomförs på så vis att sakkunniga inom branschen och de berörda instanserna deltar i beredningen. Det här sker oftast så att det tillsätts en arbetsgrupp för att bereda ärendet. I arbetsgruppen finns företrädare för olika intressentgrupper. Arbetsgrupperna hör även sakkunniga och kan dessutom ordna seminarier och motsvarande tillställningar. Lagberedningen kan också utföras som ett tjänstemannaarbete. Även då ska hörandet av sakkunniga och intressentgrupper ingå som ett väsentlig led i beredningen. Innan lagpropositioner överlämnas till riksdagen ska de sändas på remiss till de centrala instanserna. Begäran om yttrande är också offentligt framlagd på social- och hälsovårdsministeriets webbplats på internet och vem som helst kan då yttra sig om ärendet. 6
Ministerns svar KK 730/2013 vp Hanna Mäntylä /ps Även reformen av social- och hälsovården har beretts i enlighet med de fastställda principerna ovan. På grund av att ärendet är betydelsefullt och omfattande har antalet utredningar, projekt och arbetsgrupper varit stort. I dem har även ett stort antal företrädare för social- och hälsovårdsministeriet, de övriga ministerierna, statens ämbetsverk och organisationerna varit engagerade. Vid beredningen av reformen har man under de olika faserna också i stor utsträckning dragit nytta av stoff avsett för andra ändamål. Social- och hälsovårdsministeriets direkta kostnader för det arbete som arbetsgrupperna har utfört under 2007 2012 uppgick till 43 400 euro. Kostnaderna därefter har hittills uppgått till 312 300 euro. Merparten av den här summan, närmare 300 000 euro, orsakades av en utredning som gjordes genom försorg av femton utredningspersoner i fem specialupptagningsområden vid årsskiftet 2012 2013. Ministeriets sammanlagda kostnader har uppgått till ca 356 000 euro. De kostnader som beredningen kommer att orsaka kan på det här stadiet inte utredas på ett ingående sätt. Kostnaderna för den beredningsgrupp som för närvarande håller på med sitt arbete kommer under den tid som den har kvar att uppgå till några tiotusentals euro. Tidsfristen för beredningsgruppen löper ut i slutet av 2013. De kostnader som därefter kommer att uppkomma på grund av beredningen har inte kalkylerats på det här stadiet. Förutom de direkta kostnaderna har det uppkommit kostnader för den arbetsinsats som beredningen har tagit i anspråk. Under årens lopp har ett stort antal av tjänstemännen vid socialoch hälsovårdsministeriet deltagit i det arbete som arbetsgrupperna har utfört. Arbetet har dock i regel utförts i samband med skötseln av de uppgifter som gör till tjänstgöringen. I allmänhet har inga tjänstemän på heltid deltagit i beredningen av reformen av social- och hälsovården. Vid ministeriet används inte något uppföljningssystem av arbetstiden utifrån vilket det går att registrera vilka ärenden som arbetsinsatsen har gått åt till. Det går därför inte att på ett exakt sätt utreda den arbetsinsats som tjänstemännen vid social- och hälsovårdsministeriet har använt för beredningen av reformen. Till det lagstiftningsarbete som beredningsgruppen utför har anslagits en arbetsinsats som omfattar tre personer på heltid. Till beredningen har bundits betydligt fler personer på deltid (30 60 procent). I den tidigare beredningen deltog ett stort antal företrädare för social- och hälsovårdsministeriet, de övriga ministerierna, statens ämbetsverk, kommunerna och organisationerna. Vid beredningen av reformen av social- och hälsovården har man under de olika faserna i stor utsträckning dragit nytta av stoff som har skapats med tanke på andra ändamål. Utredningarna har i regel gjorts som ett led i det normala tjänstemannaarbetet vid social- och hälsovårdsministeriet. Kostnaderna orsakade av detta är svåra att utreda. Social- och hälsovårdsministeriet känner inte till i vilken utsträckning företrädarna för de olika instanserna har använt sig av egen arbetstid och inte heller på vilket sätt de har behandlat ärendena i sina egna organisationer. Ministeriet känner inte till på vilket sätt kommunerna och de övriga instanserna har inriktat arbetsinsatserna för de utredningar och projekt gällande reformen av social- och hälsovården. Vid social- och hälsovårdsministeriet är man på samma sätt som inom den övriga förvaltningen, inklusive kommunerna, tvungen att kontinuerligt göra val som gäller inriktningen av de tillgängliga arbetsinsatserna. Utgångspunkten är att resurserna inriktas på bästa möjliga sätt. Hurdana indirekta verkningar uppkommer på grund av att man för närvarande bereder reformen av social- och hälsovården? Den mest centrala konsekvensen med tanke på kommuninvånarnas social- och hälsovårdstjänster vore att den nödvändiga reformen inte genomfördes. Från medborgarnas aspekt vore detta det sämsta alternativet. Sammanfattningsvis kan det konstateras att den reform av social- och hälsovården vilken för närvarande bereds är en av de allra största reformerna som någonsin genomförts inom socialoch hälsovårdsministeriets förvaltningsområde. För att kunna genomföra reformen på ett framgångsrikt sätt förutsätts en långsiktig och grundlig beredning och ett omsorgsfullt genomförande. På samma gång förutsätter reformen ytterst 7
Ministerns svar stora arbetsinsatser av statsförvaltningen, den kommunala förvaltningen, organisationerna inom branschen och de övriga aktörerna. En omfattande beredning av detta slag orsakar oundvikligen såväl indirekta som direkta kostnader. Sett ur social- och hälsovårdsministeriets synvinkel har de resurser som hittills uppkommit till följd av beredningen varit skäliga. I fortsättningen kommer man att anvisa nödvändiga anslag för beredningen och genomförandet av reformen. I dagsläget går det inte att framlägga en exakt kalkyl för storleken på dem. Helsingfors den 25 september 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 8