LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2018/1 Dnro PSAVI/1393/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2018/1 Dnro PSAVI/1393/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Laanilan ekovoimalaitoksen ja jätevesilietteen kuivauslaitoksen ympäristölupa, Oulu LUVAN HAKIJA Oulun Energia Oy PL Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 6 LAITOS JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Haetut muutokset toimintaan... 9 Prosessit Yleiskuvaus Savukaasujen käsittely ja johtaminen Yhdyskuntajätevesilietteen kuivaus ja poltto Muutokset prosesseissa ja laitteistoissa edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Energiantuotanto Haettujen muutosten vaikutukset energiantuotantoon Polttoaineet ja kemikaalit Käytettävät jätepolttoaineet ja niiden laatu Jätepolttoaineiden vastaanotto ja varastointi Jäte- ja muiden polttoaineiden kulutus Muutokset jätepolttoaineissa edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Lisättävät polttoaineet Kemikaalit Vedenhankinta, -käyttö ja viemäröinti Veden käyttö Jätevesien käsittely ja johtaminen Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Haettavien muutosten vaikutukset vedenkäyttöön ja viemäröintiin Liikennejärjestelyt Haettujen muutosten vaikutukset liikennejärjestelyihin YMPÄRISTÖKUORMITUS JA NIIDEN VAIKUTUS Päästöt ilmaan, päästöjen vähentäminen ja vaikutukset ilmanlaatuun Savukaasupäästöt ilmaan Muut päästöt ilmaan Savukaasupäästöjen vertailu raja-arvoihin Vaikutukset ilmanlaatuun Toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ilmaan Haettujen muutosten vaikutukset päästöihin ilmaan Päästöt pintavesiin ja viemäriin, päästöjen vähentäminen ja vaikutukset vesistössä Jätevesikuormitus Jäähdytysvesikuormitus vesistöön Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toimenpiteet vesistökuormituksen vähentämiseksi Haettujen muutosten vaikutukset vesistökuormitukseen Melu ja sen vaikutukset Melun lähteet Ympäristövaikutuskyselyn tulokset melun osalta Melutarkkailun ja meluselvitysten kyselyt Toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi Haettujen muutosten vaikutukset meluun... 38

3 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Kattilatuhkat ja savukaasunpuhdistustuote Kuonat Muut jätteet Jätteiden laatu Jätteiden hyödyntäminen, kerääminen ja kuljettaminen Toteutettujen muutosten vaikutus jätemääriin ja jätteen käsittelyyn Haettujen muutosten vaikutukset jätteisiin PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Tausta Savukaasupäästöjen vähentäminen Muut BAT-tekniikat Yhteenveto parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Haettujen muutosten vaikutus parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja ympäristö Ilmasto ja ilman laatu Kallio- ja maaperä Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Muu ympäristö Pohjavesialueet TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Automaatiojärjestelmä Polttoaineiden määrän ja laadun tarkkailu Kattilan käytön ja palamisen seuranta Savukaasujen puhdistinlaitteiden toiminnan tarkkailu Savukaasulauhduttimen toiminnan tarkkailu Veden käyttö Päästötarkkailu Savukaasupäästöjen tarkkailu Jäte- ja jäähdytysvedet Kiinteät jätteet ja jätekirjanpito Kemikaalit Vaikutustarkkailu Ilmanlaadun tarkkailu Melu Haju Tarkkailun laadunvarmistus Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuuden arviointi (QAL 1) Asennuksen laadunvarmennus (QAL 2) Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus (QAL 3) Vuosittainen valvonta (AST) Poikkeamat ja häiriötilanteet Käytön häiriöt Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Savukaasulauhdutin Melu Kemikaali- ja öljyvuodot

4 Haju Huolto ja kunnossapito Savukaasupäästöjen mittalaitteet Puhdistusjärjestelmät Kirjanpito ja raportointi Tietojen tallentaminen Kuukausiraportointi Tarkkailun vuosiraportointi Muutoksista ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittäminen POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristönäkökohtien arvottaminen sekä varautuminen onnettomuus- ja häiriötilanteisiin Tapahtuneet ympäristövahingot ja poikkeus- ja häiriötilanteet sekä reklamaatiot Muutosten aiheuttamat vaikutukset HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Neuvottelu A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesilietteen kuivauslaitoksen suunnittelu ja rakentaminen Jäte- ja muut polttoaineet Jätepolttoaineiden kuljetus, käsittely ja varastointi Poltto-olosuhteet Jätteenpolttoyksikön polttimet ja jätteen syöttö Päästöt ilmaan ja melu Päästöt pintavesiin, viemäriin ja maaperään Melu Nestemäisten kemikaalien käsittely ja varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen käyttö ja hoito Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vakuus OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsiteltävä lupa-asia Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Aiempi ympäristölupa Pilaantumisen vaara Sijoituspaikka

5 YVA:n huomioon ottaminen Paras käyttökelpoinen tekniikka Jätehuoltosuunnitelman huomioon ottaminen Lupaharkinnan lopputulema Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräysten yksilöidyt perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Korvattava päätös Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuus Perustelut toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU

6 6 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Oulun Energia Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristölupaa Laanilan ekovoimalaitoksen yhteyteen rakennettavalle jätevesilietteen kuivauslaitokselle ja ekovoimalaitoksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Hakija on lisäksi pyytänyt ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LAITOS JA SEN SIJAINTI Oulun Energia Oy:n polttoaineteholtaan 53,0 MW:n jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä Oulun Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon sekä höyryä käytettäväksi edelleen teollisuusalueella sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Ekovoimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Laanilan Voima Oy. Laanilan ekovoimalaitos sijaitsee Oulun kaupungin Takalaanilan kaupunginosassa Laanilan teollisuusalueella kiinteistöllä Kiinteistön omistaa Oulun kaupunki, jolta Oulun Energia Oy on sen vuokrannut. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 27, liite 1 taulukko 1 kohdat 13 a) ja f) Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 luku 1 1 momentti TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään Dnro PPO-2004-Y myöntänyt Oulun Energialle ympäristöluvan Kemiran tehdasalueelle sijoitettavan jätettä polttoaineena käyttävän energiantuotantolaitoksen (rinnakkaispolttolaitos) ja siihen liittyvän jätevesilietteen kuivauslaitoksen toiminnalle.

7 7 Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0442/1 valitukset osaksi hyväksyen muuttanut ympäristökeskuksen päätöstä siten, että ympäristölupa myönnetään Kemiran tehdasalueelle sijoitettavan jätettä polttoaineena käyttävän jätteenpolttolaitoksen toiminnalle ja hylännyt hakemuksen jätevesilietteen kuivauslaitoksen osalta sekä muuttanut seitsemää lupamääräystä ja poistanut neljä lupamääräystä. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (taltionumero 831) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset eikä ole muuttanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Vaasan-hallinto-oikeuden poistamat neljä lupamääräystä koskivat jätevesilietteen kuivauslaitosta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antamallaan päätöksellä POPELY/231/07.00/2011 todennut, että Laanilan ekovoimalaitokselle rakennettava savukaasulauhdutuslaitoksen rakentaminen ja lauhteiden käsittely eivät edellytä Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan muutosta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antamallaan päätöksellä POPELY/231/07.00/2011 Oulun Energian esityksen mukaisesti hyväksynyt jätteenpolttolaitoksessa käytettävien ympäristöluvan mukaisten jätteiden määrän nostamisen tonniin vuodessa siihen saakka, kunnes laitos saa uuden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antamallaan päätöksellä POPELY/2237/2015 Oulun Energia Oy:n esityksen mukaisesti hyväksynyt Laanilan ekovoimalaitoksessa poltettavaksi jätteeksi välpejätteen ( ). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antamallaan päätöksellä POPELY/2237/2015 hyväksynyt Laanilan ekovoimalaitoksen ilmapäästöjen jatkuvatoimisen mittaamisen kahdentamisen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antamallaan päätöksellä POPELY/2237/2015 hylännyt Oulun Energian esityksen raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien kertamittausten harventamisesta. Oulun Energia Oy ja Oulun Vesi -liikelaitos ovat solmineet keskenään teollisuusjätevesisopimuksen (teollisuusjätevesien viemäriinjohtamislupa) jätevedenpuhdistamolle johdettavien, ekovoimalaitoksella syntyvien jätevesien osalta. Sopimusta tullaan päivittämään kuonansammuttimen vesien viemäriin johtamisen osalta. Oulun Energia Oy ja Oulun Jätehuolto Oy ovat jätteen toimitussopimuksessa ( ) sopineet keskenään jätteen välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Sopimuksessa on määritelty mm. jätteen paalivaraston maksimikoko ja korvaukset välivarastoinnista.

8 8 Oulun Energia Oy on solminut useiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa jätteen vastaanottosopimuksia, jotka määrittävät eri alueilta tulevan jätepolttoaineen määrät vuosittain voimassa olevien ympäristölupaehtojen asettamien rajojen sisällä. Ekovoimalaitoksen sijaintipaikalla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Asemakaavassa voimalaitosalue on kokonaisuudessaan merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Asemakaavamääräysten mukaan - aluetta koskeva tehokkuusluku e eli kerrosalan suhde tontin pintaalaan on 0.5, - alueesta tai rakennusalasta saa käyttää 25 % rakentamiseen, - rakennusalalle saa rakentaa kemiallista teollisuutta ja siihen liittyvää toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 80 metriä ja - tontilla on varattava yksi autopaikka tontilla samanaikaisesti työskentelevää kolmea henkilöä varten. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Polttoaineteholtaan 53,0 MW:n ekovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon sekä höyryä käytettäväksi edelleen teollisuusalueella Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksella sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Ekovoimalaitoksella ei ole omaa sähköntuotantoa. Ekovoimalaitoksen vuotuinen käyttöaika on tuntia. Ekovoimalaitoksen arinakattilassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä ja prosessikaasua sekä käynnistys- ja varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Pääpolttoaineena käytettävää jätettä vastaanotetaan ekovoimalaitokselle pääosin Oulun Jätehuolto Oy:n toimialueelta (noin 60 %), osa Lapista (noin 35 %) ja pieni osa muualta Suomesta. Oulun alueelta tulevan jätteen mahdollinen välivarastointi tapahtuu Ruskon jätekeskuksessa, missä jäte tarvittaessa paalataan välivarastoinnin ajaksi. Osa maakunnista tulevasta jätteestä voidaan välivarastoida ekovoimalaitoksen revisioiden aikana siirtokuormausasemilla. Laitos on mitoitettu tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksynnän mukaisesti ekovoimalaitoksella voidaan tällä hetkellä hyödyntää jätettä energiaksi korkeintaan tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen polttokapasiteettia ja tehoa on saatu vaiheittain nostettua erilaisin teknisin toimenpitein, mikä on mahdollistanut alkuperäistä mitoitusta suuremman jätemäärän polton. Viimeisin kapasiteetin nostotoimenpide tehtiin vuoden 2015 lopussa. Käynnissä on vielä tehonnostoprojekti polttoprosessin optimoinnin kautta.

9 9 Jätteenpoltossa syntyvät savukaasut puhdistetaan kalkilla, aktiivihiilellä ja pussisuodattimilla. Savukaasun hukkalämpöä otetaan talteen savukaasulauhduttimessa, hukkalämpö käytetään kaukolämpöverkostossa. Savukaasulauhduttimen lauhdevesi käsitellään voimalaitoksella, minkä jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Puhdistetut savukaasut johdetaan 90 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Savukaasujen puhdistus toimii pääsääntöisesti hyvin tehokkaasti ja ekovoimalaitoksen päästöt ilmaan ovat olleet selvästi raja-arvoja pienemmät. Jätteenpoltossa syntyy kuonaa ja tuhkaa yhteensä noin 20 prosenttia poltetun jätteen määrästä. Kuona toimitetaan käsiteltäväksi Ruskon jätekeskukseen. Kuonasta erotellut metallit toimitetaan teollisuudelle uudelleenkäytettäväksi ja seulottu kuona hyödynnetään pääosin maarakentamisessa. Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistuksessa erotettava aines toimitetaan sijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Ekovoimalaitoksella käytetään jäähdytysvetenä Oulujoesta otettavaa vettä. Jäähdytysvesi johdetaan lämmönvaihtimien jälkeen takaisin Oulujokeen viivästysaltaan kautta. Jäähdytysvesistä aiheutuva kuormitus pintavesiin on vähäistä. Lisäksi laitoksen prosessivetenä käytetään Kemiran vesilaitokselta hankittavaa täyssuolapoistettua vettä. Verkostovettä käytetään muun muassa palovetenä ja sosiaalitiloissa. Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet käytetään kuonan jäähdytykseen. Käyttömääriltään merkittävimmät kemikaalit liittyvät savukaasujen puhdistukseen ja ne ovat poltettu kalkki, sammutettu kalkki, aktiivihiili ja ammoniakkivesi sekä savukaasulauhteen käsittelyssä käytettävät lipeä, natriumsulfidi ja natriumkloridi. Haetut muutokset toimintaan Oulun Energia Oy hakee ympäristölupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle koskien poltettavan jätemäärän nostoa ja uusia jätepolttoainejakeita. Hakija on esittänyt ekovoimalaitoksella poltettavan syntypaikkalajitellun yhdyskunta- ja teollisuusjätteen enimmäismääräksi tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen tehon nousun, hyödynnettävän jätteen arvioitua heikomman lämpöarvon ja ylimääräisten välivarastojen purkamisen vuoksi jätepolttoaineen nykyinen sallittu enimmäismäärä uhkaa ylittyä vuoden 2017 lopussa. Hakijan näkemyksen mukaan Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntien alueella syntyvä jätemäärä on edelleen ennalta arvioitua suurempi, eikä jätteiden syntypaikkalajittelu ole tehostunut odotetulla tavalla. Tämän vuoksi yhdyskuntajätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätettä ohjautuu polttoon enemmän kuin ekovoimalaitoksella pystytään käsittelemään, mikä on yhtenä hakemuksen perusteena. Lisäksi hakija on esittänyt, että lupaehtoon 9 sallittujen jätepolttoaineiden listalle lisätään teollisuusalueella varastoituneena oleva penkkanoki (8 000 tonnia vuodessa) ( ), kuivattu yhdyskuntajätevesiliete

10 10 (noin tonnia kuiva-ainetta vuodessa) ( ) ja jätteiden mekaanisessa lajittelussa syntyvä puu, joka ei sisällä vaarallisia aineita ( ). Hakija on aluehallintovirastoon toimittamissaan täydennyksissä esittänyt, että sallittujen jätepolttoaineiden listalle lisätään myös tehdasalueella sijaitsevalla kemiantehtaalla muodostuva linkonoki ja sen seassa viskositeetin alentamiseksi käytettävä raskas polttoöljy (3 500 tonnia vuodessa, josta raskasta polttoöljyä noin 350 tonnia vuodessa). Jätteenpolttolaitoksella käytettäviä polttoaineita koskeva nykyinen lupamääräys kuuluu seuraavasti: 9. Jätteenpolttolaitoksen polttoaineteho saa olla korkeintaan 70 MW. Kattilassa saa käyttää seuraavia lajiteltuja jäteperäisiä polttoaineita: Poltettavat jäteöljyt eivät saa sisältää muuta jätettä tai ainetta siinä määrin ja sellaisin pitoisuuksin, että siitä voi aiheutua vaaraa terveydelle tai ympäristölle, eikä polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai polykloorattuja terfenyylejä (PCT) enemmän kuin 10 mg/kg ja niiden lämpöarvon on oltava vähintään 30 MJ/kg. Lupamääräyksen 26 mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä menettelyt jäteöljyn ominaisuuksien selvittämiseksi. Tulistuskattilassa saa käyttää polttoaineina raskasta polttoöljyä, biokaasua ja Kemira Oyj:n prosesseissa syntyviä kaasuja. Tulistuskattilassa ei saa polttaa jäteöljyä. Alkuperäisen ympäristölupapäätöksen mukaiset lietteenkuivausta koskevat lupaehdot (5 8) esitetään palautettavaksi muilta osin voimaan. Jätevesilietteen termisen kuivauksen ja polton lisääminen ympäristölupaan on varautumista pidemmällä tähtäimellä Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyyn. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Oulun Energialle myöntämän ympäristölupapäätöksen Dnro PPO-2004-Y lietteen kuivausta koskevat lupamääräykset 5 8 ovat seuraavat: 5. Kuivauslaitoksessa toteutettavaksi aiotusta tekniikasta ja laitteistosta sekä poistokaasujen käsittelystä on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen laitteistojen lopullista valintaa. Valittujen menetelmien on edustettava parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, mistä suunnitelmassa on annettava selvitys. Suunnitelmassa on myös esitettävä päästökorkeus aktiivihiilikäsittelystä johdettaville poistokaasuille ja perustelut päästökorkeu-

11 11 den riittävyydelle. Ympäristökeskus voi antaa suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kuivausta koskevia tarkempia lupamääräyksiä. (YSL 43, 55, JäteL 6, JäteA 8 ) 6. Laitoksella saa kuivata Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä korkeintaan tonnia vuodessa, josta kuiva-ainetta on noin tonnia vuodessa. (YSL 7, 8, 43 ja 45, JäteL 4 ja 6, JäteA 8, NaapL 17 ) 7. Kuivauslaitokselta ja kuivausprosessista sekä säiliöiden ja siilojen tuuletuksista tuleva poistoilma on johdettava poltettavaksi jätteenpolttokattilassa aina jätteenpolttokattilan ollessa käynnissä. Jätteenpolttolaitoksen seisokkien aikana kaasut on käsiteltävä aktiivihiilisuodattimella tai vähintään yhtä tehokkaalla menetelmällä. Jos kuivauslaitoksen toiminnasta aiheutuu hajuhaittaa tilanteissa, joissa kaasuja ei voida polttaa jätteenpolttolaitoksella, on lietteen vastaanotto laitokselle ja kuivaaminen keskeytettävä ja varauduttava tehostamaan poistokaasujen käsittelyä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, JäteA 8, NaapL 17 ) 8. Kuivattu liete on pääsääntöisesti toimitettava poltettavaksi suoraan kuivausprosessista. Jos kuivattua lietettä joudutaan varastoimaan, on varastointiaika ennen polttoa pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Kuivatun lietteen käsittelystä ei saa aiheutua ympäristölle hajuhaittaa. (YSL 43, 45, JäteL 4 ja 6, JäteA 8, NaapL 17 ) Prosessit Yleiskuvaus Ekovoimalaitoksen prosessi on pääpiirteiltään esitetty seuraavassa kuvassa.

12 12 Laanilan ekovoimalaitoksessa käytetään arinapolttotekniikkaa. Jätekattilassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä mekaanisesti lajiteltua jätettä. Polttoaine vastaanotetaan erillisessä vastaanottohallissa ja puretaan kuljetuskalustosta suoraan polttolaitoksen jätebunkkeriin, jonka tilavuus on noin m 3. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi vastaanottohalli ja jätebunkkeri ovat alipaineisia ja ilma sieltä imetään polttokattilaan palamisilmaksi. Jätepolttoainetta ei esikäsitellä voimalaitostontilla ennen polttoa. Jäte syötetään kahdella kahmarinosturilla mekaaniselle viistoarinalle. Arinalla jäte liikkuu eteenpäin. Arina on jaettu useampaan vyöhykkeeseen, josta ensimmäinen annostelee polttoaineen ja seuraavat kuivaavat ja sytyttävät polttoaineen. Sen jälkeen tapahtuu varsinainen palaminen ja viimeisellä vyöhykkeellä jäännöshiilen loppuun palaminen. Jäte palaa kattilassa mahdollisimman täydellisesti yli 850 C:n lämpötilassa. Jos tulipesän lämpötila laskee alle 850 C:n, sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa, käytetään prosessin tukipolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Kattilassa syntyvällä lämmöllä tuotetaan höyryä, joka kuumennetaan tulistuskattilassa Laanilan Voima Oy:n turbiinikäyttöön sopivaksi (515 C). Tulistettu höyry pyörittää Laanilan Voiman höyryturbiinia ja sähköä tuottavaa generaattoria. Höyryä johdetaan teollisuusalueella myös kemian prosesseihin prosessihöyryksi. Tulistuskattilassa on yksi kaasu- / öljypol-

13 13 tin. Kattilan polttoaineteho on 5 MW ja sen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä sekä Taminco Finland Oy:n tehtaan ylijäävää prosessikaasua. Ekovoimalaitoksen kattilassa muodostuvat savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Savukaasut puhdistetaan puolikuivalla menetelmällä, kalkilla, aktiivihiilellä, pussisuodattimilla ja savukaasulauhduttimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan 90 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Savukaasulauhdevesi puhdistetaan ekovoimalaitoksella ja johdetaan sen jälkeen viemäriin ja edelleen Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Palamisprosessista jäävä palamaton aines eli kuona jäähdytetään voimalaitoksella veden avulla. Normaaliajotilanteessa osa kuonasammuttimen vedestä haihtuu kattilaan ja osa kulkeutuu kuonan mukana Ruskon kaatopaikalle. Muilta osin vesi kiertää laitoksen sisällä. Revisioissa ja muissa poikkeustilanteissa kuonansammuttimilta tuleva vesi viemäröidään jätevedenpuhdistamolle. Jäähdytetty kuona kuljetetaan käsiteltäväksi Ruskon jätekeskukseen. Kuonasta seulotaan erilleen hyödyntämiskelpoiset metallit. Jäljelle jäävästä kuonasta päätyy hyötykäyttöön maarakentamiseen suurin osa. Kattilatuhka sekä savukaasunpuhdistustuote toimitetaan edelleen käsiteltäväksi ja sijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Savukaasujen käsittely ja johtaminen Savukaasujen typenoksidipäästöjä vähennetään SNCR-menetelmällä eli ruiskuttamalla kattilan yläosaan ammoniakkivettä, minkä seurauksena typenoksidit muuttuvat typeksi ja vedeksi (SNCR = Selective Non-Catalytic Reduction). Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä noin 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan täyssuolapoistettua vettä. Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen, jossa savukaasuissa oleva kosteus tiivistyy nesteeksi ja jäähtyy noin 50 asteen lämpö-

14 14 tilaan. Lauhduttimessa talteen otettu savukaasujen lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkon paluuveteen. Syntyvää lauhdevettä käytetään hyödyksi aiemmassa puhdistusvaiheessa savukaasujäähdyttimellä sekä poltetun kalkin sammuttamiseen ennen reaktiotilaa. Loput lauhteesta puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhdevesi johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Yhdyskuntajätevesilietteen kuivaus ja poltto Ekovoimalaitoksella on mahdollista polttaa tulevaisuudessa myös kuivattua jätevesilietettä. Lietteen kuivaus- ja polttoprosessi on samankaltainen kuin ekovoimalaitoksen alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa ( ) esitettiin. Lietteen polton suunnittelusta ekovoimalaitoksella kuitenkin luovuttiin hakemuksen vireillä ollessa Oulun kaupungin tehtyä toisen yrityksen kanssa sopimuksen lietteen käsittelystä, ja jätevesiliete jätettiin Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätöksestä kokonaan pois. Jatkossa on kuitenkin mahdollista, että lietteen kuivaus ja poltto ekovoimalaitoksella aloitettaisiin, mikäli lietteelle ei ole muuta hyödyntämistä tai loppukäsittelyä. Kyseessä on näin ollen varautuminen pidemmällä tähtäimellä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon jätevesilietteen käsittelyyn. Tällä hetkellä ei lähiaikoina ole näköpiirissä lietteenpolton aloittaminen ekovoimalaitoksella. Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolta tuotava kuivattu lieteseos kuivataan termisesti ekovoimalaitoksella noin 65 % kuiva-ainepitoisuuteen. Todennäköisinä vaihtoehtoina ovat kontaktikuivaustekniikka (kiekko-, lautas- tai tasokuivain) tai konvektiokuivaus (nauha- tai rumpukuivain). Lopullisesti valittava menetelmä riippuu mm. käytössä olevasta tilasta ja yksityiskohtaisemmat tekniset suunnitelmat prosessin osalta laaditaan myöhemmin. Lietteen terminen kuivaus on edullisinta ja järkevintä sijoittaa välittömään yhteyteen ekovoimalaitoksen kanssa. Kuivaus kannattaa toteuttaa höyryllä, koska höyryä kuivaukseen on valmiiksi saatavilla. Liete on syötettävissä kuivurilta suoraan kattilaan. Lietteen kuivaustoiminnasta ei muodostu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Lietteen vastaanoton hajuhaittaa ehkäistään lietteen vastaanottosiilon sijaitessa alipaineistetussa sisätiloissa, mistä imetään palamisilma voimalaitoksen kattilaan. Voimalaitoksen suunniteltujen revisioiden aikana lietettä ei vastaanoteta. Kattilan suunnittelemattomien revisioiden aikana lietteen vastaanotto voidaan tarvittaessa keskeyttää ja kuivauslaitoksen hajukaasut ohjata hajukaasujen suodattimen kautta. Ekovoimalaitoksella on hajukaasujen suodattimet, joiden kautta kuivauslaitoksen hajukaasut voidaan johtaa kattilan lyhyiden seisakkien aikana. Olemassa olevien hajusuodattimien mitoitus tarkistetaan, ja kuivauslaitoksen hajukaasut johdetaan joko nykyisten suodattimien tai uusien kautta. Ekovoimalaitoksen ollessa pois käytöstä jätevesilietettä ei tuoda laitokselle ja se käsitellään muualla. Tällöin ekovoimalaitoksella ei tarvitse erik-

15 15 seen varautua erilliseen varalämmön tuottoon ja hajukaasujen käsittelyyn. Suunnittelussa otetaan huomioon hajukaasujen suodattimien toiminta häiriötilanteiden varalta. Lietteen kuivauslaitoksessa ei käytetä vaarallisia aineita eikä niitä synny toiminnassa. Laitos sijoittuu ekovoimalaitoksen välittömään yhteyteen, ja alueelta on laadittu vastikään perustilaselvitys. Päästöjä maaperään ei aiheudu. Merkittäviä ympäristöriskejä tämänkaltaisesta toiminnasta ei aiheudu. Kuivauslaitoksen melupäästö on vähäinen rakennuksen melueristysten takia. Rejektivesiä ei normaalitilanteessa muodostu eikä päästöjä vesistöön tai maaperään. Tiloista muodostuvia pesu- ja huuhteluvesiä tai muita valumavesiä ei johdeta vesistöön vaan ne ohjataan viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle. Mikäli lietteen kuivaus ja poltto myöhemmin aloitetaan ekovoimalaitoksella, laaditaan tämän pohjalta yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Muutokset prosesseissa ja laitteistoissa edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Ekovoimalaitoksella on tehty seuraavia muutoksia ja kehittämistoimenpiteitä prosesseissa ja laitteistoissa: - - Kattilan nimellistehoa on nostettu, o Savukaasupuhaltimen teho on suurentunut o Primääri-ilman otto on lisääntynyt arinan jäähdytys on muutettu vesijäähdytyksestä ilmajäähdytteiseksi, palamisen hallintaa on kehitetty vuonna 2016 Balance+-ohjelmistolla, millä edelleen on nostettu polttotehoa, ekovoimalaitoksen seisakkien aikana kuonansammuttimelta tulevat vedet sekä vesipiikkauksen vedet suodatetaan, neutraloidaan ja johdetaan jätevesiviemäriin, savukaasulauhduttimen lauhdevesien käsittelyprosessi otettiin käyttöön laitoksen toiminnan alkaessa. Toiminnan alkuvaiheessa vuosina savukaasulauhduttimen lauhdevesi pumpattiin puhdistuksen jälkeen kaukolämpöverkkoon lisävedeksi ja ROlaitteiden rejektivesi viemäröitiin Oulun Vesi -liikelaitoksen luvalla. Puhdistettu lauhde johdetaan nykyään kokonaisuudessaan viemäriverkostoon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ekovoimalaitoksella tehtävän lauhteenkäsittelyn tehokkuutta on parannettu ja suunnitteilla on vielä prosessin tehostamistoimia, ammoniakkiveden toimitus laitokselle putkea pitkin (Taminco) on alkanut vuonna Lisäksi ammoniakkiveden autokuljetukset toimivat vielä rinnalla tarvittaessa, kattilavesikemikaalit ammoniakkivesi ja trinatriumfosfaatti on muutettu Amina-pohjaisiin kemikaaleihin ja jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet on kahdennettu vuoden 2016 alusta. Ekovoimalaitoksella on lisäksi suunnitteilla ja selvityksessä seuraavia muutoksia ja parannustöitä:

16 16 - Sähkösuodatuksen lisääminen savukaasupuhdistukseen ennen letkusuodattimia ja - savukaasulauhteen esisuodatuksen lisääminen (rumpusuodatus) Energiantuotanto Ekovoimalaitoksella on tuotettu käyttöönottoa seuraavina vuosina noin GWh höyryä vuodessa. Kaukolämmön tuotanto on vaihdellut tasolla GWh/vuosi. Tuotettu energia Korkeapaine- ja prosessihöyry GWh ,0 351,2 349,9 366,9 406,5 Kaukolämpö 32,0 26,3 24,6 39,5 41,3 Haettujen muutosten vaikutukset energiantuotantoon Ekovoimalaitoksen vuosituotanto jätejakeittain haetut uudet jätejakeet (kuivattu jätevesiliete, penkkanoki ja linkonoki) mukaan lukien on esitetty seuraavassa taulukossa. Laskelmassa on oletettu penkkanoen ja kuivatun jätevesilietteen määrän olevan maksimitasolla (8 000 t/v), jolloin muun jätepolttoaineen yhteenlaskettu määrä olisi vajaat tonnia vuodessa. Mikäli uusien jätejakeiden määrä on pienempi, muun jätepolttoaineen osuus laitoksen kokonaisenergiantuotannosta on vastaavasti suurempi. Laskennassa on otettu huomioon kattilan tehonnousua ja polttotehon nousua 5 % vuoden 2016 tasosta sekä käyntiajan piteneminen seisakkiaikojen lyhentymisen ansiosta. Jätejakeet ja muut polttoaineet Määrä [t] Jätteen /pa:n energia [MWh] Tuotettu energia jakeittain [MWh Yhdyskuntajäte ( ) ,5 Lajitteluareenan jäte ( ) ,5 Mekaanisesti lajiteltu jäte ( ) ,5 Teollisuusperäinen muovi ( ) ,0 Osuus laitoksen kokonaisenergiantuotannosta [%] Jätevedenpuhdistamon välpejäte ,0 250 ( ) Penkkanoki ( ) ,2 Jätevesiliete ( ) ,1 Linkonoki (sisältää raskasta polttoöljyä noin 350 tonnia) ( ) , Prosessikaasu ,2 Kevyt polttoöljy ,8 YHTEENSÄ ,0

17 17 Polttoaineet ja kemikaalit Käytettävät jätepolttoaineet ja niiden laatu Ekovoimalaitoksella käytettävät polttoaineet ja jäteperäisen polttoainejakeiden jätekoodit on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Pääosa jätepolttoaineesta kuuluu jäteluokkaan , mutta siinä on mukana pienempiä määriä myös mekaanisesti lajiteltua teollisuusjätettä ( , esim. kumi ja muovi autojen purkujätteestä sekä uretaani), jätevedenpuhdistuksen välppäjätettä ( ), teollisuusperäistä muovia ( , kanisterijäte Kemiralta) sekä aiemmin myös mekaanisesti lajiteltua yhdyskuntajätettä Norjasta ( ). Osa yhdyskuntajätteestä on kirjattu myös jätekoodilla (sekalaiset yhdyskuntajätteet), josta on sittemmin ELY-keskuksen kanssa sovittu luovuttavan. Polttoaine Jätekattila: Syntypaikkalajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte Kierrätyspuu Mekaanisesti lajiteltu jäte Välppäjäte Teollisuusperäinen muovi Mekaanisesti lajiteltu jäte Kevyt polttoöljy Tulistuskattila: Kevyt polttoöljy Biokaasu Prosessikaasu Jätekoodit Jätepolttoaineen laatu vaikuttaa palamisprosessin tehokkuuteen ja koko voimalaitoksen toimintaan. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jätekappaleista. Etenkin ekovoimalaitoksen toiminnan alkuvaiheessa vuonna 2012 laitos jouduttiin ajamaan muutamia kertoja alas isojen metallijakeiden tai pienmetallin aiheuttaman tukkeuman tai kuonakuljettimien vaurioiden vuoksi. Isoja kappaleita varten ekovoimalaitoksella on murskain, jonka läpi kappaleet voidaan tarvittaessa ajaa. Laitokselle tuleva jäte punnitaan Kemiran ajoneuvovaa alla ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä polttoainetietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta tehdään jätteen laaduntarkkailua pistokokeina. Kerran kuukaudessa otettavissa näytteissä tutkitaan satunnaisen jäteerän sisältö. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraan kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-

18 18 erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Yhteistyö jätetoimittajien kanssa parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää sitä kautta jätteen polton häiriöitä. Jätepolttoaineiden vastaanotto ja varastointi Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Jätepolttoaineita ei välivarastoida tai esikäsitellä ekovoimalaitoksen alueella, vaan ne kuljetetaan jätetoimittajilta tai Ruskon jätekeskuksen välivarastosta ekovoimalaitoksen jätebunkkeriin. Oulun Energia Oy:llä ja Oulun Jätehuolto Oy:llä on voimassa oleva sopimus jätteiden välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Sopimuksen mukaan jätteen paalivaraston koko on enintään tonnia, ellei osapuolten kesken erikseen muuta sovita. Lisäksi tarvittaessa Oulun Energia Oy:llä on mahdollisuus kustannuksellaan rakentaa päällystetty alue irtojätteen lyhytaikaista (enintään 2 viikkoa) varastointia varten. Jätteen välivarastointi Ruskossa tapahtuu Oulun Jätehuollon ympäristöluvan puitteissa. Oulun Energia on sopinut lisäksi LARE-jätteen välivarastoinnista Ruskon jätekeskuksen alueella. Vuonna 2016 muuttuneen jätelainsäädännön takia jätettä jouduttiin myös varastoimaan paljon paaleihin ja välillä irtonaisena Ruskon jätekeskukseen, vaikka jätettä myös vastaanotettiin ekovoimalaitoksella ennätysmäärä. Seisakkien aikana jätteet paalataan Oulun Energia Oy:n toimesta Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Oulun Energia Oy:n tavoitteena on, että huoltoseisakkien aikana paalattu tai varastoitu jäte on tuotu ekovoimalaitokselle polttoon seuraavaan huoltoseisakkiin mennessä. Tavoitteena on myös laitoksella tehtävien kehittämistoimien myötä pidentää seisakkien väliä, jolloin jätteen paalaus- ja välivarastointitarve vähenevät. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kahmareilla kattilaan. Jätebunkkerin tilavuus on noin m 3. Bunkkerista ja jätteen vastaanottohallista imetään kattilaan palamisilmaa, joten tila on alipaineistettu ulos kulkeutuvien hajupäästöjen ehkäisemiseksi. Jäte- ja muiden polttoaineiden kulutus Vuotuiset jätepolttomäärät ja muiden polttoaineiden määrät laitoksen käyttöönotosta lähtien on esitetty seuraavissa taulukoissa. Jätemäärät [t/v] Vuosi Yhteensä Käytetty polttoaine GWh Kevyt polttoöljy 15,3 5,3 2,8 5,7 4,3 Prosessikaasu 14,8 33,8 29,3 27,6 35,1

19 19 Muutokset jätepolttoaineissa edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Lisättävät polttoaineet Jätepolttoaineen käyttömäärät ovat kasvaneet ennakoidusta tasosta ekovoimalaitoksen toiminnan aikana. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen sallittu jätemäärä on tonnia vuodessa, mutta vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyi jätemäärän noston tonniin vuodessa, sillä ehdolla, että asia käsitellään seuraavan luvantarkistuksen yhteydessä. Vuonna 2016 ekovoimalaitoksella vastaanotettiin ennätysmäärä jätettä. Loppuvuonna 2016 ekovoimalaitoksella vuotuinen jätteenpolttomäärä tonnia voitiin viranomaisen hyväksynnällä lievästi ylittää. Ekovoimalaitoksella tehtyjen teknisten muutos- ja kehitystoimenpiteiden myötä voimalaitoksen tehoa on saatu parannettua alkuperäistä mitoitustasoa paremmaksi (polttoaineteho MW), mikä on teknisesti mahdollistanut suuremman jätemäärän vastaanoton laitoksella. Tämän lisäksi vastaanotetun jätepolttoaineen lämpöarvo on ollut arvioitua heikompi etenkin talvella, sillä jätteessä on laaduntarkkailun perusteella vielä mukana runsaasti aineksia, jotka olisivat materiaalina hyödyntämiskelpoisia. Aikaisemmissa jätemäärien kehitysennusteissa on oletettu, että syntypaikkalajittelu toimii tehokkaammin. Yhdyskuntajätettä ja etenkin kaupan ja teollisuuden jätettä ohjautuisi ekovoimalaitokselle polttoon enemmän kuin laitoksella pystytään käsittelemään. Oulun Energia Oy on vähentänyt vuonna 2017 teollisuusjätteen vastaanottoa, koska syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ekovoimalaitoksella halutaan varmistaa. Valtioneuvoston asetuksen 331/2013 perusteella jätettä, jonka orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus on yli 10 %, ei saa sijoittaa kaatopaikalle lähtien. Muun muassa tämän asetuksen johdosta on tullut tarve käsitellä uusia jätejakeita ekovoimalaitoksella ja ekovoimalaitoksen jätemäärän ennakoidaan nousevan vielä nykytasosta. Ympäristölupapäätöksen mukainen jätekoodi pääpolttoaineelle on yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksen toiminnan vakiinnuttua teollisuudesta tulevat erilliskuormat on syksystä 2013 lähtien kirjattu kyseisen jäteluokan mukaisella jätekoodilla, ja kirjanpidon tarkentumisen johdosta jätepolttoaineeseen on tullut mukaan useampia jätekoodeja. Asiasta on sovittu ekovoimalaitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä ELY-keskuksen kanssa sähköpostitse sekä vuositarkastuksessa. Lisätyt jätekoodit ovat (mekaanisesti lajiteltu jäte), (jätevedenpuhdistamon välppäjäte) ja (teollisuusperäinen muovi). Vuosina on myös osa yhdyskuntajätteestä kirjattu koodilla , vaikka jätteen laatu on ollut luokkaa vastaava. Seuraavissa kappaleissa kuvatut tällä hakemuksella lisättävät polttoaineet on mahdollista tulevaisuudessa ottaa ekovoimalaitokselle polttoon

20 20 siinä tapauksessa, jos yhdyskuntajätteen polttoon ohjautuva määrä laskee. Eli ekovoimalaitoksella käsitellään ensisijaisesti syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Penkkanoki Laanilan teollisuusalueella on varastoituna Kemiran tehtaalla kaasutuksessa syntynyttä ja teollisuusalueelle varastoitua nokea (penkkanoki). Penkkanokea on varastoituna tällä hetkellä arviolta m3. Nokea on läjitettynä tehtaalla kahdelle nokivesialtaalle ja lisäksi kuudelle muulle alueelle, jotka sijaitsevat nokialtaiden 1 3 läheisyydessä. Nokea on poltettu Kemiran Oulun tehtaan ja Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksilla ja polttoa on tarkoitus jatkaa Oulun Energia Oy:n uudella voimalaitoksella, jonka ympäristölupahakemus on vireillä. Tavoitteena on nostaa poltettavan noen määrää ja saada noki poltetuksi 20 vuoden kuluessa. Penkkanoen polttaminen on mahdollista myös ekovoimalaitoksella. Arvioitu ekovoimalaitoksella poltettavan penkkanoen määrä on enintään noin tonnia vuosittain. Penkkanokea poltettaisiin vuosittain korkeintaan määrä, jolla hakemuksen mukainen polttoaineiden maksimimäärä ei ylity. Painekaasutuksessa syntyvän noen ominaisuuksiin vaikuttavat mm. kaasutusolosuhteet ja kaasutettavan polttoöljyn laatu. Painekaasutusnoki on helposti palava aine, jonka lämpöarvo riippuu noen kosteus- ja tuhkapitoisuudesta. Läjitetyn noen ominaisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti läjityksessä nokeen sekoittuneet aineosat ja kosteuspitoisuus. Kosteuspitoisuuden vaihtelu johtuu läjitysajankohdasta ja ympäristön olosuhteista (sijainti kasassa, pintavedet, vuodenaika). Palamaton aines (kaasutukselta tulevassa noessa olevan tuhkan lisäksi) on pääasiassa läjitysalueen peittämiseen käytettyjä maa-aineksia (esim. kiviä ja hiekkaa). Seuraavassa taulukossa on esitetty penkkanoen keskimääräiset laatutiedot. Lämpöarvo (MJ/kg): LHV (kuiva) LHV (saapumistila) Polttoaineanalyysi: Kosteus, w t-% Kuiva-aine % Tuhka, w t-% (kuiva) Hiili, w t-% (kuiva) Vety, w t-% (kuiva) Happi, w t-% (kuiva) Typpi, w t-% (kuiva) Rikki, w t-% (kuiva) Kloori, w t-% (kuiva) Fluori, w t-% (kuiva) Penkkanoki Keskiarvo Vaihteluväli 11,4 3, ,8 0,6 0,3 0,01 0,02 1,7-6, Noki kuljetetaan ekovoimalaitokselle kuorma-autoilla ja syötetään suoraan jätekattilaan. Penkkaan varastoituna ollut noki on kosteaa eikä se pölyä lyhyiden teollisuusalueen sisäisten kuljetusten aikana.

21 21 Linkonoki Taminco Finland Oy:n muurahaishappotehtaan valmistusprosessiin kuuluu vetyä ja häkää sisältävän synteesikaasun valmistus. Tämä tapahtuu kaasuttamalla raskasta polttoöljyä. Kaasuttimesta poistuvassa tuotteessa on nokea, joka pestään pois vesipesurissa. Pesurissa erottunut nokivesi menee kaasunerotussäiliöön, jossa siitä erotetaan hiilidioksidi ja rikkivety. Jäljelle jäänyt kondensoitunut nokivesi johdetaan putkea pitkin viereiseen rakennukseen Laanilan Voima Oy:n voimalaitokselle noenerotusprosessiin. Voimalaitoksella nokiveteen lisätään flokkulointiainetta linkouksen tehostamiseksi ja johdetaan sen jälkeen linkoihin. Lingottuun nokeen lisätään noin 10 % öljyä viskositeetin laskemiseksi ja pumpattavuuden parantamiseksi. Linkonokiöljyseos pumpataan putkistoa pitkin Laanilan Voima Oy:n voimalaitoksen kattiloihin. Lingoissa erotettu vesi johdetaan takaisin Taminco Finland Oy:lle. Linkonokea on tarve käsitellä Laanilan ekovoimalaitoksella Laanilan Voima Oy:n Pyroflow-kattilan huoltorevisiotilanteissa, jotka kestävät vuosittain yhteensä noin kaksi kuukautta. Linkonoen tehollinen lämpöarvo on noin 2,23 MJ/kg, rikkipitoisuus on 1,34 p-% (kuiva-aineessa) ja tuhkapitoisuus 2,88 p-% (kuiva-aineessa). Linkonoen lämpöarvo riippu paitsi lisättävän raskaan polttoöljyn määrästä, myös siitä, kuinka kuivaksi nokivesi lingotaan. Linkonoen todellinen kosteus vaihtelee välillä %. Kun linkonoen kosteus on alle 92,8 % (kuiva-ainepitoisuus yli 7,2 %), niin sen lämpöarvo on positiivinen jo ennen raskaan polttoöljyn lisäämistä. Linkonoen sekaan lisättävä öljy on tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaista Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus alle 1 %. Linkonokiöljyseosta pumpataan putkistoa pitkin ekovoimalaitoksen kattilan tulipesään ja se syötetään kattilaan tulipesän alaosaan paineilmahajotuksella, jolloin linkonokiöljyseos saadaan levittymään tasaisesti koko polttoalueelle. Linkonokiöljyseosta syötetään kattilaan noin 1,5 tonnia tunnissa. Kuivattu yhdyskuntajätevesiliete Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamolla syntyy tällä hetkellä noin tonnia vuodessa (vaihteluväli tonnia/kk) lingolla kuivattua jätevesilieteseosta, jonka kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 22 %. Kuiva-ainetta tästä on noin tonnia vuodessa. Ekovoimalaitoksen vuosihuoltoseisakki huomioon ottaen lietettä tuotaisiin todennäköisesti ekovoimalaitokselle poltettavaksi noin tonnia vuodessa eli noin 100 tonnia (110 m 3 ) päivässä (ajopäiviä 330). Lietteen vastaanottosiilo sijoitetaan nykyisen murskaimen paikalle ja kuivainlaitteisto sijoitetaan savukaasujen lauhteenkäsittelyn ja polttoaineen vastaanottotilan kylkeen.

22 22 Ekovoimalaitoksen nykyistä polttoaineen vastaanottotilaa voidaan käyttää myös lietteiden vastaanottoon, jolloin vastaanotto voidaan tehdä suljetussa tilassa ja kuormien purkamisesta ei aiheudu hajuhaittaa ympäristöön. Tila on alipaineinen, koska sieltä imetään palamisilmaa ekovoimalaitoksen kattilaan. Lietteen vastaanotossa varaudutaan noin 1 2 vuorokauden lietemäärän varastointiin kuivauslaitoksen ja ekovoimalaitoksen mahdollisten lyhyiden seisakkien varalta. Pidempien seisakkien aikana lietettä ei vastaanoteta. Seuraavassa taulukossa on esitetty ekovoimalaitokselle tulevan jätevedenpuhdistamolla kuivatun yhdyskuntajätevesilietteen keskimääräinen laatu sekä polttoon johdettavan termisesti kuivatun seoksen arvioitu laatu. Liete kuivataan noin 65 % kuiva-ainepitoisuuteen, mutta poltettavan lietteen kuiva-ainepitoisuus voi olla ajoittain myös matalampi, mikäli sen polttaminen teknisesti onnistuu. Lämpöarvo (MJ/kg): LHV (kuiva) LHV (saapumistila) Polttoaineanalyysi: Kosteus, w t-% Kuiva-aine % Tuhka, w t-% (kuiva) Ennen termistä kuivausta (näyte ) Jätevesiliete Termisen kuivauksen jälkeen 17,05 1,7 17,05 7,3-10,0 79,4 20,6 23, ,9 Mikäli liete tuodaan poltettavaksi, lietteen nykyinen kemicond-käsittely jätevedenpuhdistamolla jää tarpeettomana pois. Liete hygienisoituu kuivauksessa ja johdetaan sieltä käytännössä suoraan kattilaan. Jätevesilietteen kuivauslaitoksessa liete kuivataan pelleteiksi ja ne syötetään pellettisiiloon, joka toimii puskurisäiliönä polttoon syötön säätelyssä. Siilosta pelletit syötetään ekovoimalaitoksen pääpolttoainevirtaan. Pellettejä ei varastoida siilossa muutamaa vuorokautta pidempään. Kemikaalit Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia, sammutettua kalkkia, aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä. Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää. Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia ja suolaa. Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön on käytetty trinatriumfosfaattia ja ammoniakkivettä, ja vuodesta 2016 lähtien Aminoxia ja Aminaa.

23 23 Seuraavassa taulukossa on esitetty ekovoimalaitoksen kemikaalien kulutus vuosina Kemikaalinkulutus Käyttömäärä [t/v] Poltettu kalkki (CaO) Sammutettu kalkki (Ca(OH) 2) Lipeä (NaOH) Ammoniakkivesi 25 % (NH 3) Aktiivihiili Natriumsulfidi (Na 2S) 4,0 2,0 0,3 0,38 - Suola (NaCl) 8,0 2,4 3,3 3,3 0,7 Trinatriumfosfaatti (Na 3PO 4) 0,05 0,1 0,3 0,07 Amina 0,7 Aminox 0,2 Ekovoimalaitoksella käytettävät kemikaalit varastoidaan varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan kemikaalivarastossa. Lisäksi voimalaitoksessa varastoidaan käynnistys- ja varapolttoaineena käytettävää polttoöljyä sekä voiteluöljyjä. Kemikaalien varastoinnissa ja varastojen koossa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen lukuun ottamatta ammoniakkivettä. Ammoniakkiveden kulutus on vähentynyt vuodesta 2016 lähtien kattilakemikaalien vaihduttua Amina-pohjaisiin. Ammoniakkiveden toimitus laitokselle putkea pitkin (Taminco Finland Oy) on alkanut vuonna Lisäksi autokuljetukset toimivat vielä rinnalla tarvittaessa. Ammoniakkivettä valmistuu Tamincon prosessin sivutuotteena kampanjaluontoisesti muutamia jaksoja vuodessa. Tuolloin Tamincon omistamat sekä ekovoimalaitoksen ammoniakkivesisäiliö ajetaan täyteen. Kampanjan jälkeen Tamincon säiliöistä täytetään ekovoimalaitoksen ammoniakkivesisäiliötä tarvittaessa kertaluontoisesti. Ammoniakkiveden ammoniakkipitoisuus pidetään prosessissa aina alle 25 %:n ja pumppaukset toteutetaan ohjaamojen välisellä yhteistyöllä. Savukaasun puhdistuksessa käytettävien kemikaalien käyttömäärät voivat hieman nousta jätepolttoaineen ja savukaasumäärän kasvaessa. Käytettävien kemikaalien määrää ei suoraan voida arvioida jätemäärän perusteella, koska käyttömäärä riippuu jätteen laadusta, poltto-olosuhteista ja savukaasunpuhdistusjärjestelmän toiminnasta. Kemikaalimäärän mahdollinen kasvu ei kuitenkaan ole merkittävä nykytasoon verrattuna eikä vaikuta esim. kemikaalien varastointiin.

24 24 Vedenhankinta, -käyttö ja viemäröinti Vedenotto Veden käyttö Vuosien ekovoimalaitoksen vedenottomäärät on esitetty seuraavassa taulukossa: Vesimäärät (m 3 /v) Jäähdytysvesi, jokivesi Verkostovesi, Oulun Vesi Prosessivesi, täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä prosessiosien jäähdyttämiseen (kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde). Ekovoimalaitos on käyttänyt vuosien aikana Oulujoen vettä jäähdytysvetenä m 3 vuodessa. Osa jäähdytysvesimäärästä haihtuu ja osa ohjataan prosessiin ja käytetään mm. tuhkan kostutuksessa tai savukaasunpuhdistusjärjestelmässä. Lämmönvaihtimen kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan pihalla olevan viivästysaltaan kautta takaisin Oulujokeen yhdessä teollisuusalueen muiden jäähdytysvesien kanssa. Viivästysallas on suorakaiteen muotoinen ja sen tilavuus on 378 m 3. Ekovoimalaitoksen jäähdytysveden määrä on vain pieni osa (noin 2 %) koko teollisuusalueen jäähdytysvesimäärästä. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinkler-järjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Vesi otetaan tehtaiden vastaanottoaltaasta, johon vesi johdetaan Oulujoesta Kemiran ja Tamincon yhteisen ympäristöluvan puitteissa. Lämmönvaihtimen kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin Oulujokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Oulun Vesi -liikelaitoksen verkostovettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Ekovoimalaitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vesi) kattilan syöttövedeksi, kattilan säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. Täyssuolapoistettu vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. Jätevesien käsittely ja johtaminen Ekovoimalaitoksella syntyy normaalin käytön yhteydessä jätevesiä prosessivesien puhdistuksessa, höyryprosessista, sade- ja salaojavesistä ja sosiaalijätevesistä sekä laitoksen pesu- ja lattiavesistä. Jätevesilietteen kuivauksesta ei normaalitoiminnan aikana synny jätevesiä, koska kaikki lietteenkuivauslaitoksessa syntyvä vesi johdetaan kattilaan.

25 25 Prosessiveden eli höyryprosessissa suljetussa kierrossa kiertävän veden valmistuksen jätevesiä ei ekovoimalaitoksella synny. Vesi valmistetaan Kemiran täyssuolapoistolaitoksella vesijohtovedestä ioninvaihtotekniikalla. Höyryprosessista ulospuhallettava vesi johdetaan kattilahallissa olevan jäähdytysvesialtaan kautta viivästysaltaaseen ja edelleen jokeen. Mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta Oulun kaupungin viemäriverkostoon. Laitoksen piha-alueella sadevedet johdetaan viivästysaltaaseen ja lattianhuuhteluvedet menevät tarkkailukaivon jälkeen kaupungin viemäriverkostoon. Laitoksen peruskuivatusvedet johdetaan sadevesiviemäriin ja saniteetti- sekä sosiaalijätevedet kaupungin viemäriverkostoon. Jätteenkuljetuskaluston purkuhallin huuhteluvedet menevät tarkkailukaivon jälkeen kaupungin viemäriverkostoon. Ekovoimalaitoksen pidempien seisokkien aikana jätevesilietteen kuivauslaitoksesta tulevat kondensaatiovedet johdetaan joko laimennettuna viemäriverkostoon tai kuljetetaan tankkiautolla jätevedenpuhdistamolle. Laitosalueen epäpuhtaat hulevedet (esim. poikkeustilanteissa likaantuneet) ja vuodoista tai palonsammutustoimenpiteistä peräisin olevat vedet johdetaan sadevesiviemäreitä pitkin tilavuudeltaan 378 m 3 :n viivästysaltaaseen, mistä niiden vesistöön kulkeutuminen saadaan tarvittaessa estettyä sulkuventtiilin avulla ja vedet pumpattua tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Savukaasulauhteen käsittely Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään ekovoimalaitoksella lauhteenpuhdistusprosessissa. Lauhteenpuhdistus sisältää seuraavia vaiheita: Esiselkeytys, ph:n säätö tarvittaessa tasolle 6 8, lauhteen jäähdytys jokivettä käyttävässä lämmönvaihtimessa; mekaaninen suodatus; pehmennyssuodatus savukaasujen puhdistuksessa käytetyn kalkin poistamiseksi. Esiselkeyttimessä lauhteesta laskeutuu painovoimaisesti kiintoaines altaan pohjalle. Selkeytysaika on virtaamasta riippuen 3 5 tuntia. Esiselkeytyksestä lauhde virtaa ylikaatona puhtaan lauhteen kanavaan, josta pumpataan lauhdesäiliöön. Lauhde esisuodatetaan ja ajetaan aktiivihiilisuodattimen, patruunasuodattimen, pehmentimien ja uudelleen patruunasuodattimien läpi, minkä jälkeen lauhde viemäröidään. Prosessiin on keväällä 2017 tulossa vielä rumpusuodattimen pilottijakso, joka asennetaan savukaasun pesurilta tulevaan linjaan esisuodatukseksi koko lauhteenkäsittelylle. Tämän tavoitteena on poistaa suurin osa kiintoaineksesta, etenkin jos lauhteessa on aikaisemmista prosesseista johtuen enemmän kiintoainesta. Erotettu kiintoaine on suunnitelmissa ohjata kuonasammuttimelle, mistä se kulkeutuu kuonan mukana jatkokäsittelyyn. Kuonansammutusvedet Laitoksella syntyvät likaiset vedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimen elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvät vesi johdetaan

26 26 kuonasammuttimelle, missä arinalta tippuva palamaton aine eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesän ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Ekovoimalaitoksen seisakkien aikana kuonansammuttimet joudutaan tyhjentämään, jonka yhteydessä kuonavesien emäksisyys säädetään rikkihapolla annettuihin raja-arvoihin. Tämän jälkeen kuonavedet ajetaan 400 µm:n suodattimen läpi jätevesiviemäriin. Seisakin yhteydessä joudutaan myös vesipiikkaamaan muurauksia kattilan lämpöpinnoilta. Vesipiikkauksessa käytetään kaupunkivettä ja kiintoaines erottuu kattilan arinalle, mistä se ajetaan kuonabunkkeriin. Piikkausvesi viemäröidään kuonasammuttimien kautta. Oulun Energia Oy:llä on jätevesienjohtamissopimus Oulun Vesi -liikelaitoksen kanssa. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien laadun sekä tarkkailun suhteen noudatetaan Valtioneuvoston asetuksia vesiympäristölle vaarallisista aineista (1022/2006) muutoksineen, ympäristönsuojelulakia (527/2014), ympäristönsuojeluasetusta (713/2014) sekä Oulun Vesi -liikelaitoksen määrittelemää ohjelmaa. Muutokset edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ekovoimalaitoksen prosessiin lisättiin savukaasulauhduttimen lauhdevesien käsittely, joka otettiin käyttöön kesällä 2012 samanaikaisesti ekovoimalaitoksen kanssa. Vuosina 2012 ja 2013 puhdistettu lauhdevesi johdettiin kaukolämpöjärjestelmän lisävedeksi. Lauhteen määrän ja laadun vuoksi sekä Oulun Vesi -liikelaitoksen kanssa sovitun mukaisesti lauhteet on puhdistuksen jälkeen johdettu viemäriverkostoon ja edelleen Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2015 ekovoimalaitokselle tehtiin diplomityö, jonka tavoitteena oli optimoida lauhteenpuhdistusprosessia. Säätö- ja prosessimuutosten jälkeen tuloksena oli varmempitoiminen puhdistusprosessi, ja myös lauhteen kiintoainepitoisuutta ja kemikaalien käyttöä saatiin vähennettyä. Haettavien muutosten vaikutukset vedenkäyttöön ja viemäröintiin Haettavat muutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia vedenottoon, veden käyttöön, käsittelyyn tai viemäröintiin. Täyssuolapoistetun prosessiveden määrä on toiminnan aikana kasvanut vuosittain ja sen määrä voi jatkossakin nousta jätepolttoaineen määrän noustessa. Jäähdytysvesimäärä ei kuitenkaan ole noussut vuosittain ja siinä ei ennakoida tapahtuvan olennaista muutosta lupamuutosten johdosta. Viemäröitäviä vesiä tulee lietteen kuivauslaitokselta pieniä määriä, sillä lietteen varastoinnista tulevia pesu- ja huuhteluvesiä tai lietesiilosta erottuvia vesiä johdetaan viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Vesien johtaminen ei vaikuta merkittävästi viemäröintiin tai jätevedenpuhdistamon toimintaan. Johdettavien vesien laadussa ja tarkkailussa noudatetaan Oulun Vesi -liikelaitoksen asettamia ehtoja.

27 27 Liikennejärjestelyt Jätepolttoaineen ja tuhkan sekä kuonan kuljetukset muodostavat pääosan ekovoimalaitoksen liikenteestä. Liikenne ekovoimalaitokselle kulkee teollisuusalueen eteläisen portin sekä Raitotieltä rakennetun tieyhteyden kautta. Liikenteessä ei ole tapahtunut kasvua edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Haettujen muutosten vaikutukset liikennejärjestelyihin Jätepolttoaineen kuljetusmäärät vuosina 2015 ja 2016 olivat keskimäärin noin 65 autoa päivässä. Suhteutettuna vuoden 2016 jäte- ja liikennemäärään kuljetuksia tulisi maksimijätemäärällä ( t/v) arviolta 75 autoa päivässä. Vaikutusarvion perusteella ekovoimalaitoksen raskaan liikenteen määrä haettavalla jätemäärällä ei aiheuta merkittävää lisäystä alueen liikenteeseen (noin 10 autoa enemmän kuin nykyään). Kuljetuksia tapahtuu arkipäivisin ja ne ajoittuvat aikavälille Jätemäärän noustessa myös kuonan ja tuhkan kuljetukset jatkokäsittelyyn voivat hieman lisääntyä, mutta liikennemäärän muutos tältä osin arvioidaan pieneksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa ekovoimalaitoksella poltettava liete kuljetetaan voimalaitokselle autokuljetuksina, tästä aiheutuva liikennemäärä (5 10 autoa päivässä) ei ole teollisuusalueen kokonaisuuteen verrattuna merkittävän suuri. Lietekuljetukset tapahtuvat yleensä arkisin mutta tarvittaessa myös viikonloppuisin. Yhteensä maksimijätemäärän ja jätevesilietteen kuljetukset lisäävät autokuljetuksia ekovoimalaitokselle arviolta kuljetuksella päivässä, jolla on melko pieni vaikutus kokonaisuuteen (noin yksi auto tunnissa). Penkkanoen kuljetukset ekovoimalaitokselle tapahtuvat teollisuusalueen sisällä. Vuotuisen polttomäärän (noin tonnia vuodessa) mukaan arvioituna kuljetuksia tapahtuu keskimäärin muutamia kuormia päivässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA NIIDEN VAIKUTUS Päästöt ilmaan, päästöjen vähentäminen ja vaikutukset ilmanlaatuun Savukaasupäästöt ilmaan Päästöjä ilmaan seurataan jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 %:n happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatio- sekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Mittalaitteet on kahdennettu lukuun ottamatta hiukkasmittauksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty Laanilan ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt vuosina Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja

28 28 kevytöljy) mukaan. Savukaasuista on lisäksi mitattu kahdesti vuodessa raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia ulkopuolisen mittauslaboratorion toimesta. Raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3 N/v). On huomioitava, että kertamittausten tulokset edustavat mittausten aikana poltetun jätteen laatua. Kokonaispäästöissä on mukana öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Typen oksidien ominaispäästötason kasvu on nostanut vuoden 2016 päästötonneja. Yhdiste Päästöt ilmaan [t/v) Hiukkaset 0,4 0,7 0,7 0,1 0,2 Häkä (CO) 12,7 17,5 15,2 20,9 20,2 Suolahappo (HCl) 0,0091 0,054 0,19 0,16 0,19 Fluorivety (HF) 0,0045 0,0004 0, ,004 0,08 Typen oksidit (NO x) 86, ,1 108,5 170,8 Rikkidioksidi (SO 2) 1,06 3,74 4,7 0,69 1,4 TOC 1,4 1,0 0,2 0,96 1,2 Hiilidioksidi * * * * * laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan Raskasmetallit Päästöt ilmaan [kg/v] Elohopea (Hg) 0,25 0,18 0,61 1,47 0,85 Arseeni (As) 0,01 0,02 0,41 0,10 0,33 Kadmium (Cd) 0,15 0,16 0,36 0,04 0,35 Koboltti (Co) 0,22 0,08 0,30 0,06 0,39 Kromi (Cr) 0,26 2,04 1,10 0,41 1,06 Kupari (Cu) 0,65 0,34 1,01 2,04 8,70 Mangaani (Mn) 0,24 0,38 0,71 0,43 9,28 Nikkeli (Ni) 0,27 0,49 0,86 0,56 1,74 Lyijy (Pb) 0,34 0,31 0,71 0,56 0,79 Antimoni (Sb) 0,14 0,04 0,06 0,94 0,59 Tallium (Tl) 0,00 0,01 0,32 0,03 0,02 Vanadiini (V) 0,30 0,09 0,36 0,19 0,14 Päästöt ilmaan [g/v] Dioksiinit ja furaanit 0,011 0,0010 0,0015 0,037 0,014 Muut päästöt ilmaan Ekovoimalaitoksen jätepolttoaineet puretaan autoista, varastoidaan ja siirretään tulipesään ilmastoiduissa tiloissa. Jätepolttoainetta tuovat autot ovat kokonaan ilmastoidun rakennuksen sisällä. Polttoaineen käsittely- ja kuljetusjärjestelmät ovat suljettuja, eikä hajuja pääse normaalitilanteissa leviämään ympäröivään ilmaan. Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto (bunkkerialue) on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallinen suodatin.

29 29 Jätteet välivarastoidaan bunkkerissa, jonka pohjalle saattaa jäädä jätteitä pidemmäksi aikaa. Jätebunkkerin pohjalle kertynyt jäte on todettu olevan kuivaa, eikä siitä aiheudu hajuhaittoja. Ekovoimalaitoksen toiminnasta ei synny pölyä. Pöly syntyy lähinnä alueella liikkuvista ajoneuvoista. Jätepolttoaineita tai kemikaaleja tuovat ajoneuvot puretaan sisätiloissa, joten mahdollinen pöly ei leviä ympäristöön. Ekovoimalaitokselle tulevat tiet ovat asfaltoituja. Savukaasupäästöjen vertailu raja-arvoihin Jatkuvatoimisesti mitattavien yhdisteiden päästöjen raja-arvot ovat vuorokausikeskiarvojen raja-arvoja, lisäksi ko. päästöille on asetettu puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksien raja-arvot ovat kertamittausten raja-arvoja. Ympäristölupaehdoissa on määritelty, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeyttämättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Yleisesti ekovoimalaitoksen savukaasujen puhdistus on toiminut tehokkaasti vuosien aikana. Päästöjen vuorokausikeskiarvojen raja-arvot ovat alittaneet ympäristöluvassa esitetyt raja-arvot selvästi Seuraavassa taulukossa on esitetty Laanilan ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt vuorokausikeskiarvojen keskiarvoina vuosina sekä niille ympäristöluvassa asetetut raja-arvot. Yhdiste (mg/m 3 N) Raja-arvot vrk ka 0,5 h/ka Hiukkaset 0,6 0,8 0,8 0,17 0, Häkä (CO) 20 19,6 16,6 26,5 17, Suolahappo (HCl) 0,015 0,065 0,2 0,2 0, Fluorivety (HF) 0,0069 0, ,01 0, Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) 1,6 3,8 5,1 0,9 1, TOC 2,2 1,1 0,2 1,3 1, Raskasmetallit (µg/m 3 N) Raja-arvot kertamittaus Cd+Tl 0,19 0,23 0,65 <1,4 <0,27 50 Hg 0,32 0,20 0,60 0,07 <0,9 50 Sb+As+Pb+Cr+Co 500 3,1 5,7 4,6 3,9 23 +Cu+Mn+Ni+V (ng/m 3 N) Raja-arvot Dioksiinit ja furaanit 0,014 0,001 0,0015 0, , ,1 Vuonna 2012 NO x:n raja-arvo on aivan toiminnan alussa ylittynyt (pääosin huhtikuussa), kun ammoniakin syöttöä ei voitu aloittaa ja kattilan ammoniakinsyötön häiriöiden vuoksi. Vuonna 2012 laitoksen 30 minuutin 100 %:n tason raja-arvon ylityksiä oli 29 h. Kaikki ylitykset tulivat ennen laitoksen kaupallista käyttöönottoa, jolloin laitteisto oli vielä koekäytössä.

30 30 Vuonna 2013 NO x:n raja-arvot ovat ylittyneet kesä elokuussa. 30 minuutin 100 %:n tason raja-arvojen ylityksiä oli 5 h, joista kaikki olivat NO x päästöylityksiä. NO x päästöjen ongelmat johtuivat ammoniakin syötössä olleista häiriöistä. Vuorokausikeskiarvojen ylityksiä oli kaksi, kun NO x-pitoisuudet ylittyivät. Vuonna 2014 NO x:n raja-arvot ylittyivät huoltorevisioiden käynnistysten jälkeen huhtikuussa ja lokakuussa sekä ammoniakkiveden toimitusongelmien vuoksi touko- ja heinäkuussa. 30 minuutin 100 %:n tason raja-arvojen ylityksiä oli 6,5 h, joista kaikki oli NO x päästöylityksiä. Vuorokausikeskiarvojen ylityksiä oli neljä, kaikki typenoksideille. Vuonna 2015 SO 2:n raja-arvo ylittyi huoltorevisioiden käynnistyksen jälkeen toukokuussa yhtenä vuorokautena. 30 minuutin 100 %:n tason ylitystilanteita oli 0,5 h verran. Vuonna 2016 SO 2:n raja-arvo ylittyi huoltorevision käynnistyksen jälkeen marraskuussa: vuorokausikeskiarvo ylittyi yhtenä päivänä kolmen tunnin ajalta lasketusta vuorokausikeskiarvosta. Puolen tunnin raja-arvojen ylityksiä ei ollut. Kertamittausten tulokset (raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit) edustavat enemmän mittaushetkellä poltossa olevan jätteen laatua kuin vuoden keskimääräistä päästötasoa. Vuonna 2016 kohonneet raskasmetallipitoisuudet ovat todennäköisesti aiheutuneet enemmän raskasmetallia sisältäneestä jätteestä. Vaikutukset ilmanlaatuun Ekovoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä laadittiin ilmapäästöjen leviämismallinnus. Leviämismallilaskelmissa tarkasteltiin rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, kloorivety, fluorivety- ja raskasmetallipitoisuuksien sekä dioksiinien ja furaanien pitoisuuksien muodostumista laitoksen lähiympäristöön. Laskelmissa arvioitiin jätteenpolttolaitoksen päästöjen leviämistä ja päästöjen aiheuttamia maksimipitoisuuksia maanpinnan tasolla. Mallinnus laadittiin laitoksen suunnittelutiedoilla, kuten 70 metriä korkealla piipulla, piipun halkaisijalla 1,8 metriä, savukaasujen lämpötilalla 85 C, huipputehon savukaasujen tilavuusvirtauksella Nm 3 /h ja huipputehon savukaasujen nousunopeudelle 20 m/s sekä seuraavassa taulukossa arvioitujen päästömäärien avulla. Päästö Mallinnuksen päästöarvot [t/v] Ekovoimalaitoksen päästöt v [t/v keskimäärin] (max) Rikkidioksidi (SO 2) 49 2,3 (4,7) Typen oksidit (NO x) (171) Hiukkaset 9,9 0,41 (0,7) Kloorivety (HCl) 9,9 0,12 (0,2) Fluorivety (HF) 1,0 0,018 (0,08) Kadmium ja tallium (Cd ja Tl) 0,05 0,0003 (0,0007) Elohopea (Hg) 0,05 0,0007 (0,001) Raskasmetallit (Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni,V) 0,5 0,008 (0,023) Dioksiini ja furaani 99 x ,1 x 10-9 (0,4 x 10-9 )

31 31 Leviämismallinnuksen mukaan laskennalliset pitoisuusvaikutukset ilman laatuun jäivät hyvin pieniksi suhteessa ilmanlaadun ohjearvoihin kaikkien tarkasteltujen päästöjen osalta. Ekovoimalaitoksen toiminnan aikaiset päästöt ilmaan ovat olleet selvästi pienempiä kuin leviämismallinnuksessa käytetty päästötaso, joten tämän perusteella oleellisia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ohjearvojen ylittymistä ei voimalaitoksen päästöistä ole aiheutunut. Jätteenpolttolaitoksen normaalin toiminnan päästöt eivät aiheuta Oulun seudulle merkittäviä ilmanlaatuvaikutuksia eivätkä terveydellistä haittaa. Ekovoimalaitoksen alueella ei ole tehty erillisiä haju- tai pölytarkkailuja. Vuonna 2013 on tehty ekovoimalaitoksen ympäristövaikutuskysely. Kyselyssä kartoitettiin hajun, melun ja liikenteen mahdollisesti aiheuttamia haittoja ympäristölle. Vastauksissa pyydettiin arvioimaan kokemuksia ympäristövaikutuksista verrattuna tilanteeseen ennen laitoksen rakentamista. Kyselyn kohteena oli Laanilan teollisuusalueella työskentelevät työntekijät. Hajuja koettiin jonkin verran laitoksen lähellä ja sisätiloissa. Haju koettiin ajoittaista ja mm. sääolosuhteista ja erikoistilanteista kuten seisakeista johtuviksi. Lisäksi osa hajuista tuli ajoittain myös kaatopaikalta sekä muualta teollisuusalueelta (kemikaalihajut). Toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ilmaan Typenoksidipäästöjen raja-arvoylitysten johdosta on ekovoimalaitoksella syksyllä 2013 tehty ELY-keskuksen kanssa sovittuja parannustoimenpiteitä. Toimenpiteet ovat vähentäneet raja-arvojen ylityksiä. Ekovoimalaitoksella on vuonna 2015 asennettu toinen identtinen päästöanalysaattorilaitteisto aikaisemman mittalaitteiston rinnalle. Mittalaitteiston kahdentamisen on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksynyt kirjeellään Laitteiston kahdentaminen turvaa päästömittausten toiminnan päämittalaitteen häiriötilanteessa. Ekovoimalaitokselle on päätetty hankkia sähkösuodatin savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Laitteisto asennetaan ekovoimalaitokselle syksyn 2017 revisiossa. Sähkösuodin parantaa edelleen savukaasujen puhdistusta. Hajuja voidaan entisestään vähentää varmistamalla, että jätteiden vastaanottohalli ovet pysyvät kiinni sekä ilmastointia tehostamalla. Jätepolttoainetta tuovien jäteautojen kulkureitillä koettiin myös jonkin verran autoista tulevaa hajua ja teiden roskaantumista. Jätepolttoainetta tuovia toimittajia on huomautettu asiasta.

32 32 Haettujen muutosten vaikutukset päästöihin ilmaan Ekovoimalaitoksen arvioidut päästöt ilmaan haettavalla jätepolttoainemäärällä t/v on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästöjen arvioidaan kasvavan samassa suhteessa kuin jätepolttoaineen määrän eli noin 15 % vuoden 2016 tasosta. Sähkösuodattimen asennus ei käytännössä vaikuta päästömääriin ja päästöjä voidaan siksi arvioida vuoden 2016 tason perusteella. Sähkösuodin parantaa pääasiassa savukaasunpuhdistuksen käytettävyyttä ja toimintavarmuutta. Savukaasujen puhdistusjärjestelmä on toiminut pääsääntöisesti erittäin hyvin ja päästöt ovat olleet ympäristöluvan mukaisia. Polttotehon parannuttua sekä savukaasujen puhdistukseen tehtyjen ja tehtävien parannustoimien myötä polttoainemäärää on mahdollista nostaa ilman, että sillä on vaikutusta hetkellisiin savukaasupäästöihin ja päästörajojen saavuttamiseen. Kuivatun jätevesilietteen, penkkanoen ja linkonokiöljyseoksen poltto sisältyy maksimijätemäärään ja päästöarvio sisältää näin myös kyseisten jätejakeiden polton. Yhdiste Päästöt ilmaan [t/v] Hiukkaset 0,23 Häkä (CO) 23,2 Suolahappo (HCl) 0,22 Fluorivety (HF) 0,09 Typen oksidit (NO x) 196,4 Rikkidioksidi (SO 2) 1,6 TOC 1,4 Hiilidioksidi Raskasmetallit Päästöt ilmaan [kg/v] Elohopea (Hg) 0,98 Arseeni (As) 0,38 Kadmium (Cd) 0,40 Koboltti (Co) 0,45 Kromi (Cr) 1,22 Kupari (Cu) 10,0 Mangaani (Mn) 10,7 Nikkeli (Ni) 2,0 Lyijy (Pb) 0,9 Antimoni (Sb) 0,68 Tallium (Tl) 0,02 Vanadiini (V) 0,16 Päästöt ilmaan [g/v] Dioksiinit ja furaanit 0,016 Lietteen kuivauslaitokselta ei johdeta varsinaisia piippupäästöjä ilmaan. Lietteen vastaanotossa ja käsittelyssä syntyy hajukaasuja, jotka normaalitilanteessa johdetaan kattilan palamisilmaksi eikä hajupäästöjä ympäristöön synny. Kattilan seisakin aikana jätevesilietteen kuivauslaitokselta tuleva ilma syötetään aktiivihiilisuodatuksen kautta ulkoilmaan 12,25 metrin korkeudelta rakennuksen seinältä. Aktiivihiilisuodatin on aktiivihiilimurskalla täytetty kammio, jonka läpi poistokaasu johdetaan. Kaasu tuodaan

33 33 suljetussa kanavistossa suodattimelle ja johdetaan riittävän korkealle kanavassa. Siitä ei arvioida aiheutuvan hajua ympäristöön. Voimalaitoksen nykyisten hajusuodatinten mitoitus tarkistetaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä ja valittavista laite- ja tilaratkaisuista riippuen lietteenkuivauslaitos voidaan varustaa myös omilla hajusuodattimilla. Häiriötilanteissa hajujen pääsy ulkopuolelle voidaan minimoida tehokkailla kohdepoistoilla hajusuodatinten kautta. Haettava jätemäärän nosto ei lisää ekovoimalaitoksen hajuhaittoja. Jätepolttoaineen vastaanotto- ja käsittelytoimet ovat nykyiset eikä niihin aiheudu muutoksia. Yhdyskuntajätevesilietteen vastaanotosta, kuivauksesta tai polttamisesta ekovoimalaitoksella ei aiheudu ympäristöön hajua tai hygieniahaittoja eikä pölyämistä. Liete pumpataan autoista suoraan lietesäiliöön voimalaitoksen alipaineistetussa purkaushallissa. Lietettä ei varastoida ekovoimalaitoksella avoimissa tiloissa, eikä myöskään vastaanottosiilossa korkeintaan 1 2 vuorokauden poltettavaa määrää enempää. Kaikki lietteenkäsittelyyn liittyvät järjestelmät ovat suljettuja ja mahdollisuuksien mukaan automatisoituja. Jätevesiliete toimitetaan ekovoimalaitokselle hygienisoimattomana, mutta sen kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvät hygieniaseikat otetaan huomioon toiminnassa vähintään samoilla toimenpiteillä ja ohjeilla kuin jätevedenpuhdistamolla. Vastaavanlaiset kuivatun puhdistamolietteen kuljetukset jatkokäsittelyyn ovat yleistä käytäntöä eri kaupungeissa. Jätevesilietteen vastaanotto ja kuivauslaitoksen toiminta ei siten aiheuta hygieniahaittoja. Ekovoimalaitoksella poltetaan jo nykyään jätevedenpuhdistamolta tuotavaa välppäjätettä. Liete hygienisoituu termisessä kuivauksessa eikä kuivattua lietettä ole tarkoitus juurikaan varastoida ennen polttoa, vaan se on määrä syöttää suoraan kattilaan. Mahdollinen säiliö lietepelleteille toimii lähinnä puskurisäiliönä kattilaan syöttöä varten eikä pellettejä varastoida siellä 1 2 päivää pitempään. Pelletit ovat kuivauksesta tultuaan steriilejä eivätkä aiheuta hajua tai hygieniaongelmia. Kaikki jätepolttoaineen vastaanottoon, esikäsittelyyn ja siirtoon liittyvät järjestelmät ovat ilmastoituja tiloja, joista imettävä poistoilma ohjataan polttoon. Kuljetusvälineiden käyttämät tilat pestään kerran vuorokaudessa. Näin polttoaineen käsittely ei aiheuta hygieniahaittoja ympäristössä. Päästöt pintavesiin ja viemäriin, päästöjen vähentäminen ja vaikutukset vesistössä Jätevesikuormitus Ekovoimalaitoksen alueelta peräisin olevia käsittelemättömiä vesiä ei pääse ympäristöön. Ekovoimalaitos on liitetty Oulun kaupungin vesi- ja viemärilaitokseen. Talousjätevedet ja osa prosessijätevesistä johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin.

34 34 Viemäriin johdetut vedet Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäriin kaivojen 1 ja 2 kautta johdettujen jätevesien laatu vuosina sekä viemäriin johdettavien vesien pitoisuusraja-arvot. Kaivoon 1 johdetaan saniteettivedet ja lattianpesuvedet. Viemäriin johdettavat savukaasulauhdevedet tulevat kaivoon 2. Vesien laatua tarkkaillaan Oulun Veden viemäriinjohtamissopimuksen mukaisesti sekä ekovoimalaitoksen omaa käyttötarkkailua varten. Kaivo 1 ph SO4 Ag F - As Cd Cr Cu Hg Ni Pb Sn Zn Öljyhiilivedyt mg/l µg/l ,8 7, ,99 <50 <100 <50 <50 <50 0,09 < < ,5 52 <0,02 <100 0,32 0,03 0,6 1,2 0,019 0,7 1,5 <0, , , , ,9 50,7 0, ,5 3, ,03 4, Kaivo , , < <50 < ,2 < < ,1 21 0, ,98 0,29 1,2 4,3 3,8 1,5 9,2 <0, , , ,6 0,98 4,0 12 0,33 2,4 64 2, , , ,5 4, Raja-arvot (Oulun Vesi) Raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet ovat vuosien osalta yhden näytteenottokerran tuloksia ja vuosien osin kahden näytteenottokerran keskimääräisiä tuloksia. Veden ph ja sulfaattipitoisuudet ovat neljän näytteenottokerran keskimääräisiä tuloksia. Jätevesien ph-arvot ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet vuosien aikana enimmäkseen matalampia kuin asetetut raja-arvot. Sulfaattipitoisuus on vuonna 2013 ja 2016 ajoittain ollut koholla poltettavan jätteen laadusta johtuen. Raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet ovat olleet pääosin alle raja-arvojen. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat olleet pääosin alle määritysrajojen ja selvästi raja-arvon alla. Lyijy- ja sinkkipitoisuuksien ylityksiä on ollut vuosien aikana ja ne ovat johtuneet lattianpesuvesien mukana tulleesta kiintoaineesta sekä pussisuodattimen rikosta. Suurin osa kiintoaineesta on kuitenkin jäänyt hiekanerotuskaivoon. Kaivon 2 vuoden 2016 korkeat pitoisuudet ovat johtuneet yhdestä näytteestä heinäkuussa, jolloin ilmeisesti kaivon pohjalle kerääntynyttä kiintoainetta on päässyt mukaan vesinäytteeseen, eikä näyte ole ollut edustava. Korkeiden pitoisuuksien jälkeen näytteenotto uusittiin elokuussa 2016, ja raskasmetallipitoisuudet olivat jälleen selvästi alle raja-arvojen. Viemäriin johdettavan veden laadussa on ollut joitakin poikkeamia sulfaatin tai raskasmetallipitoisuuksien osalta. Poikkeamat ovat johtuneet mm. laitoksen ylösajotilanteista tai seisakeista. Ekovoimalaitoksen toiminnan alkuaikoina (2013) lauhteen sulfaattipitoisuuksia nosti hakijan käsityksen mukaan polttoon ohjautunut kipsilevymateriaali. Nykyäänkin rikkiä sisältävän jätteen polttaminen voi ajoittain nostaa sulfaattipitoisuuksia.

35 35 Kaivossa 1, jonne johdetaan kattilahallin pesuvesiä, voi veden seassa olla seisakin aikana varissutta kattilatuhkaa ja kuonaa. Lisäksi kaivon normaali veden virtaama on hyvin pieni, jolloin vesi voi seistä pidempiä aikoja kaivossa. Normaalitilanteessa veden laatu on täyttänyt viemäriin johdettavan veden laatuvaatimukset. Polykloorattujen dioksiinien ja furaanien pitoisuudet lauhdevedessä ovat olleet hyvin pieniä, noin 3 pg/l vuonna Pintavesiin johdetut vedet Seuraavassa taulukossa on esitetty alueelta viivästysaltaan kautta Oulujokeen johdettu vesimäärä sekä viivästysaltaan keskimääräinen veden laatu vuosina Oulujoen havaintopaikka Oulujoki sijaitsee noin 1,5 km viivästysaltaan purkukohdan yläpuolella. Jokiveden vedenlaatutiedot on haettu Ympäristöhallinnon pintavesien tietojärjestelmästä. Viivästysaltaan veden laatu ph TOC Vesimäärä [m 3 ] Kiintoaine [mg/l] Johtokyky [µs/cm] [mg/l] ,3 51,5 13,1 39, ,1 9,6 11,2 47, ,2 8,1 10,2 34, ,3 41,1 10,0 41, ,3 27,9 10,2 37,4 Oulujoki vedenlaatu ,9 5,0 31 Viivästysaltaan veden ph on ollut lievästi emäksistä tai lähellä neutraalia ja veden ph on ollut hieman korkeampi kuin Oulujoessa vuosien aikana keskimäärin. Kiintoainepitoisuudet viivästysaltaan vesissä ovat vaihdelleet melko paljon, mutta kiintoainetta on ollut vedessä enemmän kuin Oulujoen havaintopaikalla. Viivästysaltaaseen voi kuitenkin kertyä ympäristöstä myös pölyä ja muuta kiintoainetta esimerkiksi ympäröivistä puista. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä on ollut vuosien aikana suhteellisen matala, noin 10 mg/l tasolla. Viivästysaltaan veden sähkönjohtavuus on ollut melko samalla tasolla kuin Oulujoessa. Jäähdytysvesikuormitus vesistöön Oulujokeen puretaan ekovoimalaitokselta jäähdytysvesiä Kemiran jäähdytysvesien seassa. Ekovoimalaitoksen jäähdytysvesien osuus jäähdytysvesikuormituksen kokonaismäärästä on pieni. Jäähdytysveden lämpötila nousee keskimäärin noin 3 5 C verrattuna jokiveden lämpötilaan, muuten jäähdytysveden laatu ei laitoksella muutu. Laitoksen jäähdytysvesimäärät (0,18 0,03 m 3 /s) ovat vähäisiä verrattuna Oulujoen keskivirtaamaan (263 m 3 /s vuosina ). Ekovoimalaitoksen jäähdytysvesistä ei aiheudu merkittävää kuormitusta pintavesiin eikä tilanne muutu jätemäärän muutoksen myötä.

36 36 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ekovoimalaitoksella syntyy varsin vähän jätevesiä, ja vesistöön johdettavat jäähdytysvedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta. Vaikutukset vesistöön ovat vähäiset. Ekovoimalaitoksen jäähdytysvesistä aiheutuva vesistön lämpötilan nousu jää pienestä kuormituksesta ja tehokkaasta sekoittumisesta johtuen vähäiseksi eikä siitä ole todettu aiheutuneen ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet vesistökuormituksen vähentämiseksi Vesistökuormitusta ekovoimalaitokselta ei merkittävästi aiheudu eikä ole tarvetta toimenpiteille vesistökuormituksen vähentämiseksi nykyisestä. Haettujen muutosten vaikutukset vesistökuormitukseen Ekovoimalaitoksella jätemäärän nosto, jätevesilietteen kuivaus ja poltto tai penkkanoen ja linkonoen poltto eivät aiheuta muutoksia laitoksen vesistökuormitukseen. Jätevesilietteestä kuivauksessa höyrynä erottunut vesi ja lauhtumattomat kaasut syötetään sellaisinaan jätekattilaan. Näin ollen lietteenkuivauslaitoksesta ei normaalin käynnin aikana lähde ulos lainkaan jätevesi- tai jätevirtoja. Lietteenkuivauslaitokselta lietteen varastosiilosta mahdollisesti erottuva vesi tai tilojen huuhtelusta tuleva vesi kerätään viemärikaivoon ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Johdettavien vesien laatua seurataan tarkkailukaivosta. Oulun Vesi -liikelaitoksen kanssa tehtyä teollisuusjätevesisopimusta päivitetään tarpeen mukaan näiden vesien osalta. Melu ja sen vaikutukset Melun lähteet Ekovoimalaitoksen merkittävimmät melun lähteet ovat puhaltimet sekä polttoaineen ja tuhkan kuljetuksista aiheutuva liikennemelu. Laitos on suunniteltu siten, että melu sisätiloissa, joissa joudutaan laitoksen käytön aikana työskentelemään, ei ylitä arvot 85 db(a) ja että laitoksen käynnin aikana sen aiheuttama melutaso on enintään 45 db (A) noin sadan metrin etäisyydellä laitoksesta. Puhaltimet ja muut äänekkäät laitteet on sijoitettu omiin suljettuihin tiloihinsa. Lisäksi laitosrakennusten seinämissä on sovellettu sellaista rakennustekniikkaa ja sellaisia rakennusmateriaaleja, että koneiden ja laitteiden melu vaimenee tehokkaasti. Tuotantokoneiden melu leviää ympäristöön lähinnä savupiipun kautta. Savukaasujen poistokanavaan on asennettu äänenvaimennin. Lähes kaikki laitteet sijaitsevat sisällä ekovoimalaitosrakennuksessa. Ilman-otosta aiheutuva melua vaimennetaan äänen vaimentimilla.

37 37 Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä laitoksen käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Varoventtiilien ulospuhallusputkiin on asennettu äänenvaimentimet. Ympäristölupapäätöksen mukaan laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (A) eikä yöllä (klo 22 7) tasoa 50 db (A). Ympäristövaikutuskyselyn tulokset melun osalta Vuonna 2013 on tehty ekovoimalaitoksen ympäristövaikutuskysely. Kyselyssä kartoitettiin hajun, melun ja liikenteen mahdollisesti aiheuttamia haittoja ympäristölle. Vastauksissa pyydettiin arvioimaan kokemuksia ympäristövaikutuksista verrattuna tilanteeseen ennen laitoksen rakentamista. Kyselyn kohteena oli Laanilan teollisuusalueella työskentelevät työntekijät. Melua laitoksesta ei koettu syntyvän häiritsevästi ja sen koettiin olevan ajoittaista. Kyselyn mukaan melun pienentämiseksi ei ollut tarvetta toimenpiteille. Melutarkkailun ja meluselvitysten kyselyt Laanilan teollisuusalueella on suoritettu ympäristömelumittauksia pitkäaikaismittauksena marras joulukuun välisenä aikana vuonna 2010 ennen ekovoimalaitoksen rakentamista sekä elokuussa 2012 ekovoimalaitoksen aloitettua toimintansa. Vuoden 2010 ja 2012 melumittaustulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, koska vuoden 2010 mittaus on tehty talvella, jolloin lumi vaikuttaa äänen heijastavuuteen vähentävästi ja vuoden 2012 mittaus on tehty elokuussa, jolloin maapinnan heijastavuusominaisuudet ovat akustisesti kovemmat. Vuoden 2010 ja 2012 mittaustulosten perusteella melutasot olivat hieman korkeammat vuonna Teollisuusalueella melutaso oli noussut jonkin verran vuodesta 2010, mutta teollisuusalueen ulkopuolella nousu ei ollut yhtä huomattavaa. Melutasot pysyivät melulle asetuissa rajoissa. Ainoastaan Pursutiellä olleessa mittauspisteessä (piste sijaitsi teollisuusalueen ja asutusalueen väliin jäävän vallin päällä) melutaso ylittyi muutamalla db:llä elokuussa Laanilan teollisuusalueella sijaitsee monta melun lähteenä erillistä toimijaa, joten ekovoimalaitoksen mahdollisesti aiheuttamaa melua ei voida eritellä tästä. Toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi Melukyselyn ja melumittausten tulosten perusteella ei ole ollut tarvetta toimenpiteille melun pienentämiseksi.

38 38 Haettujen muutosten vaikutukset meluun Ekovoimalaitoksella jätemäärän nosto, jätevesilietteen kuivaus ja poltto tai penkkanoen ja linkonoen poltto eivät aiheuta merkittävää muutosta laitoksen melutasoon. Jätevesilietteen terminen kuivauslaitos rakennetaan ekovoimalaitoksen yhteyteen ja äänieristyksistä huolehditaan asianmukaisesti. Liikenteestä aiheutuva melu ei alueella juurikaan muutu. Poltettavan jätevesilietteen kuljetuksista ei aiheudu merkittävää muutosta liikennemääriin ja se ei ole teollisuusalueen kokonaisuuteen verrattuna merkittävän suuri. Penkkanoen kuljetukset tapahtuvat teollisuusalueen sisällä eivätkä todennäköisesti lisää alueen ulkopuolelle aiheutuvaa melua. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty Laanilan ekovoimalaitoksella syntyneiden jätteiden määrät tonneina vuosina Jäte (jätekoodi) Määrät [t/v] Kattilatuhka ( (* ) Savukaasunpuhdistustuote ( (* ) Kuona ( ) Yhteensä (* Vaarallinen jäte Ekovoimalaitoksella syntyi vuosina poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,1 22,1 % (kattilatuhka, savukaasunpuhdistustuote ja arinakuona yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan luvanvaraiselle vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta on pystytty vuosien aikana käyttämään hyödyksi % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Kattilatuhkat ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi. savukaasunpuhdistustuotteet kuljetetaan säiliöautoissa Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote säilytetään siiloissa laitoksen eteläpuolella. Siilojen koko on á 180 m 3. Tuhkat kuljetetaan prosessin osista pneumaattisesti siiloihin. Siilojen yläosassa on pölyämisen estämiseksi suodattimet ja tuhkan purku tapahtuu suoraan purkusukan avulla säiliöautoon. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimen sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmittimen) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käyte-

39 39 tään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasara- tai kuulanuohouksia. Kattilatuhkaa muodostui vuosina energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä 1,22 1,68 %. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä ja reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunprosessituotteita syntyi vuosina hyödynnettävän jätteen määrästä 3,29 3,97 %. Kattilatuhkasta ja savukaasutuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma analyysiä varten. Kuonat Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Kuona toimitetaan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonaa ekovoimalaitoksella muodostui vuosina hyödynnetyn jätteen määrästä 15,4 16,8 %. Muut jätteet Jätteiden laatu Erikoistilanteissa kuten ekovoimalaitoksen kuonankuljettimen puhdistuksessa revisioaikana syntyvät kuonansammutusvedet toimitetaan Oulun Vesi -liikelaitoksen Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Savukaasun lauhdetta toimitetaan myös Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen normaalit käytönaikaiset jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) kirjataan Laanilan Voiman kirjanpitoon ja raportoidaan ekovoimalaitoksen kanssa puoliksi. Laitoksella syntyvät vaaralliset jätteet (jäteöljyt ja liuottimet) sekä muut nestemäiset vaaralliset jätteet (akut, paristot, loisteputket ja kiinteät öljyiset jätteet) kootaan talteen ja toimitetaan asianmukaisesti vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Jätemäärät on vuosittain raportoitu VAHTI-järjestelmään. Jätemäärissä ja -laadussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Pohjakuonasta, kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistusjätteestä kerätään kuukausinäytteet vuosikokoomaan varten. Pohjakuonasta kerätään näytteet yleensä myös neljän kuukauden välein TOC-määritystä varten. Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Hehkutushäviön analyysitulokset eivät ole vertailukelpoisia, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen

40 40 analyysiä. Vuosina ekovoimalaitoksen pohjakuonan orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet ovat täyttäneet jätteenpolttoasetuksen polton täydellisyyttä koskevan vaatimuksen (seuraava kuva). Seuraavassa taulukossa on esitetty ekovoimalaitoksen pohjakuonasta, kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistusjätteestä tutkittujen haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet vuosina Kuonassa olevien metallien talteenotto hyötykäyttöä varten tapahtuu em. analysoinnin jälkeen, joten tulokset eivät kuvaa loppusijoitettavaa kuonaa. As Cd Cr Cu Mo Ni Pb Sb Zn [mg/kg] Pohjakuona 4-6/2012 8, Pohjakuona 7-9/2012 8,8 1, Pohjakuona 10-12/2012 6,7 2, Pohjakuona ,0 1, Pohjakuona <2, Pohjakuona ,0 1, Pohjakuona ,2 0, Kattilatuhka 5-7/ Kattilatuhka 8-10/ Kattilatuhka Kattilatuhka Kattilatuhka Kattilatuhka , Savukaasupuhdistus 5-7/ Savukaasupuhdistus 8-10/ Savukaasunpuhdistus Savukaasunpuhdistus Savukaasunpuhdistus Savukaasunpuhdistus Vaarallisen jätteen raja-arvo Vuoden 2012 kokonaispitoisuudet on esitetty neljännesvuosikokoomatuloksina, koska vuoden 2012 selvityksessä tuhkien ominaisuuksista ja hai-

41 41 tallisuudesta ympäristölle ei oltu esitetty vuosikokoomien tuloksia. Kokonaispitoisuudet ovat ajoittain, ja sinkin osalta useimmiten, ylittäneet vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvon. Pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteiden liukoisuuskokeiden tulokset vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuonassa olevien metallien talteenotto hyötykäyttöä varten tapahtuu em. analysoinnin jälkeen, joten tulokset eivät kuvaa loppusijoitettavaa kuonaa. Raja-arvojen ylitykset on esitetty taulukossa eri väreillä. Pohjakuonan osalta tutkittujen haitta-aineiden liukoisuudet alittivat tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvot vuosina Kattilatuhkan haitta-aineiden liukoisuudet alittivat vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvot pääosin vuosina Vuonna 2012 kattilatuhkan lyijyn liukoisuus ylitti vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvon, mutta sen jälkeen lyijypitoisuudet ovat alittaneet vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvon. Lyijyn liukoisuudessa on mahdollista, että kyseessä on olleet näytekohtaiset erot. Savukaasupuhdistusjätteestä tutkituista haitta-aineiden liukoisuuksista sinkin liukoisuus on ajoittain ylittänyt tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvon. Lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä kokonaisliukoisuus (TDS) ovat ylittäneet vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuksien raja-arvot selvästi joka vuosi. Tulosten perusteella savukaasupuhdistusjäte ei ole sellaisenaan sijoituskelpoista kaatopaikalle, vaan se täytyy käsitellä ennen kaatopaikalle sijoittamista. (1 Sellainen tavanomaisen jätteen kaatopaikka, johon voidaan sijoittaa vakaata reagoimatonta vaarallista jätettä. (2 Uuttoliuokseen liuenneiden aineiden kokonaismäärän (TDS) arvoa voidaan käyttää sulfaatti- ja kloridiarvojen sijaista.

42 42 Jätteiden hyödyntäminen, kerääminen ja kuljettaminen Edellä esitettyjen tulosten perusteella pohjakuona on jatkokäsittelyn jälkeen sijoituskelpoista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Pohjakuona on jalostettua, eli metallieroteltuna ja seulottuna hyötykäyttökelpoista ympäristöluvallisissa rakenteissa. Tutkitun jätteen kaltaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttävät massat soveltuvat käytettäviksi yleensä kaatopaikan tiivistyskerrosten välisiin rakenteisiin. Pohjakuonaa hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa metallien talteenoton jälkeen. Kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Lyijyn liukoisuuden ajoittain ylitettyä vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvon, kattilatuhka stabiloidaan ennen kaatopaikalle loppusijoittamista. Savukaasupuhdistusjäte ei ole sellaisenaan sijoituskelpoista kaatopaikalle, vaan se käsitellään ennen kaatopaikalle sijoittamista. Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Toteutettujen muutosten vaikutus jätemääriin ja jätteen käsittelyyn Ekovoimalaitoksella muodostuvan kuonan ja tuhkan määrä suhteessa jätemäärään on pysytellyt samalla tasolla, noin 20 % jätemäärästä mitattuna. Kuonan ja tuhkien laadussa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia toiminnan aikana.

43 43 Haettujen muutosten vaikutukset jätteisiin Haettavat muutokset käytettävissä polttoaineissa lisäävät hieman ekovoimalaitoksella muodostuvan kuonan ja tuhkan määrää. Kuonan, tuhkan ja savukaasunpuhdistustuotteen määrä on ollut noin 20 % suhteessa jätemäärään, määrä vuonna 2016 oli noin tonnia. Jätemäärällä t/v tuhkaa ja kuonia muodostuisi arviolta t/v. Kuonan ja tuhkan määrä kasvaa samassa suhteessa kuin jätepolttoaineen käyttö. Määrän kasvu ei aiheuta muutoksia syntyvien jätejakeiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen, kuona ja tuhka voidaan käsitellä nykyisellä tavalla myös jatkossa. Sähkösuodattimen voidaan arvioida mahdollisesti hieman lisäävän kattilatuhkan osuutta kaikista tuhka/kuonajakeista, mutta niiden kokonaismäärään ei arvioida tulevan merkittäviä muutoksia. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Tausta EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) ja Suomen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ns. direktiivilaitosten päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupa-määräysten on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttamiseksi perustuttava BAT-päätelmiin. Päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa. BAT-päätelmillä (BAT, Best Available Techniques) tarkoitetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan asiakirjan (ns. BREFdokumentit) päätelmiä tekniikasta, sen sovellettavuudesta sekä päästötasoista, tarkkailusta ja kulutustasoista. Laanilan ekovoimalaitos luokitellaan direktiivilaitokseksi ympäristönsuojelulain mukaan. BREF-dokumentit ovat vertailudokumentteja, joita käytetään tausta-asiakirjoina arvioitaessa mikä on toiminnan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Ne eivät määritä laitosten luparajoja tai määrää mitä tekniikkaa on käytettävä, mutta tarjoavat tietoa tarjolla olevista prosesseista, laitteista ja menetelmistä sekä näillä saavutettavissa olevista ympäristöä kuormittavien tekijöiden tasoista. Ekovoimalaitoksen edellisen ympäristöluvan hakemisen aikana ei vielä ollut voimassa olevaa jätteenpolttoa koskevaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaa (BREF), minkä vuoksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumista laitoksella on tarkasteltu tämän lupahakemuksen yhteydessä. Jätteenpolttolaitoksia koskeva parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirja on hyväksytty vuonna 2006 (European Commission 2006). Vertailuasiakirjan päivitys on vireillä ja lopullinen vertailuasiakirja

44 44 valmistuu todennäköisesti vuonna Seuraavassa on arvioitu BAT:n toteutumista ekovoimalaitoksella voimassa olevan vertailuasiakirjan (2006) mukaisesti. Savukaasupäästöjen vähentäminen Laitos on varustettu puolikuivalla savukaasujen puhdistusjärjestelmällä, jossa typen oksideja pelkistetään ei-katalyyttisesti ammoniakin avulla, minkä jälkeen reaktiotilaan syötetään aktiivihiiltä ja kalkkia ennen viimeisessä vaiheessa olevia pussisuodattimia. Savukaasujen puhdistusmenetelmä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Rikkidioksidi (SO 2) BAT (24 h keskiarvo) Ekovoimalaitos Johtopäätös 1 40 mg/nm 3 0,9 5,1 mg/nm 3 Päästötaso on BAT:n mukainen Typen oksidit (NO x) BAT (24 h keskiarvo) Ekovoimalaitos Johtopäätös mg/nm 3 ilman katalyyttistä typen oksidien pelkistystä mg/nm 3. Käytössä on ei-katalyyttinen typenoksidien pelkistys (SNCR) Päästötaso on BAT:n mukainen Hiukkaset BAT (24 h keskiarvo) Ekovoimalaitos Johtopäätös 1 5 mg/m 3 0,17 0,8 mg/nm 3 Päästötaso on BAT:n mukainen Muut savukaasupäästöt BAT (24 h keskiarvo) Ekovoimalaitos Johtopäätös Kaasumaiset orgaaniset aineet 1 10 mg/nm 3 0,2 2,2 mg/nm 3 (TOC) Suolahappo HCl 1 8 mg/nm 3 0,015 0,2 mg/nm 3 Fluorivety HF <1 mg/nm 3 0,0 0,07 mg/nm 3 Häkä CO 5 30 mg/nm ,5 mg/nm 3 Cd+Tl 0,005 0,05 mg/nm 3 0, ,00065 mg/nm 3 Päästötaso on (yksittäismittaukset) BAT:n mukainen Elohopeapäästöt 1 20 µg/nm 3 0,07 0,60 µg/nm 3 Muut raskasmetallit yhteenssittäismittaukset) 0,005 0,5 mg/nm 3 (yk- 0,003 0,023 mg/nm 3 Dioksiinit ja furaanit 0,01 0,1 ngteq/nm 3 (yksittäismittaukset) 0, ,014 ng/nm 3

45 45 Muut BAT-tekniikat BAT:n toteutuminen ekovoimalaitoksella liittyen jätteen vastaanottoon, polttotekniikkaan tai muihin prosesseihin on kuvattu seuraavassa taulukossa. Jätteen vastaanotto BAT Menettely ekovoimalaitoksella Sekalainen yhdyskuntajäte: -Henkilökunta seuraa jätekuormien laatua visuaalisesti, sekä pistokokeina otettavin näyttein noin kerran kuukaudessa -Visuaalinen tarkastus vastaanottovarastossa -Kuormien erillispurku ja läpikäynti pistokokeina -Tuotavan jätteen punnitus -Radioaktiivisen materiaalin tunnistus -Jätekuormat punnitaan laitokselle tuotaessa Kemira Oy:n autovaa alla, tiedot tallentuvat polttoainetietojärjestelmään Johtopäätös Toiminta on BAT:n mukaista -Laitoksella ei vastaanoteta radioaktiivista materiaalia sisältävää yhdyskunta- tai teollisuusjätettä Kaikki jätteet: -Haisevien materiaalien varaston poistoilma on käytettävä ensisijaisesti polttolaitoksen palamisilmana -Varaston alueen viemäröinti on merkittävä selkeästi muusta viemäröinnistä erottuvaksi -Jätteen varastointiaika on rajattava jätteisiin liittyvien riskien mukaan jätetyypeittäin Jätteen varastointi -Varasto on varustettava asianmukaisella palosuojauksella kuten polttolaitoksen ja varaston välisellä palonkestävällä seinällä -Jätebunkkerista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi -Jätebunkkerin valumavedet kertyvät kokoojakaivoon, josta kuonasammuttimelle -Jätettä ei varastoida laitoksella muualla kuin jätebunkkerissa välittömästi ennen kattilaa -tarvittavat palosuojaukset huomioitu suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Toiminta on BAT:n mukaista Kiinteä yhdyskuntajäte ja vaaraton teollisuusjäte: -Varastobunkkeri tai halli, jossa on tiivis, kestävä pohjarakenne -Jätebunkkeri on rakenteeltaan tiivis, katettu betonibunkkeri -Varaston oltava katettu ja siinä on oltava seinät -Jätekuormat puretaan sisätiloissa suoraan bunkkeriin -Sisätiloissa oleva kuormien purkupaikka -Laitokselle on laadittu paloturvallisuussuunnitelma, jossa huomioitu erityisesti jätteiden käsittely- ja varastointialueet, jätteen syöttölaitteet, sähköja automaatiotilat, ja savukaasun puhdistusjärjestelmän kangassuodattimet ja aktiivihiilisuodattimet Varautuminen tulipalon vaaraan -Suunnitelma sisältää myös sammutussuunnitelmat -Suositeltavaa varustaa vähintään edellä mainitut laitososat automaattisilla palonilmaisimilla ja harkinnan mukaan automaattisilla sammuttimilla -Laitos toteutettu siten, että palonsammutusvedet eivät pääse hallitsemattomasti ympäristöön tai viemärin kautta vesistöön - Paloturvallisuussuunnitelma on laadittu, on osa laajempaa turvallisuussuunnitelmaa HVAC tehty suunnitteluvaiheessa -Automaattiset palonilmaisimet ja automaattiset sammuttimet -Palo- ja sammutusvedet menee viivästysaltaaseen, joka suljettavissa. Viemärikaivot suljettavissa. Toiminta on BAT:n mukaista

46 46 -Jätteenpolttoasetuksessa ja -direktiivissä määrättyjen lämpötilojen ja viipymäaikojen noudattaminen poltossa (savukaasujen lämpötila vähintään 2 s ajan yli 850 C) -Palamisilma esilämmitetään poltettaessa kosteita jätteitä -Polttolämpötilat ja viipymäajat noudattavat jätteenpolttoasetuksen ja -direktiivin määräyksiä -Palamisilma esilämmitetään Jätteen poltto -Laitos varustettu puhdasta polttoainetta käyttävillä tukipolttimilla, joilla varmistetaan riittävä polttolämpötila käynnistysten ja pysäytysten yhteydessä ja tarvittaessa jätteenpolton aikana -Jätekattilassa tukipolttoaineena kevyt polttoöljy ja prosessikaasu, käytetään ylösja alasajotilanteissa, sekä jos kattilan lämpötila laskee alle 850 C Toiminta on BAT:n mukaista -Arinan jäähdytys järjestetty niin, että palamisilmaa riittää myös polton säätöön. Hyvin suunniteltuja ilmajäähdytteisiä arinoita voidaan käyttää, kun poltettavan jätteen lämpöarvo on korkeintaan noin 15 MJ/kg. Kun jätteen lämpöarvo on tätä suurempi, on käytettävä vedellä/muulla nesteellä jäähdytettyä arinaa. -Arinan jäähdytys muutettu vesijäähdytyksestä ilmajäähdytykseksi; jätteen lämpöarvo on pienempi kuin 15 MJ/kg -Tulipesä riittävän suuri, jotta kaasujen mukaan lähtevät partikkelit ehtivät palaa loppuun ennen poistumistaan tulipesästä -Tulipesän ja lämmönsiirrinten välissä riittävän suuri avoin jäähdytyskanava, jonka seinät toimivat lämmönsiirtiminä, savukaasun lämpötila kanavan jälkeen alle 650 C. Lämmönsiirtopintojen kerrostumien hallinta -Tulistimen rakenne sellainen, että savukaasun epäpuhtaudet eivät tuki sitä helposti -Savukaasukanavistojen muoto sellainen, että kaasun virtausnopeus on mahdollisimman tasainen -Otettu huomioon laitoksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Toiminta on BAT:n mukaista -Jäähdyttimien vesi- ja höyryvirrat ovat mahdollisimman tasaisia, jotta jäähdyttimien pinnoille ei muodostu ylikuumia kohtia -Kattila varustettu tarkoitukseen sopivalla nuohoimella -Kattilaan kertyneet kerrostumat puhdistetaan vähintään kerran vuodessa. Energian talteenoton ja hyödyntämisen tehokkuus -Laitos sijoitettu jatkuvatoimisen ympäri vuoden lämpöä tai höyryä tarvitsevan teollisuusprosessin tai laajan kaukolämpöverkon yhteyteen -Kattilassa veteen tai höyryyn siirtyvän energian osuus jätteen kokonaisenergiamäärästä 80 % tai enemmän (kiinteä yhdyskuntajäte) -Höyryä Laanilan Voima Oy:n sähköntuotantoon ja teollisuusalueella kemian prosesseihin ja lisäksi lämpöä Oulun kaukolämpöverkostoon -R1-lukujen perusteella energiaa tuotetaan selvästi enemmän kuin jätteen polttamiseen kuluu Toiminta on BAT:n mukaista

47 47 -Omien toimintojen sähkönkulutus pidetty mahdollisimman pienenä laitoksen päästöjä lisäämättä ja hyvää polttotulosta vaarantamatta Laitoksen oman energiankäytön minimointi -Esimerkiksi 1) puhaltimien, pumppujen ja kuljettimien varustaminen säätökäytöillä; 2) savukaasujen puhdistusprosessin suunnittelu niin, että savukaasun lämmityksestä ei aiheudu energiahäviötä; 3) tukipolttoaineen käytön välttäminen sekoittamalla tarvittaessa eri jätelaatuja riittävän korkealämpöarvoisen polttoseoksen aikaansaamiseksi -Energiansäästö omissa toiminnoissa huomioidaan -prosessit ja laitteistot suunniteltu energiatehokkaiksi Toiminta on BAT:n mukaista -Laitos suunniteltu niin, että sähkönkulutus ilman jätteen esikäsittelyprosesseja ja kiinteiden jäännöstuotteiden jälkikäsittelyä on <0,15 MWh / tonni jätettä. Jätteen loppuun palamisen varmistaminen -Tuhkan sisältämän orgaanisen hiilen kokonaismäärä TOC on <3 % TOC-pitoisuudet olleet selvästi alle 3% Toiminta on BAT:n mukaista Saavutetaan seuraava pitoisuustaso käsitellyssä vedessä direktiivin mukaan tarkkailtuna: Kiintoaine mg/l (95 % näytteistä); mg/l (100 % näytteistä) Kemiallinen hapenkulutus mg/l Märkien savukaasunpuhdistusprosessien jätevesien käsittely ph 6,5-11 Hg 0,001 0,03 mg/l Cd 0,01 0,05 mg/l Tl 0,01 0,05 mg/l As 0,01-0,15 mg/l Pb 0,01-0,1 mg/l Cr 0,01-0,5 mg/l Cu 0,01 0,5 mg/l Ni 0,01 0,5 mg/l Zn 0,01 1,0 mg/l Sb 0,005-0,85 mg/l Co 0,005-0,05 mg/l Mn 0,02-0,2 mg/l V 0,03-0,5 mg/l Sn 0,02-0,5 mg/l PCDD/F (ekv.pitoisuus) 0,01-0,1 ng/l Savukaasulauhdevesi on laadultaan viemäröintikelpoista Oulun Veden viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle, lauhdevettä ei johdeta vesistöön sellaisenaan. -Savukaasulauhduttimen lauhdeveden pitoisuudet ovat yleisesti täyttäneet laatuvaatimukset muutamia yksittäisiä poikkeavia arvoja lukuun ottamatta. -Prosessissa kierrätetään vesiä mahdollisuuksien mukaan vesien laadusta riippuen Toiminta on BAT:n mukaista Savukaasupesurien vesiä kierrätetään tarvittavan tuorevesimäärän minimoimiseksi

48 48 Tuhkien käsittely -Hyödyntämisen mahdollistamiseksi pohjatuhka on käsiteltävä ja varastoitava muista jäännöstuotteista erillään -Jäännöstuotteiden ominaisuuksista ja koostumuksista on oltava selvillä -Savukaasunpuhdistuksen sivutuotteet käsitellään niin, että ne täyttävät loppusijoitukselle tai hyötykäytölle asetetut vaatimukset -Pohjatuhka käsitellään niin, että se täyttää hyötykäytön tai kaatopaikkasijoituksen vaatimukset -Pohjakuona käsitellään erillään kattilatuhkasta ja savukaasupuhdistustuotteesta -Laatu tutkitaan vuosittain -Savukaasunpuhdistuksen jäännös ja kattilatuhka käsitellään asianmukaisesti ja sijoitetaan kaatopaikoille, joilla on lupa ottaa vastaan kyseistä vaarallista jätettä -Pohjakuona ohjataan hyötykäyttöön ennen sijoittamista kaatopaikalle Toiminta on BAT:n mukaista Metallien talteenotto -Pohjatuhkasta erotetaan hyötykäyttöön metalleja silloin kun tuhka sisältää niitä merkittävässä määrin ja erottaminen on taloudellisesti mielekästä -Kuonan käsittelyssä (ei ekovoimalaitoksen alueella) metallit erotetaan kattilan pohjakuonasta ja toimitetaan jatkokäyttöön. Vuonna 2015 kuonasta hyödynnettiin noin 11 % metallien uudelleen sulatukseen. Toiminta on BAT:n mukaista Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Polttolaitokselle on laadittu koko toiminnan kattava ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jota noudatetaan -Oulun Energian energiantuotanto, johon kuuluvat polttoaineet, voimantuotanto ja energiakauppa on kokonaisuudessaan sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmän piiriin. Järjestelmän keskeisiä osia ovat ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä haitallisten vaikutusten pienentäminen. Toiminta on BAT:n mukaista Yhteenveto parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Ekovoimalaitoksen toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. BAT-tason tekniikka ja toimintatavat otetaan huomioon voimalaitoksella tehtävissä kehittämistoimissa ja prosessien optimoinnissa. Haettujen muutosten vaikutus parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen Jätevesilietteen kuivauslaitoksen prosessit ja tekniikat suunnitellaan parhaan käytettävissä olevan ja kustannustehokkaan tekniikan mukaisesti. Jätemäärän nostolla tai penkkanoen poltolla ei ole vaikutuksia BAT:n suhteen. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA Oulun Energia Oy kuuluu energiatuotannon toimenpideohjelmaan, joka on osa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyessä yritykset sitoutuvat tehostamaan energiankäyttöään ja liittämään energiatehokkuusjärjestelmän johtamisjärjestelmiinsä. Ne yritykset ja toimipaikat, joissa ei ole käytössä johtamisjärjestelmää, sitoutuvat laatimaan energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain muun muassa edellisen vuoden toimipaikkakohtaisista energiatiedoista, energiankäyttöön liittyvistä tehostamistoimista.

49 49 Ekovoimalaitoksen energiatehokkuutta kuvaavat R1-luvut ovat olleet 1,13 vuonna 2015 ja 1,12 vuonna R1-luvut kuvaavat ekovoimalaitoksen kykyä hyödyntää jätteen energiasisältö energiantuotantoon. Suurempia kuin 1,0 olevat R1-luvut tarkoittavat, että laitos tuottaa enemmän energiaa kuin mitä kuluu jätteen polttamiseen. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja ympäristö Laanilan ekovoimalaitos sijaitsee Laanilan teollisuusalueella Oulun kaupungin Takalaanilan kaupunginosassa. Laitosalue sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta koilliseen. Teollisuusalue sijoittuu Ruskontien, Raitotien, Kuusamontien (valtatie 20) ja Pohjantien (valtatie 4, E75) väliselle alueelle. Laanilan teollisuusalueella tuotetaan sellu- ja paperiteollisuuden kemikaaleja sekä teollisuuskemikaaleja. Alueella sijaitsee Taminco Finland Oy:n muurahaishappotehdas, Kemira Oyj:n vetyperoksidi- ja peretikkahappotehdas sekä Air Liquide Finland Oy:n kaasutehdas. Päätuotteita ovat vetyperoksidi ja muurahaishappo sekä näiden jatkojalosteet. Teollisuusalueella sijaitsevat myös Laanilan Voima Oy:n biovoimalaitos, Laanilan lämpökeskus ja kaukolämmön kalliovarasto. Laanilan teollisuusalueen kuljetukset hoidetaan sekä rauta- että maanteitse. Laanilan teollisuusalueella on rautatie, joka erkanee VR:n pääraiteelta Tulliväylällä, Rautatiesillan pohjoispuolella. Lisäksi Oulun Energia Oy:lle on myönnetty ympäristö- ja vesitalouslupa uudelle Laanilan yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnalle samalla kiinteistöllä. Kyseinen voimalaitos tulee korvaamaan käyttöikänsä päähän tulevan Toppila 1:n tuotannon ja voimalaitoksen olisi määrä tulla käyttöön vuoden 2020 syksyllä. Lähiympäristössä on useita päiväkoteja ja kouluja eri asuinalueilla. Päiväkoteja sijaitsee mm. Hintassa ja Puolivälinkankaalla. Lähimmät oppilaitokset ovat Kuusamontien toisella puolella noin 1,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat Hintan koulu, Laanilan koulu ja lukio sekä Puolivälinkankaalla noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Paula-harjun koulu. Laitosaluetta lähin terveysasema, Myllyojan hyvinvointikeskus, sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueen ympäristössä sijaitsevien päiväkotien, oppilaitosten ja liikuntapaikkojen sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa.

50 50 Ilmasto ja ilman laatu Oulun ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuus ja energiantuotanto, liikenne sekä kaukokulkeuma ulkomailta ja muualta Suomesta. Ilmanlaatua mitataan Oulun keskustassa, Pyykösjärvellä ja Nokelassa sijaitsevilla mittausasemilla. Keskustassa mitataan typenoksidien, hiilimonoksidien, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Pyykösjärven mittauspisteessä mitataan typenoksidien, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuutta ja Nokelan mittauspisteessä rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet vähenivät Oulussa 1980-luvulla voimakkaasti ja pitoisuudet ovat olleet 1990-luvun alusta alkaen pieniä. Ilman rikkidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 250 µg/m3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) ja vuorokausiohjearvo 80 µg/m3 eivät ole ylittyneet kertaakaan vuosina Teollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt aiheuttavat ajoittain hajuhaittaa, vaikka niiden pitoisuudet ulkoilmassa ovat vähäisiä. Ulkoilman typpidioksidipitoisuudet Oulussa ovat keskustassa ja Pyykösjärvellä tehtyjen mittausten mukaan hieman vähentyneet vuodesta 1991 lähtien. Pääsääntöisesti pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston päätök-

51 51 sessä 480/96 asetettujen ohjearvojen ja ohjearvot ylittyvät lähinnä epäpuhtauspitoisuuksien laimenemisen kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa. Ilman typpidioksidipitoisuudelle valtioneuvoston päätöksessä 480/96 asetettu tuntiohjearvo 150 µg/m 3 (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) on mittausten mukaan ylittynyt Oulun keskustassa vuonna 2010 tammikuussa. Vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi vuonna 2010 keskustassa sekä Pyykösjärvellä tammikuussa. Vuonna 2010 ohjearvojen ylittyminen oli seurausta Oulun seudulla tammikuussa kolmen päivän ajan vallinneesta voimakkaasta ja heikkotuulisesta inversiotilanteesta. Tällöin epäpuhtaudet, kuten liikenteen pakokaasut kertyvät alimpaan ilmakerrokseen ja ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Vuonna 2011 typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi Oulun keskustassa. Vuosina ulkoilman typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle ulkoilmassa asetettu ohjearvo 70 µg/m 3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo) ei ole ylittynyt Oulussa keskustassa eikä Pyykösjärvellä vuosina Keväisin ulkoilman hiukkaspitoisuutta lisää yleensä katupöly. Pyykösjärven mittauspisteessä suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuorokausikeskiarvona olivat vuosina välillä µg/m 3. Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraaliaineksesta. Vuodesta 2002 lähtien on Oulun keskustassa mitattu hengitettävistä hiukkasista erikseen pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuutta. Vuosina pienhiukkasten vuosikeskiarvot Oulun keskustassa olivat 6,6 7,6 μg/m 3. Valtioneuvosto on asettanut ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 raja-arvon 25 µg/m 3 ulkoilman pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa on alittanut WHO:n suositteleman arvon sekä ilmanlaatu-asetuksen mukaisen raja-arvon 25 µg/m 3 vuosina Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöjä muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena sekä liikenteessä että energiantuotannossa. Liikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat vähentyneet katalysaattorien yleistyttyä autoissa. Ilmanlaatuindeksin avulla arvioituna ilmanlaatu on ollut Oulun keskustassa vuosina valtaosan ajasta hyvä. Ilmanlaatua heikensivät yleensä hengitettävien hiukkasten suuret pitoisuudet. Kallio- ja maaperä Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Perustilaselvityksen tarvearviointi on laadittu maaliskuussa 2017 ja siihen kuuluva kohdekäynti tehtiin Laanilan tehtailla Tarvearvioinnissa määritettiin tehtailla käytettävät ja varastoitavat merkitykselliset

52 52 vaaralliset aineet sekä niiden määrät. Tarvearvioinnin perustella todettiin, että tehdasalueella tulee tehdä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Voimalaitosalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys on laadittu maaliskuussa Voimalaitosten alueella maanpinnan korkeus vaihtelee pääsääntöisesti välillä +21,0 +21,5. Alueen pintamaana on täytemaata (hieno hiekka) noin 1,5-2,0 m. Pintakerroksen alapuolinen maaperä on hienoa hiekkaa noin 10 m syvyydelle saakka ja pohjamaana on tiivis moreenia alkaen 10,5 11,5 m syvyydeltä alkaen. Kaiken kaikkiaan Pyykösjärven ja Oulujoen välinen alue, jolla kohde sijaitsee, on topografialtaan suhteellisen tasaista. Alueen kallioperä on graniittia. Pohjaveden virtaussuunta vaihtelee alueella runsaasti, koska alueella sijaitsee oletettu pohjavedenjakaja, jonka länsipuolella pohjavesi virtaa pohjoiseen ja itäpuolella kaakkoon. Koko teollisuusalueella pohjaveden päävirtaussuunta on lounaaseen kohti Oulujokea. Pohjaveden pinta on ollut vuoden 2013 tutkimuksen aikana tasolla eli 2,3 2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Oulujoki sijaitsee Laanilan tehdasalueelta noin kilometrin etäisyydellä etelässä ja Pyykösjärvi noin kilometri luoteeseen. Kemiran tehdasalueelta johdetaan pintavettä Oulujokeen. Voimalaitosalueiden kiinteistön ( ) pinta-ala on noin 6,9 ha. Piha-alueet on asfaltoitu liikennöitäviltä osin. Piha-alueilla on sadevesiviemärit ja tarvittavilta osin öljynerottimet. Alueen itäosaan sijoittuu voimalaitosrakennukset ja muut niihin liittyvät rakenteet. Pohjoisempana olevan Laanilan Voiman voimalaitosrakennuksen pohjoisosaan sijoittuu lentotuhkasiilo ja pohjatuhkan purkupiste. Oulun Energian ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanotto on rakennuksen länsilaidalla. Rakennuksen itälaidalla rakennuksen kyljessä on sammutetun ja poltetun kalkin sekä aktiivihiilen säiliöiden täyttö. Ammoniakin vastaanotto on rakennuksen koillisosassa. Kemikaalivarasto sijoittuu rakennuksen eteläosaan. Kemikaalivaraston vieressä on pohjakuonan varasto, josta kuona lastataan suoraan autoon Ruskoon toimitettavaksi. Koillisosassa on Laanilan voiman turpeen ja puuhakkeen varastorakennus- ja siilo. Jyrsinturve ja puupolttoaine tuodaan tehtaalle kuorma-autoilla. Turve ja puu menevät suoraan polttoon eikä niitä varastoida tehdasalueella kuin satunnaisesti pieniä määriä. Turvekuormat puretaan vastaanottoaseman purkutaskuun, josta turve kuljetetaan seulonnan ja murskauksen kautta varastosiiloon katetuilla ja osittain koteloiduilla hihnakuljettimilla. Varastosiilossa on noin vuorokauden polttoainetarve. Varastosiilosta polttoaine kuljetetaan katetuilla kuljettimilla ns. kattilasiiloihin, joista annostelu eri kattiloihin tapahtuu. Siilojen yhteistilavuus on noin m 3. Kiinteistön länsilaidalle on läjitetty kivihiiltä. Varapolttoaineena oleva kivihiili tuodaan kuorma-autoilla tehdasalueelle. Hiiltä varastoidaan kentällä

53 53 kasassa enintään tonnia. Kasan korkeus pidetään mahdollisimman matalana ja kasa tiivistetään aumauksen yhteydessä, jotta pölyäminen ja tuulen vaikutus saadaan minimoitua. Hiili ajetaan kauhakoneella murskausasemalle ja edelleen katetulla kuljettimella kattilasiilolle. Perustilaselvityksen perusteella alueella on arvioitu voimalaitosalueiden maaperän ja pohjaveden tilaa tehtaan toimintojen mukaisesti. Maaperän ja pohjaveden tilan arviointia voidaan tehdä tarvittaessa tulevan rakentamisen yhteydessä. Voimalaitoksilla on varauduttu mahdollisiin häiriö- ja vaaratilanteisiin suojelutoimenpiteillä. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen johtopäätöksissä todetaan, että kootun tiedon ja tehtyjen tutkimusten perusteella tehdasalueen maaperän ja pohjaveden perustila voidaan määritellä pilaantumattomaksi, lukuun ottamatta pientä paikallista pilaantuneisuutta Laanilan Voiman uuden piipun alueella. Muu ympäristö Ekovoimalaitoksen lähellä ei sijaitse suojelualueita. Ympäristöolosuhteissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jäähdytysvedet johdetaan koko Laanilan teollisuusalueelta samaan purkupaikkaan Oulujokeen. Oulujoen keskivirtaama on luokkaa 260 m 3 /s. Joen veden laatuun Laanilan teollisuusalueen jäähdytysvesillä on melko vähän vaikutusta. Jäähdytysvedet sekoittuvat tehokkaasti jokiveden kanssa. Lämpövaikutuksen johdosta purkualueella on ympärivuotisesti sulana pysyvä alue. Pohjavesialueet Ekovoimalaitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue ( , Laivakangas VHA4) on ekovoimalaitokselta noin 8,5 km koilliseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä jätteenpolttolaitoksen tarkkailusuunnitelman, joka sisältää myös suunnitelman jätelain 120 :n mukaisen jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun toteuttamisesta. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu käsittää mm. polttoaineen kulutuksen ja laadun tarkkailun, kattilan ja savukaasujen puhdistuslaitteiden toiminnan ja kunnon tarkkailun sekä päästömittausten laadunvalvonnan. Voimalaitoksen prosessia, kuten palamisen tehokkuutta ja mahdollisia käyttöhäiriöitä, seurataan automaatiojärjestelmän avulla. Käyttötarkkailu käsittää tarvittavien prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset.

54 54 Automaatiojärjestelmä Laanilan Ekovoimalaitoksen automaatioaste on korkea. Prosessinohjaus tehdään pääautomaatiossa (DCS = distributed control system). DCS on toteutettu Siemensin PCS7 -automaatiojärjestelmällä. DCS muodostaa laitoksen säädön, ohjauksen ja käytönvalvonnan kannalta keskeisen laitteiston, johon on liitetty em. tehtävien kannalta kaikki tarpeelliset mittaus-, tila- ja hälytystiedot. DCS:n kautta tapahtuu eri osaprosessien sähkömoottoreiden ohjaukset ja säädön toimilaitteiden asennoittaminen. DCS tukee käytönvalvonnan vaatiman laitoshistorian tietokannan ylläpitoa sekä toteuttaa osaltaan siihen liittyviä laskentatoimenpiteitä. Turvallisuuteen liittyvä järjestelmä (TLJ) on toteutettu Siemensin PCS7- automaatiojärjestelmään kuuluvalla Siemens S FH failsafe logiikalla. Järjestelmä täyttää IEC-61508/511 normien mukaisen SIL-3 eheystason vaatimukset ja sillä on TÜV:n hyväksyntä. Polttoaineiden määrän ja laadun tarkkailu Jätepolttoaine Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueen ja sen ulkopuolisten kuntien alueelta. Ekovoimalaitoksen kapasiteetin rajoittaessa tuontia, esimerkiksi huoltoseisokin aikana, kuljetetaan osa jätteestä Ruskon jätteenkäsittelyalueelle, jossa se paalataan ja varastoidaan, kunnes se voidaan kuljettaa ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan Kemiran polttoainevaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE-polttoainetietojärjestelmään. Järjestelmä tunnistaa polttoaineautot tunnistinlaatoista portilla ja ohjaa liikennevaloilla autojen punnitukseen tulon. Järjestelmästä saadaan tulostettua tarvittavat polttoaineraportit ja se taltioi kuormasta seuraavat tiedot: - punnitusaika, - toimittaja, - jätelaji, - auton tiedot ja - punnitustiedot vaa alta. Teollisuudesta tulevat erilliskuormat kirjataan kyseisen jäteluokan mukaisella jätekoodilla. Penkkanoki punnitaan kauhakuormaajan vaa alla ja jätevesiliete punnitaan laitosalueen vaa alla. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin ja jätevesiliete puretaan erillisessä tilassa olevaan vastaanottosiiloon. Ekovoimalaitokselle tuotavan jätepolttoaineen laatu määritellään jätteen toimittajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun ongelmajätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Jätepolttoai-

55 55 neen tulee vastata laadultaan, lämpöarvoltaan ja kappalekooltaan ekovoimalaitoksen asettamia vaatimuksia, jotta voidaan minimoida laitokselle tuotavan, polttoon kelpaamattoman jätteen määrä sekä taata polttoprosessin tehokas toiminta. Jätevesilietteen tapauksessa lietteen kuiva-ainepitoisuus määritellään sopimuksessa. Voimalaitoksen valvomossa tarkkaillaan silmämääräisesti jätepolttoaineen laatua. Lisäksi yhdyskuntajätekuormia tarkastetaan pistokokein vastaanottohallissa. Pistokokeissa jätekuorma kipataan vastaanottohallin lattialle ja tarkastetaan sen sisältö. Mikäli jäte täyttää vaatimukset, se siirretään pyöräkuormaajalla jätebunkkeriin. Pistokokeet otetaan kuukauden välein ja kuormat tarkastetaan kertaalleen myös kaikilta uusilta toimittajilta. Pistokokeista laaditaan muistiot, jotka arkistoidaan laitoksella. Ekovoimalaitokselle tuotu, kappalekooltaan tai materiaaliltaan polttoon soveltumaton aines erotellaan polttoon menevästä jätejakeesta. Erotettu aines punnitaan ja dokumentoidaan. Polttoon kappalekooltaan liian suuri, mutta materiaaliltaan soveltuva aines murskataan vastaanottohallissa olevalla murskaimella polttoon soveltuvaksi ja siirretään bunkkeriin muun jätepolttoaineen sekaan. Polttoon materiaaliltaan soveltumaton aines käsitellään toimittajan omalla kustannuksella asiaan kuuluvalla käsittelylaitoksella. Muut laitoksella käytettävät polttoaineet Tulistuskattilassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja Kemiran prosessikaasuja. Arinakattilan käynnistys- ja tukipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 p-%. Sekä tulistuskattilassa että arinakattilan varapolttoaineena käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan yhdessä 70 m 3 :n yksivaippaisessa varastosäiliössä. Säiliö on sijoitettu suoja-altaaseen, jonka tilavuus on noin 89 m 3. Myös säiliön täyttöalue ja pumput on allastettu. Öljyauton purkupaikalla on 2 m * 12 m kovera laatta, jossa on pieni kaivo. Laatan alla on 20 m 3 :n kokoinen umpiallastus. Öljysäiliössä on ylitäytönesto sekä pinnanmittaus, jonka avulla öljyn kulutusta seurataan. Vuosittaista kevyen polttoöljyn kulutusta seurataan ostetun polttoainemäärän ja säiliön pinnanmittauksen perusteella. Kemiran prosessikaasujen käyttöä tulistuskattilassa tarkkaillaan polttoon johdettavan kaasun määrämittauksella. Ekovoimalaitoksella ei käytetä polttoaineena jäteöljyjä. Ruskon kaatopaikalta saatavaa biokaasua ei käytetä polttoaineena tällä hetkellä. Kattilan käytön ja palamisen seuranta Arinakattilan käyttötarkkailuun kuuluu mm. jätepolttoaineen syötön tarkkailu sekä tulipesän lämpötilan ja palamisprosessin valvonta. Laitoksen käyttöä tarkkaillaan ja ohjataan automaatiojärjestelmän avulla.

56 56 Tärkeimmät polton säätömuuttujat ovat höyryvirtaus, savukaasun happipitoisuus kattilan loppuosassa ja polttokammion lämpötilat. Näillä säätömuuttujilla säädetään polttoaineen syötintä/peltiä, arinan kuljetusnopeutta ja palamisilman määrää. Palamisen hyvyyttä sekä arinakattilassa että tulistuskattilassa mitataan automaatiojärjestelmässä olevilla mittauksilla. Tärkeimmät hyvyyden mittarit ovat savukaasujen O 2-pitoisuus, CO-pitoisuus ja tuhkassa olevat palamattomat jakeet. Myös laitoksen käyntiajat ja käynnistysten lukumäärä kirjautuvat järjestelmään. Liian korkea O 2-pitoisuus savukaasuissa lisää kattilan savukaasuhäviöitä ja savukaasupuhaltimen omakäyttösähkön kulutusta. Liian korkea O 2-pitoisuus eli savukaasujen jäännöshappipitoisuus näin ollen heikentää laitoksen energiantuotannon tehokkuutta. Pyrkimyksenä on saavuttaa mahdollisimman alhainen savukaasujen jäännöshappipitoisuus. Liian alhainen jäännöshappipitoisuus sen sijaan lisää polttoaineen palamattomien jakeiden osuutta tuhkassa sekä savukaasujen sisältämää häkäpitoisuutta (CO). Häkäpitoisuutta ja typenoksidien pitoisuutta optimoidaan jäännöshapen funktiona. Jätepolttoaineen palamisen kannalta tärkeää on palamislämpötila. Palamislämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti tulipesän sisäseinän läheisyydessä. Mittauksilla varmistetaan, että jätteitä poltettaessa savukaasun lämpötila on kaikissa olosuhteissa 850 C vähintään kahden sekunnin ajan. Tarvittaessa riittävää lämpötilaa ylläpidetään lisäpolttimilla, jotka kytkeytyvät tarvittaessa automaattisesti päälle. Jos vaatimus savukaasun lämpötilasta ei täyty, järjestelmä pysäyttää jätteen syötön kattilaan automaattisesti. Kattila varustetaan järjestelmällä, joka estää jätteen syöttämisen kattilaan käynnistyksen aikana kunnes savukaasun lämpötila on saavuttanut 850 C tai jos lämpötila polton aikana alittaa 850 C. Lisäksi jätteen syöttö kattilaan estetään automaattisesti alasajon aikana, sekä polton aikana, jos päästöjen raja-arvot ylittyvät puhdistuslaitteissa ilmenevien häiriöiden tai vikojen vuoksi. Palamisen täydellisyyttä tarkkaillaan seuraamalla pohjakuonaan jäävän hiilen ja orgaanisten aineiden määrää. Nykyisen ympäristöluvan mukaan kuonassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärän tulee olla alle kolme prosenttia tai hehkutushäviön alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta. Savukaasujen viipymäaika 2 sekuntia, vähimmäislämpötila 850 C ja happipitoisuus todennettiin laitoksen käyttöönoton aikana. Kattilan toimittaja on antanut tulipesän lämpötiloille takuuarvot. Lisäksi tulipesä on varustettu lämpötilan seurantajärjestelmällä (AGAM) ja savukaasun lämpötilaa voidaan seurata myös kattilaseinillä olevissa, tulipesään ulottuvissa, näytepisteissä. 2 sekunnin viipymäaika todennettiin lämpötilamittausten ja savukaasun kulkeman matkan avulla.

57 57 Savukaasujen puhdistinlaitteiden toiminnan tarkkailu Savukaasujen puhdistuslaitteiden toimintaa ohjataan ja tarkkaillaan automaatiojärjestelmän avulla. Savukaasujen puhdistuslaitteiden tarkkailuun kuuluu ennen savukaasujen jäähdyttimeen menevän savukaasun määrän, lämpötilan, sekä HCl- ja SO 2-pitoisuuksien mittaus. Lisäksi pussisuodattimen paine-eroa tarkkaillaan. Savukaasujen puhdistukseen tarvittavien kemikaalien annostelu tapahtuu annostelulaitteiston avulla. Reagenttien kulutusta seurataan säiliöissä olevien pinnanmittauslaitteiden avulla. Puhdistuslaitteiden toimintaa tarkkaillaan myös jatkuvatoimisilla savukaasun päästömittauksilla. Savukaasulauhduttimen toiminnan tarkkailu Veden käyttö Savukaasulauhduttimen toimintaa ohjataan automaatiojärjestelmän avulla. Tärkeimmät seurattavat parametrit ovat savukaasulauhduttimen teho, lauhduttimen kiertoveden ph ja lauhdeveden laatu ja määrä. Savukaasulauhduttimen toimintaa säädetään lauhduttimen kiertoveden ph:n asetusarvojen mukaan. Savukaasulauhduttimella syntyvät lauhteet ohjataan lauhteenpuhdistuslaitokselle, jossa lauhde puhdistetaan ja johdetaan kaupungin viemäriin. Lauhteen saapuessa lauhteenpuhdistuslaitokselle ph säädetään tarvittaessa natriumhydroksidilla, siten että ph arvo on 6 8. Tämän jälkeen lauhde jäähdytetään jokivettä käyttävässä lämmönvaihtimessa. Jokivesi ohjataan levylämmönvaihtimen jälkeen sadevesiviemärin kautta viivästysaltaaseen ja edelleen Kemiran avo-ojaan. Laitoksella käytetään vesijohtovettä (noin m 3 /vuosi) käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitoksella käytetään jokivettä prosessiosien jäähdyttämiseen (kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde). Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerijärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Jokivesi tulee laitokselle Laanilan Voiman olemassa olevalta putkisillalta jokiveden paineenkorotuspumpuille. Jokivettä otetaan laitokselle jäähdytysvedeksi noin 95 m 3 /h ( m 3 /vuosi). Päästötarkkailu Savukaasupäästöjen tarkkailu Savukaasupäästöjen tarkkailu kattaa päästöjen mittaamisen ja mittaustulosten vertaamisen päästöraja-arvoihin sekä mittalaitteiden käytön tarkkailun.

58 58 Tulistuskattilan savukaasut johdetaan arinakattilan tulipesään ja edelleen arinakattilassa syntyvien savukaasujen kanssa savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Näin ollen arinakattilassa ja tulistuskattilassa syntyviä savukaasuja tarkastellaan yhtenä savukaasuvirtana. Savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Jatkuvatoimiset mittaukset Savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti seuraavia pitoisuuksia: - hiilidioksidi (CO 2), - hiilimonoksidi (CO), - typen oksidit (NO x), - rikkidioksidi (SO 2), - vesihöyry (H 2O), - ilokaasu eli typpioksiduuli (N 2O), - orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), - happi (O 2), - suolahappo (HCl), - fluorivety (HF), - ammoniakki (NH 3) ja - hiukkaset. Tämän lisäksi mitataan savukaasujen määrää virtausmittauksella sekä savukaasujen lämpötilaa ja painetta. Oulun Energian Laanilan Ekovoimalaitoksen ilmapäästöjä mitataan GAS- MET CEM II FTIR -mittausjärjestelmällä. Mittausjärjestelmä koostuu seuraavista osista: - GASMET Cx4000 FTIR kaasuanalysaattori, - GASMET teollisuustietokone, Calcmet-sovellus, - GASMET ZrO2 Hapen analysaattori, - näyteanturi M&C SP2000/H, - pöly- ja virtausmittaus PFM 97ED ja - virtausmittaus FMD 99. Mittausjärjestelmällä voidaan mitata monia savukaasun komponentteja yhtäaikaisesti ja sillä voidaan mitata myös vesiliukoisia epäorgaanisia kaasuja (kuten HCl, HF ja NH 3). Laitteisto mittaa aina myös vesihöyrypitoisuutta, joten savukaasun komponenttien pitoisuudet voidaan esittää sekä kuivalle että märälle savukaasulle. Mittauslaitteistolla ei ole tarvetta välikalibroinnille, vaan nollaus tapahtuu N 2:lla tai ilmalla. Mittauslaitteisto on TÜV- (17thBlmSchV) ja MCERTS-sertifioitu ja täyttää myös QAL1 (EN 14181, EN ISO 14956) -vaatimukset. Mittalaitteet sijaitsevat piipun ympärillä olevalla katetulla hoitotasolla ja analysaattori piipun lähellä olevalla katetulla kulkutasolla. Kaikki mittauslaitteen osat lämmitetään 180 C:een. Näin varmistetaan, että vesiliukoi-

59 59 set yhdisteet voidaan mitata luotettavasti. Kerätty näytteenottodata tallennetaan laitoksen tietokoneelle sekä prosessitietokantaan. Mittaustuloksia voidaan seurata laitoksella myös reaaliaikaisesti. Järjestelmässä on myös hälytys, joka ilmoittaa, jos jokin mittausarvo ylittää määritellyn päästörajan. Mittalaitteiden laadunvarmennus toteutetaan standardin SFS-EN 14181:2004 mukaisesti. Kertamittaukset Ekovoimalaitoksen raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien kertamittausten tulokset ovat olleet aina alle 50 % vna 151/2013 liitteessä 2 ja 3 asetetuista raja-arvoista. Muutoksena aikaisempaan tarkkailuun esitetään, että savukaasupäästöjen dioksiinien ja furaanien sekä raskasmetallien kertamittaukset suoritetaan vna 151/ :n mukaisesti seuraavasti: - dioksiinit ja furaanit kerran vuodessa AST- ja QAL2-mittausten yhteydessä ja - raskasmetallit kahden vuoden välein AST- ja QAL2-mittausten yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta on pyydetty asiasta lausuntoa marraskuussa Lausunnossa ELY-keskus toteaa, ettei valvontaviranomainen voi hyväksyä raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien määräaikaisten mittausten aikavälin pidentämistä lausuntomenettelyllä, vaan mittausten aikavälistä tulee määrätä ympäristöluvassa. Mittaukset toteutetaan ulkopuolisen mittaajan toimesta, jolla on tehtävään vaadittava pätevyys. Päästöraja-arvot ja niiden noudattaminen Ekovoimalaitoksen päästöt ilmaan kuivissa savukaasuissa saavat olla korkeintaan seuraavissa taulukoissa esitettyjen raja-arvojen suuruiset.

60 60 Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos: - yksikään hiukkasten, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn, rikkidioksidin tai typenoksidien vuorokausikeskiarvo ei ylitä rajaarvoa, - yksikään hiilimonoksidin minkä tahansa 24 tunnin jakson keskiarvo ei ylitä raja-arvoa, - yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa tehtävien kertamittausten keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa, - yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään kuuden ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa tehtävien kertamittausten keskiarvioista ei ylitä raja-arvoa ja - yksikään puolen tunnin keskiarvoista ei ylitä jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) liitteessä V olevassa 2 kohdan sarakkeessa A tarkoitettuja raja-arvoja. Jatkuvatoimisissa mittauksissa päästöjen vuorokausikeskiarvoja koskevien yksittäisten mitattujen tulosten 95 %:n luottamusvälit eivät saa ylittää seuraavia prosenttiosuuksia:

61 61 - hiukkasten kokonaismäärä 30 %, - rikkidioksidi 20 %, - typpidioksidi 20 %, - hiilimonoksidi 10 %, - orgaanisen hiilen kokonaismäärä 30 %, - suolahappo 40 % ja - fluorivety 40 %. Savukaasupäästöjen pysymistä ympäristöluvan mukaisissa raja-arvoissa seurataan jatkuvasti vertaamalla mittaustuloksista laskettavia puolen tunnin ja vuorokauden pitoisuuskeskiarvoja raja-arvoihin. Mitattu tulos muutetaan laskennallisesti vastaamaan ympäristöluvan raja-arvojen olosuhteita (kuivaa savukaasua redusoituna 11 %:n happipitoisuuteen). Laitoksen ylös- ja alasajotilanteet Päästöraja-arvoja laskettaessa toiminta-aikaan ei lueta kattilan käynnistys- ja pysäytysvaiheita. Käynnistys- eli ylösajotilanteessa kattila lämmitetään öljypolttimilla 850 C:een, jonka jälkeen jätepolttoaineen syöttösuppilon pelti avataan ja jätettä otetaan arinalle. Kun jätetuli on syttynyt ja öljypolttimen teho on alle 15 MW voidaan katsoa ylösajotilanteen päättyneen. Pysäytys- eli alasajotilanteeksi voidaan vastaavasti katsoa se, kun syöttösuppilon pelti laitetaan kiinni ja öljynpolttoteho on yli 15 MW. Tällöin jäte on käytännössä katsoen palanut arinalla. Mittaustulosten käsittely ja säilytys Jatkuvatoimisista mittauksista kertyvää tietoa hallitaan automaattisen tietojen keräys- ja raportointijärjestelmän avulla. Mittaustulosten oikeellisuuden arvioinnille laaditaan automaattinen laskenta huoltohälytyksiä sekä mittausten häiriöajan laskentaa varten. Raportointijärjestelmässä muunnetaan alkuperäinen mittaustieto haluttuihin olosuhteisiin ja yksiköihin, lasketaan pitoisuuskeskiarvot sekä tunti-, vuorokausi- ja vuosipäästöt. Mittalaitteiden häiriötilanteet Päästöjen mittaamiseen tarkoitettavat laitteet saavat olla laitteiden huollon, häiriöiden tai vikojen vuoksi poissa käytöstä yhtäjaksoisesti korkeintaan neljä tuntia ja kalenterivuoden aikana yhteensä enintään 60 tuntia. Ympäristöluvan mukaan polttoa voidaan kuitenkin jatkaa, jos luotettavilla manuaalisilla mittauksilla tai korreloivilla mittauksilla voidaan varmistua siitä, että päästöraja-arvot eivät ylity. Mittalaitteiden käytöstä poissaolotilanteita varten on ekovoimalaitoksella varsinaisen mittausjärjestelmän kanssa identtinen varajärjestelmä, joka otetaan automaattisesti käyttöön heti varsinaisten mittalaitteiden vikaantuessa. Kahdennettu mittalaite pitää sisällään kaikkien kaasumaisten komponenttien mittauksen. Hiukkasmittauslaitteita on vain yksi. Hiukkasmittauksen vikaantuessa voidaan pussisuodattimien jälkeen olevalla korreloivalla hiukkasmittauksella varmistua, että päästörajat eivät ylity. Mittalaitteiden vikaantumisiin varustaudutaan tarvittavilla varaosilla, jotka varastoidaan valmiiksi laitoksella.

62 62 Jäte- ja jäähdytysvedet Mittalaitteiden häiriöiden tai huoltojen takia hylätyt mittaustulokset korvataan vuosipäästöä laskettaessa vuoden keskimääräisellä pitoisuudella/päästöllä. Jos mittalaite ei pysty tuottamaan esim. prosessihäiriön vuoksi riittävän luotettavaa tulosta (mitta-alue ylittynyt) ja mittaustulos joudutaan hylkäämään sen takia, vuosipäästöä laskettaessa käytetään parasta mahdollista arviota häiriöajan päästöstä. Ekovoimalaitoksella syntyy normaalin käytön yhteydessä jätevesiä prosessivesien puhdistuksesta, höyryprosessista, sade- ja perusvesistä ja sosiaalijätevesistä sekä laitoksen pesu- ja lattiavesistä. Voimalaitosalueen sadevedet Laitosalueella syntyvät sadevedet johdetaan voimalaitoksen vieressä sijaitsevaan viivästysaltaaseen ja siitä edelleen sulkuventtiilikaivon kautta Kemiran avo-ojaan. Viivästysaltaasta voidaan ottaa tarvittaessa vesinäytteitä. Voimalaitoksen lattioiden pesuvedet ja saniteettivedet Jätepolttoaineen vastaanottorakennuksen ja diesel-varavoimakoneen lattioiden pesuvedet johdetaan hiekanerottimen, öljynerottimen ja sulkuventtiilikaivon kautta kaupungin viemäriverkkoon. Kattilarakennuksen pesuvedet johdetaan hiekan- sekä öljynerottimen ja sulkuventtiilikaivon kautta yhteiseen kaivoon voimalaitoksen saniteettivesien kanssa ja tästä edelleen kaupungin viemäriverkkoon. Jätebunkkeriin kertyvät vedet Jätebunkkerikaivoon ja kuonabunkkerikaivoon mahdollisesti kertyvä vesi johdetaan yhteiseen kaivoon ja edelleen arinalta tulevan pohjakuonan sammuttimen altaaseen. Sammuttimessa osa vedestä sitoutuu kuonaan ja loput haihtuu höyrynä kattilaan. Peittausvedet Vuosihuoltojen yhteydessä syntyvät lämpöpintojen puhdistusvedet johdetaan laaduntarkastuksen jälkeen kaupungin viemäriverkostoon. Puhdistuksen yhteydessä syntyvä liete analysoidaan ja toimitetaan sen laadun edellyttämällä tavalla joko kaatopaikalle tai ongelmajätelaitokselle. Jäähdytysvedet Laitoksen jäähdytysvetenä käytetään jokivettä. Osa otettavasta jäähdytysvesimäärästä haihtuu, osa ohjataan prosessiin ja loput palautetaan viivästysaltaan kautta takaisin jokeen. Kattila-alueella käytettävä jokivesi jakautuu kattilan vesinuohoukselle, palamisen valvontakameran jäähdytykseen, kattilan lentotuhkan jäähdytykseen, näytteenottolaitteiston jäähdytykseen ja ulospuhallussäiliölle. Jäähdytyksien jälkeen kaikki jäähdytysvedet ohjataan kattilarakennuksessa olevaan jäähdytysvesialtaaseen. Lisäksi jäähdytysvesialtaaseen

63 63 tulee suodattimen jälkeen Laanilan Voiman lauhdesäiliöstä likaisen lauhteen ulosajo, prosessin vesitysvedet ja kattilan ns. jatkuva ulospuhallus. Jäähdytysvesialtaasta pumpataan vettä kuonansammuttimelle. Jäähdytysvesialtaan ylikaato menee viivästysaltaaseen, josta se sulkuventtiilikaivon ja näytteenoton jälkeen ohjataan Kemiran avo-ojaan. Savukaasun puhdistuksessa jäähdytysvetenä käytetään täyssuolapoistettua vettä. Se pumpataan Kemiran vesilaitokselta vesisäiliöön, josta se edelleen käytetään savukaasun jäähdyttimessä, CaO:n kostuttimella, reaktiotilassa ja savukaasunlauhduttimella. Savukaasulauhduttimessa syntyvät jätevedet Savukaasulauhduttimelta tulevasta (noin 2 t/h) lauhdevedestä noin 3/5 johdetaan takaisin kiertoon savukaasun puhdistuksen vesisäiliölle ja noin 2/5 lauhteenpuhdistuslaitteistolle. Lauhteen saapuessa lauhteenpuhdistuslaitokselle ph säädetään tarvittaessa natriumhydroksidilla, siten että ph arvo on 6 8. Tämän jälkeen lauhde jäähdytetään jokivettä käyttävässä lämmönvaihtimessa. Jokivesi ohjataan levylämmönvaihtimen jälkeen sadevesiviemäriin ja edelleen Kemiran avo-ojaan. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään ekovoimalaitoksella lauhteenpuhdistusprosessissa. Lauhteenpuhdistus sisältää seuraavia vaiheita: esiselkeytys, ph:n säätö tarvittaessa tasolle 6 8, lauhteen jäähdytys jokivettä käyttävässä lämmönvaihtimessa; mekaaninen suodatus; pehmennyssuodatus savukaasujen puhdistuksessa käytetyn kalkin poistamiseksi. Esiselkeyttimessä lauhteesta laskeutuu painovoimaisesti kiintoaines altaan pohjalle. Selkeytysaika on virtaamasta riippuen 3 5 tuntia. Esiselkeytyksestä lauhde virtaa ylikaatona puhtaan lauhteen kanavaan, josta se pumpataan lauhdesäiliöön. Lauhde esisuodatetaan sekä ajetaan aktiivihiilisuodattimen, patruunasuodattimen, pehmentimien ja uudelleen patruunasuodattimien läpi, minkä jälkeen lauhde viemäröidään. Kuonansammuttimen vesi Kuonansammuttimen vesi joudutaan tyhjentämään ajoittain huoltorevisioissa. Kuonan sammuttimen vesi suodatetaan kiintoaineesta ja sen ph säädetään Oulun Vesi -liikelaitoksen rajoihin ennen veden johtamista viemäriin. Samaa reittiä ja puhdistusmenetelmien avulla johdetaan myös kattilan vesipiikkauksessa revisioissa syntyvät vedet. Viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailu Jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle sovitaan Oulun Vesi -liikelaitoksen kanssa. Sopimus on tehty Sopimuksessa määritellään viemäriin johdettavien jätevesien määrä ja laatu sekä niiden tarkkailu. Kaupungin viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä tulee teettää ulkopuolisessa laboratoriossa 1 4 kertaa vuodessa analyysi, joka sisältää vähintään seuraavat määritykset:

64 64 Analyysi tarkkailun tiheys ph 4 krt/vuosi Sulfaatti 4 krt/vuosi Raskasmetallit 1 krt/vuosi Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus 1 krt/vuosi Mineraaliöljyt 1 krt/vuosi Avo-ojaan johdettavien jäähdytysvesien tarkkailu Viivästysaltaasta Kemiran avo-ojaan johdettavista jäähdytys- ja sadevesistä otettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana kertanäytteitä kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä määritettiin ph, johtokyky, kiintoaine ja raskasmetallit. Tulosten perusteella jatkotarkkailusta sovittiin valvovan viranomaisen kanssa. Koska avo-oja kuuluu Kemiran ympäristöluvan piiriin, Kemiran on antanut erillisen kannanoton avo-ojaan johdettavien vesien tarkkailusta. Jäähdytysvesistä on kannanoton mukaan seurattava säännöllisesti kaksi kertaa viikossa ph, johtokyky, TOC-pitoisuus ja kiintoainepitoisuustaso. Kiintoainepitoisuustaso selvitettiin Analyysien perusteella tullaan Kemiran kanssa neuvottelemaan viivästysaltaan jatkotarkkailusta syksyllä Kiinteät jätteet ja jätekirjanpito Laitoksella syntyvät jätteet lajitellaan syntyvaiheessa ja kerätään omiin merkittyihin astioihin tai lavoille. Ongelmajätteet säilytetään tiiviissä pakkauksissa ongelmajätekontissa ja ne merkitään asianmukaisesti. Jätteet toimitetaan käsiteltäviksi sellaisiin yrityksiin, joilla on toimintaansa tarvittavat luvat. Normaalit käytönaikaiset jätteet ovat yhteisiä Laanilan Voiman kanssa, koska henkilökunta on sama. Nämä jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) jaetaan Laanilan Voiman kanssa puoliksi. Elektroniikkaromun, lasin ja puujätteen keräys tapahtuu Laanilan teollisuusalueella yhteisesti ja niiden raportointi tapahtuu Eastman Oy:n toimesta Laitoksella syntyvät kiinteät jätteet ja niiden käsittelytavat on esitetty seuraavassa taulukossa.

65 65 Tuhkat ja savukaasujen puhdistustuotteet Poltossa muodostuu kiinteitä jätteitä arinalta poistettavana pohjakuonana, kattilasta poistettavana kattilatuhkana sekä savukaasujen puhdistuksessa syntyvänä puhdistustuotteena, joka sisältää myös lentotuhkaa. Nämä jakeet toimitetaan asianmukaisen luvan omaavalle toimijalle jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen. Pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasujen puhdistustuotteiden käsittelystä on laadittu selvitys kuuden kuukauden kuluessa laitoksen kaupallisen käytön aloittamisesta. Suunnitelma selvityksen sisällöstä on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Selvitys sisälsi mm. tiedot jakeiden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuudesta sekä haitallisuudesta ympäristölle. Selvityksen perusteella ratkaistiin lopullisesti tuhkien käsittely tai hyödyntäminen. Pohjakuonan, kattilatuhkan ja savukaasun puhdistustuotteiden koostumus analysoidaan kokoomanäytteestä vuosittain. Kokoomanäytteet toimitetaan laboratorioon analysoitaviksi. Näytteet analysoidaan noudattaen Valtioneuvoston asetusta 331/2013 koskien menettelyitä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikalle. Pohjakuonanäytteistä arvioidaan, täyttääkö kuona jätteenpolttoasetuksen polton täydellisyyttä koskevan vaatimuksen orgaanisen hiilen kokonaismäärästä ja hehkutushäviöstä. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviö alle 5 % aineksen kuivapainosta. Kuonasta analysoidaan TOC, koska hehkutushäviö muuttuu kuonan hapettuessa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana pohjakuonasta kerättiin joka kuukausi kokoomanäyte yhden viikon aikana päivittäin otetuista kertanäytteistä. Seuraavina vuosina näytteet on kerätty kolme kertaa vuodessa yhden viikon aikana päivittäin otetuista kertanäytteistä. Tuhkien käsittely koekäytön aikana Pohjakuona toimitetaan ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, joka toimittaa kuonan luvalliseen vastaanotto- tai hyödyntämiskohteeseen. Pohjakuona käsitellään ikäännyttämällä kasalla. Tämän jälkeen kuona jalostetaan siirrettävällä kuonankäsittelylaitoksella, jossa kuona seulotaan ja siitä erotellaan metallit. Soveltuvat ympäristökelpoiset jakeet hyödynnetään esim. maa- ja kaatopaikkarakentamisessa. Hyötykäyttöön soveltumaton osa sijoitetaan kaatopaikalle. Tuoreelle kuonalle ja jalostetuille jakeille tehdään jäteluokitus, kaatopaikkakelpoisuus- ja ympäristökelpoisuuskokeet. Kokeet tehdään edustavasta kokoomanäytteestä, lisäksi laadunvaihtelu selvitetään tutkimalla erikseen yksittäisiä näytteitä. Hyötykäyttöön ohjattavat jakeet tutkitaan hyötykäyttökohteen ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Kattilatuhka ja savukaasun puhdistustuotteet toimitetaan ympäristöluvalliseen vastaanottopisteeseen, missä on tuhkan käsittelyyn soveltuva käsittelylaitos. Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote käsitellään ongelmajätteenä. Ne stabiloidaan ja sijoitetaan ongelmajätteiden kaatopaikalle. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta kerätään näytteitä vuosikokoomaa ja analyysiä varten.

66 66 Jätekirjanpito Pohjakuona, kattilatuhka ja savukaasujen puhdistustuotteet punnitaan laitoksella ja tiedot tallentuvat punnitustietoina ja voidaan tulostaa raportointia varten. Muiden jätejakeiden määristä saadaan tiedot tahoilta, joille jätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen. Laitoksen toiminnassa syntyvät jätemäärät kirjataan ylös jätekirjanpitoon jätelajeittain. Jätekirjanpito sisältää tiedot myös jätteiden toimituspaikoista. Luovutettaessa ongelmajätteitä vastaanottajalle niistä täytetään siirtoasiakirjat, joita säilytetään laitoksella vähintään kolme vuotta. Kemikaalit Jätteenpolttokattilassa käytetään typenoksidien poistoon ammoniakkia. Savukaasujen puhdistusprosessissa käytetään savukaasujen puhdistukseen kalsiumoksidia, kalsiumhydroksidia ja aktiivihiiltä sekä savukaasulauhduttimen vesikiertoon natriumhydroksidia. Prosessiveden jälkiannostuskemikaalina hapenpoistoon ja ph:n säätöön käytetään Amina-pohjaisia kemikaaleja. Savukaasulauhduttimen lauhdevesien käsittelyssä käytetään natriumhydroksidia, natriumsulfidia ja natriumkloridia. Jätteenpolttokattilan käynnistys- ja tukipolttoaineena sekä tulistuskattilan polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Tiedot laitoksella käytettävistä ja varastoitavista kemikaaleista ja arviot niiden määristä on esitetty seuraavassa taulukossa. Kemikaalit tuodaan laitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan. Nestemäisten kemikaalien varastosäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja ne ovat suoja-altaissa. Ammoniakkiveden ja natriumhydroksidin (lipeä) täyttöalueet on allastettu 20 m 3 :n vuotoaltailla, jotka on sulkuvent-

67 67 tiileillä yhdistetty sadevesiviemäreihin. Sulkuventtiilit ovat normaalitilanteessa kiinni. Ylivuototilanteessa ammoniakkiveden ja lipeän varastosäiliöiden suoja-altaisiin kertyneet kemikaalit menevät täyttöalueiden vuotoaltaisiin. Jauhemaiset kemikaalit säilytetään siiloissa. Ekovoimalaitoksella on nk. lisärakennus, jossa pienemmät kemikaalimäärät säilytetään myyntipakkauksissa (esim. näyteanalysaattoreiden kemikaalit). Öljysäiliö (70 m 3 ) on varustettu 89 m 3 :n valuma-altaalla ja lisäksi säiliön täyttöalue ja pumput on allastettu. Säiliö on varustettu myös ylitäytönestolla. Kemikaalien kulutusta seurataan säiliöiden pinnanmittauslaitteilla ja ostettujen kemikaalimäärien perusteella. Vaikutustarkkailu Ilmanlaadun tarkkailu Melu Haju Oulun ilmanlaadun jatkuva seuranta on aloitettu jo vuonna Ilmanlaadun tarkkailusta vastaa Oulun seudun ympäristötoimi. Ilmanlaatua mitataan keskustan, Nokelan ja Pyykösjärven automaattisilla mittausasemilla. Ilmanlaaduntarkkailu käsittää rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkasten (PM10 ja PM2,5) pitoisuuksien mittauksia. Mittausten lisäksi ilmanlaatua seurataan kasvillisuusvaikutustutkimuksilla. Oulun Energia Oy osallistuu Oulun kaupungin ilmanlaadun seurantaan yhdessä muiden Oulun tarkkailuvelvollisten kanssa. Tällä hetkellä voimassa oleva seurantasuunnitelma on laadittu vuosille Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (klo 22 07) tasoa 50 db (LAeq). Ekovoimalaitoksen alueella on toteutettu talvella melumittauksia ennen laitoksen toiminnan aloittamista vallitsevan melutilanteen toteamiseksi. Lisäksi elokuussa 2012 toteutettiin melumittaukset ja vuonna 2013 toteutettiin kysely tehdasalueen työntekijöille. Kyselyssä kartoitettiin hajun, melun ja liikenteen mahdollisesti aiheuttamia haittoja ympäristölle. Tulosten perusteella ei nähdä tarvetta melumittausten toistamiselle, toimenpiteille melun pienentämiseksi tai hajuseurannalle. Ekovoimalaitoksen toiminnassa ei ole tapahtunut eikä ole suunnitteilla sellaisia muutoksia, jotka lisäisivät melun tai hajun määrää. Laitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia hajuvaikutuksia tarkkailtiin laitoksen ensimmäisenä toimintavuotena tehdasalueella työskenteleville toimitettavan kyselyn avulla. Hajuja koettiin jonkin verran laitoksen

68 68 lähellä ja sisätiloissa. Haju koettiin ajoittaiseksi ja mm. sääolosuhteista ja erikoistilanteista kuten seisakeista johtuviksi. Hajuja voidaan entisestään vähentää varmistamalla, että jätteiden vastaanottohalli ovet pysyvät kiinni sekä ilmastointia tehostamalla. Jätepolttoainetta tuovien jäteautojen kulkureitillä koettiin myös jonkin verran autoista tulevaa hajua ja teiden roskaantumista. Tuloksista voitiin kuitenkin todeta, että jatkuvalle hajuseurannalle ei nähty tarvetta. Tarkkailun laadunvarmistus Tarkkailun laadunvarmistus käsittää päästömittausjärjestelmän laadunvarmistuksen. Laitoksella noudatetaan Euroopan standardointikomitean (CEN) standardia suurten polttolaitosten ja jätteenpolton päästömittausten laadunvarmennuksesta SFS-EN 14181:2004. Standardi jakaa laadunvarmennuksen neljään osaan seuraavasti: - QAL 1: Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuuden arviointi - QAL 2: Asennuksen laadunvarmennus - QAL 3: Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus - AST: Vuosittainen valvonta QAL 1 kuuluu mittalaitevalmistajalle, QAL 3:sta huolehtii laitos käytön aikana ja QAL-2 ja AST osiot suorittaa ulkopuolinen testauslaboratorio. Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuuden arviointi (QAL 1) QAL 1:ssä arvioidaan automaattisen mittausjärjestelmän mahdollisuudet saavuttaa mitattujen tulosten epävarmuusvaatimukset. Vaatimusten toteutumisen osoittaminen kuuluu mittalaitevalmistajan vastuulle ja tehdään tyyppihyväksyntätestien avulla. Asennuksen laadunvarmennus (QAL 2) Asennuksen laadunvarmennus käsittää ohjeet kiinteästi asennetun mittausjärjestelmän kalibroinnista ja validoinnista, jotka tehdään vertaamalla automaattisen mittausjärjestelmän tuloksia referenssimenetelmällä saatuihin tuloksiin. Ensimmäiset ulkopuolisen tahon toteuttamat vertailumittaukset suoritettiin kolmen kuukauden kuluessa laitoksen keskeytymättömän koekäytön alkamisesta. QAL 2 mittaukset toteutetaan kolmen vuoden välein tai suurten prosessi- tai mittalaitemuutosten jälkeen. Poikkeuksena ns. alhaisen pitoisuuden määritelmän mukaisesti hiukkas-, SO 2-, HCl-, HF- ja TOC-pitoisuuksille tehdään jatkossa vain ns. toiminnalliset testit vuosittain AST-ohjeiden mukaisesti. Ensimmäisen QAL 2 tarkastelun ( ) yhteydessä todettiin, että ko. pitoisuudet olivat alhaisia, alle ympäristöluvassa ilmoitettujen epävarmuuskriteerien.

69 69 QAL 2 laadunvarmennuksen toteuttaa laitoksen ulkopuolinen testauslaboratorio, jolla on standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukainen akkreditointi päästömittauksiin. Varmennuksesta kalibroidaan laitoksen kiinteästi asennettu mittausjärjestelmä ja todennetaan mittauslaitteiden soveltuvuus käyttötarkoitukseen (validointi). Kalibrointi tehdään vertaamalla automaattisen mittausjärjestelmän tuloksia testauslaboratorion käyttämisen referenssi- ja viitemenetelmän tuloksiin. Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus (QAL 3) Käytön aikainen laadunvarmennus ja automaattisen mittausjärjestelmän hallinta saavutetaan mittalaitteiden jaksottaisten tarkastusten ja kalibrointien avulla. Päästömittalaitteet ilmoittavat mahdollisista toimintahäiriöistään automaattisesti hälytyksinä, jotka välittyvät valvomoon. Säätöjä tai laitteiston huoltoja voidaan joutua tekemään riippuen seurannan tuloksista. Seurannan tulosten avulla automaattisen mittausjärjestelmän käyttäjä voi optimoida laitteen huoltoja ja selvittää ajat, jolloin laite ei ole käytössä. Vuosittainen valvonta (AST) Mittausjärjestelmän toimivuus tarkastetaan kerran vuodessa, jolloin tehdään kevennetty vertailumittaus AST (Annual Surveillance Test) -menettelyn mukaan. Menettely sisältää kaikki QAL 2:ssa ja QAL 3:ssa mittapaikalle annetut vaatimukset ja kuvaa laitoksella vuosittain tehtävää tarkastusta, mutta vertailumittausten määrä on suppeampi. AST sisältää seuraavat asiat: - Näytteenottojärjestelmän fyysinen tarkastus. Kaikkien mekaanisten osien kunto tarkistetaan ja kirjataan ylös. Ilmenneiden vikojen mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset mittaustuloksiin tulee arvioida. - Mittausjärjestelmän tiiveyden tarkistus. - Itse mittalaitteen toimintaan liittyen seuraavat kohdat: dokumentoinnin tarkistus, lineaarisuuden testaus kalibrointikaasuilla, tunnettujen interferenssien vaikutuksen tarkistus, nolla- ja kalibrointipisteen siirtymien tarkistus ja analysointi sekä vasteajan tarkistus. - Vertailumittaus referenssimenetelmällä on pääpiirteittäin muuten kuten QAL 2, mutta toteutus 5 mittaparilla yhden päivän aikana riittää. - Vertailumittauksen tulosten vertailu QAL 2 kalibrointiin. - Tarkistuksen raportointiohjeet. Poikkeamat ja häiriötilanteet Käytön häiriöt Jätepolttoaineen palamisen kannalta tärkeää on palamislämpötila. Kattila varustetaan järjestelmällä, joka estää jätteen syöttämisen kattilaan käynnistyksen aikana, kunnes savukaasun lämpötila on saavuttanut 850 C

70 70 tai jos lämpötila polton aikana alittaa 850 C. Lisäksi jätteen syöttö kattilaan estetään automaattisesti kattilan alasajojen aikana, sekä jos polton aikana päästöjen raja-arvot ylittyvät puhdistuslaitteissa ilmenevien häiriöiden tai vikojen vuoksi. Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Savukaasulauhdutin Savukaasujen puhdistusjärjestelmän pussisuodatin on jaettu kuuteen toisistaan erotettavissa oleviin osiin. Laitos voi toimia normaalisti ja savukaasujen päästöraja-arvot voidaan saavuttaa, vaikka yksi osa savukaasujen puhdistusjärjestelmän pussisuodatinlohkoista olisi pois käytöstä. Vikaantunut osa voidaan eristää laitteistosta korjauksen ajaksi. Jos päästöraja-arvot ylittyvät, laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä. Tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Päästöraja-arvojen ylittymisestä ilmoitetaan viipymättä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Oulun seudun ympäristötoimelle. Savukaasujen mittalaitteiden häiriötilanteissa voidaan ottaa käyttöön mittausten varajärjestelmä ja mittalaitteiden vikojen nopeaan korjaamiseen varaudutaan varastoimalla tarvittavat välineet, niin että ne ovat nopeasti saatavilla. Häiriötilanteissa, kuten laitoksen tai tehdasalueen Black-Out -tilanteessa tai savukaasujen lämpötilojen nopean kohoamisen vuoksi (esimerkiksi pussisuodattimen palo), laukeaa savukaasulauhduttimen varojärjestelmä (palovesi), jonka tarkoituksena on suojella savukaasulauhduttimen polypropeeni-täytekappaleita ja -pisaranerottimia sulamiselta. Tällaisessa tilanteessa savukaasujen puhdistuksesta pesurilta tulee hetkellisesti 8 l/s palovettä ja lauhdetta lauhteenpuhdistuslaitokselle. Tällaisia tilanteita tapahtuu äärimäisen harvoin tai ei koskaan. Mikäli tällainen äärimmäinen häiriötilanne tapahtuu, on häiriön kesto arviolta minuuttia (ts. aika jolloin varojärjestelmä eli palovesi on toiminnassa). Tämän puolen tunnin aikana savukaasupesurin lauhteiden pitoisuudet laimenevat paloveden johdosta heti noin 1/10 osaan. Häiriötilanteen aikana savukaasuvirtaus vähenee, koska myös kattilan palamisilma- ja savukaasupuhaltimet menevät Hätä-Seis -tilaan. Savukaasuvirtauksen myötä myös savukaasujen kosteus ja siten myös savukaasulauhteen määrä vähenee jyrkän lineaarisesti saavuttaen lopulta puhtaan paloveden ominaisuudet. Tämän minuutin häiriön aikana se osa, mitä lauhteenpuhdistuslaitos ei pysty käsittelemään, menee ylikaatona kemikaalien purkualueen vuotoaltaaseen, josta veden laatu voidaan tarkastaa ja johtaa vesi joko viivästysaltaan kautta Kemiran avo-ojaan tai tarvittaessa käsiteltäväksi.

71 71 Häiriötilanteessa, jossa pussisuodattimia on hetkellisesti rikki useampia, on riskinä, että lauhteenkäsittelyprosessiin joutuu kiintoainetta. Kiintoaineen joutuminen viemäriin estetään lauhteenkäsittelyyn asennetun esiselkeyttimen avulla. Savukaasulauhduttimessa syntyvään jäteveteen sovelletaan jätteenpolttoasetuksen savukaasujen puhdistuksessa syntyville jätevesille määritetty päästöjen raja-arvoja, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Melu Kemikaali- ja öljyvuodot Laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa voi syntyä hetkittäistä, lyhytaikaista melua, joka saattaa ylittää sallitut melutason raja-arvot. Ylös- ja alasajotilanteissa raja-arvot ylittävä melu syntyy tyypillisesti automaattisista prosessin suojaus- ja varotoimenpiteistä, kuten varoventtiilien toiminnasta. Suunnitelluista laitoksen alas- ja ylösajotilanteista tiedotetaan ympäristöviranomaisia ja työntekijöitä. Raja-arvot ylittävää melua voi syntyä myös suunnittelemattomissa laitoksen alasajotilanteissa. Näitä tilanteita pyritän estämään ennakkoon laitoksen tehokkaalla huollolla ja kunnossapidolla. Mahdollisia öljyvuotojen torjunta- ja keräystoimenpiteitä varten laitoksella on eri kohteisiin valmiiksi sijoitettuna öljynimeytysturvetta. Nestemäisten kemikaalien varastosäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja ne sijoitetaan suoja-altaisiin. Öljysäiliö varustetaan ylitäytönestolla ja 110 %:n valumaaltaalla. Lisäksi öljysäiliön täyttöalue ja pumput on allastettu. Öljysäiliön valuma-altaasta tai täyttöalueelta ei ole yhteyttä viemäreihin. Öljysäiliön valuma-allas tyhjennetään tarvittaessa imuautolla tai pumpulla. Valumaja suoja-altaat tarkastetaan kerran vuodessa. Öljyn joutumista laitokselta poisjohdettavien vesien joukkoon estetään öljynerottimilla. Ne varustetaan öljynilmaisimilla, jotka antavat hälytyksen laitoksen valvomoon. Hälyttimet tarkastetaan kerran kuukaudessa ja öljynerottimet huolletaan laitoksen vuosihuollon yhteydessä tai tarvittaessa.