Uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinta- ja rahoitusmalliselvitys Petri Leppänen, Energia-assistentti
Sisältö Energiakatselmus Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 Julkiset hankinnat Energia- ja investointituet Hankintamallit Avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely, suorahankinta, dynaaminen hankintajärjestelmä Joukkohankinta, ESCO-malli, elinkaarimalli, energian ostosopimus, innovaatiokumppanuus Hankintamalleja maailmalta Rahoitusmallit Oma pääoma, lainaraha, leasingrahoitus, vihreä rahoitus, joukkorahoitus Rahoitusmalleja maailmalta
Energiakatselmus Motiva-mallin energiakatselmuksessa Selvitetään rakennuksen energian ja veden kulutukset Niiden pohjalta ehdotukset kannattavimmista energiansäästömahdollisuuksista Mikro- ja pk-yritysten sekä kuntien on mahdollista saada 40-60% tukea TEM:ltä tällaisiin Motiva-mallin mukaisiin energiakatselmuksiin Tuen saamiseksi energiakatselmuksen tulee suorittaa Motivan energiakatselmoijan peruskurssin suorittanut asiantuntija Energiankatselmuksilla on saavutettu keskimäärin 13% kustannussäästöt Osa säästöistä on saatu jopa ilman investointeja, pelkästään optimoimalla olemassa olevia laitteistoja Suurissa yrityksissä energiakatselmukset ovat pakollisia energiatehokkuuslain (1429/2014) nojalla työllistävät yli 250 henkilöä tai liikevaihto ylittää 50 M vuodessa ja tase on yli 43 M Pakollinen energiakatselmus on tehtävä vähintään neljän vuoden välein
Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 Uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017-2025 jatkaa edellistä sopimuskautta 2008-2016 Tehostettiin energiankäyttöä ja vähennettiin hiilidioksidipäästöjä Saavutettiin kustannus säästöjä ja parannettiin kannattavuutta Energiatehokkuussopimus perustuu vapaaehtoisuuteen Todettu tehokkaammaksi ja mielekkäämmäksi tavaksi kuin pakkokeinot Porkkanana paremmat valtion tuet energiatehokkuustoimiin Sopimuksessa sitoudutaan vuosittaiseen raportointiin, energiankäytön seurantaan ja tehostamiseen Liittyessä sopimukseen asetetaan energiamääräinen tehostamistavoite sopimuskaudelle ja välitavoite vuodelle 2020 Tavoitteena vähintään 7,5% energiansäästö sopimuskaudella Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista Motivalta: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
Julkiset hankinnat Julkisten hankintojen täytyy noudattaa kansallista hankintalakia ja EU:n hankintadirektiiviä Suomessa astui voimaan uusi hankintalaki 1.1.2017 Tavoitteena on taata avoin, tasapuolinen ja tehokas kilpailuttaminen samalla pyritään mahdollisimman kustannustehokkaisiin ratkaisuihin Julkinen hankinta on kilpailutettava, kun investoinnin suuruus ylittää hankintalaissa määrätyn kynnysarvon Tarjouskilpailuista on ilmoitettava avoimesti Kätevin tapa on käyttää verkkopalvelu HILMAa Varmistaa ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen Lisätietoa julkisista hankinnoista ja hankintalaista: http://tem.fi/julkiset-hankinnat (TEM) https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ (HILMA) http://www.hankinnat.fi/fi (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö)
Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 25 ) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Tavara- ja palveluhankinnat 60 000 Käyttöoikeussopimukset/ palvelut 500 000 Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 400 000 Rakennusurakat 150 000 Käyttöoikeusurakat 500 000 Suunnittelukilpailut 60 000 Muut erityiset palveluhankinnat 300 000 EU-kynnysarvot (Hankintalain 26 ) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Valtion keskushallintoviranomainen Muut hankintaviranomaiset Tavara- ja palveluhankinnat 135 000 209 000 Rakennusurakat 5 225 000 5 225 000 Suunnittelukilpailut 135 000 209 000
Energia- ja investointituet Energia- ja investointituilla valtio pyrkii edistämään uusiutuvaa energiaa ja energian säästöä, sekä pienentämään ympäristöpäästöjä Energia- ja investointitukia myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Energiatukea myönnetään yrityksille, yhteisöille, kunnille, seurakunnille ja säätiöille Vuodesta 2017 alkaen energiatukihakemukset käsittelee Tekes Energiatukihakemus on tehtävä ennen selvityshankkeen aloittamista tai laitteisto investointia Investointituki on tarkoitettu yli 5 milj. hankkeisiin Myös syöttötariffijärjestelmä lasketaan energiatuki muodoksi Tukee uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä Syöttötariffista vastaa energiavirasto Lisätietoa energia- ja investointituista: https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/energiatuki/ http://tem.fi/investointituki-energiakarkihankkeisiin https://www.energiavirasto.fi/tuotantotuki1
Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään: Kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 % Kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % Muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 % Uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi teknologia 40 % Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, tavanomainen teknologia Muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30 % Uusiutuvan energian investoinnit vuonna 2017 (tavanomainen teknologia): Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) < 10MW 10 15 % Lämpöpumppuhankkeet 15 % Aurinkolämpöhankkeet 20 % Pienvesivoimahankkeet 15 20 % Kaatopaikkakaasuhankkeet 15 20% Aurinkosähköhankkeet 25 % Biokaasuhankkeet 20 30 % Pientuulivoimahankkeet 20 25 % Energiansäästöä ja -tehokkuutta edistävät investoinnit v. 2017 (tavanomainen teknologia): Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. 20 % Kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua. 25 % Muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua. 15 % 30 %
Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin Maatalouden investointituki Maatilan energiantuotantoon tarvittaviin rakentamisinvestointeihin on saatavilla investointitukea, kun energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa Energia täytyy tuottaa uusiutuvista lähteistä Investointitukea energiahankkeisiin on mahdollista saada jopa 40 % Avustuksen määrää on mahdollista korottaa 20 prosenttiyksiköllä, jos hanke toteutetaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) avulla EIP:llä toteutettujen energiahankkeiden tulee kehittää hajautettua energian tuotantoa resurssitehokkuutta uusia menetelmiä ja teknologioita ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi Lisäksi hankkeen tulee lisätä tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä, uudistaa maa- ja metsätaloutta Kotitalousvähennys Kotitalousvähennystä saa 50 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta, mutta kuitenkin enintään 2400 euroa vuodessa per henkilö
Perinteiset hankintamallit Avoin menettely Perus kilpailutus muoto, jota käytetään tavanomaisiin hankintoihin Rajoitettu menettely Rajoitettua menettelyä käytetään, kun halutaan rajata kilpailutukseen osallistuvien määrää Neuvottelumenettely Voidaan käyttää mikäli hankintaa ei voida toteuttaa olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta Neuvotteluihin valitaan osallistujat ja niiltä pyydetään neuvottelujen päätyttyä tarjoukset Kilpailullinen neuvottelumenettely Pääpiirteittäin sama kuin neuvottelumenettely, mutta nyt hankintaan ei ole suoraa ratkaisua vaan se on enemmän tarveperäistä Suorahankinta Voidaan käyttää kun hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvoa tai poikkeustilanteissa Dynaaminen hankintajärjestelmä Pääsääntöisesti rajoitetun menettelyn kaltainen täysin sähköinen hankintamalli Hankintajärjestelmään kerätään toimijoita eri toimialoittain ja kilpailutuksen pystyy jättämään suoraan alan ammattilaisille
Joukkohankinta Joukko- eli yhteishankinta on viime aikoina yleistynyt tapa tehdä hankintoja isolla ryhmällä Joukkoistumisella tavoitellaan halvempaa hintaa, mutkattomampaa hankintaa ja vertaistukea Isommalla tilauksella pyritään herättämään toimijoiden kiinnostus ja saamaan kilpailukykyisiä tarjouksia Joukkohankinnassa on yleensä joku vastuullinen toimija, joka toimii kilpailuttajana ja tuotteiden vertailijana Kuntasektorilla yhteishankintoja on toteuttanut KL-Kuntahankinnat Oy Esimerkkinä aurinkosähköpaneelien yhteishankinta SYKE, Inspira ja KL-Kuntahankinnat ovat kehittämässä yhteishankinta konseptiaan aurinkosähköstä, myös muihin energiahankintoihin osana Energy Add-ons hankettaan Yhteishankintaa on tarjolla myös yrityksille ja kotitalouksille Niitä tarjoaa mm. SYKE ja energiayhtiöt
ESCO malli (Energy Savings Company) ESCO- eli energiatehokkuuspalvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa energiansäästöillä rahoitetaan energiansäästötoimenpiteitä ESCO-palvelut toteutetaan yleensä kokonaistoimituksena, johon kuuluu laitteistot, asennus, käyttö ja ylläpito Palveluntarjoaja takaa ja todentaa energiansäästöt Palvelusta maksetaan toteutuneiden säästöjen perusteella sovitun toimintakauden ajan ESCO-palveluita on sovellettu mm. lämmöntalteenottojärjestelmien hankintaan, valaistuksien päivityksiin, ilmastoinnin optimointiin ja lämmitysjärjestelmien muutoksiin Lisätietoa ESCO-hankinnasta Motivalta: https://www.motiva.fi/esco-palvelu
Elinkaarimalli Elinkaarimalli on kotimainen versio maailmalla käytetystä Public Private Partnership (PPP) mallista Mallissa hankinta kattaa elinkaarenaikaisia palveluita Elinkaarimalli on laajemmalti käytössä isoissa julkisissa infrahankkeissa Pyritään pääsemään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun huomioiden koko elinkaarenaikana syntyvät kustannukset Palvelusopimukset elinkaarimallissa voivat olla jopa 20-40 vuotta Käytetään yleensä isommissa yli 10 milj. hankkeissa Elinkaarimallin hankkeet toteutetaan yleensä perustamalla projektiyhtiö, joka hallinnoi hanketta Elinkaarimallien etuja Rakennushankkeen kannattavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä huomioidaan rakennuksen elinkaaren pituudelta Laatu- ja kustannusriskien jako selkeästi määriteltävissä Kannustaa palveluiden kehittämiseen Tilat nopeammin käyttöön Tiloja voi vuokrata ulkopuolisille käyttäjille Elinkaarimallien riskejä Tilaajan on määriteltävä tarkasti tarpeensa aikaisessa vaiheessa Tarjouskilpailuihin osallistuminen on kallista Luotettavien vertailulaskelmien tekeminen ja tarjousten vertailu saattavat olla vaikeita Tarvittavia muutoksia voi olla hankalaa ennakoida Vähäinen kokemus Suomessa
Energian ostosopimus Energian ostosopimus eli Power Purchase Agreement (PPA) on palvelumalli, jossa asiakas sitoutuu ostamaan energiaa sovittuun hintaan Pitkäaikainen palvelusopimus, jossa asiakas maksaa vain saamastaan energiasta ilman panostusta alkuinvestointiin Energian hinta voi olla kiinteä tai markkinoihin sidottu Sopimuskausi määritellään tapauskohtaisesti, mutta se yleensä vastaa laitteiston kannattavaa käyttöikää eli on noin 10-25 vuotta Yli- tai alituotannosta aiheutuvat kustannukset heikentävät tuottajan tulosta Energian ostosopimuksia tarjoaa Suomessa jo toista kymmentä yritystä mm. Aurinkoenergia ja maalämpö yritysiä
Innovaatiokumppanuus 2017 voimaan tulleessa uudessa hankintalaissa (2016/1397) tuli mahdolliseksi uusi hankintamalli innovaatiokumppanuus Antaa mahdollisuuden innovaatioiden kehittämiseen valmiiksi tuotteiksi hankintalain puitteissa Soveltuu hankintoihin, joihin ei ole olemassa valmista ratkaisua Tilaaja hankkii kumppanin tai kumppaneita joiden kanssa se kehittää tuotteen, palvelun tai urakan, joka voidaan lopuksi toteuttaa Etuna perinteisiin hankintamalleihin on se, että tilaajan ei tarvitse erikseen kilpailuttaa hankinnan kehitystä ja toimitusta Innovaatiokumppanuuteen voi olla haastava löytää kiinnostuneita kumppaneita, siksi on syytä panostaa erilaisiin kannustimiin Esim. kustannusten kompensointi, innovaation käyttöoikeudet, takuu tilauksesta
Hankintamalleja maailmalta Hankintamallien kehityssuunta maailmalla on kohti kestävää kehitystä Hankinnassa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, niin materiaali valinnoista kuin käytöstä aiheutuvat päästöt Hyviä käytänteitä ja tietoa hankintamalleista jaetaan hankinta verkostoissa Procura+ Network Sustainable procurement platform Procurement of Innovation platform. Energy Performance Contracting plus (EPC+) Kevennetty versiota ESCO-mallista Pk-yritykset tarjoaisivat valmiita paketteja energian säästöön valaistuksen päivitys, ikkunoiden tiivisty, ilmastoinnin modernisointi ja lämmityslaitteiston päivitys. Yrityksistä ja niiden tarjoamista palveluista koottaisiin yhtenäinen palveluverkosto Green Public Procurement (GPP) Kilpailutuksissa kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi lisätään hiilidioksidin väheneminen Hanketta kehittämässä olleissa maissa on otettu käyttöön tukijärjestelmiä, joilla pyritään edistämään vähähiilisyyttä SMART SPP - innovation through sustainable procurement luotiin työkaluja ja opas hankinnan esivalmisteluun Työkalujen avulla pyritään helpottamaan riskien, elinkaarikustannusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointia ennen hankinta päästöstä
Rahoitusmallit Oman pääoman käyttö soveltuu pienempiin hankintoihin, joissa on lyhyt takaisinmaksuaika Lainarahalla investointi kannattaa, kun tuottoprosentti ylittää lainan korkokulut Lainaa energiahankkeisiin voi hakea mm. pankeilta, rahoituslaitoksilta, Kuntarahoituksesta Euroopan Investointipankki (EIP) tarjoaa yrityksille energiahankkeisiin normaalia edullisempia lainoja Pk-yritysten on mahdollista hakea lainaa Finnveralta energia- ja ympäristöhankkeiden rahoitukseen markkinoita edullisempaan hintaan Osamaksu- tai leasingrahoitus Lainaa muistuttava rahoitus, jossa hankinta toimii vakuutena Leasingsopimukset voivat sisältää myös palveluita, kuten laitteiston huoltoa tai valvontaa Leasingrahoitusta saa mm. pankeista ja rahoituslaitoksilta
Rahoitusmallit Vihreä rahoitus Kuntien on mahdollista hakea energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hankkeita varten rahoitusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kautta Normaalia huokeampaa lainaa tai leasingrahoitusta Hankkeiden tulee edistää vähähiilisyyttä ja hidastaa ilmastonmuutosta Pitkän aikavälin positiiviset nettoympäristövaikutukset kyettävä osoittamaan Joukkorahoitus Joukkorahoitus eli yhteisörahoitus on nykyaikainen rahoitusmalli, jossa joukko ihmisiä sijoittaa hankkeeseen Yksittäiset sijoitukset yleensä pieniä Usein joukkorahoitus tapahtuu valmiissa verkkopalveluissa Joukkorahoitukset voi jakaa kolmeen eri kategoriaan lahjoitus, tuotepohjainen joukkorahoitus ja joukkosijoitus Joukkorahoituskanavia Mm. Kickstarter, Indiegogo, Joukon Voima, Mesenaatti.me, Fellow Finance
Rahoitusmalleja maailmalta Maailmalla suosiotaan ovat kasvattaneet ns. vihreät rahastot, jotka tarjoavat rahoitusta energiansäästö ja uusiutuvan energian projekteihin Kiinteistölainoille on suunniteltu korkoluokitusta, joka perustuisi kiinteistön energialuokitukseen Mitä parempi energialuokitus kiinteistöllä olisi, sitä halvempaa lainaa sitä vastaan olisi mahdollista saada Pyritään houkuttelemaan kiinteistöjen omistajia energiatehokkuustoimenpiteisiin The Investor Confidence Project (IPC) kehittämässä energiansäästöä koskevaa standardisointia yhtenäistääkseen mittaamisen ja dokumentoinnin pyrkii kasvattamaan sijoittajien luottamusta energiansäästö hankkeisiin DE-riskin Energy Efficiency project (DEEP) ajaa myös energiansäästö koskevaa standardointia pyrkii vähentämään sijoittajien riskiä energiansäästö hankkeissa
Iin Micropolis Oy Piisilta 1, 91100 Ii Energia-assistentti Petri Leppänen petri.leppanen@micropolis.fi greenpolis.fi Tilaa ilmainen uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoa toiminnastamme ja ympäristöön liittyvistä asioista. Löydät meidät myös LinkedInistä Micropolis Greener for Growth