KIRJALLINEN KYSYMYS 454/2005 vp Apteekkeihin palautettavien lääkkeiden määrän vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet määritellään Suomessa ongelmajätteiksi, joita ei saa hävittää kotitalousjätteen mukana. Jätelain mukaan ongelmajätteiden keräily kuuluu kunnille, ja useimmilla paikkakunnilla kunta ja apteekit ovat sopineet lääkkeiden palautuksesta apteekkiin. Apteekeista tai muista keräyspisteistä lääkkeet toimitetaan ongelmajätelaitokselle hävitettäviksi. Turvallisuusnäkökulmasta nykyinen lääkkeiden palautusjärjestelmä on hyvä ja toimiva. Lääkepakkauksiin on aina merkitty viimeinen käyttöpäivä, jonka jälkeen lääkettä ei tule käyttää. Vanhentuneet lääkkeet voivat menettää tehonsa tai muuttua haitallisiksi, sillä yleensä lääkeaineet hajoavat valon, lämmön, kosteuden tai mikrobien vaikutuksesta ajan mittaan uusiksi yhdisteiksi. Lisäksi lääkkeet saattavat pilaantua jo ennen viimeistä käyttöpäivää, mikäli lääkettä on säilytetty väärin. Lääketurvallisuussyistä apteekki ei hyvitä tai luovuta edelleen asiakkaalle kertaalleen luovutettuja käyttämättä jääneitä lääkkeitä, koska apteekki osaltaan vastaa luovuttamiensa lääkkeiden asianmukaisesta käsittelystä. Käyttämättä jääneitä lääkkeitä ei lääketurvallisuussyistä voida palauttaa myyntiin eikä luovuttaa käytettäviksi muullakaan tavoin, ei edes niissä tapauksissa, joissa lääkepakkaukset ovat avaamattomia ja niiden säilytysolosuhteista voidaan olla täysin varmoja. Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksella vuonna 2002 julkaistun opinnäytetutkielman mukaan Suomessa palautetaan apteekkeihin vuosittain noin 1,6 miljoonaa lääkepakkausta, joiden palauttajia on yli 220 000. Tutkielman tutkimusaineiston muodostivat lääkkeet, joita asiakkaat palauttivat Kuopion yliopiston apteekkiin, Yliopiston Apteekin Helsingin, Tampereen ja Oulun sivuapteekkeihin sekä Turun Kauppatorin apteekkiin lokakuussa 2000. Palautuksen syyksi ilmoitettiin useimmiten lääkkeen vanheneminen. Lääkkeiden käyttämättömyyden syitä olivat mm. muutokset lääkityksessä, asenteet ja pelot lääkkeitä kohtaan sekä liian iso pakkauskoko tarpeeseen nähden. Nykyistä kestävämpi lääkepolitiikka edellyttäisi, että lääkepalautuksiin sekä toimitettuihin lääkemääriin ryhdyttäisiin kiinnittämään enemmän huomiota. Apteekkeihin palautettavien lääkkeiden vuosittainen määrä on niin suuri, että on perusteltua olettaa hävitettäväksi joutuvan runsaasti myös täysin käyttökelpoisia lääkkeitä. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että monet käyttämättä jääneet lääkkeet palautetaan apteekkiin vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat vanhentuneet. Olisi syytä pohtia keinoja hyödyntää käyttämättä jääneet, vanhentumattomat ja avaamattomat lääkkeet erityisesti silloin, kun kyse on huomattavan kalliista lääkkeistä. On ristiriitaista ja suurta haaskausta hävittää täysin käyttökelpoisia lääkkeitä samalla, kun monilla ihmisillä ei ole niihin alkujaankaan varaa. Kuopion yliopiston tutkielmassa palautetuista lääkepakkauksista 67 % oli reseptilääkkeitä. Olisi syytä myös selvittää, miksi näin suuri osuus Versio 2.0
lääkärien määräämistä lääkkeistä jää käyttämättä. Käyttämättömät lääkkeet aiheuttavat turhia kustannuksia sekä yksittäisille ihmisille että koko yhteiskunnalle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo tehostaa nykyistä lääkepolitiikkaa, että vuosittain hävitettäviksi palautettavien käyttämättä jääneiden lääkkeiden määrää voidaan vähentää ja sitä kautta alentaa lääkkeistä turhaan yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia? Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2005 Anne Holmlund /kok 2
Ministerin vastaus KK 454/2005 vp Anne Holmlund /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Holmlundin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 454/2005 vp: Miten hallitus aikoo tehostaa nykyistä lääkepolitiikkaa, että vuosittain hävitettäviksi palautettavien käyttämättä jääneiden lääkkeiden määrää voidaan vähentää ja sitä kautta alentaa lääkkeistä turhaan yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, on nykyinen lääkkeiden apteekkiin tapahtuva palautusjärjestelmä turvallinen. Turvallisuutta takaa osaltaan se, että mitään asiakkaalle luovutettuja lääkkeitä ei palauteta myyntiin vaan ne hävitetään. Vaikka hävitettäväksi voi joutua myös avaamattomia ja oikein säilytettyjä lääkkeitä, on turvallisuuden takaamiseksi nykyinen hävittämisjärjestelmä perusteltu. Sen sijaan tulee vähentää tilanteita, jossa lääkkeitä palautetaan apteekkiin. Lääkkeiden käyttämättä jääminen johtuu muun muassa lääkitysmuutoksista, asenteista ja peloista lääkitystä kohtaan ja liian isosta pakkauskoosta tarpeeseen nähden. Apteekkien neuvontavelvollisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että itsehoitolääkkeitä ostavia asiakkaita ohjataan tarkoituksenmukaiseen ja sopivan kokoiseen itsehoitolääkitykseen. Eniten lääkehävikkiä vähentää kuitenkin se, että lääkärit määräävät lääkkeen siten, ettei potilaalle jää sopimattomia tai lääkityksen lopettamisen jälkeen ylimääräisiä lääkkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (726/2003) 7 :n 4 momentin mukaan pitkäaikaiseen hoitoon tarkoitettu lääke tulee pyrkiä aloittamaan pienellä pakkauksella ja lääkkeen osoittauduttua sopivaksi määräämään lääke taloudellisessa pakkauskoossa. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tehtävänä on lisätä tehokasta, turvallista, taloudellista ja potilaan kannalta tarkoituksenmukaista lääkehoitoa. Tähän laajaan tehtävään sisältyy myös lääkkeiden tarkoituksenmukainen annostelu eli sopivana vahvuutena ja pakkauskokona. Suomen Apteekkariliiton Suomessa käyttöön ottama koneellinen annosjakelu tarkoittaa, että apteekki toimittaa potilaan lääkkeet annoskohtaisiin pusseihin pakattuina 1 2 viikon tarvetta varten. Ennen annosjakelun aloittamista potilaan kokonaislääkityksestä poistetaan mahdollisesti tarpeettomat lääkkeet ja päällekkäisyydet sekä varmistetaan, että lääkkeet sopivat samanaikaisesti käytettäviksi. Lääkitysmuutoksia tehtäessä lääkehävikin määrä pienenee ja lääketurvallisuus lisääntyy, koska kotiin ei kerry turhia lääkkeitä. Viimeisteltävänä olevaan hallituksen esitykseen lääkekorvausjärjestelmän uudistamiseksi sisältyy säännös annosjakelun korvattavuudesta. Käytössä on koneellisen annosjakelun lisäksi erilaisia manuaalisen annosjakelun malleja. Erityisesti koneellisen annosjakelun leviämistä edistää ehdotus, jonka mukaan yli 75-vuotiailla olisi oikeus säädettyjen edellytysten mukaisesti lääkekorvaukseen. Määräaikaisena kokeiluna toteutettavalla annosjakelun korvaamisella on tarkoitus kerätä tutkimustietoa annosjakelulla saavutettavista hyödyistä muun muassa vakuutetun ja toisaalta lääkekorvausjärjestelmän kannalta. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 454/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Holmlund /saml: På vilket sätt ämnar regeringen effektivera den nuvarande läkemedelspolitiken så att mängden oanvända läkemedel som årligen returneras för att förstöras kan minskas för att man därmed skall kunna minska de onödiga kostnader för läkemedel som åsamkas samhället? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Såsom sägs i motiveringen till spörsmålet är det nuvarande retursystemet av läkemedel till apoteken säkert. Säkerheten garanteras bland annat av att inga läkemedel som överlåtits till kunder tas tillbaka till försäljning, utan de förstörs. Fastän även oöppnade läkemedelsförpackningar som förvarats på rätt sätt därmed förstörs, är det nuvarande systemet för förstöring av läkemedel motiverat för att säkerheten skall kunna garanteras. Däremot måste man minska på de situationer där läkemedel returneras till apoteken. Att läkemedel blir oanvända beror bland annat på ändrad medicinering, på attityder och rädsla för medicinering och på alltför stora förpackningar med tanke på behovet. Apotekens rådgivningsskyldighet innebär bland annat att kunder som köper egenvårdsläkemedel informeras om en ändamålsenlig och rätt dimensionerad egenvårdsmedicinering. Den största reduceringen av svinnet av läkemedel åstadkoms dock genom att läkarna ordinerar läkemedlen så att det inte hos patienterna blir kvar olämpliga eller onödiga läkemedel efter att medicineringen avslutats. Enligt 7 4 mom. i social- och hälsovårdsministeriets förordning (726/2003) skall behandling med ett läkemedel som är avsett för långvarig medicinering i mån av möjlighet påbörjas med en liten förpackning och när läkemedlet visat sig vara lämpligt kan det förskrivas i en ekonomiförpackning. Utvecklingscentralen för läkemedelsbehandling har till uppgift att främja en effektiv, trygg, ekonomisk och ur patientens synvinkel ändamålsenlig läkemedelsbehandling. Till denna omfattande uppgift hör också ändamålsenlig dosering av läkemedel, dvs. i lämplig styrka och förpackningsstorlek. Den maskinella dosexpediering som Finlands Apotekarförbund tagit i användning i Finland innebär att apoteket expedierar patientens läkemedel förpackade i dospåsar för 1 2 veckors behov. Innan dosexpedieringen inleds ser man till att patienten inte har eventuella onödiga eller överlappande läkemedel och att läkemedlen kan användas samtidigt. När ändringar i medicineringen görs minskar svinnet av läkemedel och läkemedelstryggheten ökar, eftersom det inte hemma hos patienten samlas onödiga läkemedel. I den regeringsproposition om revideringen av systemet för läkemedelsersättningar vilken håller på att färdigställas, ingår en bestämmelse om ersättning av dosexpedieringen. Förutom den maskinella dosexpedieringen används olika modeller för manuell dosexpediering. Förslaget om att personer över 75 år enligt föreskrivna förutsättningar skall ha rätt till läkemedelsersättning främjar i synnerhet utvidgningen av den maskinella dosexpedieringen. Genom att ersätta dosexpedieringen under ett tidsbundet försök avser man att samla in forskningsdata om nyttan av dosexpedieringen dels för den försäkrade och dels med tanke på systemet för läkemedelsersättning. 4
Ministerns svar KK 454/2005 vp Anne Holmlund /kok Helsingfors den 31 maj 2005 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5