Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

Samankaltaiset tiedostot
5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Physicum Jukka Hatakka

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

hyvä osaaminen

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Kemia vuosiluokilla 7 9

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Kemia. Opetuksen tavoitteet

arvioinnin kohde

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA INFOPAKETTI

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

arvioinnin kohde

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

3.9 Fysiikka. Itsenäinen suorittaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Lyhyet kurssikuvaukset

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 matemaattisissa aineissa Opetusneuvos Tiina Tähkä

Robotiikan opetussuunnitelma

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

FYSIIKKA. Perusopinnot

Vuorovaikutukset ja kappaleet

DEE Sähkötekniikan perusteet

TITAANI JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Magneettikenttä ja sähkökenttä

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Kemia. Fritz Haber. Carl Bosch. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin valmistus Tutkii luontoa, sen rakenteita

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kemia. Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Sähkömagneettinen induktio

KURSSIESITTELYT 1. vuonna tarjolla olevat syventävät ja soveltavat kurssit (ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskellaan enimmäkseen pakollisia kursseja)

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

7.7. Fysiikka. FY1 Fysiikka luonnontieteenä. pakollinen

Lukion kemian OPS 2016

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Kerttulin lukion kurssien valintaopas

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Transkriptio:

Pakollinen kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01) saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi Valtakunnalliset syventävät kurssit 2. Lämpö (FY02) osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoo fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa lämpö ja lämpötila kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

työskentelyn perusteella 3. Sähkö (FY03) osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait sähköteho ja Joulen laki kondensaattori, diodi ja LED komponentteina sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen 4. Voima ja liike (FY04) osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa. fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus liikeyhtälö momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet 5. Jaksollinen liike ja aallot (FY05) osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa tasainen ympyräliike gravitaatiovuorovaikutus harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot ääni aaltoliikeilmiönä mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen 6. Sähkömagnetismi (FY06) osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia

fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen 7. Aine ja säteily (FY07) osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen energian kvantittuminen sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit aaltohiukkasdualismi atomiytimen rakenne ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi radioaktiivisuus ja hajoamislaki säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi Koulukohtaiset syventävät kurssit 8. Abikurssi (FY08)

saa yhtenäisen kokonaiskuvan lukion fysiikasta ja hallitsee laskennallisesti eri kurssien keskeisimmät asiat Kurssin tarkoituksena on muodostaa kokonaisnäkemys fysiikasta luonnontieteenä kertaamalla keskeisiä periaatteita, vahvistamalla laskennallisia valmiuksia ennen ylioppilaskirjoitusten fysiikankoetta ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeita. Samalla varmennetaan jatkoopintokelpoisuus aloilla, joissa fysiikkaa tarvitaan. graafiset menetelmät vuorovaikutukset ja säilymislait termodynaaminen systeemi mekaaninen aaltoliike ja valo aaltoliikkeenä voima, liike ja tasapaino sähkö, sähkömagnetismi ja energiantuotanto aine ja säteily Kurssi suoritetaan ennen ylioppilaskirjoituksia Kurssi arvioidaan kurssikokeesta tai preliminäärikokeesta saadun numeron ja kurssiaikaisen 9. Työkurssi (FY09) suunnittelee ja rakentaa itsenäisesti koejärjestelyjä pystyy arvioimaan tulosten mielekkyyttä osaa tehdä työselostuksen Kurssilla tutustutaan fysiikan kokeellisiin mittausmenetelmiin tekemällä fysiikan töitä ja työselostuksia fysiikan eri osa-alueilta. Kurssin sisällöt valitaan opiskelijaryhmän kiinnostuksen mukaan. Kurssilla voidaan myös vierailla ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen laboratorioissa sekä tehdä yhteistyötä Kastellin monitoimitalon alakoulun kanssa. Kurssi voidaan suorittaa yhtenä kokonaisuutena tai hajautettuna kolmelle vuodelle niin, että eri fysiikan kurssien yhteydessä tehdään syventäviä opetettavaan aiheeseen liittyviä töitä. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Itsenäinen suoritus edellyttää kokeellisten töiden 10. Fysiikan projektikurssi (FY10) Kurssin sisällöt vaihtelevat opiskelijaryhmän kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelijat näkevät, miten fysiikkaa konkreettisesti sovelletaan yrityksissä ja teollisuuslaitoksissa sekä millaista koulutusta on eri asemassa olevilla työntekijöillä. Kurssin aikana opiskelijat myös perehtyvät syvällisesti johonkin tai joihinkin fysiikan ilmiöihin ja niitä selittäviin malleihin sekä sovelluksiin. Oppisisällöt ja opetusmenetelmät valitaan niin, että ne kannustavat luonnontieteiden opiskeluun ja hakeutumista luonnontieteitä soveltaviin jatkokoulutuspaikkoihin. Kurssi arvostellaan suoritetuksi tai hylätyksi tai pyydettäessä numerolla. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Sisältöesimerkkejä:

fysiikan kokeellisia töitä, mittauksia ja raportointia yritys- ja teollisuusvierailuja vierailu kotimaisissa tai kansainvälisissä fysiikan tutkimuskeskuksessa tutustumista jatkokoulutusmahdollisuuksiin tiedeopintomatka tehdään yhteistyötä perusopetuksen tai muiden oppilaitosten kanssa fysiikan ilmiöihin tutustumalla 11. Laskennallista ja kokeellisesta mekaniikkaa ja sähköoppia (FY11) syventää mekaniikan ja sähköopin tietojaan osaa soveltaa teoreettista tietoa kokeellisessa työskentelyssä laskennallisten sovellutustehtävien harjoittelu sekä kokeellinen työskentely voimakuviot ja liikeyhtälöt, tasapaino etenemisliikkeen kinematiikkaa harmoninen värähdysliike liike ympyräradalla gravitaatio ja heittoliike mekaaninen energia liikemäärä ja impulssi tasavirtapiirit sähköteho sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki Kurssi opiskellaan toisen vuoden lopussa. Kurssilla kootaan ja syvennetään kahden ensimmäisen vuoden mekaniikan ja sähköopin sisältöjä. 13. Sähkön ja elektroniikan työkurssi (FY13) oppii tuntemaan elektroniikan peruskomponentit ja niiden kytkennät: vastukset kondensaattorit käämit diodit transistorit ja näiden käyttö erilaisissa kytkennöissä oppia käyttämään yleismittaria ja oskilloskooppia

Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan jokin elektroninen laite, erityisesti piirilevyn valmistusprosessiin kiinnitetään huomiota. Kurssilla pyritään tekemään yhteistyötä yläasteen teknisen työn sekä Oulun ammattikoulun, Ammattikorkeakoulun sekä Oulun yliopiston sähkötekniikan osastojen kanssa. Lisäksi kurssilla pyritään suorittamaan vierailu johonkin oululaiseen elektroniikka-alan teollisuuslaitokseen. Kurssi toteutetaan työkurssina, elektroniikan perusteet opitaan parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla. Kurssi voidaan suorittaa 1. tai 2. opiskeluvuoden aikana. Koulukohtainen soveltava kurssi 21. Elektroniikan ja ohjelmoinnin kurssi (FY21) Kurssi toteutetaan fysiikan, tietotekniikan ja matematiikan yhteisenä teemakurssina. Kurssin tavoitteena on oppia ohjelmoimaan yksinkertaisten robottien toimintaa. Kurssi alussa opiskellaan ohjelmoinnin perusteet yksikertaisten harjoitusten avulla ja pohditaan matematiikan ja logiikan merkitystä ohjelmoinnissa. Tämän jälkeen tutustutaan Arduinoohjelmointiympäristöön ja Arduino-mikrokontrolleriin. Tehtyjen ohjelmien toiminta on helppo testata alustalla. Käydään läpi vuokaavioita ja ohjelmarakenteita. Tutustutaan antureihin sekä LEDien, moottoreiden yms. komponenttien toimintoihin. Kurssin lopussa projektityönä rakennetaan robotti ja ohjelmoidaan sen toimintaa.