Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Samankaltaiset tiedostot
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Seabed. Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos. - modeling attempt

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky


Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Ulkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

/ Miina Mäki

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Merenhoidon suunnittelu 2014

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Pintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Lapinlahden Savonjärvi

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Lohikalojen tilanne merialueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

1 Tuusulanjärven vesitase ja ravinnetaseet vuosina

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Pyykös- ja Kuivasjärvien haasteet. Tero Väisänen Suomen ympäristökeskus / Laboratoriokeskus

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Transkriptio:

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki Juha Hyvärinen, Rauman kaupunki

Tavoitteet Arvioidaan Selkämeren kuormitusta mallintamalla Itämeren eri altaista Selkämerelle kulkeutuvaa vettä Haluttiin tarkentaa Saaristomereltä Selkämerelle kulkeutuvan ravinnekuormituksen määrää ja merkitystä Virtaus- ja vedenlaatumalleilla on alustavasti arvioitu, että Saaristomereltä Selkämerelle kulkeutuisi keskimäärin 5200 tonnia typpeä ja 900 tonnia fosforia (Helminen ja Kirkkala 2005)

Itämeren allas Keskisyvyys 60 m (valtameret 4800 m) Ahvenanmeren syvänne 290 m Salpausselän kynnys! Landsort 459 m, syvin paikka Gotlannin syvänne 239 m Salmet: Öresund ja Beltit Itämeren allas, kuva IOW Kalvo Roope Flinkmanin esityksestä Meremme tähden -tapahtumassa 13.3.2013

Itämeren happipitoisuus talvina 2012 ja 2013 Kalvo Seppo Knuuttilan esityksestä Meremme tähden -tapahtumassa 13.3.2013

Mallintaminen YVA Oy:ssä ja Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty levämallia, joka kuvaa koko Itämeren 5 km resoluutiolla Malliin lisättiin Selkämereen laskevat joet Käytettiin vuosien 2000-2004 säätietoja sekä Itämeren eri altaiden kuormitusarvioita (HELCOMilta) vuosilta 2000-2008 Mallintaminen antaa vastauksia vesimassojen liikkeeseen, ei suoria kuormitusmääriä

Itämeren allasjaot mallissa Allas tilavuus (km3) Perämeri 1585 Selkämeri 4621 Saaristomeri 172 Suomenlahti pohj. pääallas 1416 2804 pääallas 11169 Yhteensä 21767

Keskimääräiset virtaukset keskimääräiset vertikaalikeskiarvovirtaukset ruudun mittaisen nuolen virtausnopeus n. 1 cm/s väreillä syvyysjakauma mallissa (m)

Veden leviäminen Selkämerelle Pääallas Pohjoinen pääallas Suomenlahti Saaristomeri Perämeri Biljoonasosaa / m3 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 1 Jakaumista voidaan suoraan arvioida eri altaiden vuosikuormituksen vaikutusta Selkämerellä. Kullekin altaalle tuleva 1000 t kuormitus vaikuttaa Selkämeren mg/m3 pitoisuuteen jakauman mukaisesti. Kuvassa syvyyskeskiarvot vuoden 2000 simuloinninsta.

Veden leviäminen Selkämerelle Pääallas Pohjoinen pääallas Suomenlahti Saaristomeri Perämeri Biljoonasosaa / m3 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 1 Jakaumista voidaan suoraan arvioida eri altaiden kuormituksen vaikutusta Selkämerellä. Kullekin altaalle tuleva 1000 t kuormitus vaikuttaa Selkämeren mg/m3 pitoisuuteen jakauman mukaisesti. Kuvassa syvyyskeskiarvot simulointijaksolta 35-40 vuotta.

Taulukko 1. Eri alueita tulevan veden prosenttiosuus Selkämerellä Perämeri Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti pääallas 2000 3,3 86,5 1,4 0,9 7,8 2001 3,3 87,2 1,4 0,9 7,2 2002 3,4 89,7 1,7 0,4 4,7 2003 3,6 88,6 1,4 0,6 5,9 2004 3,6 88,6 1,4 0,6 5,9 0-5 vuotta 6,6 67,8 0,9 3,8 21,0 5-10 vuotta 8,4 52,3 0,8 5,6 32,9 10-15 vuotta 9,0 47,3 0,8 6,1 36,9 20-25 vuotta 9,3 45,4 0,8 6,2 38,3 35-40 vuotta 9,5 43,9 0,8 6,4 39,4 Taulukko 2. Saaristomeren veden leviäminen eri alueille (%) (huomioitava, että Saaristomeren tilavuus on alle 4 % Selkämeren tilavuudesta) Perämeri Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti pääallas 2000 0,2 21,3 28,0 13,2 37,3 2001 0,1 22,2 32,0 11,4 34,2 2002 0,1 25,6 39,3 9,0 26,0 2003 0,1 20,9 35,6 12,1 31,3 2004 0,1 20,8 35,6 12,0 31,5 0-5 vuotta 2,5 34,6 12,5 11,4 39,1 5-10 vuotta 4,8 34,3 7,0 9,3 44,6 10-15 vuotta 6,0 33,8 5,9 8,5 45,7 20-25 vuotta 6,5 33,7 5,5 8,2 46,1 35-40 vuotta 7,0 33,6 5,1 8,0 46,3

Fosforin kulkeutuminen Selkämerelle Pääallas Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri mg/m3 0.025 0.05 0.075 0.1 0.15 0.2 0.25 Eri altaille tulevan fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuden nousu Selkämerellä

Typen kulkeutuminen Selkämerelle Pääallas Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri mg/m3 0.25 0.5 1 2 3 5 8 Eri altaille tulevan typpikuormituksen aiheuttama pitoisuuden nousu Selkämerellä.

Typpi- (N) ja fosfori- (P) kuormitukset Allas tilavuus P kuormitus N kuormitus P lisä N lisä (km3) t/a t/a mg/m3/a mg/m3/a Perämeri 1591 2406 54085 1,51 33,99 Selkämeri 4873 1513 48809 0,31 10,02 Saaristomeri 184 576 7814 3,13 42,47 Suomenlahti 1140 5674 107552 4,98 94,34 pääallas 13973 14257 332735 1,02 23,81 Yhteensä 21761 24426 550995 1,12 25,32 Kuormituksen kulkeutuminen Selkämerelle P lisä N lisä mg/m3/a mg/m3/a Perämeri 0,07 1,54 Selkämeri 0,22 7,21 Saaristomeri 0,04 0,6 Suomenlahti 0,16 3,02 pääallas 0,2 4,69 Yhteensä 0,7 17,07

Mallinnuksia viimeistellään Pohditaan parasta tapaa esittää mallinnuksen tuloksia Artikkeli valmistuu kevät-kesällä 2013

Oletuksia Mallintaessa oletetaan, että ravinteet sekoittuvat täydellisesti osaaltaaseen, johon ne tulevat Jos käytetään kokonaisravinteita tehdään virheellinen oletus, että kaikki ravinteet ovat käyttökelpoisia, ja sedimentin ravinnetaseet eivät muutu Liukoisia kuormituksia ei ole yhtä helposti saatavilla ja niitä käyttäen oletetaan virheellisesti, loput ravinteet eivät voi muuttua käyttökelpoiseen muotoon, eikä sedimenttitaseita huomioida sedimentoitumisen jättäminen huomiotta liioittelee muualta kulkeutuvat pitoisuuden määrää, mutta sedimentoitumisparametrin arvioiminen on epätarkkaa