LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA
Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat tärkeiksi ja lasten elämään kuuluviksi. Meitä on noin 400 ja joka kunnalla on mahdollisuus nimittää omat edustajansa.
Siitä se idea sitten lähti Me lapset ollaan keskusteltu kouluruoasta pitkään Suomen Lasten Parlamentin verkkoparlamentissa. Keskusteluja on käyty eri chateissa, keskustelupalstalla ja tapaamisissa. Viime keväänä lapsiasiavaltuutettu oli chatissa kanssamme ja ehdotti ajatusta kyselypohjan tekemisestä kouluille. Meistä ajatus oli hyvä.
Nyt haluamme näyttää teille, millaista keskustelua Suomen Lasten Parlamentin hallitus on kouluruoasta käynyt.
Kouluruoka ei ole meille vain ruokaa Keskusteluissa ei ole esillä vain ruoan maku. Me ollaan puhuttu muun muassa ruoan laadusta, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että se ei ole mössöä. Kotimaisuus ja lähiruoka ovat myös meille tärkeitä, ja oma keittäjä. Ruokailuvälineiden kunto, ruokalan siisteys, aamupala, ruoan monipuolisuus ja ruokailuun liittyvät säännöt ovat myös olleet esillä.
Kyselyn teemat lapsilta Yhdessä lapsiasiavaltuutetun ja kanslian kanssa suunnittelimme kouluruokakyselyä SLP:n edustajille sekä kyselypohjaa kaikille kouluille, sillä haluamme, että jokaisessa koulussa otetaan huomioon lasten mielipiteet. Kysymykset ja näkökulmat ovat siis meidän lasten, mutta aikuiset ovat auttaneet asian työstämisessä.
SLP:n kouluruokakysely Lokakuussa me Suomen Lasten Parlamentin edustajat vastattiin nettikyselyyn kouluruoasta. Vastaajia oli 249, vaikka vastausaika oli lyhyt eikä me olla joka päivä netissä. Vastaajat ovat eri puolilta Suomea Lappia myöten. Suurin osa vastaajista oli 10-12 vuotiaita ja enemmistö oli tyttöjä.
Sukupuoleni on 100,0% 80,0% 60,0% 0,616 40,0% 0,384 20,0% 0,0% Tyttö Poika Kaikki
Ikäni on 16- > 0 15 0,012 14 0,012 13 0,147 12 0,249 11 0,294 10 0,233 9 0,053 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% Kaikki
Tärkeimmät asiat kouluruoassa Enemmistö vastaajista pitää näitä asioita yhtenä viidestä tärkeimmästä (järjestyksessä) 1. Ruoan lämpimyys 2. Ruoka maistuu hyvältä 3. Ruokaa saa ottaa riittävästi ja tarvittaessa lisää 4. Allergiat on otettu huomioon 5. Oppilaiden lempiruokia tarjoillaan
Vähiten tärkeimmät Enemmistö vastaajista pitää näitä asioita yhtenä viidestä vähiten tärkeimmästä 1. Istumajärjestys 2. Ruokarukous 3. Aamupalan tarjoaminen 4. Pöydissä on mausteita 5. Jälkiruoan tarjoaminen
Lapsia kuullaan harvoin kouluruoasta Vain 1,6 prosenttia meistä kokee voivansa osallistua kouluruoan suunnitteluun säännöllisesti. Useampi kuin joka kolmas eli 36 prosenttia vastaajista ei ole koskaan tullut kuulluksi kouluruoan suhteen. Noin 13 prosenttia on saanut sanoa mielipiteensä kouluruoasta vain kerran koko kouluaikana. 15 prosenttia saa sanoa mielipiteensä kouluruoasta useamman kerran vuodessa.
Kuinka usein joku koulussa työskentelevä aikuinen on kysynyt mielipidettäsi kouluruoasta? Valitse yksi vaihtoehto. En tiedä 0,115 Meillä oppilaat osallistuvat kouluruoan suunnitteluun tai valintaan säännöllisesti 0,016 Useamman kerran vuodessa 0,152 Kerran vuodessa 0,23 Kerran koko kouluaikana 0,128 Ei koskaan 0,358 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% Kaikki
Mihin asioihin saa vaikuttaa? Suurimmalta osalta on kysytty lempiruoasta ja allergioista. Hyvin harvalta on kysytty mielipidettä ruokalan siisteydestä, ruoanottopisteen toimivuudesta, ruoan lämmöstä tai ruokailun valvonnasta. Nämä ovat asioita, jotka meidän mielestä ovat myös tärkeitä ruokailutilanteessa.
Millaisissa asioissa mielipidettäsi on kysytty kouluruoasta, jos kysyjänä on ollut koulussa työskentelevä aikuinen (esim. opettaja, rehtori, keittäjä)? Voit valita useamman. Kouluruokaan käytettävä raha Ruoan laatu Ruokailuvälineet ja lautaset Mausteet Ruokailun kesto (kauanko saa syödä tai pitää istua ruokalassa) Ruokailun rauhallisuus ja käytöstavat Ruoanottopisteen toimivuus (missä järjestyksessä otetaan mitäkin) Aikuisten käyttäytyminen ruokalassa Istumajärjestys Ruokalan siisteys Allergiat Ruokajuomat Salaatin tai leivän laatu Ruoan monipuolisuus Ruokailuviihtyvyys Ruoan maku Ruoan tähteiden määrän vähentäminen Ruoan ympäristöystävällisyys Paljonko ruokaa saa ottaa Ruokailun valvonta Ruokailuun siirtyminen Ruokarukous Ruokailun alkamisaika Jälkiruoan tarjoaminen Ruoan lämpö Aamupalan tai välipalan tarjoaminen Teemapäivä tai viikko ruokalassa Inhokkiruoka Lempiruoka 0,061 0,097 0,121 0,097 0,162 0,012 0,065 0,186 0,069 0,113 0,093 0,077 0,081 0,085 0,211 0,182 0,02 0,186 0,04 0,101 0,061 0,085 0,069 0,073 0,069 0,154 0,223 0,385 0,49 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% Kaikki
Tulisiko koulujen ottaa lapset mukaan suunnittelemaan kouluruokaa? Neljä viidestä lapsesta oli sitä mieltä, että lapsia pitää kuunnella kouluruokaa suunnitellessa (83,3%). 63 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että sitä pitää tehdä säännöllisesti. Viisi prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaita ei pidä kuunnella (5,0%). Reilu kymmenes ei tiennyt kantaansa (11,7%).
Miksi lapsia pitäisi kuulla? Enemmistö lapsista haluaisi tulla kuulluksi. On monia näkökulmia, miksi meidän mielestä lapsia pitäisi kuulla kouluruoan suunnittelussa. Esittelen niitä yleisimpiä syitä, joita me lapset olemme kertoneet keskusteluissa ja kyselyssä.
Asia koskee lapsia Lapsillehan sitä syötetään! Koska lasten mielipide on myös tärkeä. Oppilaathan sitä eniten syövät. Että tiedettäisiin mitä lapset haluavat syödä ja tiedettäisiin onko ruoka ollut hyvää.
Lapset syövät valitsemiaan ruokia Meijän koulussa on oppilaskunta jolle saa kertoa asioita ja oppilaskunta voi toteuttaa kertomuksen eli minä ja aika moni oppilas meijän koulus on sanonu keittiölle et paremmat salaatit et ei mitään kanamuna, tomaatti, appelsiini salaattia niin keittiö on toteuttanu sen ja on paremmat salaatit koulussa. Koska mehän olemme niitä koululaisia, jotka sitä ruokaa syövät. Kun koulussamme oli "mustaa makkaraa", sitä oli koulun koko jätekippa täynnä, ja kaikilla oppilailla oli loppupäivän kova nälkä. Eihän niin saisi olla. Pitäisi olla lasten mieleistä ruokaa ( en tarkoita että vain niitä ).
Lapset kykenevät ja haluavat Koska joillakin voi olla hyviäkin ideoita. Oppilaat pystyy arvostelemaan rehellisesti. Koska suunnitteleminen on kivaa. Koska lapset tuovat asioihin eri näkökulmaa.
Ruoka ei mene hukkaan Kunnissa pitäisi ottaa enemmän lasten mielipiteet kouluruoan suhteen huomioon, sillä on aika naurettavaa, että meille tarjotaan sellaista ruokaa, jota kukaan ei syö ja sitten sitä heitetään suuria määriä roskiin! Pitäisi ottaa suunnitteluun mukaan siksi, että jotkut ruoat ovat ovat lähes kaikista pahoja, ja silloin menee ruokaa hukkaan enemmän kuin silloin, jos oppilaat saisivat vaikuttaa asiaa.
Oppimisen, hyvän olon ja rauhan takia Kouluruoka on tärkeä osa päiväämme, ilman sitä ei jaksa opiskella. Jos ruoka ei ole hyvälaatuista tai hyvän makuista, sitä ei tee mieli syödä ja näin jää helposti nälkäiseksi ja loppupäivä ei suju hyvin. Se auttaa jaksamaan koulupäivän ja ettei kesken päivän tule nälkä. Siten, että jaksaa opiskella loppupäivän eikä tule kiukkuiseksi tai ärtyisäksi. Tulee parempi mieli jos on ollut hyvää ruokaa ja jaksaa opiskella.
Lapset eivät jäisi nälkäisiksi Oppilaiden olisi hyvä päättää ruuasta, että he söisivät kunnolla. Silloin kaikki söisivät kyllikseen ja luultavasti pitäisivät ruuasta. Oishan se hyvä jos joku söisi ruokaa.
Ja sitten on vielä tämä Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Suomen perustuslaki
www.kouluruokakampanja.fi