Seuraavat 100 vuotta? Talouskasvun tulevaisuus

Seuraavat 100 vuotta? Talouskasvun tulevaisuus Tässä luennossa kerrataan ensin faktoja ja esitellään sen jälkeen kolme (tai oikeastaan vain kaksi) skenaariota: 1) Talouskasvu hidastuu, kenties pysähtyy jolloin talouskasvu oli vain kertaluonteinen, 200 vuotta kestänyt ilmiö ihmiskunnan historiassa 2) Työ loppuu ihmiselle käy kuten hevoselle sillä tietotekniikka, robotiikka ja tekoäly automatisoivat (lähes) kaiken ihmisten tekemän työn 3) Tuottavuuden kasvu kiihtyy ja koittaa yltäkylläisyyden aika (= 2) Automaation myötä työn tuottavuus kasvaa rajatta, jolloin talouskasvu kiihtyy Seurauksena on hyvinvoiva ja yltäkylläinen, mutta kenties eriarvoinen yhteiskunta Matti Pohjola 1

Ensin kertausta: Elintason kasvu ja sen lähteet 1860-2015 vuosikymmenittäin 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 Elintason muutosaste = työn tuottavuuden muutosaste + työn määrän muutosaste (ln % vuodessa) 1861-70 1871-80 Bkt tehtyä työtun8a kohden Tehdyt työtunnit asukasta kohden Bkt asukasta kohden 1881-90 1891-00 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 Elintaso kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, joka puolestaan tulee valtaosin kokonaistuottavuuden kasvusta 1991-00 2001-15 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 1861-70 1871-80 Työn tuottavuuden muutosaste = kokonaistuottavuuden + koulutuksen + kiinteän pääoman kontribuutio Kokonaistuo7avuus Kiinteä pääoma Henkinen pääoma Bkt tehtyä työtunba kohden 1881-90 1891-00 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2 2001-15

Kertausta: Elintason kasvu ja sen lähteet 1860-2015 kumulatiivisesti Elintaso kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, joka puolestaan tulee valtaosin kokonaistuottavuuden kasvusta ln % 340 320 Bkt asukasta kohden 300 Bkt tehtyä työtun;a kohden 280 260 Tehdyt työtunnit asukasta khden 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 340 320 Työn tuo4avuuden kasvu 300 Kokonaistuo4avuuden kontribuu?o 280 Henkisen pääoman kontribuu?o 260 Kiinteän pääoman kontribuu?o 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 3

Ennustaminen kasvuteorian avulla Oletetaan kansantalouden kasvavan pitkällä aikavälillä siten, että pääomakerroin K/Y on vakio (luennon 9 dia 32): Δ ln Y/N = Δ ln Y/L + Δ ln L/N elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu Δ ln Y/L = Δ ln h + (1/(1-α)) Δ ln A työn tuottavuuden kasvu = henkisen pääoman + ideoiden kasvun kontribuutio Elintason (Y/N = bkt/asukas) kasvun ennustamiseksi pitäisi tietää miten työn tuottavuus (Y/L = bkt/työtunnit) kasvaa miten työn määrä (L/N = työtunnit/asukas) kehittyy Työn tuottavuuden Y/L kasvun ennustamiseksi pitäisi tietää miten kokonaistuottavuus A kehittyy eli kuinka paljon uusia ideoita syntyy miten henkinen pääoma h kehittyy kuinka suuri on pääomatulojen osuus kokonaistuotannon arvosta α 4

Mitä tiedämme? Tiedämme, että väestön ikääntyminen vähentää työn määrää, koska työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) supistuu: Työtunnit/väestö = työtunnit/työlliset x työlliset/työikäiset x työikäiset/väestö = työaika x työllisyysaste x työikäisen väestön osuus 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Väestö (miljoonaa) Työikäiset (15-64-vuoBaat) => Työn määrän kontribuutio elintason kasvuun tulee olemaan lievästi negatiivinen seuraavat vuosikymmenet 1,5 1,0 0,5 0,0 1865 1880 1895 1910 1925 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030 2045 2060 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 5

Tiedämme, että väestön keskimääräisten koulutusvuosien kasvu lähes pysähtyy vuoteen 2030 mennessä Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan => Henkisen pääoman kasvukontribuutio heikkenee, ellei koulutuksen laatu (= tuottoaste) kasva Koulutustaso ikäluokittain ja sukupuolen mukaan Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34-vuotiaista 2015, % 70 60 50 40 30 20 10 0 Japani Kanada Iso-Britannia Norja Yhdysvallat Ruotsi HollanB Ranska Tanska Belgia OECD Espanja Suomi Viro Kreikka Itävalta Portugali Unkari Tsekki Saksa Italia Lähde: Tilastokeskus, Koulutus Lähde: OECD Education at a Glance, 2016 6

Tiedämme, että kokonaistuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut myös muissakin OECD-maissa eikä vain Suomessa, mistä ei tosin voi päätellä, etteikö sen kasvu voisi kiihtyä tulevaisuudessa Kokonaistuottavuuden kasvu (HP-suodatettu), % vuodessa Suomi, omat laskelmat 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Antonin Bergeaud, Gilbert Cette and Rémy Lecat, Productivity Trends from 1890 to 2012 in Advanced Countries, 2014 7

Tiedämme, että palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on trendimäisesti alentunut kaikissa maissa, myös Suomessa, jolloin vastaavasti pääoman osuus α on kasvanut Talousteorian mukaan automatisaatio alentaa palkkaosuutta ja kasvattaa pääoman osuutta Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä Suomessa, % Talousteoriaa: Laajennettu tuotantofunktio Y = A F(K, L 1, L 2, L N ) jossa L 1, L 2, L N ovat erilaisia työtehtäviä. Työtehtäviä katoaa, kun ihmisiä korvataan koneilla => pääoman K kasvu ja sen tulo-osuuden nousu (ellei tuottaste vastaavasti alene) 8

Tiedämme, että tietotekniikan kehitys jatkuu Mooren lain mukaisesti vielä muutaman vuosikymmenen Tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu kahden vuoden välein eli kasvaa 35 % vuodessa mistä seuraa, että hinnan laskiessa käyttö kasvaa (=> digitalisaatio) Teknologian singulariteetti: tietokoneen laskentakapasiteetti ylittää pian ihmisaivojen kapasiteetin (tekoäly ym.) Tietokoneiden laskentatehon hinta, $ 1 $ 0,000 000 000 001 $ W. Nordhaus, Yale University, 2015 https://humanswlord.wordpress.com/2014/01/14/brainfood-moores-law-explained/ 9

1) Talouskasvu hidastuu, kenties pysähtyy Kaikissa OECD-maissa työn tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa vuoden 2005 jälkeisellä ajanjaksolla kuin vuosina 1995-2005 Osa ilmiöstä selittyy ICT:n suurella kasvukontribuutiolla vuosina 1995-2005, joka on nyt heikentynyt kuten elektroniikkateollisuuden (Nokian) vaikutus meillä (luento 5) Myös uusien ideoiden (eli kokonaistuottavuuden) kasvuvaikutus on heikentynyt kuten edellä jo nähtiin Syyt ovat toistaiseksi epäselviä. Mahdollisia selityksiä: ICT ei vaadi samanlaisia komplementaarisia investointeja kuin sähkövoiman ja teollisen automaation hyödyntäminen, esimerkiksi tehtaiden ja kaupunkien rakentamista ICT:n vaikutus on vain viivästynyt ja paras on vielä kokematta, mitä seuraavaksi katsotaan tarkemmin Epävarmuus teknologian tulevasta kehityksestä vähentää investointihalukkuutta Innovaatiot eivät enää leviä niitä tekevistä yrityksistä muualle yhteiskuntaan entiseen tapaan, esimerkiksi Supercell ja Rovio meillä Uusia ideoita on entistä vaikeampi löytää tutkimus ja kehitystoiminnan tuottavuus on heikentynyt, mitä tarkasteltiin jo edellisessä luennossa 10

Yleiskäyttöiset ideat kasvun lähteenä Opimme aiemmin, että ideat eli teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus opettaa lisäksi, että ns. yleiskäyttöisen teknologian kehitys on kasvun kannalta erityisen tärkeää - höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT, information and communications technology) Ominaisuuksia - vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa - kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä - luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa - => positiivinen teknologiakierre Tiedämme myös, että nämä vaikuttavat tuottavuuteen pitkällä viiveellä - koska esimerkiksi sähkön hyödyntäminen käyttövoiman lähteenä teollisuudessa vaati kokonaan uudentyyppisten tuotantolaitosten rakentamista (esim. liukuhihna) 11

Yleiskäyttöiset teknologiat ja talouskasvu 2. 3. Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) ja digitalisaatio 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne internet 1995- tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia Sähkövoima 1890 polttomoottori 1. maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa 12

Yleiskäyttöinen teknologia kasvattaa tuottavuutta kolmella tavalla 1) Kokonaistuottavuus (A) kasvaa nopeasti uutta teknologiaa valmistavassa sektorissa esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa teknologian nopean kehityksen ansiosta 2) Työn tuottavuus (y = Y/L) nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa jos tietokoneiden rajatuottavuus on korkeampi kuin muun pääoman, niin tietokoneilla korvataan muuta pääoma, jolloin pääomaintensiteetti k = K/L kasvaa 3) Kokonaistuottavuus (A) nousee, kun tuotantoa organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla sähkön vaikutuksesta 70 prosenttia tuli tästä, kun teollinen työ voitiin organisoida käyttövoiman lähteestä riippumattomalla tavalla tietotekniikan/digitalisaation osalta tätä toimintatapojen muutosta ei ole varmaan vielä kaikilta osin nähty vaan se on parhaillaan vielä käynnissä (esim: digitaaliset alustat kuten verkkokauppa, teollinen internet, etätyö) 13

Esimerkkilaskelma (Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History, 2008): - Sähkövoima kiihdytti työn tuottavuutta Yhdysvalloissa keskimäärin 1 prosenttiyksikön vuodessa 1919-1929 - Valtaosa tästä (70 %) tuli toimintatapojen muutoksesta eli kokonaistuottavuuden kasvusta sähköä käyttävillä toimialoilla - Suomessa vaikutukset olivat pienempiä, koska ei ollut toimintoja joita uudistaa - ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun 1990-2004 olivat suurempia kuin sähkön aikanaan mutta toimintatapojen muutoksen vaikutusta ei kyetty identifioimaan 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi 1920-1938 USA 1919-1929 Suomi 1990-2004 USA 1990-2004 14

Olisi ICT:n ja digitalisaation osalta paras vielä kokematta, kuten sähkön osalta oli 1930-luvulla? Lähde: Syverson, 2013 Is growth over? Not a chance. It is just being held back by our inability to process all new ideas fast enough. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee 15

Tekoäly + robotisaatio: Tuottavuuden kasvu syntyy ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta Tietokone voittaa ihmisen rutiininomaisissa tehtävissä > Tietokone voittaa ihmisen jopa älykkyyttä vaativissa tehtävissä > Mutta ihmisten ja tietokoneiden tiimi voi voittaa sekä tietokoneen että ihmisen kaikissa tehtävissä > en.chessbase.com 16 16

Toimintatapojen muutos: Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja automatisoimalla tietotyötä Tietointensiivinen työ Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ Asiakkaiden päätelaitteiden avulla suorittama itsepalvelutyö Mahdollisimman edullisissa olosuhteissa suoritettava taustatyö Lähellä asiakasta tuotettava kohtaamispalvelu työ poistuu kokonaan työ siirtyy asiakkaalle työ siirtyy halpamaihin työ säilyy ja lisääntyy Lähde: Matti Lehti Automaatio, innovaatiot ja yrittäjyys 17

Esimerkki: etätyö Bloom, Liang, Roberts ja Ying, Does working from home work? Evidence from a Chinese experiment, Quarterly Journal of Economics 2015 Ctrip kiinalainen matkailualan yritys: 16 000 työntekijää 250 vapaaehtoiselle Shanghain call centerin työntekijälle tarjottiin mahdollisuus osallistua 9 kk:n kokeiluun Kotona tehtävä työ 4 päivänä viikossa vs. perinteinen työ toimistossa Koeryhmä ja kontrolliryhmä arvottiin Kokeen jälkeen osallistujat saivat valita työskentelytapansa ja kokeilua laajennettiin kattamaan myös muut työntekijät Kokeilun aikana puheluiden määrällä mitattu työn tuottavuus kasvoi 13 prosenttia 9 % tuli siitä, että tehokas työaika kasvoi työvuoron aikana 4 % tuli puhelujen määrän kasvusta Kokeilun päätyttyä osallistujat saivat valita uudelleen, mikä kasvatti tuottavuusvaikutuksen 22 prosenttiin 18

ICT:n vaikutus talouskasvuun Suomessa Matti Pohjola ICT on ollut merkittävin talouskasvuun 20 viime vuoden aikana vaikuttanut tekijä: Lähes 40 prosenttia kokonaistuotannon (Y) kasvusta on syntynyt ICT-sektorissa ICT on luonut puolet teknologian (A) kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta ja kolmasosan työn tuottavuuden (y = Y/L) kasvusta 32 Kumulatiivinen kasvu, ln % 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 1995 2000 2005 2010 2015 Työn tuo3avuuden kasvu Teknologian (eli kokonaistuo3avuuden) kontribuuao Pääoman kontribuuao ICT:n kontribuuao kokonaisuo3avuuteen ICT-pääoman kontribuuao Näiden raporttien tiivistelmät ovat seuraavilla dioilla 19

Tuottavuuden nostaminen ja talouskasvun nopeuttaminen on Suomen talouspolitiikan imperatiivi. Tieto- ja viestintäteknologia sekä digitalisaatio tarjoavat tarvittavat reseptit. Digitaaliteknologia on jo niin halpaa, että se on kaikkien ulottuvilla. Tekoälyn ja robotiikan kehitys kasvattaa tuottavuutta ihmisen ja (tieto)koneen uuden työnjaon kautta. Internet yhdistää maailman ihmiset ja teollinen internet pian myös esineet. Perustellusti voi väittää, että tieto- ja viestintäteknologian suurin tuottavuusvaikutus on vielä kokematta. Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomen digivalmiudet ovat erinomaiset, EU-maiden kärkeä. Vientimenestyksellä mitaten kansantalouden vahvuudet ovat eräillä teollisilla aloilla, tietojenkäsittelypalvelussa ja liike-elämän palveluissa. Monilla niistä käytetään paljon tieto- ja viestintäteknologiaa. Tämä on talouden uuden kasvun kannalta lupaavaa siksi, että teollisuuden menestyminen perustuu tulevaisuudessa tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon yhdistymiseen teollisessa internetissä. Tuottavuuden kasvuvauhtia on mahdollista kiihdyttää. Tuottavuushyödyn saavuttamiseksi on digitalisoitumisen merkitys ymmärrettävä sekä talouspolitiikan päätöksenteossa että yritysten strategiavalinnoissa. Olemme nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin 100 vuotta sitten Suomen teollistuessa, kun kansakunnan vaurastumisen perusta luotiin sähkövoiman hyödyntämisen varaan: hyvinvoinnin kasvulle pitää löytää uusi pohja. Menestyäkseen myös teollisuus tarvitsee uuden digitalisoitumiseen perustuvan strategian. Matti Pohjola, Suomi uuteen nousuun: ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, Teknologiateollisuus ry, 2014 20

Digitaaliset palvelualustat ekosysteemit ovat myönteisessä kasvukierteessä. Ne houkuttelevat innovatiivisia, asiakasdatan analyysiin erikoistuneita internet-yrityksiä kehittämään tarjontaa. Se puolestaan houkuttelee ja lukitsee uusia kuluttajia erityisesti diginatiiveja alustojen asiakkaiksi. Alle 25-vuotiaista suomalaisista yli 90 prosenttia seuraa jotakin yhteisöpalvelua. Tulevaisuudessa menestyvät siksi parhaiten ne yritykset, jotka osaavat yhdistää ihmiset, digitaaliset alustat, tehokkaat toimintatavat ja globaalin liiketoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastatessaan. Jokainen kasvua tavoitteleva yritys tarvitsee digitaalisen strategian. Pankit ja vakuutusyhtiöt voivat menestyä kilpailussa kasvattamalla työn tuottavuutta digitaaliteknologian avulla. Siinä onnistuminen ylläpitää liiketoiminnan kannattavuutta, säilyttää työpaikkoja ja edistää työhyvinvointia. Työn tuottavuus on rahoitus- ja vakuutustoiminnassa selvästi korkeampi kuin kansantaloudessa keskimäärin mutta kasvaa hitaasti. Sitä voi parhaiten edistää luomalla uusia tuotteita ja kehittämällä toimintatapoja. Finanssialan yrityksillä on kolme keskeistä keinoa pärjätä kilpailussa. Ensimmäinen on palvelujen jatkuva kehittäminen. Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille, sillä suuretkin ideat syntyvät usein sattumanvaraisesti pienempiä ongelmia ratkottaessa. Vähittäinen kehittäminen on aloittaville internet-yrityksille tyypillistä, mutta se voi olla myös pankeille ja vakuutusyhtiöille vähemmän riskipitoinen keino pyrittäessä digitaalisten ja mobiilipalvelujen eturintamaan. Toinen keino on henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen. Osaamista on edistettävä täydentämään ja lisäämään pelkkien digitaalisten palvelujen tuottamaa arvoa asiakkaille. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja. Niiden merkitys korostuu digitaalisesta asioinnista syntyvän informaation kasvun myötä, sillä informaatio on jalostettava asiakkaalle arvokkaaksi, luottamukselliseksi tiedoksi. Haasteena on löytää toimintatavat, joilla yhdistetään kiinteiden työaikojen puitteissa tarjolla oleva asiantuntemus kaiken aikaa avoinna oleviin digitaalisiin kanaviin. Joustaville työajoille ja etätyölle on tarvetta. Asia on yrityksen johdolle ja henkilöstölle yhteinen. Kolmas keino on sellaisen yrityskulttuurin luominen, jolla voidaan vastata asiakkaiden digitaalisia palveluja koskeviin odotuksiin. Kaikki on digitoitava, mikä on digitoitavissa. Jotta asiassa onnistuttaisiin, pitää tietotekniikan lisäksi investoida myös täydentäviin johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiin. Strategisena tämä tehtävä kuuluu 21 yrityksen hallitukselle.

Suomen digiloikka on ollut kuitenkin toistaiseksi lyhyempi kuin Yhdysvaltojen Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus yksityisen sektorin nettopääomakannasta (pl. asunnot), % 3,5 3,0 Yhdysvallat Suomi 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: BEA ja Tilastokeskus 22

2) Työ loppuu ihmiselle käy kuten hevoselle Manufacturing, the high technology of its time, snatched up those agriculturally unemployed and put them to work in factories. And it is this fairly painless structural change in the economy that leads experts to believe that the new industrial revolution will be as benign: that tomorrow's fully automated service economy will absorb everybody, including retrained steel and auto workers whose jobs have disappeared. Pleasant as that prospect may be, now comes Wassily Leontief, the New York University professor who won the Nobel Prize for economics in 1973, to say it isn't so. ''Labor will become less and less important,'' he said in an interview. ''More and more workers will be replaced by machines. I do not see that the new industries can employ everybody who wants a job.' He thinks conditions facing today's technologically unemployed are less like those of farm workers who moved to manufacturing and more like the plight of farm horses retired to pasture. ''If horses could have joined the Democratic party and voted, what happened on farms might have been different,'' he said. ''But only in the short run. In the long run, technology will always be introduced, whether quickly or slowly.'' Think what would happen if all unemployed steel and auto workers were retrained to operate computers,'' he said. ''There aren't enough computers to go around. We'd have created a worse problem.'' Machines vs. Workers, The New York Times, Feb 8, 1983 http://www.nytimes.com/1983/02/08/arts/machines-vs-workers.html 23

Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei työ lopu, vaan se muuttaa muotoaan: tehtäviä automatisoituu, mutta uutta työtä syntyy tilalle Eräiden arvioiden mukaan tekoälyn ja mobiilirobotiiikan kehitys automatisoivat työtä 10-20 vuoden aikana niin, että yli 70 %:n todennäköisyydellä työpaikoista katoaa 47 prosenttia Yhdysvalloissa (Frey ja Osborne 2013) 35 prosenttia Suomessa (Pajarinen ja Rouvinen 2014) OECD:n julkaisemat arviot ovat maltillisempia 9 prosenttia Yhdysvalloissa 7 prosenttia Suomessa (Arntz, Gregoryja Zierahn 2016) Yhdysvalloissa vuonna 1950 tilastoiduista 270 ammatista vain yksi on kadonnut automaation seurauksena hissinkuljettaja (elevator operator) (Bessen 2017) => Ammatit eivät katoa, mutta ammattien tehtävärakenne muuttuu 24

Ammattien automatisoinnin todennäköisyys Esimerkkejä: - tallentaja, kutoja, kelloseppä 0,99 - urheilutuomari 0,98 - ravintolakokki 0,96 -verotarkastaja, tilintarkastaja, tarjoilija 0,94 - myyjä 0,92 - taksinkuljettaja 0,89 - kiinteistönvälittäjä 0,86 - kuorma-autonkuljettaja 0,79 - rakennustyöntekijä 0,71 - bussinkuljettaja 0,67 - poliisi 0,49 - ekonomisti 0,43 - urheilija 0,24 - kokki (chef) 0,1 - päätoimittaja 0,05 - toimitusjohtaja, kapellimestari, sosiaali-työntekijä, esikoulun opettaja, urheiluvalmentaja 0,01 0,02 Lähde: Frey ja Osborne, The Future of Employment, 2013 http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/academic/the_future_of_employment.pdf 25

Arviot työn katoamisesta ovat maltillisempia kun ammattien oletetaan koostuvan useista erilaisista tehtävistä 7 % Arntz, Gregory ja Zierahn, The risk of automation for jobs in OECD countries, 2016 http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/the-risk-of-automation-for-jobs-in-oecd-countries_5jlz9h56dvq7-en 26

Yhteenvetoa ICT:n vaikutuksista työn määrään 27

Esimerkki: Finanssiala Työllisyyden kehitys internet-aikana, indeksejä, 1995 = 1 Henkilöstön koulutusjakauma Suomessa 1,25 1,20 1,15 Suomi Yhdysvallat Iso-Britannia 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Kansalliset tilastokeskukset Lähde: Finanssialan keskusliitto ry 28

Teknologian kehitys vähentää työn määrää, kun työtä korvataan pääomalla, mutta tulo- ja hintavaikutuksen kautta se voi myös lisätä työn määrää Edellä esitetyt ammattien ja työn katoamista koskevat laskelmat ovat arvioita automaation suorasta vaikutuksesta, eivätkä ne ota huomioon, kuinka paljon uutta työtä syntyy tilalle tuottavuuden ja tulojen kasvaessa 128 Työn tuottavuus ja työn määrä Suomen teollisuudessa (ind. 1860 = 1) Työn tuo3avuus 64 Työn määrä 32 Suomessakin työn tuottavuuden kasvu ensin lisäsi työn määrää teollisuudessa ja vasta myöhemmin työ väheni 16 8 Tuottavuus kasvaa => tuotteen hinta laskee => kysyntä kasvaa => työn määrä kasvaa ensin... ja supistuu vasta myöhemmin kun markkinat kypsyvät 4 2 1 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 29

Rakennemuutos siis sekä vähentää että lisää työpaikkoja (Rakennemuutoksen lähteet, luento 5) Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka tärkein lähde on uudet ideat eli teknologian kehitys Työn tuottavuuden kasvu => kotitalouksin eli kuluttajien tulojen kasvu Kuluttajat puolestaan määräävät kasvun suunnan eli sen millä toimialoilla tuotanto kasvaa - Tulojen kasvaessa lisääntyy niiden tuotteiden kysyntä ja tuotanto, joiden tulojousto on suuri - esimerkiksi teollisuustuoteet 100 vuotta sitten ja terveyspalvelut nyt Työn tuottavuuden kasvu => suhteelisten hintojen lasku (esim. tietokoneet ja älypuhelimet) - Hintojen laskiessa kasvaa niitä tuotteita valmistavien yritysten liikevaihto, joiden hintajousto on itseisarvoltaan suuri eli joiden kysyntä on hinnan suhteen joustavaa => Niillä toimialoilla työllisyys kasvaa, joilla tuotteiden tulojousto on suuri hintajousto on suuri 30

Kysynnän ja liikevaihdon/arvonlisäyksen/työllisyyden välinen yhteys Hinta, P Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => myyntitulot PQ kasvat ja työllisyys lisääntyy Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => myyntitulot PQ ja työllisyys laskevat Määrä, Q 31

Työn tuottavuus ja tehdyt työtunnit Suomessa 1975-2016 (indeksejä, 1975 = 1) 3,0 2,5 Kansantalous 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 6,5 6,0 5,5 Tehdasteollisuus 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 3,0 2,5 Yksityiset palvelut 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tulkintaa: - Työn tuottavuuden kasvu vähentää työn määrää tehdasteollisuudessa työn tuottavuus on kasvanut 6-kertaiseksi, työllisyys puolittunut - Työn tuottavuuden kasvu lisää työn määrää yksityisissä palveluissa työn tuottavuus on kaksinkertaistunut, työn määrä kasvanut 1,3-keraiseksi - Vaikutukset ovat kumonneet toisensa niin ettei työn määrä ole vähentynyt kansantalouden tasolla 32

Työn tuottavuus ja tehdyt työtunnit Suomessa 1975-2016: eräitä toimialoja 8,0 7,5 7,0 Metsäteollisuus 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 45 Elektroniikkateollisuus 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 5,0 Informaatio ja viestintä 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tulkintaa: - Työn tuottavuuden kasvu on supistanut työn määrää voimakkaasti metsäteollisuudessa => metsäteollisuuden tuotannon kasvu ja sen kontribuutio kansantalouden kasvuun on jäänyt vähäiseksi (luento 5) - Elektroniikkateollisuuden työn tuottavuuden huikea kasvu lisäsi aluksi työn määrää, kun matkapuhelimet olivat uusia tuotteita - Informaatio- ja viestintäpalvelujen tuottavuuskasvu on ollut nopeaa, mutta työllisyys ei ole ainakaan vielä kääntynyt laskuun 33

Työlliset 1975-2016 (1 000 henkeä) 2 600 Kansantalouden sektorit 300 Eräitä toimialoja 2 400 280 2 200 260 2 000 1 800 1 600 Kansantalos Yksityiset palvelut 240 220 200 180 Amma/llinen, /eteellinen ja tekninen toiminta Metalliteollisuus pl. elektroniikka 1 400 Julkisyhteisöjen palvelut 160 Informaa/o ja vies/ntä 1 200 Tehdasteollisuus 140 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 000 800 600 400 Muu jalostus kuin tehdasteollisuus Alkutuotanto 120 100 80 60 40 Metsäteollisuus Elektroniikkateollisuus 200 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Myös työllisyydessä näkyy se rakennemuutos teollisuudesta palveluihin, jota tarkasteltiin luennossa 5 34

Teknologian kehitys ei ole aiheuttanut työttömyyttä, sillä työttömyysasteessa ei ole trendiä 25 20 15 Yhdysvallat Suomi Ruotsi Iso-Britannia Saksa 10 5 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 35

Entä palkat? Mitä jos roboteilta ja supertietokoneilta jää meille ihmisille vain huonot, pienipalkkaiset työt? Brynjolfsson ja Mac Afee, The Second Machine Age, 2014: Kuvitellaan, että jokin yritys toisi markkinoille androidit, ihmisiä työntekijöinä täydellisesti muistuttavat robotit. Ne osaisi tehdä kaiken, mitä ihmisetkin osaavat, jopa valmistaa lisää androideja. Mitä tapahtuisi kansantaloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille? Työn tuottavuus ja tuotannon määrä lähtisivät voimakkaaseen kasvuun. Ihmistyön kysyntä ja palkat romahtaisivat. Kulutus, tulot ja varallisuus keskittyisivät androidien sekä muun pääoman ja luonnonvarojen omistajille. Lopputuloksena olisi yltäkylläisen rikas, mutta kovin epätasa-arvoinen yhteiskunta. Tulema on sama, vaikka olisikin joitakin tehtäviä, joita robotit eivät osaa. Ihmisten hakeutuminen näille aloille painaisi palkat minimiin. => Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä alenisi ja pääoman kasvaisi, minkä havaittiin Suomessa tapahtuneen (dia 8) Seuraava kuvio näyttää kuitenkin, että vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden palkkaosuus on pudonnut mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on sitä vastoin kasvanut 36

Palkkojen tulo-osuudella mitattuna työ on kokonaisuutena vähentynyt mutta korkeasti koulutetun työn merkitys on kasvanut Johtopäätös: Teknologian kehitys on ollut skill-biased: lisännyt korkeasti koulutetun työvoiman kysyntää Palkkojen osuus kansantalouden bruttoarvonlisäyksestä koulutustasoittain, % 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, Tuottavuustilinpito Perusaste Keskiaste Korkea-aste Palkkaosuus yhteensä 37

3) Tuottavuuden kasvu kiihtyy ja koittaa yltäkylläisyyden aika John Maynard Keynes, Economic Possibilities for our Grandchildren, 1930: We are being afflicted with a new disease of which some readers may not yet have heard the name, but of which they will hear a great deal in the years to come namely, technological unemployment. This means unemployment due to our discovery of means of economising the use of labour outrunning the pace at which we can find new uses for labour. But this is only a temporary phase of maladjustment. All this means in the long run that mankind is solving its economic problem. I would predict that the standard of life in progressive countries one hundred years hence will be between four and eight times as high as it is. There would be nothing surprising in this even in the light of our present knowledge. It would not be foolish to contemplate the possibility of afar greater progress still. Wassily Leontiefin haastattelu, Machines vs. Workers, New York Times 1983: the society must think about how to support the permanently jobless and, in effect, how to live the jobless life. ''People with jobs will work fewer hours for less pay,'' he said. ''We have already begun to supplement incomes, although few recognize it. What is free education? Social Security? Medicare? Unemployment compensation? Aren't these supplements?'' Additional income would be needed, he said, yet that wouldn't solve the problem of what to do with the new leisure. ''It will take imagination,'' he said. ''Perhaps we should look to the educated upper classes of the past,'' he said. ''They studied.'' Also, they were architects, politicians, scholars and volunteers. 38

Näyttää kuitenkin siltä, ettei tällaiseen yhteiskuntaa päästä ainakaan sataan vuoteen Jos teknologia automatisoi kaiken työn, niin => työn tuottavuus kasvaa rajatta (Y/L à ) => talouden kasvuvauhti kiihtyy => rikas, yltäkylläinen yhteiskunta Tällaisessa kansantaloudessa pitäisi 1) työn tuottavuuden kasvun kiihtyä 2) palkkojen tulo-osuuden supistua ja pääoman osuuden vastaavasti kasvaa 90 80 70 60 50 40 30 20 Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä, % mutta tuottavuuden kasvu on hidastunut ja palkkojen tulo-osuuskin alenee hitaasti 10 0 1975 2000 2025 2050 2075 2100 2125 2150 2175 Lähde: Nordhaus, Are we approaching an economic singularity?, Yale University 2015 39

Hyödykkeiden kysyntä tulee myös kasvun rajoitteeksi Maatalouden ja tehdasteollisuuden automaatio voivat kasvattaa tuottavuutta molemmilla toimialoilla ja alentaa elintarvikkeiden ja teollisten tuotteiden suhteellisia hintoja, mutta niiden kysyntä tulee ennen pitkää hinnan suhteen joustamattomaksi, jolloin niihin käytetty rahamäärä vähenee => Tuottavuuden kasvu näillä toimialoilla johtaa niiden bkt-osuuden supistumiseen, kuten tapahtui maataloudelle ja on nyt tapahtumassa teollisuudelle Mutta toimisiko tekoäly eri tavoin kuin teknologian kehitys 200 viime vuoden aikana? Uusinta tutkimusta: https://web.stanford.edu/~chadj/ai.pdf 40

Aghion, Jones ja Jones 2017 Pääoman tulo-osuus on kasvanut lähes kaikilla toimialoilla Yhdysvalloissa (Figure 6) ja paljon robotteja käyttävässä kuljetusvälineiden (tarasportation equipment) valmistuksessa myös muissa maissa (Figure 7) mutta pääoman tulo-osuuden ja robottien käytön kasvun kesken ei näytä olevan korrelaatiota Yhdysvaltojen toimialoilla (Figure 8) Pääoman tulo-osuuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät (mm. markkinoiden keskittymisen aste, ammattiliittojen asema) 41