OULUN ENERGIA OY Ekovoimalaitos

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 101005794-001 23.8.2017 OULUN ENERGIA OY Ekovoimalaitos, Toiminnan olennainen muuttaminen

1 Sisältö 1 HAKEMUS KOSKIEN TOIMINNAN OLENNAISTA MUUTTAMISTA... 4 2 LUVAN HAKIJA... 5 3 LAITOS JA SEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ... 5 3.1 LAITOKSEN TIEDOT... 5 3.2 TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ... 5 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET, KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 7 4.1 LUVAT JA SOPIMUKSET... 7 4.2 KAAVOITUSTILANNE... 7 5 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ HAKEMUKSEN SISÄLLÖSTÄ... 9 6 SIJAINTIPAIKAN NAAPURIT SEKÄ MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET... 11 7 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU... 12 7.1 KALLIO- JA MAAPERÄ... 12 7.2 ILMANLAATU... 12 7.3 MUU YMPÄRISTÖ... 13 8 TIEDOT TUOTANNOSTA, TUOTANTOKAPASITEETISTA, PROSESSEISTA, LAITTEISTOISTA, RAKENTEISTA JA NIIDEN SIJAINNISTA... 14 8.1 VOIMALAITOKSEN YLEISKUVAUS... 14 8.2 MUUTOKSET PROSESSEISSA JA LAITTEISTOISSA EDELLISEN YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN... 17 8.3 SAVUKAASUJEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN... 17 8.4 ENERGIANTUOTANTO... 18 8.5 YHDYSKUNTAJÄTEVESILIETTEEN KUIVAUS JA POLTTO... 18 8.6 MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET ENERGIANTUOTANTOON... 19 9 POLTTOAINEET JA KEMIKAALIT... 20 9.1 POLTTOAINEET... 20 9.1.1 Käytettävät polttoaineet ja niiden laatu... 20 9.1.2 Polttoaineiden vastaanotto ja varastointi... 21 9.1.3 Polttoaineiden kulutus... 21 9.1.4 Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen... 22 9.1.5 Lisättävät polttoaineet... 23 9.2 KEMIKAALIT... 25 9.2.1 Kemikaalien käyttö... 25 9.2.2 Kemikaalien varastointi... 25 9.2.3 Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen... 25 9.2.4 Muutosten aiheuttamat vaikutukset kemikaaleihin... 26 10 VEDENHANKINTA, VESIEN KÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI... 26 10.1 VEDEN KÄYTTÖ... 26 10.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN... 26 10.3 JÄÄHDYTYSVEDET... 28 10.4 MUUTOKSET EDELLISEN YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN JÄLKEEN... 28 10.5 MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET VEDENKÄYTTÖÖN JA VIEMÄRÖINTIIN... 28 11 TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ... 29 11.1 MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 29 12 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 29 12.1 PÄÄSTÖT ILMAAN, PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN JA VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN... 29 12.1.1 Päästöt ilmaan... 29

12.1.2 Ilmapäästöjen vertailu raja-arvoihin... 31 12.1.3 Vaikutukset ilmanlaatuun... 32 12.1.4 Toimenpiteet ilmapäästöjen vähentämiseksi... 33 12.1.5 Muutosten aiheuttamat vaikutukset ilmapäästöihin... 33 12.2 PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN, PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN JA VAIKUTUKSET VESISTÖÖN... 35 12.2.1 Jätevesikuormitus... 35 12.2.2 Jäähdytysvesikuormitus vesistöön... 37 12.2.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 37 12.2.4 Toimenpiteet vesistökuormituksen vähentämiseksi... 37 12.2.5 Muutosten aiheuttamat vaikutukset vesistökuormitukseen... 37 12.3 MELU... 38 12.3.1 Ympäristövaikutuskyselyn tulokset melun osalta... 38 12.3.2 Melutarkkailun ja meluselvitysten tulokset... 38 12.3.3 Toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi... 39 12.3.4 Muutosten aiheuttamat vaikutukset meluun... 39 12.4 HAJU, PÖLY JA HYGIENIA... 39 12.4.1 Haju- ja pölytarkkailun tulokset... 39 12.4.2 Ympäristövaikutuskyselyn tulokset hajun osalta... 39 12.4.3 Toimenpiteet hajun ja pölypäästöjen vähentämiseksi... 40 12.4.4 Muutosten aiheuttamat vaikutukset haju- ja pölypäästöihin sekä hygieniaan... 40 13 TIEDOT JÄTTEISTÄ... 41 13.1 TOIMINNASSA SYNTYVIEN JÄTTEIDEN MÄÄRÄ, LAATU JA OMINAISUUDET... 41 13.1.1 Kattilatuhkat ja savukaasunpuhdistustuote... 41 13.1.2 Kuonat... 42 13.1.3 Muut jätteet... 42 13.1.4 Jätteiden laatu... 42 13.2 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN, KERÄÄMINEN JA KULJETTAMINEN... 43 13.3 TOTEUTETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS JÄTEMÄÄRIIN JA JÄTTEEN KÄSITTELYYN... 44 13.4 MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET JÄTTEISIIN... 46 14 YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET... 46 14.1 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN ARVOTTAMINEN SEKÄ VARAUTUMINEN ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN... 46 14.2 TAPAHTUNEET YMPÄRISTÖVAHINGOT JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ REKLAMAATIOT... 46 14.3 MUUTOSTEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET... 47 15 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA... 47 15.1 TAUSTA... 47 15.2 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN... 48 15.2.1 Rikkidioksidi... 48 15.2.2 Typenoksidit... 48 15.2.3 Hiukkaset... 48 15.2.4 Muut savukaasupäästöt... 48 15.3 MUUT BAT-TEKNIIKAT... 49 15.4 YHTEENVETO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA... 52 15.5 MUUTOSTEN VAIKUTUS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISEEN... 52 16 ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA... 52 17 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI... 53 18 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 54 18.1 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 54 18.1.1 Tarkkailusuunnitelma ja muutokset tarkkailussa... 54 18.1.2 Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittäminen... 54 18.2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU... 55 18.2.1 Ilmanlaadun tarkkailu... 55 18.2.2 Muu tarkkailu... 55 2

19 VAKUUDET... 55 19.1 JÄTTEEN KÄSITTELYTOIMINNALTA VAADITTU VAKUUS... 55 19.2 VAKUUS TOIMINNAN ALOITTAMISEKSI MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 55 20 LÄHTEET... 56 21 HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT... 56 3 Liitteet 1. Lupapäätökset 2. Hyväksymiskirjeet, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 3. Asemapiirros 4. Kiinteistörekisterikartat sekä luettelo naapurikiinteistöjen omistajista 5. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys 6. Ekovoimalaitoksen pääkaavio ja polttoaineen käsittelyjärjestelmän kaavio 7. Käyttöturvallisuustiedotteet, Amina ja Aminox 8. Kaaviokuva voimalaitoksen vesien keräilystä ja johtamisesta 9. Oulun Energia Oy Oulun Vesi Teollisuusjätevesisopimus 10. Ympäristönäkökohtien arvottaminen 11. Tarkkailuohjelma 12. Kaupparekisteriote 13. Laanilan ekovoimalaitoksen viemärikuva 14. Oulun Energia Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportit 2015-2016 15. Tekninen kuvaus yhdyskuntajätevesilietteen kuivauksesta ekovoimalaitoksella

1 HAKEMUS KOSKIEN TOIMINNAN OLENNAISTA MUUTTAMISTA 101005794-001 Oulun Energia Oy hakee tällä lupahakemuksella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa Laanilan ekovoimalaitoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Hakemus toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi koskee ensisijaisesti ympäristöluvan lupamääräystä 9 (polttoaineiden käyttö). Oulun Energia Oy:llä on voimassa oleva Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro PPO-2004-Y-7-111, 15.7.2004; muutos VHO 07/0442/1, 21.12.2007), joka koskee Laanilan jätteenpolttolaitoksen toimintaa (myöhemmin ekovoimalaitos). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksen mukaan poltettavan yhdyskuntajätteen sallittu enimmäismäärä oli 155 000 tonnia vuodessa (lupamääräys 9), mutta Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöksellään jätteen enimmäismäärän 130 000 tonniin vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vuonna 2013 hakijan esityksestä hyväksynyt jätepolttoainemäärän noston 150 000 tonniin vuodessa. Tällä hakemuksella Oulun Energia Oy esittää ekovoimalaitoksella poltettavan yhdyskuntajätteen enimmäismääräksi 175 000 tonnia vuodessa. Hakija esittää, että ekovoimalaitoksen ympäristölupaan lisätään myös jätevesilietteen kuivaus ja poltto ekovoimalaitoksella. Kyseessä on varautuminen pidemmällä tähtäimellä Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyyn. Lietteen vastaanoton ja polton aloittamista ekovoimalaitoksella ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa, mutta lietteenkäsittelyn tilanteen mahdollisesti muuttuessa tarvetta lietteen polttamiselle voi jatkossa tulla. Lisäksi poltettavaksi sallittujen jätejakeiden luetteloon esitetään lisättäväksi teollisuusalueella oleva penkkanoki. Ympäristöluvan myöntämisen ja laitoksen käyttöönoton jälkeen ekovoimalaitoksella on tehty myös joitakin muutoksia, jotka on kuvattu tässä hakemuksessa. 4 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ekovoimalaitoksen tehoa on erilaisten teknisten parannustoimenpiteiden ansiosta saatu parannettua ennakoitua paremmaksi, minkä lisäksi jätteen lämpöarvo on ollut arvioitua heikompi etenkin talvella. Tämä on johtanut jätepolttoaineen käytön kasvuun aiemmin ennakoidusta tasosta. Jätepolttoaineen vuotuinen käyttömäärä uhkaa ylittyä loppuvuonna 2017, ellei toiminnalle saada myönteistä päätöstä syksyn aikana. Ekovoimalaitoksen toiminnalla sekä jätevesilietteen kuivauksella ja poltolla ei tässä lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Lupapäätöksen täytäntöönpano-oikeuden noudattaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

5 2 LUVAN HAKIJA Oulun Energia Oy PL 116, 90101 Oulu Y-tunnus: 0989376-5 Yhteyshenkilö: Saara Drees saara.drees@oulunenergia.fi p. 050 3688308 Laskutusosoite: Oulun Energia Oy PL 5035 70701 Kuopio Verkkolaskuosoite/OTV-tunnus 003709893765 Operaattori Enfo Zender Oy, välittäjän tunnus 003714377140 Kaupparekisteriote (Liite 12) 3 LAITOS JA SEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ 3.1 Laitoksen tiedot Laanilan ekovoimalaitos sijaitsee Oulun kaupungin Takalaanilan kaupunginosassa. Osoitteessa Typpitie 1, 90620 OULU. Laitoksen vastuuhenkilö on Heikki Harju-Autti (heikki.harju-autti@oulunenergia.fi, p. 044 7033610) Laanilan ekovoimalaitoksella tuotetaan höyryä ja kaukolämpöä jätettä polttamalla. Laitoksen toimialatunnus on 35302 (teollisuutta palveleva lämmön ja kylmän erillistuotanto). Liitteessä 3 on esitetty Laanilan ekovoimalaitoksen alueen layout, jossa on esitetty rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeiden prosessien ja päästökohteiden sijainnit, mukaan lukien kaavaillut uudet toiminnot. 3.2 Tiedot kiinteistöistä Laanilan ekovoimalaitos sijaitsee Laanilan teollisuusalueella, joka sijaitsee Oulun kaupungin Takalaanilan kaupunginosassa. Laitosalue sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta koilliseen. Teollisuusalue sijoittuu Ruskontien, Raitotien, Kuusamontien (valtatie 20) ja Pohjantien (valtatie 4, E75) väliselle alueelle. Ekovoimalaitos sijoittuu kiinteistölle 564-64-3-8 (Kuva 3-1). Kiinteistön omistaa Oulun kaupunki, jolta Oulun Energia Oy on sen vuokrannut.

6 Ekovoimalaitos Kuva 3-1. Ekovoimalaitoksen sijainti. (kartta: liiteri.ymparisto.fi) Laanilan teollisuusalueella tuotetaan sellu- ja paperiteollisuuden kemikaaleja sekä teollisuuskemikaaleja. Alueella sijaitsee Taminco Finland Oy:n muurahaishappotehdas, Kemira Oyj:n vetyperoksidi- ja peretikkahappotehdas sekä Air Liquide Finland Oy:n kaasutehdas. Päätuotteita ovat vetyperoksidi ja muurahaishappo sekä näiden jatkojalosteet. Teollisuusalueella sijaitsevat myös Laanilan Voima Oy:n biovoimalaitos, Laanilan lämpökeskus ja kaukolämmön kalliovarasto. Laanilan teollisuuasalueen kuljetukset hoidetaan sekä rauta- että maanteitse. Laanilan teollisuusalueella on rautatie, joka erkanee VR:n pääraiteelta Tulliväylällä, Rautatiesillan pohjoispuolella. Laanilan teollisuusalueella sijaitsevien yritysten yhteystiedot: Taminco Finland Oy, Typpitie 1, 90620 Oulu. Jukka Haapalainen, Site Manager. Kemira Chemicals Oy, Typpitie, 90650 Oulu. Juha Kangastalo, Site Manager. Air Liquide Finland Oy, Typpitie 1, 90100 Oulu. Tommi Heikkinen, Manager. Laanilan Voima Oy, Typpitie, 90620 Oulu. Pekka Törmänen, toimitusjohtaja. Aquator Service Oy, Typpitie 1, 90620 Oulu. Jari Maijanen Admescope Oy, Typpitie 1, 90620 Oulu. Ari Tolonen OAT-Teollisuusautomaatiot Oy, Typpitie 1, 90620 Oulu. Jaakko Tähtinen Pharmatory Oy, Typpitie 1, 90620 Oulu. Jaana Karjalainen Jarpro Oy, Typpitie 1, 90620 Oulu. Jouko Hyvärinen Oulun Energia Oy Laanilan ekovoimalaitos, Typpitie 1, 90650 Oulu. Heikki Harju-Autti Lisäksi Oulun Energia Oy on hakenut ympäristölupaa uuden Laanilan yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnalle samalla kiinteistöllä. Kyseinen voimalaitos tulisi korvaamaan käyttöikänsä päähän tulevan Toppila 1:n tuotannon ja voimalaitoksen olisi määrä

tulla käyttöön vuoden 2020 syksyllä. Ympäristölupa- ja vesilain mukainen hakemus on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET, KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ 4.1 Luvat ja sopimukset Ekovoimalaitosta koskevat ympäristönsuojelulliset lupa- ja viranomaispäätökset: Ympäristölupa 15.7.2004 (Dnro PPO-2004-Y-7-111), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vaasan hallinto-oikeuden päätös 21.12.2007 (07/0442/1); muutettu seitsemää lupamääräystä ja poistettu kokonaan neljä lupamääräystä Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.4.2009 (taltionumero 831, diaarinumerot 220 ja 224/1/08); piti ennallaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 23.9.2013 (POPELY/231/07.00/2011); hyväksymiskirje vuosittain käytettävän jätteen enimmäismäärän nostosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.4.2017 (POPELY/2237/2015); Lausunto raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien kertamittausten harventamisesta Laanilan ekovoimalaitoksella Päätökset ovat lupahakemuksen liitteenä 1. Oulun Energia Oy ja Oulun Vesi liikelaitos ovat solmineet keskenään teollisuusjätevesisopimuksen (teollisuusjätevesien viemäriinjohtamislupa) jätevedenpuhdistamolle johdettavien, ekovoimalaitoksella syntyvien jätevesien osalta (liite 9). Jätevesiviemäriin ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien laadun ja niiden tarkkailun suhteen noudatetaan Valtioneuvoston asetuksia vesiympäristölle vaarallisista aineista (1022/2006) muutoksineen, ympäristönsuojelulakia (527/2014), ympäristönsuojeluasetusta (713/2014), sekä Oulun Vesi liikelaitoksen asettamia lupaehtoja. Osapuolten keskinäistä sopimusta tullaan päivittämään kuonansammuttimen vesien viemäriinjohtamisen osalta. Oulun Energia Oy ja Oulun Jätehuolto Oy ovat jätteen toimitussopimuksessa (1.2.2016) sopineet keskenään jätteen välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Sopimuksessa on määritelty mm. jätteen paalivaraston maksimikoko ja korvaukset välivarastoinnista. Oulun Energia Oy on solminut useiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa jätteen vastaanottosopimuksia, jotka määrittävät eri alueilta tulevan jätepolttoaineen määrät vuosittain, voimassa olevien ympäristölupaehtojen asettamien rajojen sisällä. 4.2 Kaavoitustilanne Sijaintipaikalla on voimassa ympäristöministeriön 20.12.1984 vahvistama asemakaava 564-1071 (Kuva 4-1). Asemakaavassa voimalaitosalue on kokonaisuudessaan merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Asemakaavamääräysten mukaan: aluetta koskeva tehokkuusluku e eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0.5 alueesta tai rakennusalasta saa käyttää 25 % rakentamiseen 7

8 rakennusalalle saa rakentaa kemiallista teollisuutta ja siihen liittyvää toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 80 metriä tontilla on varattava yksi autopaikka tontilla samanaikaisesti työskentelevää kolmea henkilöä varten. Kuva 4-1. Asemakaavoitettu alue (kuva: kartta.ouka.fi).

5 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ HAKEMUKSEN SISÄLLÖSTÄ 101005794-001 Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos otettiin käyttöön elokuussa 2012 Oulun Laanilan kaupunginosassa, Laanilan teollisuusalueella. Polttoaineteholtaan 53,0 MW:n laitos tuottaa kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon sekä höyryä käytettäväksi edelleen teollisuusalueella sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Ekovoimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Laanilan Voima Oy. Ekovoimalaitoksen toiminnalle on voimassa oleva ympäristölupa. Ekovoimalaitoksen arinakattilassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä ja prosessikaasua sekä käynnistys- ja varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Pääpolttoaineena käytettävää jätettä vastaanotetaan ekovoimalaitokselle pääosin Oulun Jätehuolto Oy:n toimialueelta (noin 60 %), osa Lapista (noin 35 %) ja pieni osa muualta Suomesta. Oulun alueelta tulevan jätteen mahdollinen välivarastointi tapahtuu Ruskon jätekeskuksessa, missä jäte tarvittaessa paalataan välivarastoinnin ajaksi. Osa maakunnista tulevasta jätteestä voidaan välivarastoida ekovoimalaitoksen revisioiden aikana siirtokuormausasemilla. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksynnän mukaisesti ekovoimalaitoksella voidaan tällä hetkellä hyödyntää jätettä energiaksi korkeintaan 150 000 tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen polttokapasiteettia ja tehoa on saatu vaiheittain nostettua erilaisin teknisin toimenpitein, mikä on mahdollistanut alkuperäistä mitoitusta suuremman jätemäärän polton. Viimeisin kapasiteetin nostotoimenpide tehtiin vuoden 2015 lopussa. Käynnissä on vielä tehonnostoprojekti polttoprosessin optimoinnin kautta. Vuosittain käytetyn jätepolttoaineen määrä ekovoimalaitoksen toiminnan alusta lähtien ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 5-1. Ekovoimalaitoksella poltetun jätteen määrät vuosittain. 9 Vuosi Energiana hyödynnetty jäte (tonnia/vuosi) 2012 95 510 2013 139 580 2014 131 152 2015 142 687 2016 151 920 Jätteenpoltossa syntyvät savukaasut puhdistetaan kalkilla, aktiivihiilellä ja pussisuodattimilla. Savukaasun hukkalämpöä otetaan talteen savukaasulauhduttimessa, hukkalämpö käytetään kaukolämpöverkostossa. Savukaasulauhduttimen lauhdevesi käsitellään voimalaitoksella, minkä jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Puhdistetut savukaasut johdetaan 90 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Savukaasujen puhdistus toimii pääsääntöisesti hyvin tehokkaasti ja ekovoimalaitoksen päästöt ilmaan ovat olleet selvästi raja-arvoja pienemmät. Jätteenpoltossa syntyy kuonaa ja tuhkaa yhteensä noin 20 prosenttia poltetun jätteen määrästä. Kuona toimitetaan käsiteltäväksi Ruskon jätekeskukseen. Kuonasta erotellut metallit toimitetaan teollisuudelle uudelleenkäytettäväksi ja seulottu kuona hyödynnetään pääosin maarakentamisessa. Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistuksessa erotettava aines toimitetaan sijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Ekovoimalaitoksella käytetään jäähdytysvetenä Oulujoesta otettavaa vettä. Jäähdytysvesi johdetaan lämmönvaihtimien jälkeen takaisin Oulujokeen viivästysaltaan kautta.

Jäähdytysvesistä aiheutuva kuormitus pintavesiin on vähäistä. Lisäksi laitoksen prosessivetenä käytetään Kemiran vesilaitokselta hankittavaa täyssuolapoistettua vettä. Oulun Veden verkostovettä käytetään muun muassa palovetenä ja sosiaalitiloissa. Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet käytetään kuonan jäähdytykseen. Käyttömääriltään merkittävimmät kemikaalit liittyvät savukaasujen puhdistukseen ja ne ovat poltettu kalkki, sammutettu kalkki, aktiivihiili ja ammoniakkivesi sekä savukaasulauhteen käsittelyssä käytettävät lipeä, natriumsulfidi ja natriumkloridi. 10 Hakemus toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi Oulun Energia hakee ympäristölupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle eli jätemäärän nostolle ja uusille jätepolttoainejakeille. Hakija esittää syntypaikkalajitellun yhdyskunta- ja teollisuusjätteen enimmäismääräksi 175 000 tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen tehon nousun, hyödynnettävän jätteen arvioitua heikomman lämpöarvon ja ylimääräisten välivarastojen purkamisen vuoksi jätepolttoaineen nykyinen sallittu enimmäismäärä uhkaa ylittyä vuoden 2017 lopussa. Hakijan näkemyksen mukaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella syntyvä jätemäärä on edelleen ennalta arvioitua suurempi, eikä jätteiden syntypaikkalajittelu ole tehostunut odotetulla tavalla. Tämän vuoksi yhdyskuntajätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätettä ohjautuu polttoon enemmän kuin ekovoimalaitoksella pystytään käsittelemään, mikä on yhtenä hakemuksen perusteena. Teollisuusalueella varastoituneena oleva penkkanoki (8 000 tonnia vuodessa) sekä kuivattu yhdyskuntajätevesiliete (n. 8 000 tonnia kuiva-ainetta vuodessa) esitetään myös lisättäväksi sallittujen jätepolttoaineiden listalle lupaehtoon 9, ja alkuperäisen ympäristölupapäätöksen (15.7.2004) mukaiset lietteenkuivausta koskevat lupaehdot (5 8) palautettavaksi muilta osin voimaan. Jätevesilietteen termisen kuivauksen ja polton lisääminen ympäristölupaan on varautumista pidemmällä tähtäimellä Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyyn. Jätevedenpuhdistamolta toimitettava linkokuivattu jätevesiliete kuivataan termisesti polttokosteuteen ekovoimalaitoksen yhteyteen rakennettavassa kuivauslaitoksessa, josta se syötetään suoraan kattilaan. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää hajua tai muita merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lietteen vastaanottohallin ilma imetään alipaineella kattilan palamisilmaksi, eikä lietettä varastoida rakennuksen sisällä sijaitsevassa vastaanottosiilossa pitkäaikaisesti. Hajukaasut johdetaan voimalaitoksen kattilaan ja kattilan lyhyiden seisakkien aikana aktiivihiilisuodattimen kautta ilmaan. Ekovoimalaitoksen pidemmän vuosiseisakin tai muiden seisakkien aikana lietettä ei laitoksella vastaanoteta varastoon. Lietteenkuivauksesta ei aiheudu merkittävää melua eikä sieltä johdeta päästöjä vesistöön.

6 SIJAINTIPAIKAN NAAPURIT SEKÄ MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET 101005794-001 Voimalaitos sijoittuu Laanilan teollisuusalueelle. Teollisuusalueen länsipuoleinen alue Ruskontien itäpuolella on pienteollisuusaluetta. Lähimmät asuinalueet ovat laitosalueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsevat Puolivälinkankaan ja Pyykösjärven asuinalueet sekä Kuusamontien molemmin puolin sijaitsevat Kynsilehdon, Hintan ja Laanilan asuinalueet. Lähiympäristössä on useita päiväkoteja ja kouluja eri asuinalueilla. Päiväkoteja sijaitsee mm. Hintassa ja Puolivälinkankaalla. Lähimmät oppilaitokset ovat Kuusamontien toisella puolella noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat Hintan koulu, Laanilan koulu ja lukio sekä Puolivälinkankaalla noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Paulaharjun koulu. Laitosaluetta lähin terveysasema, Myllyojan hyvinvointikeskus, sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueen ympäristössä sijaitsevien päiväkotien, oppilaitosten ja liikuntapaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 6-1. 11 Kuva 6-1. Päiväkotien, oppilaitosten, ulkoliikuntapaikkojen ja terveysasemien sijainti teollisuusalueen ympäristössä sekä pääasialliset kuljetusreitit voimalaitosalueelle (kuva raportista Åf-Consult Oy 2014). Ekovoimalaitoksen sijainti merkitty kuvaan vaaleanpunaisella soikiolla. Sijaintipaikan rajanaapurit ja lähialueen asuinkiinteistöt yhteystietoineen on esitetty liitteessä 4.

12 7 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU 7.1 Kallio- ja maaperä 7.2 Ilmanlaatu Voimalaitosalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys on laadittu maaliskuussa 2017. Raportti on liitteenä 5. Oulun ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuus ja energiantuotanto, liikenne sekä kaukokulkeuma ulkomailta ja muualta Suomesta. Ilmanlaatua mitataan Oulun keskustassa, Pyykösjärvellä ja Nokelassa sijaitsevilla mittausasemilla. Keskustassa mitataan typenoksidien, hiilimonoksidien, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Pyykösjärven mittauspisteessä mitataan typenoksidien, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuutta ja Nokelan mittauspisteessä rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia (Oulun seudun ympäristötoimi 2011 2016). Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet vähenivät Oulussa 1980-luvulla voimakkaasti ja pitoisuudet ovat olleet 1990-luvun alusta alkaen pieniä. Ilman rikkidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 250 µg/m 3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) ja vuorokausiohjearvo 80 µg/m 3 eivät ole ylittyneet kertaakaan vuosina 1991 2015. Teollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt aiheuttavat ajoittain hajuhaittaa, vaikka niiden pitoisuudet ulkoilmassa ovat vähäisiä (Oulun seudun ympäristötoimi 2011 2016). Ulkoilman typpidioksidipitoisuudet Oulussa ovat keskustassa ja Pyykösjärvellä tehtyjen mittausten mukaan hieman vähentyneet vuodesta 1991 lähtien. Pääsääntöisesti pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettujen ohjearvojen ja ohjearvot ylittyvät lähinnä epäpuhtauspitoisuuksien laimenemisen kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa. Ilman typpidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 150 µg/m 3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) on mittausten mukaan ylittynyt Oulun keskustassa vuonna 2010 tammikuussa. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi vuonna 2010 keskustassa sekä Pyykösjärvellä tammikuussa. Vuonna 2010 ohjearvojen ylittyminen oli seurausta Oulun seudulla tammikuussa kolmen päivän ajan vallinneesta voimakkaasta ja heikkotuulisesta inversiotilanteesta. Tällöin epäpuhtaudet, kuten liikenteen pakokaasut kertyvät alimpaan ilmakerrokseen ja ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Vuonna 2011 typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi Oulun keskustassa. Vuosina 2012 2015 ulkoilman typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja (Oulun seudun ympäristötoimi 2011 2016). Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle ulkoilmassa asetettu ohjearvo 70 µg/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo) ei ole ylittynyt Oulussa keskustassa eikä Pyykösjärvellä vuosina 2010 2015. Keväisin ulkoilman hiukkaspitoisuutta lisää yleensä katupöly. Pyykösjärven mittauspisteessä suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuorokausikeskiarvona olivat vuosina 2010 2015 välillä 24 43 µg/m 3 (Oulun seudun ympäristötoimi 2011 2016). Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraaliaineksesta. Vuodesta 2002 lähtien on Oulun keskustassa mitattu hengitettävistä hiukkasista erikseen pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuutta. Vuosina 2013 2015 pienhiukkasten vuosikeskiarvot Oulun keskustassa olivat 6,6 7,6

μg/m 3. Valtioneuvosto on asettanut ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 raja-arvon 25 µg/m 3 ulkoilman pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa on alittanut WHO:n suositteleman arvon sekä ilmanlaatuasetuksen mukaisen raja-arvon 25 µg/m 3 vuosina 2002 2015 (Oulun seudun ympäristötoimi 2011 2016). Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöjä muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena sekä liikenteessä että energiantuotannossa. Liikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat vähentyneet katalysaattorien yleistyttyä autoissa. Ilmanlaatuindeksin avulla arvioituna ilmanlaatu on ollut Oulun keskustassa vuosina 2010 2015 valtaosan ajasta hyvä. Ilmanlaatua heikensivät yleensä hengitettävien hiukkasten suuret pitoisuudet (Oulun seudun ympäristötoimi 2011 2016). 7.3 Muu ympäristö Ekovoimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä lähellä sijaitse suojelualueita. Ympäristöolosuhteissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jäähdytysvedet johdetaan koko Laanilan teollisuusalueelta samaan purkupaikkaan Oulujokeen. Oulujoen keskivirtaama on luokkaa 260 m 3 /s. Joen veden laatuun Laanilan teollisuusalueen jäähdytysvesillä on melko vähän vaikutusta. Jäähdytysvedet sekoittuvat tehokkaasti jokiveden kanssa. Lämpövaikutuksen johdosta purkualueella on ympärivuotisesti sulana pysyvä alue. 13

8 TIEDOT TUOTANNOSTA, TUOTANTOKAPASITEETISTA, PROSESSEISTA, LAITTEISTOISTA, RAKENTEISTA JA NIIDEN SIJAINNISTA 8.1 Voimalaitoksen yleiskuvaus Polttoaineteholtaan 57,0 MW:n ekovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon sekä höyryä käytettäväksi edelleen teollisuusalueella Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksella sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Ekovoimalaitoksella ei ole omaa sähköntuotantoa. Ekovoimalaitoksen prosessi on pääpiirteiltään esitetty kuvassa 8-1. Ekovoimalaitoksen tärkeimmät tekniset tiedot ovat: Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 19,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C Vuotuinen käyttöaika 8000 tuntia 14 Kuva 8-1. Ekovoimalaitoksen periaatekuva

Laanilan ekovoimalaitoksessa käytetään arinapolttotekniikkaa. Jätekattilassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä mekaanisesti lajiteltua jätettä. Polttoaine vastaanotetaan erillisessä vastaanottohallissa ja puretaan kuljetuskalustosta suoraan polttolaitoksen jätebunkkeriin, jonka tilavuus on noin 9000 m 3. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi vastaanottohalli ja jätebunkkeri ovat alipaineisia ja ilma sieltä imetään polttokattilaan palamisilmaksi. Jätepolttoainetta ei esikäsitellä voimalaitostontilla ennen polttoa. Jäte syötetään kahdella kahmarinosturilla mekaaniselle viistoarinalle. Arinalla jäte liikkuu eteenpäin. Arina on jaettu useampaan vyöhykkeeseen, josta ensimmäinen annostelee polttoaineen ja seuraavat kuivaavat ja sytyttävät polttoaineen. Sen jälkeen tapahtuu varsinainen palaminen ja viimeisellä vyöhykkeellä jäännöshiilen loppuun palaminen. Jäte palaa kattilassa mahdollisimman täydellisesti yli 850 C:n lämpötilassa. Jos tulipesän lämpötila laskee alle 850 asteen, sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa, käytetään prosessin tukipolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Kattilassa syntyvällä lämmöllä tuotetaan höyryä, joka kuumennetaan tulistuskattilassa Laanilan Voima Oy:n turbiinikäyttöön sopivaksi (515 Celsius-asteeseen). Tulistettu höyry pyörittää Laanilan Voiman höyryturbiinia ja sähköä tuottavaa generaattoria. Höyryä johdetaan teollisuusalueella myös kemian prosesseihin prosessihöyryksi. Tulistuskattilassa on yksi kaasu- / öljypoltin. Kattilan polttoaineteho on 5 MW ja sen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä sekä Taminco Finland Oy:n tehtaan ylijäävää prosessikaasua. Periaatekuva ekovoimalaitoksen energiantuotannosta ja sen liittymisestä Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen energiantuotantoon on esitetty kuvassa 8-2. Ekovoimalaitoksen pääkaavio on liitteenä 6. Liitteessä 14 on esitetty Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportit 2015 2016. Ekovoimalaitoksen kattilassa muodostuvat savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Savukaasut puhdistetaan puolikuivalla menetelmällä, kalkilla, aktiivihiilellä, pussisuodattimilla ja savukaasulauhduttimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan 90 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Savukaasulauhdevesi puhdistetaan ekovoimalaitoksella ja johdetaan sen jälkeen viemäriin ja edelleen Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Palamisprosessista jäävä palamaton aines eli kuona jäähdytetään voimalaitoksella veden avulla. Normaali ajotilanteessa osa kuonasammuttimen vedestä haihtuu kattilaan ja osa kulkeutuu kuonan mukana Ruskon kaatopaikalle. Muilta vesi kiertää laitoksen sisällä. Revisioissa ja muissa poikkeustilanteissa kuonansammuttimilta tuleva vesi viemäröidään jätevedenpuhdistamolle. Jäähdytetty kuona kuljetetaan käsiteltäväksi Ruskon jätekeskukseen. Kuonasta seulotaan erilleen hyödyntämiskelpoiset metallit. Jäljelle jäävästä kuonasta päätyy hyötykäyttöön maarakentamiseen suurin osa. Kattilatuhka sekä savukaasunpuhdistustuote toimitetaan Fortum Recycling and Waste Solutionsille, joka toimittaa materiaalit edelleen käsiteltäväksi ja sijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille. 15

16 Kuva 8-2. Periaatekuva ekovoimalaitoksen ja Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen energiantuotannosta.

17 8.2 Muutokset prosesseissa ja laitteistoissa edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Ekovoimalaitoksella on tehty seuraavia muutoksia ja kehittämistoimenpiteitä prosesseissa ja laitteistoissa: - Kattilan nimellistehoa on nostettu o Savukaasupuhaltimen teho on suurentunut o Primääri-ilman otto on lisääntynyt - Arinan jäähdytys on muutettu vesijäähdytyksestä ilmajäähdytteiseksi - Palamisen hallintaa on kehitetty vuonna 2016 Balance+-ohjelmistolla, millä edelleen nostettu polttotehoa - Ekovoimalaitoksen seisakkien aikana kuonansammuttimelta tulevat vedet sekä vesipiikkauksen vedet suodatetaan, neutraloidaan ja johdetaan jätevesiviemäriin - Savukaasulauhduttimen lauhdevesien käsittelyprosessi otettiin käyttöön laitoksen toiminnan alkaessa. ELY-keskukselta on saatu hyväksyntä asialle (liite 2), eikä se aiheuttanut ympäristöluvan muuttamista. Toiminnan alkuvaiheessa vuosina 2012 2013 savukaasulauhduttimen lauhdevesi pumpattiin puhdistuksen jälkeen kaukolämpöverkkoon lisävedeksi ja RO-laitteiden rejektivesi viemäröitiin Oulun Veden luvalla. Puhdistettu lauhde johdetaan nykyään kokonaisuudessaan Oulun kaupungin viemäriverkostoon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ekovoimalaitoksella tehtävän lauhteenkäsittelyn tehokkuutta on parannettu ja suunnitteilla on vielä prosessin tehostamistoimia. - Ammoniakkiveden toimitus laitokselle putkea pitkin (Taminco) on alkanut vuonna 2016. Lisäksi ammoniakkiveden autokuljetukset toimivat vielä rinnalla tarvittaessa. - Kattilavesikemikaalit ammoniakkivesi ja trinatriumfosfaatti on muutettu Aminapohjaisiin kemikaaleihin - Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet on kahdennettu vuoden 2016 alusta Liitteessä 2 on savukaasulauhduttimeen ja mittalaitteiden kahdentamiseen liittyvät ELY-keskuksen hyväksymiskirjeet. Ekovoimalaitoksella on lisäksi suunnitteilla ja selvityksessä seuraavia muutoksia ja parannustöitä: - Sähkösuodatuksen lisääminen savukaasupuhdistukseen ennen letkusuodattimia - Savukaasulauhteen esisuodatuksen lisääminen (rumpusuodatus) 8.3 Savukaasujen käsittely ja johtaminen Savukaasujen typenoksidipäästöjä vähennetään SNCR-menetelmällä eli ruiskuttamalla kattilan yläosaan ammoniakkivettä, minkä seurauksena typenoksidit muuttuvat typeksi ja vedeksi (SNCR = Selective Non-Catalytic Reduction). Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan täyssuolapoistettua vettä.

Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen, jossa savukaasuissa oleva kosteus tiivistyy nesteeksi ja jäähtyy noin 50 asteen lämpötilaan. Lauhduttimessa talteenotettu savukaasujen lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkon paluuveteen. Syntyvää lauhdevettä käytetään hyödyksi aiemmassa puhdistusvaiheessa savukaasujäähdyttimellä sekä poltetun kalkin sammuttamiseen ennen reaktiotilaa. Loput lauhteesta puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhdevesi johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 8.4 Energiantuotanto Ekovoimalaitoksella on tuotettu käyttöönottoa seuraavina vuosina noin 350 407 GWh höyryä vuodessa (Taulukko 8-1). Kaukolämmön tuotanto on vaihdellut tasolla 25 41 GWh/vuosi. Taulukko 8-1. Ekovoimalaitoksen vuosituotanto v. 2012 2016. Tuotettu energia GWh 2012 2013 2014 2015 2016 Korkeapaine- ja prosessihöyry 177,0 351,2 349,9 366,9 406,5 Kaukolämpö 32,0 26,3 24,6 39,5 41,3 18 8.5 Yhdyskuntajätevesilietteen kuivaus ja poltto Ekovoimalaitoksella on mahdollista polttaa tulevaisuudessa myös kuivattua jätevesilietettä. Lietteen kuivaus- ja polttoprosessi on samankaltainen kuin ekovoimalaitoksen alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa (13.1.2004) esitettiin. Lietteen polton suunnittelusta ekovoimalaitoksella kuitenkin luovuttiin hakemuksen vireillä ollessa Oulun kaupungin tehtyä toisen yrityksen kanssa sopimuksen lietteen käsittelystä, ja jätevesiliete jätettiin Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätöksestä kokonaan pois. Jatkossa on kuitenkin mahdollista, että lietteen kuivaus ja poltto ekovoimalaitoksella aloitettaisiin, mikäli lietteelle ei ole muuta hyödyntämistä tai loppukäsittelyä. Kyseessä on näin ollen varautuminen pidemmällä tähtäimellä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon jätevesilietteen käsittelyyn. Tällä hetkellä ei lähiaikoina ole näköpiirissä lietteenpolton aloittaminen ekovoimalaitoksella. Hakemuksessa on kuvattu lietteen vastaanoton, kuivauksen ja polton prosessit ja polttoaineen laatu yleisesti. Liitteenä 15 on tarkempi selvitys prosessin teknisistä vaihtoehdoista ja toteutustavasta, päästöjen vähentämistekniikoista ym. Mikäli lietteen kuivaus ja poltto myöhemmin aloitetaan ekovoimalaitoksella, laaditaan tämän pohjalta yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Tässä hakemuksessa ei ole tarkemmin tarkasteltu jätevesilietteen käsittelyyn mahdollisesti tulevia muutoksia jätevedenpuhdistamolla ja Oulun Veden vastuualueella, vaan käsitellään prosessia ekovoimalaitoksen päässä.

Lietteen terminen kuivaus tapahtuu ekovoimalaitoksella. Liete kuivataan ja pelletöidään, minkä jälkeen pelletit syötetään jätekattilaan. Pellettien lopullinen kuivaainepitoisuus määräytyy valittavasta kuivaustekniikasta, mutta kuiva-ainepitoisuus on vähintään noin 65 %. Kuivausprosessi on suunniteltu siten, että pellettejä ei tarvitse normaalitilanteessa varastoida ennen polttoprosessiin syöttämistä. Jätevesiliete tuodaan jätevedenpuhdistamolta ekovoimalaitokselle autoilla ja puretaan jätevesilietesäiliöön, joka sijaitsee voimalaitoksen sisällä omassa purkaushallissa. Säiliöstä liete syötetään kuljettimilla lietteen kuivainlaitokseen. Lietteen vastaanotto ja syöttö tapahtuu suljetussa tilassa, joka on alipaineistettu hajupäästöjen estämiseksi. Kuivattavan lietteen määrä on arviolta 100 tonnia vuorokaudessa, jolloin lietteen kuivauslaitoksen toiminta on luokiteltavissa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13f mukaiseksi toiminnaksi (esikäsittely polttoa varten). Ekovoimalaitoksen pääasiallinen toiminta on mainitun taulukon kohdan 13a mukaista. Liitteenä 15 olevassa selvityksessä on esitetty ympäristönsuojeluasetuksen 713/2014 3 :ssä vaaditut direktiivilaitosta koskevat lisätiedot lietteenkuivauslaitoksen osalta. 8.6 Muutosten aiheuttamat vaikutukset energiantuotantoon Ekovoimalaitoksen vuosituotanto jätejakeittain kappaleessa 9 kuvatut uudet jätejakeet (kuivattu jätevesiliete ja penkkanoki) mukaan lukien on taulukossa 8-2. Laskelmassa on oletettu penkkanoen ja jätevesilietteen määrän olevan maksimitasolla (8000 t/a), jolloin muun jätepolttoaineen yhteenlaskettu määrä olisi vajaat 159 000 tonnia vuodessa. Mikäli uusien jätejakeiden määrä on pienempi, muun jätepolttoaineen osuus laitoksen kokonaisenergiantuotannosta on vastaavasti suurempi. Laskennassa on otettu huomioon kattilan tehonnousua ja polttotehon nousua 5 % vuoden 2016 tasosta sekä käyntiajan piteneminen seisakkiaikojen lyhentymisen ansiosta. 19 Taulukko 8-2. Ekovoimalaitoksen vuosituotanto haettavalla maksimijätemäärällä jätejakeittain, uudet polttoainejakeet penkkanoki ja jätevesiliete mukaan lukien. Jätejakeiden arvioidut jakaumat tämänhetkiseen tietoon perustuen. Jätejakeet ja muut polttoaineet Yhdyskuntajäte (200199) Lajitteluareenan jäte (200199) Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) Teollisuusperäinen muovi (200139) Jätevedenpuhdistamon välppäjäte (190801) Penkkanoki (061303) Jätevesiliete (190805) Prosessikaasu Kevyt polttoöljy SUMMA Osuus laitoksen Jätteen / pa:n Tuotettu energia kokonaisenergian Määrä [t] energia [MWh] jakeittain [MWh] tuotannosta [%] 144 000 403 200 342 720 78,6 12 500 48 750 41 438 9,5 2 000 7 800 6 630 1,5 4 20 17 0,0 250 125 106 0,0 8 000 6 400 5 440 1,2 8 000 5 600 4 760 1,1 37 000 31 450 7,2 4 300 3 655 0,8 174 754 513 195 436 216 100,0

20 9 POLTTOAINEET JA KEMIKAALIT 9.1 Polttoaineet 9.1.1 Käytettävät polttoaineet ja niiden laatu Ekovoimalaitoksella käytettävät polttoaineet ja jäteperäisen polttoainejakeiden jätekoodit ovat taulukossa 9-1. Polttoaineena voidaan käyttää yhdyskunta- ja teollisuusjätteen (20 01 99) lisäksi kierrätyspuuta (17 02 01) sekä puhtaita jäteöljyjä (13 01 13 07). Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Pääosa jätepolttoaineesta kuuluu jäteluokkaan 20 01 99, mutta siinä on mukana pienempiä määriä myös mekaanisesti lajiteltua teollisuusjätettä (19 12 12, esim. kumi ja muovi autojen purkujätteestä sekä uretaani), jätevedenpuhdistuksen välppäjätettä (19 08 01), teollisuusperäistä muovia (20 01 39, kanisterijäte Kemiralta) sekä aiemmin myös mekaanisesti lajiteltua yhdyskuntajätettä Norjasta (19 12 10). Osa yhdyskuntajätteestä on kirjattu myös jätekoodilla 20 03 01 (sekalaiset yhdyskuntajätteet), josta on sittemmin ELY-keskuksen kanssa sovittu luovuttavan. Taulukko 9-1. Ekovoimalaitoksella käytettävät polttoaineet ja jäteperäisten polttoaineiden jätekoodit. Polttoaine Jätekattila: Syntypaikkalajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte Jätekoodit 20 01 99 Kierrätyspuu 17 02 01 Mekaanisesti lajiteltu jäte 19 12 12 Välppäjäte 19 08 01 Teollisuusperäinen muovi 20 01 39 Mekaanisesti lajiteltu jäte 19 12 10 Kevyt polttoöljy Tulistuskattila: Kevyt polttoöljy Biokaasu Prosessikaasu Jätepolttoaineen laatu vaikuttaa palamisprosessin tehokkuuteen ja koko voimalaitoksen toimintaan. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jätekappaleista. Etenkin ekovoimalaitoksen toiminnan alkuvaiheessa vuonna 2012 laitos jouduttiin ajamaan muutamia kertoja alas isojen metallijakeiden tai pienmetallin aiheuttaman tukkeuman tai kuonakuljettimien vaurioiden vuoksi. Isoja kappaleita varten ekovoimalaitoksella on murskain, jonka läpi kappaleet voidaan tarvittaessa ajaa. Laitokselle tuleva jäte punnitaan Kemiran ajoneuvovaa alla ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä polttoainetietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta tehdään jätteen laadun-

tarkkailua pistokokeina. Kerran kuukaudessa otettavissa näytteissä tutkitaan satunnaisen jäte-erän sisältö. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraan kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Yhteistyö jätetoimittajien kanssa parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää sitä kautta jätteen polton häiriöitä. 9.1.2 Polttoaineiden vastaanotto ja varastointi Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Jätepolttoaineita ei välivarastoida tai esikäsitellä ekovoimalaitoksen alueella, vaan ne kuljetetaan jätetoimittajilta tai Ruskon jätekeskuksen välivarastosta ekovoimalaitoksen jätebunkkeriin. Oulun Energia Oy:llä ja Oulun Jätehuolto Oy:llä on voimassa oleva sopimus jätteiden välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Sopimuksen mukaan jätteen paalivaraston koko on enintään 15 000 tonnia, ellei osapuolten kesken erikseen muuta sovita. Lisäksi tarvittaessa Oulun Energialla on mahdollisuus kustannuksellaan rakentaa päällystetty alue irtojätteen lyhytaikaista (enintään 2 viikkoa) varastointia varten. Jätteen välivarastointi Ruskossa tapahtuu Oulun Jätehuollon ympäristöluvan puitteissa. Oulun Energia on sopinut lisäksi LARE-jätteen välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Vuonna 2016 muuttuneen jätelainsäädännön takia jätettä jouduttiin myös varastoimaan paljon paaleihin ja välillä irtonaisena Ruskon jätekeskukseen, vaikka jätettä myös vastaanotettiin ekovoimalaitoksella ennätysmäärä. Seisakkien aikana jätteet paalataan Oulun Energian toimesta Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Oulun Energian tavoitteena on, että huoltoseisakkien aikana paalattu tai varastoitu jäte on tuotu ekovoimalaitokselle polttoon seuraavaan huoltoseisakkiin mennessä. Tavoitteena on myös laitoksella tehtävien kehittämistoimien myötä pidentää seisakkien väliä, jolloin jätteen paalaus- ja välivarastointitarve vähenevät. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kahmareilla kattilaan. Jätebunkkerin tilavuus on noin 9000 m 3. Bunkkerista ja jätteen vastaanottohallista imetään kattilaan palamisilmaa, joten tila on alipaineistettu ulos kulkeutuvien hajupäästöjen ehkäisemiseksi. 9.1.3 Polttoaineiden kulutus Vuotuiset jätteenpolttomäärät laitoksen käyttöönotosta lähtien on esitetty taulukossa 9-2 ja muiden polttoaineiden määrät taulukossa 9-3. Taulukko 9-2. Energiana hyödynnetyn jätteen määrä vuosittain. Jätemäärät (t/a) 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä 95 510 139 580 131 152 142 687 151 920 21

Taulukko 9-3. Ekovoimalaitoksella käytetyt tukipolttoaineet vuosina 2012 2016. 101005794-001 22 Käytetty polttoaine GWh 2012 2013 2014 2015 2016 Kevyt polttoöljy 15,3 5,3 2,8 5,7 4,3 Prosessikaasu 14,8 33,8 29,3 27,6 35,1 9.1.4 Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Jätepolttoaineen käyttömäärät ovat kasvaneet ennakoidusta tasosta ekovoimalaitoksen toiminnan aikana. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen sallittu jätemäärä on 130 000 tonnia vuodessa, mutta vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyi jätemäärän noston 150 000 tonniin vuodessa sillä ehdolla, että asia käsitellään seuraavan luvantarkistuksen yhteydessä (liite 1). Vuonna 2016 ekovoimalaitoksella vastaanotettiin ennätysmäärä jätettä. Loppuvuonna 2016 ekovoimalaitoksella vuotuinen jätteenpolttomäärä 150 000 tonnia voitiin viranomaisen hyväksynnällä lievästi ylittää. Ekovoimalaitoksella tehtyjen teknisten muutos- ja kehitystoimenpiteiden myötä voimalaitoksen tehoa on saatu parannettua alkuperäistä mitoitustasoa paremmaksi (polttoaineteho 47 53 MW), mikä on teknisesti mahdollistanut suuremman jätemäärän vastaanoton laitoksella. Tämän lisäksi vastaanotetun jätepolttoaineen lämpöarvo on ollut arvioitua heikompi etenkin talvella, sillä jätteessä on laaduntarkkailun perusteella vielä mukana runsaasti aineksia, jotka olisivat materiaalina hyödyntämiskelpoisia. Aikaisemmissa jätemäärien kehitysennusteissa on oletettu, että syntypaikkalajittelu toimii tehokkaammin. Yhdyskuntajätettä ja etenkin kaupan ja teollisuuden jätettä ohjautuisi ekovoimalaitokselle polttoon enemmän kuin laitoksella pystytään käsittelemään. Oulun Energia Oy on vähentänyt vuonna 2017 teollisuusjätteen vastaanottoa, koska syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ekovoimalaitoksella halutaan varmistaa. Valtioneuvoston asetuksen 331/2013 perusteella jätettä, jonka orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus on yli 10 %, ei saa sijoittaa kaatopaikalle 1.1.2016 lähtien. Muun muassa tämän asetuksen johdosta on tullut tarve käsitellä uusia jätejakeita ekovoimalaitoksella ja ekovoimalaitoksen jätemäärän ennakoidaan nousevan vielä nykytasosta. Ympäristölupapäätöksen mukainen jätekoodi pääpolttoaineelle on yhdyskunta- ja teollisuusjäte 20 01 99. Ekovoimalaitoksen toiminnan vakiinnuttua teollisuudesta tulevat erilliskuormat on syksystä 2013 lähtien kirjattu kyseisen jäteluokan mukaisella jätekoodilla, ja kirjanpidon tarkentumisen johdosta jätepolttoaineeseen on tullut mukaan useampia jätekoodeja. Asiasta on sovittu ekovoimalaitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä ELYkeskuksen kanssa sähköpostitse sekä vuositarkastuksessa. Lisätyt jätekoodit ovat 19 12 12 (mekaanisesti lajiteltu jäte), 19 08 01 (jätevedenpuhdistamon välppäjäte) ja 20 01 39 (teollisuusperäinen muovi). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymiskirje (14.10.2015) välppäjätteen käytöstä ekovoimalaitoksella on hakemuksen liitteessä 2. Vuosina 2013 2014 on myös osa yhdyskuntajätteestä kirjattu koodilla 20 03 01, vaikka jätteen laatu on ollut luokkaa 20 01 99 vastaava.

23 9.1.5 Lisättävät polttoaineet Seuraavissa kappaleissa kuvatut, lisättävät polttoaineet on mahdollista tulevaisuudessa ottaa ekovoimalaitokselle polttoon siinä tapauksessa, jos yhdyskuntajätteen polttoon ohjautuva määrä laskee. Eli ekovoimalaitoksella käsitellään ensisijaisesti syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. 9.1.5.1 Penkkanoki Laanilan teollisuusalueella on varastoituna Kemiran tehtaalla kaasutuksessa syntynyttä ja teollisuusalueelle varastoitua nokea (penkkanoki). Penkkanokea on varastoituna tällä hetkellä arviolta 300 000 400 000 m 3. Nokea on läjitettynä tehtaalla kahdelle nokivesialtaalle ja lisäksi kuudelle muulle alueelle, jotka sijaitsevat nokialtaiden 1 3 läheisyydessä. Nokea on poltettu Kemiran Oulun tehtaan ja Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksilla ja polttoa on tarkoitus jatkaa Oulun Energian uudella voimalaitoksella, jonka ympäristölupahakemus on vireillä. Tavoitteena on nostaa poltettavan noen määrää ja saada noki poltetuksi 20 vuoden kuluessa. Penkkanoen polttaminen on mahdollista myös ekovoimalaitoksella. Arvioitu ekovoimalaitoksella poltettavan penkkanoen määrä on enintään noin 8 000 tonnia vuosittain. Penkkanokea poltettaisiin vuosittain korkeintaan määrä, jolla hakemuksen mukainen polttoaineiden maksimimäärä ei ylity. Painekaasutuksessa syntyvän noen ominaisuuksiin vaikuttavat mm. kaasutusolosuhteet ja kaasutettavan polttoöljyn laatu. Painekaasutusnoki on helposti palava aine, jonka lämpöarvo riippuu noen kosteus- ja tuhkapitoisuudesta. Läjitetyn noen ominaisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti läjityksessä nokeen sekoittuneet aineosat ja kosteuspitoisuus. Kosteuspitoisuuden vaihtelu johtuu läjitysajankohdasta ja ympäristön olosuhteista (sijainti kasassa, pintavedet, vuodenaika). Palamaton aines (kaasutukselta tulevassa noessa olevan tuhkan lisäksi) on pääasiassa läjitysalueen peittämiseen käytettyjä maa-aineksia (esim. kiviä ja hiekkaa). Taulukossa 9-4 on esitetty penkkanoen keskimääräiset laatutiedot. Taulukko 9-4. Penkkanoen keskimääräiset laatutiedot. Penkkanoki Lämpöarvo (MJ/kg): Keskiarvo Vaihteluväli LHV (kuiva) 11,4 LHV (saapumistila) 3,1 1,7-6,6 Polttoaineanalyysi: Kosteus, w t-% 60 70-35 Kuiva-aine % 40 30-65 Tuhka, w t-% (kuiva) 65 90-30 Hiili, w t-% (kuiva) 31 Vety, w t-% (kuiva) 1 Happi, w t-% (kuiva) 2,8 Typpi, w t-% (kuiva) 0,6 Rikki, w t-% (kuiva) 0,3 Kloori, w t-% (kuiva) 0,01 Fluori, w t-% (kuiva) 0,02