Maija Taka Pienvesitapaaminen

Samankaltaiset tiedostot
Hulevesien laadun hallinta

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Hulevedet ja biohiilen merkitys

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

äärä ja laatu Suomessa

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

STORMWATER -väliaikatuloksia

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

HULE- JA VUOTOVESITUTKIMUKSIA ETELÄ-SAVOSSA

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Vesiensuojelukosteikot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kumpulanpuron valuma-alueen hulevesiselvitys ja - suunnitelma

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

PIENVESITAPAAMINEN

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia

Diplomityö TKK:n v esihuoltotekniikkaan aiheesta: Metals in Stormw ater Pollution Hulevesien metallit

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Transkriptio:

Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017

Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät vedenlaadun ja valuma-alueiden ominaisuudet 3. Kylmän ilmaston kaupunkivesien ajallinen vaihtelu ja kuormitus 4. Tilastolliset menetelmien soveltuvuus pienten valuma-alueiden hydrogeografisessa mallinnuksessa 2

Kehittynyt paikkatietoaineisto Tilastollisen mallintamisen menetelmät Mikroskaalan aineisto 3

URCA-konsortio SA:n AKVA-tutkimusohjelma 4

Aikasarjaaineisto 3 näyteasemaa Helsingissä (+3 Lahdessa) Virtaama, johtokyky, sameus, lämpötila, sadanta (1 min res) Virtaamapainotteinen näytteenotto (41 var.) 5

Alueellinen aineisto Urban-rural -gradientti 83 pienvaluma-aluetta, 0.2 2 km 2 Pohjavaluntanäytteitä (45 var. + piilevät) Kolme näytteenottokierrosta 6

Alueellinen vedenlaatu: Kustannustehokas anturidata Anturilla mitattu vedenlaatu (EC, DO, ph, lämpötila) 83 pisteeltä Maankäyttö, topografia, maaperä, valuma-alueen muoto Voiko vedenlaadun alueellista vaihtelua mallintaa? 7

Alueellinen vedenlaatu: Kustannustehokas anturidata Vedenlaatu oli voimakkaasti maankäytön säätelemä Enemmän ympäristömuuttujia = paremmin selittävät mallit Vedenlaatumuuttujat hyvin yksilöllisiä L Maankäyttö T Topografia S Maaperä W Valumaalueen muoto Taka, M., Aalto, J., Luoto, M. 2015. Spatial modelling of stream water quality along an urban-rural gradient. Geografiska Annaler A. Physical Geography 97:4, 819-834. 8

Alueellinen vedenlaatu: suorat ja epäsuorat linkit Miten ympäristötekijät vaikuttavat vesien metallipitoisuuksiin? Maankäytön tärkeys myös pohjavalunta-aikaan? 83 näytepisteen metallipitoisuudet (Al, V, Cr, Mn, Fe, Cu, Pb) Maankäyttö, maaperä, ph, DO 9

Alueellinen vedenlaatu: suorat ja epäsuorat linkit Maaperän (hienosedimentti) tärkeys metallipitoisuuksiin Maankäyttö & liukoiset metallit Epäsuorien efektien tarkastelu paransi malleja ja toi ilmi ympäristötekijöiden monimutkaista verkostoa Kokonaismetallit Liukoiset metallit Taka, M., Aalto, J., Virkanen, J., Luoto, M. 2016. The direct and indirect effects of watershed land use and soil type on stream water metal concentrations. Water Resources Research 52(10): 7711-7725 10

Alueellinen vedenlaatu: biologiset vedenlaadun indikaattorit Tärkeimmät piilevälajistoa säätelevät tekijät (vedenlaatu & valuma-alue) 52 valuma-aluetta Piilevälajeja 4-67 (keskimäärin 29) Lajikokoonpano heijasteli hyvin ympäristötekijöitä Lämpötila, Al, EC, maankäyttö Achnanthes minutissima (nordicmicroalgae.org) 11

Aikasarja-aineisto: Helsingin hulevedet Hulevesien laadun ajallinen vaihtelu ja sitä säätelevät tekijät V. 2010-2015 Virtaama, sameus, johtokyky ja sade (1 min), virtaamapainotteinen näytteenotto (mm. ravinteet, metallit, pääionit, TSS) 12

Aikasarja-aineisto: Helsingin hulevedet Kaupunkialueilla jatkuvasti korkeat pitoisuudet ja kuormat Intensiivinen maankäyttö = suurempi vaihtelu vedenlaadussa, krooninen vedenlaatuongelma Virtaaman tärkeys talvella, ainelähteiden kesällä Itä-Pasila Pihlajamäki Veräjämäki 13

Kiintoaineen vuodenaikaisvaihtelu Itä-Pasila Pihlajamäki Veräjämäki Pitoisuudet Itä-Pasila Pihlajamäki Veräjämäki Kuormitus 14

Aikasarja-aineisto: Helsingin hulevesien mittaushaasteet Stormwater pumping Equipment provider Sand accumulation Pipeline leakage Turbulent runoff Probe erosion Snow plowing Time stamp? Maintenance Vandalism 15

Johtopäätökset Mitatuilla aineilla merkittävää alueellista ja ajallista vaihtelua virtavesissä Maanpeitteen tärkeys Purovesien korkeat haittaainepitoisuudet: supistunut lajirunsaus, herkkien lajien häviäminen Hulevesien aineskuljetus sekä virtaaman että aineslähteiden kontrolloima Hulevedet tarvitsevat ympärivuotista käsittelyä 16

Lisätietoja: maija.taka@aalto.fi Väitöskirja verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176908 17