1(5) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM2017-00488 EUS Salmi Martti, Haanpää Tiina(VM) 18.09.2017 JULKINEN Asia Epävirallinen valtiovarainministerikokous 15.-16.9.2017, Tallinna; yhteenvetoraportti Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous 15.09.2017-16.09.2017 Epävirallisessa valtiovarainministerikokouksessa Tallinnassa: -Keskusteltiin EMU:n syventämisestä useassa eri kokoonpanossa ilman uusia läpimurtoja - Oltiin varsin yksimielisiä tarpeesta arvioida rahoitusmarkkinoiden Fintech-alan sääntelyn tarve harkiten ja markkinoiden kehitys huomioiden - Neljän suuren euromaan aloite digiyritysten liikevaihtopohjaisesta verottamisesta sai varauksellista tukea, mutta kohtasi myös selvää vastustusta - Näkemykset jakautuivat myös sen suhteen, tulisiko tullien ITjärjestelmissä siirtyä yhteen keskitettyyn järjestelmään vuoden 2025 jälkeen - Irlanti kertoi haluavansa maksaa IMF:ltä, Ruotsilta ja Tanskalta eurokriisin aikaan saamansa lainat etuajassa pois - Euroryhmä piti tavallista lyhyemmän kokouksen, jossa ei tehty uusia päätöksiä EU:n valtiovarainministerit pitivät kaksipäiväisen, epävirallisen kokouksen Tallinnassa 15. 16.9.2017. Kokouksen puheenjohtajana toimi Viron VMI Toomas Tõniste ja Suomea edustivat valtiovarainministeri Petteri Orpo ja asiakohtien 1 ja 2 kohdalla myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. 1. EMU:n syventäminen: sääntöjen ja instituutioiden vuorovaikutus Talous- ja rahoituskomitean puheenjohtaja kertoi komiteassa asiasta käydystä keskustelusta. Erilaiset luokittelut helpottavat asian jäsennystä. Yksi jaottelu on seuraava:
2(5) 1) Asiat, joiden osalta riittävät yhteiset tavoitteet, joihin liittyvä toimeenpano jää jokaisen jäsenmaan omaan harkintaan; yhtenä esimerkkinä maakohtaiset suositukset. 2) Syvemmän integraation alat, joita koskevat yhteiset, mahdollisesti harmonisoidut säännöt; esimerkkinä sisämarkkinat ja pankkiunioni 3) vielä syvemmän integraation alat, joihin liittyy yhteisten sääntöjen lisäksi myös yhteiset instituutiot ja politiikat; esimerkkinä rahapolitiikka ja pankkivalvonta. Toisaalta asioita voidaan luokitella myös sen mukaan, koskevatko ne kaikkia EUjäsenmaita vai ainoastaan euromaita. Kolmas luokittelu muodostuu siitä, tehdäänkö asioita yhteisömetodin kautta vai hallitusten välisenä toimintana, joka voidaan myöhemmin integroida osaksi yhteisörakenteita. Komissio tulee antamaan EMU:n syventämiseen liittyviä esityksiä 6.12. Komissio on aloittamassa myös pitkän aikavälin työtä uuden safe asset luomiseksi vuoden 2025 tähtäimellä. Lyhyemmällä aikavälillä tavoitteena on mm. yksinkertaistaa finanssipoliittista sääntökehikkoa sekä edesauttaa järjestelemättömien luottojen hoitamista. EKP:n puheenvuorossa korostettiin tarvetta luoda talous- ja rahaliiton ytimeen fiskaalinen tasapainofunktio. Euroopan parlamentin edustaja mainitsi mm. EU:n budjettiin sisällytettävän fiskaalikapasiteetin euroalueelle, EMF:n, eurojäsenyyttä valmistelevan tuen, sekä kaksoishatutetun euroalueen valtiovarainministerin. Maat eivät käyttäneet puheenvuoroja. EMU:n syventäminen oli ollut esillä myös ministereiden tätä edeltäneessä lounaskeskustelussa erityisesti EU:n rahoituksen tehokkuuden parantamisen näkökulmasta. Yhteenvedossaan pj. totesi työn jatkuvan. Muut asiat Irlannin pyyntö maksaa lainojaan etuajassa takaisin Muissa asioissa Irlanti kertoi esittävänsä pyynnön maksaa Irlannin IMF:ltä, Ruotsilta ja Tanskalta saamat lainat loppuun täysimääräisesti ja etuajassa. Asian valmistelu jatkuu talous- ja rahoituskomiteassa, eri instituutioissa ja etenkin niissä jäsenmaissa, joissa tähän päätökseen tarvitaan parlamentaarinen hyväksyntä. 2. Pääomamarkkinaunioni: Fintech Guntram B. Wolff ajatuspaja Bruegelista esitteli kokousta varten laaditun taustapaperin, joka tiivistyi neljään kysymykseen: 1) Tulisiko fintechmarkkinoiden olla eurooppalaisia vai kansallisia; 2) Mikä lähestymiskulma sääntelyyn tulisi valita; 3) Tarvitseeko EU instituution fintechin valvomiseen ja 4) tarvitaanko uusi Lamfalussy-ryhmä? Komissio kertoi heidän julkiseen konsultaatioonsa saamiensa vastausten olleen pääasiassa hyvin myönteisiä fintechille. Yleinen huoli oli siitä, että asiaa koskeva sääntely eri maissa olisi synkronissa keskenään ja EU-sääntelyssä ei saa olla aukkoja. Jokunen jäsenmaiden keskuspankkien edustaja, Suomi mukaan lukien, käytti samansuuntaiset puheenvuorot, joissa korostettiin fintechin potentiaalia, mutta mm. tarvetta varmistaa samat säännöt kaikille, sekä teknologianeutraalisuutta. Tarvitaan EU-tason lähestymistapaa. Uuden ryhmän perustaminen ei saanut juurikaan tukea. Pj:n yhteenvedossa todettiin keskustelun
3(5) antaneen hyviä eväitä komissiolle jatkaa asiakokonaisuuteen liittyvää valmistelua. 3. Yritysverotus ja digitaalinen talous: haasteet Digitaalisen talouden verottamiseen liittyviä haasteita koskevan keskustelun oli alun perin tarkoitus tapahtua yleisellä tasolla, mutta neljän suuren euromaan (Ranska, Saksa, Italia, Espanja) tekemä poliittinen aloite toi keskustelun konkreettiselle tasolle. Em. neljä maata pyysi komissiota tutkimaan EUlainsäädännön mukaisia vaihtoehtoja ja ehdottamaan ratkaisuja, joilla unioniin luotaisiin tasausvero ( equalisation tax ), joka perustuisi Euroopassa toimivien digitaalisten yritysten liikevaihdon verottamiseen liikevoiton verottamisen sijaan. Esityksen taustalla on se, kuinka vaikeaksi monikansallisten digitaalitalouden yritysten oikeudenmukainen verottaminen Euroopassa on osoittautunut. Ranska vetosi puheenvuorossaan voimakkaasti aloitteessa esitetyn etenemisen puolesta, todeten, että OECD:n ja EU:n piirissä tehtävä työ on erinomaista, mutta siinä voi kestää aikansa. Tavoitteena tulisi nyt olla päätöksien tekeminen jo joulukuun Ecofinissä. Maiden reaktiot jakautuivat selvästi, mikä ennakoi vaikeuksia aloitteen etenemiselle ottaen huomioon, että tällaisen uudistuksen tekemiseksi vaaditaan jäsenmaiden yksimielinen hyväksyntä. Suomi indikoi varauksellista tukea ja valmiutta tutkia asiaa. Komissio totesi antavan digitalouden verottamiseen liittyvän tiedonannon seuraavalla viikolla ja keskustelu jatkuu varmasti myös 29.9. Tallinnan digitaalisessa huippukokouksessa. Pj. totesi loppuun pyytävänsä komissiota tutkimaan ratkaisuja ja esittämään tuloksensa niin, että neuvosto voisi tehdä asiasta päätelmät viimeistään joulukuun Ecofinissä. 4. Tullin IT-järjestelmien kustannustehokkuus ja kestävyys Pj-maa Viro esitteli, että tullien IT-järjestelmissä siirryttäisiin vuoden 2025 jälkeen keskitettyyn järjestelmään. Perusteluina olivat erityisesti kustannustehokkuus ja näin saavutettavat säästöt, sekä petosten torjunnan tehostuminen. Komissio totesi asiaan liittyvän edistymisraportin olevan tulossa tämän vuoden loppuun mennessä. Viron esitykseen komissio ei ottanut kantaa. Jäsenmaiden reaktiot Viron esitykseen vaihtelivat, osan suhtautuessa myönteisesti, osan olevan varauksellisen valmiita tutkimaan asiaa mahdollisesti pilottiprojektin muodossa, ja osan ollessa kriittinen keskitetyn järjestelmän hyödyllisyyteen. Pj. totesi näkemyksien eroavan, mutta jonkin asteista keskittämistä voitaisiin ilmeisesti harkita. Neuvoston korkean tason työryhmän toivotaan raportoivan marraskuun Ecofin-neuvostolle, jossa voidaan sitten päättää siitä, miten asiassa tulisi edetä. Euroryhmä 15.9.2017 1. Taloudellinen sietokyky EMUssa temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä Euroryhmä kävi keskustelun taloudellisen sietokyvyn (resilience) parantamisesta euroalueella. Taloudellisella sietokyvyllä tarkoitetaan maiden kykyä kestää
4(5) shokkeja ja palautua niistä nopeasti. Asiaan liittyy jäsenmaiden herkkyys ulkoisille shokeille, kyky minimoida niiden vaikutukset sekä edellytykset toipua shokeista nopeista. Keskustelussa korostui tarve ottaa kriisiaikojen kokemuksista kaikki oppi irti tulevaisuutta silmällä pitäen, keskeisenä nähtiin rakenteelliset uudistukset. Uudistustarpeet tiedostetaan, mutta niiden toimeenpano on edelleen ongelma. Moni tärkeä asia, kuten liian jäykät työmarkkinat, ei ole suoraan finanssiministereiden toimivallassa. Myös EMU:n kehittämiseen liittyviä, tuttuja teemoja nostettiin esille: pankkiunionin loppuunsaattaminen, fiskaaliunionin edistäminen, yhteinen finanssikapasiteetti jne, näiden kaikkien nähtiin parantavan myös taloudellisten shokkien sietokykyä. Asia tullaan pitämään euroryhmän työlistalla ja kaikkia euromaita kannustetaan heti toimiin niiltä osin, mikä on nyt lyhyellä aikavälillä mahdollista. 2. Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä sai tilannekatsauksen Kreikan tilanteesta. Valmistautuminen Kreikan ohjelman kolmanteen väliarvioon on käynnissä ja teknistä valmistelutyötä tehdään jo Ateenassa, varsinaisen väliarvion teko alkanee lokakuun puolivälissä. Tavoitteena on väliarvion loppuunsaattaminen tämän vuoden loppuun mennessä. Suurin osa väliarvioon liittyvistä asioista koskee jo päätettyjen asioiden toimeenpanoa, uuden lainsäädännön tarve on kohtuullisen pieni. Kreikan poistumiseen liiallisen alijäämään menettelystä oltiin tyytyväisiä, mutta paljon työtä on jäljellä vielä. Kreikan tilastoviranomainen Elstatin entisen pääjohtajan virkarikoksesta saama tuomio huolestuttaa euroryhmää. Euroryhmä kunnioittaa Kreikan oikeuslaitoksen toimintaa, mutta mikäli tämän kaltaisilla tapauksilla on vaikutusta Kreikan maineeseen kv. rahoitusmarkkinoilla, on niistä syytä olla huolissaan. Euroryhmä tulee seuraamaan asian kehittymistä. 3. Muut asiat valuuttakurssikehitys Ministerit saivat EKP:n pääjohtajalta tilannekatsauksen valuuttakurssien viimeaikaisesta kehityksestä, joiden merkittävin piirre on ollut euron vahvistuminen 14 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin sekä 7 % suhteessa valuuttakoriin sitten huhtikuun euroryhmän. Suomen edustajat Valtiovarainministeri Petteri Orpo, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo ja virkamiesvaltuuskunta (VM) Asiakirjat - Liitteet Viite
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi