Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito
Sisältö Laadukas saattohoito Kivunhoito ja oireseuranta Artikkelit Saattohoidon tukihenkilöt Saattohoitoon sopivia virsiä ja raamatunkohtia Ohjeita omaisille Vakaumuksen kunnioittaminen Hoitotahto Saattojen arviointi Saattohoidon palveluketju Saattohoidon ohjeistuksia Yksikön oma saattohoitoon liittyvä ohjeistus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Laadukas saattohoito Sä tunnut niin tutulta mulle, oi, enkeli armahin! Jos muistaisin missä ja milloin Sun kasvojas katselin! Niin kehtoni ääressä ennen sä herttaisa hymyilit, ja unteni leikeissä, luulen, sä vienoinen leijuilit. Oi, luonani vieläkin viivy valon heijastus otsallas, ja taivaisten riemuja anna mun katsella kasvoistas! IMMI HELLÉN
Laadukas saattohoito: tiivistelmä Potilaan tahdon kunnioittaminen» Potilaalla voi olla hoitotahto» Koko henkilökunta tietää hoitotahdon sisällön» Potilaan tahto voidaan selvittää keskustelemalla omaisten ja läheisten kanssa, jotka tuntevat potilaan» Potilaan tahto kirjataan potilaspapereihin Hoitotahto» Voi olla vapaamuotoinen kirjallinen, potilaan allekirjoituksen ja päiväyksen sisältämä asiakirja» Hoitotahto on voimassa vain silloin kun potilas ei itse pysty tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä» Hoitotahto on hyvä tarkistaa alle kymmenen vuoden välein ja merkitä hoitotahtoon tarkistamispäivämäärä Saattohoito alkaa vasta sitten kun saattohoitopäätös on tehty. Hoitoympäristö» Saattohoidossa olevalle potilaalle tarjotaan rauhallinen tila» Omaisille tarjotaan yöpymismahdollisuus» Saatettavaa ei eristetä muusta yhteisöstä Turvallisuuden tunteen luominen» Potilaalle turvallisuuden tunnetta tuo henkilökunnan ammattitaito ja hoitolinjojen yhdenmukaisuus» Potilaalle järjestetään soittokello, turvapuhelin tai turvaranneke» Annetaan potilaalle henkilökunnan ja tukiosaston yhteystiedot» Potilas tietää, että saa apua ympärivuorokauden» Hoitajan turvallisuuden tunnetta lisää kunnolliset ja selkeät ohjeet lääkäriltä» Mahdollisuus lääkärin konsultaatioon koko saattohoidon ajan» Lääkärin ennakointi tulevien tapahtumien varalle sekä ohjeet näihin tilanteisiin» Hyvä kirjaaminen lisää turvallisuutta» Asianmukaiset ja toimivat työvälineet parantavat turvallisuutta Omahoitaja» Jokaisella saattohoitopotilaalla pitäisi olla omahoitaja» Viestii muulle henkilökunnalle ja omaisille potilaan tarpeet ja toiveet» Antaa muulle henkilökunnalle hoito-ohjeita» Tukee ja kannustaa muita tiimin jäseniä» On potilaan paras asiantuntija» Omahoitaja selvittää potilaan henkiset tarpeet ja kartoittaa läheisverkoston Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
»»»» Omahoitaja kertoo potilaalle ja omaisille saattotukihenkilön mahdollisuudesta Pitää yhteyttä omaisiin ja kannustaa omaisia osallistumaan saattohoitoon ja olemaan potilaan lähellä Omahoitaja on hautajaisten jälkeen yhteydessä omaisiin Huolehtii saaton arvioinnista myös omaisten kanssa Hoitotiimi» Hoitotiimi toteuttaa saattohoitoa omahoitajan ohjeiden mukaisesti» On omahoitajan tukena» Raportointi ja kirjaaminen kuuluu jokaiselle hoitotiiminjäsenelle» On moniammatillinen ja sitä voidaan täydentää eri ammattiryhmien jäsenillä. Myös omaiset huomioidaan hoitotiimin jäsenenä Kivunhoito» Jokaisella on oikeus kivuttomaan kuolemaan» Kipua voidaan selvittää erilaisilla kipumittareilla» Hoitajat antavat kipulääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan» Kivunhoidossa ennakointi on tärkeää» Kipua voidaan kipulääkkeiden lisäksi lievittää myös asentohoidoilla, hieronnalla ja läsnäololla sekä läheisyydellä Hengellisten tarpeiden huomioiminen» Potilaalle pyritään aina järjestämään hänen omasta seurakunnastaan oleva työntekijä» Hengellisten tarpeiden huomiointi voi olla rukoilua, raamatun lukemista, virsien veisaamista jne. potilaan toiveiden mukaisesti Omaisten huomioiminen» Omaisten huomioiminen ja jaksamisen tukeminen on merkityksellistä» Omaisille annetaan riittävästi aikaa» Henkilökunta on myös omaisten käytettävissä» Omaisille järjestetään rauhallinen tila, jossa on mahdollisuus myös yöpyä» Omaisille annetaan tietoa potilaan tilanteesta» Omaisille annetaan tietoa myös kirjallisena» Omaisten jaksamisesta huolehditaan» Kuoleman jälkeen omaista voi ohjata koskettamaan vainajaa ja antaa tilaa jättää rauhassa jäähyväiset Henkilökunnan jaksaminen» Jaksamista helpotetaan lisäämällä koulutusta saattohoidosta ja luomalla selkeä ohjeistus Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
Laadukas saattohoito Saattohoito alkaa vasta kun saattohoitopäätös on tehty. Potilaan tahdon kunnioittaminen Laadukkaassa saattohoidossa on tärkeää, että potilas tulee kuulluksi ja saattohoito toteutuu hänen tahtonsa mukaisesti. Potilaan tahto saattohoidon suhteen voidaan selvittää monella tavalla. Potilaalla voi olla hoitotahto, jolloin hoitotahtoa noudatetaan. On tärkeää, että yksikön koko henkilökunta tietää potilaan hoitotahdon sisällön. Jos potilaalla ei ole hoitotahtoa, voidaan potilaan tahtoa selvittää kyselemällä ja keskustelemalla hänen kanssaan. Aina potilas ei pysty kommunikoimaan. Tällöin potilaan tahtoa hoidosta voidaan selvittää esim. keskustelemalla omaisten ja läheisten kanssa, jotka tuntevat potilaan hyvin. Lisäksi potilaan ja omahoitajan pitkä hoitosuhde voivat auttaa potilaan tahdon esilletulossa. Potilaan tahdon kirjaaminen on aina tärkeää potilaspapereihin, jolloin kaikki hoitoon osallistuvat ovat selvillä potilaan tahdosta. Hoitotahto Hoitotahto on potilaan tahdon ilmaisu tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän pysty osallistumaan hoitoratkaisuihinsa tajuttomuuden, äkillisen onnettomuuden tai vanhuudenheikkouden takia. Hoitotahdossa voi ilmaista toiveita hoidon suhteen tai kieltäytyä tietyistä hoidoista. Hoitotahto voi olla vapaamuotoinen, kirjallinen potilaan allekirjoituksen ja päiväyksen sisältämä asiakirja, joka sisältää potilaan haluamat hoidossa huomioitavat asiat. Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahdolle ei ole varsinaisesti määritelty voimassaoloaikaa, mutta hoitotahtoa olisi hyvä tarkistaa alle kymmenen vuoden välein ja tarkistamispäivä olisi hyvä merkitä hoitotahtoon. Hoitotahdon tekemiseen pitäisi tulevaisuudessa panostaa paljon enemmän. Kovinkaan monella ihmisellä ei ole hoitotahtoa. Jos hoitotahto olisi enemmän käytössä, olisi saattohoito helpompi toteuttaa potilaan tahdon mukaan. Työyksiköt voivat omalta osaltaan olla lisäämässä hoitotahdon tekemistä. Jokaisessa yksikössä hoitotahtoa viedään eteenpäin ja siitä puhutaan potilaiden ja omaisten kanssa. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
Hoitoympäristö Saattohoidossa olevalle potilaalle pyritään järjestämään oma rauhallinen tila ja omaisille tarjotaan yöpymismahdollisuus. Saattohoidossa pyritään luomaan tilasta mahdollisimman kodinomainen ja viihtyisä tekstiileillä ja tauluilla. Huoneessa tarjotaan mahdollisuus musiikin kuunteluun. Saattohoito huoneen tulee olla riittävän suuri, jotta huoneeseen mahtuu hyvin myös omaiset ja tarvittavien apuvälineiden käyttöön on riittävästi tilaa. Potilaan sijoittelua on syytä miettiä huoneessa esim. sijoitetaanko kasvot ikkunaan päin jne. Saatettavaa ei ole tarkoitus eristää muusta yhteisöstä. Turvallisuuden tunteen luominen Saatettavalle on tärkeää, että hän kokee olonsa turvalliseksi. Turvallisuuden tunnetta potilaalle tuo hoitohenkilökunnan ammattitaito ja hoitolinjojen yhdenmukaisuus. Myös tutut hoitajat ovat merkityksellisessä asemassa potilaan turvallisuuden kokemiseen. Lisäksi potilaalla on hyvä olla soittokello, turvapuhelin tai vastaava, jonka avulla hän tietää saavansa apua. Turvallisuuden tunnetta tuo myös se, että potilaalla on hoitohenkilökunnan yhteystiedot. Tärkeä tieto kotihoidossa olevalle potilaalle on tieto tukiosastosta. Potilas tietää mistä hän saa apua ympäri vuorokauden jokaisena päivänä viikossa ja mihin hän voi hakeutua hoitoon jos kotihoito ei onnistu. Jos potilas pelkää yksin oloa, pyritään järjestämään niin, ettei potilaan tarvitse olla yksin (hoitohenkilökunta, omaiset, tukihenkilö jne.). Hoitajalle turvallisuuden tunnetta saattohoidon toteuttamiseen tuovat kunnolliset ja selkeät ohjeet lääkäriltä sekä mahdollisuus lääkärin konsultaation koko saattohoidon ajan. Myös se, että lääkäri on ennakoinut saattohoidossa tapahtuvia tilanteita ja näiden tilanteiden varalle on olemassa hyvä ohjeistus, lisää turvallisuuden tunnetta. Hyvä työyhteisö lisää hoitajien turvallisuuden tunnetta saattohoidon toteuttamiseen. Hoitajille on tärkeää saada työyhteisöltä ja esimieheltä tukea saattohoitotyöhön. Hyvä kirjaaminen tuo turvallisuutta ja henkilökunta voi luottaa, että kirjaaminen on asianmukaista ja ajantasaista. Asianmukaisilla ja toimivilla työvälineillä parannetaan sekä potilaan että henkilökunnan turvallisuutta myös saattohoidossa. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
Omahoitaja saattohoidossa Jokaisella saattohoidossa olevalla potilaalla pitäisi olla omahoitaja. Omahoitaja auttaa potilasta saamaan äänensä kuuluville ja huolehtii, että potilaan ihmisarvo säilyy. Hän viestii muulle henkilökunnalle ja omaisille potilaan toiveet ja tarpeet. Pyritään siihen, että omahoitaja hoitaa potilasta ollessaan työvuorossa. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi omahoitaja tiedottaa muuta tiimiä potilaan hoidosta ja antaa hoito-ohjeita muulle tiimille sekä tiedottaa tiimiä mahdollisista hoitomuutoksista. Lisäksi hän tukee ja kannustaa muita tiimin jäseniä toteuttamaan hyvää saattohoitoa. Omahoitaja on potilaan paras asiantuntija ja tietää eniten hänestä. Omahoitajan tehtävänä on myös selvitellä potilaan henkiset tarpeet ja haluaako hän mahdollisesti tavata pappia tai diakonissaa. Lisäksi omahoitaja kartoittaa millainen läheisverkosto potilaalla on. Jos potilas on yksinäinen tai omaiset asuvat kaukana tai potilas muuten vain toivoo, omahoitaja kertoo potilaalle saattohoidontukihenkilön mahdollisuudesta. Omahoitaja on linkkinä potilaan ja omaisten välillä. Sen lisäksi, että omahoitaja pitää yhteyttä omaisiin, on hän omaisten ja potilaan tukena. Hän kannustaa omaisia olemaan mukana saatoissa ja potilaan lähellä. Omahoitaja voi olla hautajaisten jälkeen yhteydessä omaisiin ja kysellä heidän kuulumisiaan. Saattohoidon onnistuminen on hyvä arvioida myös omaisten kanssa. Omahoitaja huolehtii arvioinnin toteutumisesta. Omahoitaja huolehtii kortin tai adressin lähettämisestä omaisille sekä osallistuu omaisten niin halutessa hautajaisiin. Hoitotiimi saattohoidossa Hoidon käytännöistä sovitaan yhdessä. Jokaiselle tiimin jäsenelle kuuluu raportointi ja kirjaaminen potilaan voinnista. Hoitotiimi toteuttaa saattohoitoa omahoitajan ohjeiden mukaisesti ja on omahoitajan tukena. Hoitotiimi huolehtii potilaan ulkoisen olemuksen siisteydestä(parran ajo, hiusten kampaus, vaatteiden siisteys, huoneen siisteys jne.). Hoitotiimi on moniammatillinen ja sitä täydentää hoitohenkilökunnan lisäksi esim. pappi, sosiaalityötekijä ja fysioterapeutti. Myös omaiset huomioidaan hoitotiimin jäseninä. Saattohoitopotilaan hoidosta voidaan järjestää myös hoitoneuvottelu, jossa pohditaan potilaan hoidon linjauksia. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
Hoitoneuvottelussa voi olla mukana potilas, omaiset, omahoitaja tai koko hoitotiimi ja lääkäri. Kivunhoito saattohoidossa Kivun hoito on osa hyvää saattohoitoa ja jokaisella potilaalla on oikeus kivuttomaan kuolemaan. Kipu voi olla todella moninaista, henkistä tai fyysistä kipua. Iso osa saattohoitopotilaista kokee jonkinlaista kipua saattohoidossa. Kivun syy on tärkeää selvittää. Hoitaja voi käyttää kivun selvittämiseen apuna erilaisia kipumittareita. Kipua voidaan selvittää kysymällä potilaalta kivuista ja pyytää potilasta pitämään päiväkirjaa kivuistaan. Jos potilas ei pysty kommunikoimaan voidaan myös omaisia pyytää seuraamaan kipuja ja kertomaan niistä hoitajille. Kipua voidaan seurata potilaan ilmeistä ja reaktioista. Kipua voidaan lievittää erilaisilla kipulääkkeillä, joita annetaan saattohoitopotilaalle hänen tarvitsemansa määrä. Hoitajat antavat kipulääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan. Kivun hoidossa on tärkeää ennakoida mahdolliset tulevat tilanteet ja pyytää ohjeet lääkäriltä myös tulevien kiputilojen varalle. Aina potilas ei tarvitse kipulääkettä lievittämään kipua. Usein asennon muuttaminenkin helpottaa potilaan kipua. Potilaalle voidaan antaa erilaisia asentohoitoja kipuun. Asentohoidot vaativat potilaan hyvää tuntemusta ja tarkkailua, jotta tiedetään millainen asento helpottaa juuri tämän potilaan kipuja. Potilaan asentoa on vaihdettava riittävän useasti, samalla ehkäistään haavojen syntymistä ja näin ollen myös ylimääräisen kivun syntymistä. Hieronnalla voidaan myös lievittää potilaan kipua. Hieronta voi olla ihan pelkkää sivelyhierontaa, joka tuntuu potilaasta hyvältä. Potilaan kipuja voi lievittää myös hoitajan tai omaisen läsnäolo ja läheisyys. Potilaan kipu ei ole aina fyysistä kipua, vaan se voi olla myös henkistä kipua. Kuoleman pelko tai sairauden aiheuttama ahdistus voi aiheuttaa kiputiloja. Tällöin kivulle ei löydy mitään fyysistä syytä. Potilas saattaa tällöin kaivata kuuntelijaa ja keskustelijaa, jotta hän voi purkaa omaa ahdistustaan. Keskustelun myötä usein myös kipu helpottaa. Hengellisten tarpeiden huomioiminen Usein saattohoidossa olevat potilaat pohtivat hengellisiä kysymyksiä. Kuolevat saattavat olla jopa hengellisessä kriisissä. Tällöin on tärkeää, että myös saattohoitoon osallistuvat henkilöt huomioivat saatettavan hengelliset tarpeet. Hengellisiä Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
asioita miettivälle potilaalle on hyvä tarjota mahdollisuutta keskustella papin tai seurakunnan diakonissan kanssa. Potilaalle pyritään aina järjestämään hänen omasta uskonnostaan oleva seurakunnan työntekijä. Myös omaisille on hyvä kertoa mahdollisuudesta keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Aina potilas ei välttämättä halua tuekseen seurakunnan työntekijää, vaan haluaa keskustella hoitajan kanssa, tällöin jokaisella henkilökunnasta on tehtävänä kuunnella potilasta. Lisäksi potilas saattaa toivoa rukoilua, raamatun lukemista, virsien veisaamista jne., potilas pyytää usein myös henkilökuntaa tekemään näitä asioita. Omaisten huomioiminen Omaiset ovat tärkeässä roolissa saattohoidossa ja heidän huomioiminen ja jaksamisen tukeminen on merkityksellistä. Omaisille olisi hyvä antaa riittävästi aikaa ja omaisille pitäisi antaa kokemus, että henkilökunta on heidän käytettävissään. Lisäksi keskustelutilanteen tulee olla kiireetön ja omaisen kanssa keskustelevan hoitajan on oltava tilanteessa läsnä. Omaisille järjestetään rauhallinen tila, jossa he voivat keskustella henkilökunnan kanssa rauhassa. Myös potilashuoneeseen järjestetään tilaa omaisille ja tarjotaan omaisille mahdollisuus myös yöpyä saatettavan lähellä. Omaisille on tärkeää antaa ajan tasaista ja rehellistä tietoa potilaan tilanteesta. Omaisen potilaan hoitoa ja hyvinvointia koskeville kysymyksille on annettava tilaa. Omaisille on hyvä antaa tietoa myös kirjallisena sekä mahdollisuuksien mukaan toistaa annettua kirjallista ja suullista tietoa, jotta omainen surussaan ottaa annetut tiedot vastaan. Omaisia kannustetaan osallistumaan potilaan hoitoon ja koskettamaan potilasta. Omaisille kerrotaan millaisia asioita he voivat tehdä potilaan kanssa ja millaisiin hoitotoimiin he voivat halutessaan osallistua. Omaisten jaksamisesta huolehditaan. Ohjataan heitä välillä syömään ja nukkumaan ja kerrotaan kuinka tärkeää on, että omainen voi hyvin. Omaiselle kerrotaan tukihenkilön mahdollisuudesta ja tarjotaan muutenkin tukea henkilökunnan taholta. Pyritään siihen, että omaista ei jätetä yksin, ellei hän sitä halua. Kuoleman jälkeen omaista rohkaistaan koskemaan vainajaa ja jättämään rauhassa jäähyväiset. Jäähyväisille on tarpeeksi aikaa. Omaisia voi rohkaista vainajanlaittoon ja heille voi tarjota tilaisuutta olla mukana vainajan laitossa. Omaisia voi Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
huomioida vainajan laitossa pienillä kysymyksillä, jolloin myös omaiset kokevat tulleensa huomioiduiksi, vaikka eivät itse vainajaa laittaisikaan. Omaiselta voi esimerkiksi kysyä: haluatko, että vainaja peitetään lakanalla, annetaanko kasvojen näkyä, haluatko osallistua vainajan pesemiseen tai pukemiseen jne. Suruliputus järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kuoleman jälkeen kunnioitetaan myös omaisen tahtoa, tässä on kuitenkin huomioitava omaisen psyykkinen tasapaino. Henkilökunnan jaksaminen Henkilökunnan jaksamisen turvaaminen on erittäin tärkeää saattohoidossa. Henkilökunnan jaksamista voidaan helpottaa koulutuksen lisäämisellä ja luomalla selkeä ohjeistus saattohoidosta. Vastuun kierrättäminen hoitotyössä on tärkeä osa henkilökunnan jaksamista. Saattohoitotyötä tekeville täytyy tarjota työohjausta, jotta työtekijät pääsevät pohtimaan omaa työtään oman tiimin lisäksi ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Lisäksi tärkeä osa henkilökunnan jaksamista on saattojen läpikäyminen. Työyhteisössä käydään aina saatot yhdessä läpi. Kuoleman hyväksyminen Kuoleman hyväksyminen on osa laadukasta saattohoitoa. Niin henkilökunnan, omaisten kuin potilaankin on hyväksyttävä, että kuolema on osa elämää. Kuolevalle annetaan hyvää perushoitoa elämän loppuun asti ja huolehditaan samalla, että kuoleva säilyttää ihmisyytensä. Omaisten ja potilaan kanssa käydään avointa keskustelua kuolemasta ja on tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kun kuolema hyväksytään yhdeksi elämään kuuluvista asioista, on saattohoito luonteva osa normaalia elämää. Kunnioittava vainajanlaittaminen Vainajan laittamisessa on aina huomioitava vainajan kunnioitus ja asian mukainen käytös. Kuoleman jälkeen ei ole kiire. Vainajan laittotilaisuudessa puhutaan seesteisellä äänellä eivätkä hoitajat puhu tällöin omia asioitaan. Vainajan laittamistilanteesta tehdään rauhallinen ja kaunis. Pyritään huomioimaan omaiset ja ottamaan heidät mahdollisimman paljon mukaan. Jokaisessa yksikössä on erillinen ohje vainajan laittoon. Saattohoidon onnistuminen Onnistuneeseen saattohoitoon vaaditaan useita eri tekijöitä. Hoitotiimin on toimittava saumattomasti yhteen ja huolehdittava Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
hyvästä raportoinnista ja kirjaamisesta. Tiedon on kuljettava hyvin vuorosta toiseen. Toisaalta tiimiltä vaaditaan myös taitoa havaita ja huomioida potilaassa tapahtuvia muutoksia ja kykyä reagoida muutoksiin. Saattohoidon onnistumisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat riittävät resurssit hoidon toteuttamiseen. Myös lääkärin ja hoitohenkilökunnan ammattitaito on vaatimus saattohoidon onnistumiselle. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä
Kivunhoito ja oireseuranta Olisipa kuolema pitkä. Kirkas ja vähäkipuinen. Ehtisi tottua. Ehtisi rauhassa korjata kirjansa viimeiset vedokset. Vähän vaikea on tottua siihen että se on jo alkanut. Liisa Laukkarinen
Kipu Edenneeseen sairauteen liittyy usein monenlaista kipua. Saattohoitopotilaan kivunhoitoon tulisi panostaa ja potilaan kivunhoidossa tulisi olla käytössä riittävän vahvat kipulääkkeet. Saattohoitopotilaiden kivunhoidossa on myös tärkeää huomioida, että potilas saa aina tarvittaessa kipulääkettä ja kivun hoito perustuu aina potilaan tarpeisiin. Lääkehoidon onnistumiseksi on tärkeää, että potilaalla on pitkäjänteisesti hoidosta vastaava lääkäri, joka tuntee potilaan tilanteen. Potilaan kipu on tuntemus ja kivun kokeminen on yksilöllistä. Potilas on siis oman kipunsa paras arvioija. Kukaan muu ei voi tietää kuinka voimakasta potilaan kipu on, eikä kipuja koskaan tule vähätellä. Kipua tulisi seurata aina VAS- janalla (0-10). Tällöin potilas joko suullisesti tai käytössä olevan kipumittarin avulla määrittelee numeerisesti kuinka kova kipu on. VASjanalla 0 tarkoittaa täysin kivutonta ja 10 tarkoittaa todella kovaa sietämätöntä kipua. Eri tutkimuksissa on todettu, että jos potilaan kipu on tasolla 7-10, on kipu erittäin vakava potilaan toimintakykyä heikentävä kiputila. Tällaisissa tilanteissa lääkärin tulisi aina puuttua potilaan kivunhoitoon. On olemassa myös kipumittareita, joissa potilas määrittelee kivun kipumittarissa olevien kasvojen avulla. Potilaalle sopiva oikeanlainen kipumittari valitaan aina potilaskohtaisesti. Saattohoidossa olevilla potilailla kipu on tavallinen oire. Etenkin syöpäpotilailla kipu on tavallista. Kivun hoitoon olemassa useita vaihtoehtoja ja potilaan kivut saadaan melko hyvin hallintaan. Kivunhoidossa voidaan käyttää esim. suunkautta otettavia kipulääkkeitä, kipulaastareita tai kipupumppua. Usein kivunhoitoa toteutetaan WHO:n kipuportaiden mukaisesti, joissa miedoista kipulääkkeistä edetään keskivahvoihin kipulääkkeisiin ja tämän jälkeen vahvoihin kipulääkkeisiin. Saattohoitopotilailla yleensä siirrytään suoraan vahvoihin opioideihin ja näiden käyttö on saattohoidossa avainasia. Miedoista ja keskivahvoista kipulääkkeistä ei ole usein hyötyä ja mietoja ja keskivahvoja kipulääkkeitä käytettäessä lääkeannokset nousevat kohtuuttoman suuriksi. Lääkäri arvioi aina potilaan kivunhoidon tapauskohtaisesti. Kipu voidaan jakaa erilasiin ryhmiin, elinvauriokipu, hermovauriokipu, luustokipu, muu kipu ja läpilyöntikipu. Elinvaurio kivusta puhutaan silloin, kun tauti vaurioittaa elimistöä esim. syöpä. Elinvauriokipuun auttaa parhaiten tavanomaiset särkylääkkeet ja morfiini. Kipua voidaan kuvailla epämääräiseksi säryksi ja jomotukseksi. Hermovauriokipua potilaalla on silloin, kun potilaan hermo vaurioituu tai jää puristuksiin. Hermovauriokipuun haetaan yleensä kokeilun kautta tehokkain kipulääkitys. Yleensä aiemmin aloitettu kipulääkitys säilyy ennallaan ja kipulääkitystä täydennetään hermokipuun suunnatulla lääkkeellä. Hermovauriokipu on yleensä polttavaa, pistävää tai viiltävää ja ajoittuu yleensä sille alueelle, jossa hermo on puristuksissa. Luustokipu syntyy syövän luustoon lähettämistä etäpesäkkeistä. Luustokipua voi olla sekä levossa että liikkuessa. Luusto etäpesäkkeisiin liittyy joskus myös luun murtumisen vaara. Lustokivussa tehokkain kivunhoito on sädehoito. Joskus potilasta voidaan hoitaa myös leikkaushoidolla silloin, jos etäpesäke on esim. reisiluussa. Leikkaushoitoa on aiheellista miettiä myös silloin, jos etäpesäke on niin suuri, että se voi aiheuttaa murtuman. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito 1
Potilaalla on usein voimasta ajoittaista kipua, vaikka kivut olisivat kuinka hyvin hoidossa. Kipu on joko liikkeessä syntynyttä kipua tai läpilyöntikipua. Läpilyöntikivulle ei ole mitään erityistä syytä. Läpilyöntikipu on voimakasta ajoittaista kipua. Kipukohtaukset kestävät yleensä vain 30-60 minuuttia ja kipukohtauksia voi olla useamman kerran päivässä. Läpilyöntikipuun potilaalle yleensä määrätään tarvittaessa otettavaa kipulääkettä normaalin kipulääkityksen lisäksi. Potilaalla voi olla myös muita kipuja, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään. Tällaisten kipujen alkuperä ja vaikeus on hyvä arvioida ja hoitaa. Aina potilaan kivut eivät tarvitse hoidoksi kipulääkettä ja tällöin on hyvä miettiä mitä muita keinoja on potilaan kivunhoitoon. Kipua voidaan lievittää esim. pienillä asennon muutoksilla, keskustelulla ja läsnäololla. Lisätietoa saattohoitopotilaan kivun hoidosta voit lukea mm. seuraavista kirjoista: Juha Hänninen: Kuolevan kipu ja kärsimys, 2001 Juha Hänninen: Saattohoitopotilaan oireiden hoito, 2003 Juha Hänninen: Saattohoito, potilaan ja omaisen opas Vainio Anneli, Hietanen Päivi, Aalto Kirsti, Ripatti Tiina: Palliatiivinen hoito 2004 Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito 2
KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä sopivan vaihtoehdon (numeron tai kirjaimen), merkitsemällä rastin (x) sopivaan kohtaan tai kirjoittamalla vastauksenne omin sanoin. Lomake käsitellään luottamuksellisesti. 1. Henkilötiedot Nimi Pvm Henkilötunnus Pituus cm Paino kg Kotiosoite Puh no Ammatti Siviilisääty 1 naimaton 2 avioliitossa 3 avoliitossa 4 leski 5 eronnut Kotona asuvien lasten syntymävuodet Onko teillä allergioita? Jos on, mitä? 2. Millainen on elämäntilanteenne? Oletteko 1 kokopäivätyössä 2 osapäivätyössä 8 kuntoutustuella; mikä muoto? 3 äitiys- tms. lomalla 9 eläkkeellä tai kuntoutustuella? Mistä lähtien ja mihin asti 4 virkavapaalla myönnetty? 5 lomautettu 10 opiskelen 6 työtön 11 kotona, ei ansio- tai muita tuloja 7 sairaslomalla, mistä lähtien? 12 muu, mikä: 3. Onko teillä mielestänne yksi kipu vai monenlaisia kipuja? Jos monenlaisia, mitä eri kipuja Teillä on? 4. Koska kipu alkoi ja missä yhteydessä (sairaus, tapaturma tai muu syy)? 5. Onko kipu muuttunut sen jälkeen? Jos on, niin miten? 1
6. Missä kipunne tuntuu? Merkitkää kuvaan kaikki paikat, joissa tunnette kipua. Käyttäkää kipualueiden merkitsemisessä apuna seuraavia merkkejä kuvaamaan kivun luonnetta: Särky xxxxxxx (rasteilla) Aristava kipu = = = = (poikkiviivalla) Polttava kipu ooooooo (ympyröillä) 7. Missä määrin vaivanne rajoittaa/rajoittavat ei jonkin kohtalai- erittäin lainkaan verran sesti paljon nukkumista 0 1 2 3 kävelemistä 0 1 2 3 seisomista 0 1 2 3 istumista 0 1 2 3 pukeutumista 0 1 2 3 nostamista 0 1 2 3 ihmissuhteiden ylläpitämistä 0 1 2 3 sukupuolielämää 0 1 2 3 vapaa-ajan harrastuksia 0 1 2 3 arjen askareita 0 1 2 3 liikkumista kodin ulkopuolella 0 1 2 3 keskittymiskykyä 0 1 2 3 autolla ajamista 0 1 2 3 työkykyä 0 1 2 3 8. Mistä arvelette kipunne johtuvan? 2
9. Onko kipunne 1 jatkuvaa, tasaista 2 vaihtelevaa voimakkuudeltaan 3 kohtauksittaista; kestävät a sekunteja b minuutteja c tunteja d päiviä 4 useita kertoja vuorokaudessa esiintyvää 5 useita kertoja viikossa esiintyvää 10. Miten arvioitte kipunne voimakkuutta juuri tällä hetkellä alla olevalla asteikolla, jossa 0= ei kipua ja 10 = pahin mahdollinen kipu? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 11. Miten arvioitte kipunne voimakkuutta viimeksi kuluneen viikon aikana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 12. Minkälainen on kipunne ollut lievimmillään viimeksi kuluneen viikon aikana? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 13. Minkälainen on kipunne ollut pahimmillaan viimeksi kuluneen viikon aikana? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 14. Arvioikaa alla olevalla mittarilla, kuinka rasittunut olette kipunne vuoksi tällä hetkellä? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei lainkaan Äärimmäisen rasittunut rasittunut 15. Onko teidän vaikea nukahtaa? 1 Aina 2 Useita kertoja viikossa 3 Ei juuri koskaan Heräättekö kesken unien? 1 Useita kertoja yössä 2 Ainakin kerran yössä 3 Useita kertoja viikossa 4 Ei juuri koskaan Heräättekö aamulla liian aikaisin kykenemättä saamaan enää unta? 1 Joka yö 2 Useita kertoja viikossa 3 Ei juuri koskaan 3
16. Millä tavalla kipuanne on yritetty hoitaa muilla keinoin kuin lääkkeillä (esim. puudutukset, fysioterapia yms)? Minkälaisin vaikutuksin? 17. Minkälaista on ollut tähänastinen lääkityksenne? A. Mitä lääkkeitä käytätte tällä hetkellä kipunne hoitoon ja minkälaisia vaikutuksia lääkkeillä on kipuunne (auttoivatko, sivuvaikutuksia tms.)? Lääke ja vaikutus B. Mitä kipulääkkeitä olette aikaisemmin käyttänyt? Lääke ja vaikutus C. Mitä muita lääkkeitä käytätte ja mihin sairauteen tai vaivaan? Lääke ja vaikutus 18. Mikä helpottaa kipuanne? 19. Minkä verran arvelette itse voivanne vaikuttaa kipuihinne ja toimintakykyynne? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 En voi Voin vaikuttaa paljon vaikuttaa lainkaan 4
20. Tupakoitteko? 1 En 2 Kyllä, montako savuketta päivässä? 21. Käytättekö alkoholia? 1 En lainkaan 2 Harvoin 3 Usein 22. Onko teillä muita tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta meneillään tai suunnitteilla? Jos on, niin mitä? 23. Kuka on hoitava lääkärinne (nimi; missä toimii)? 24. Arvioikaa alla olevalla asteikolla, mikä olisi mielestänne hyväksyttävä kivun voimakkuus, eli sellainen kipu jonka kanssa voisitte tulla toimeen? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 25. Mitä toiveita ja odotuksia teillä on nyt kivun tutkimuksen ja hoidon suhteen? 26. Minkälaiset asiat teitä kipuongelmassanne erityisesti askarruttavat? Minkälaisiin kysymyksiin haluaisitte saada vastauksia? 5 Kiitos vaivannäöstä!
KIVUN SEURANTALOMAKE Nimi: Syntymäaika: Säännöllinen kipulääkitys: Lisälääkitys kipuun: Muu kivun hoito: Kivun sijainti: Kuvaus kivusta:
Arvioi kipua vähintään kerran vuorokaudessa. Kipu ei saa häiritä päivittäisiä toimintojasi ja sen tulisi olla vähemmän kuin 4. Merkitse kivun voimakkuus Ei kipua Pahin kipu minkä voi kuvitella Pvm, klo 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Hoito, kommentit, lisälääkkeet
OIRESEURANTA asteikolla 0-4 Kotkan terveyskeskus VOIMAKKUUS 0=ei oiretta, 1=lievä, 2=kohtalainen, 3=vaikea, 4=erittäin vaikea ESIINTYVYYS 0=ei oiretta, 1=harvoin, 2=joskus, 3=usein, 4=koko ajan HÄIRITSEVYYS 0=ei lainkaan, 1=hiukan, 2=jonkin verran, 3=melko paljon, 4=erittäin paljon NIMI: DG: Pvm V E H V E H V E H V E H V E H V E H V E H KIPU UMMETUS RUOKAHALUTTOM. PAHOINVOINTI OKSENTELU AHDISTUS / PELKO MASENNNUS SEKAVUUS VOIMATTOMUUS VÄSYMYS UNIVAIKEUDET HENGENAHDISTUS SUUN KUIVUMINEN
Artikkelit Sitä saattaa elää toisen kanssa vieretysten vuosikausia puhua puhua puhua koskaan kohtaamatta. Ja taas joskus ohikiitävänä hetkenä kohdata ihmisen läheltä syvästi sanoitta vain katse hymy kosketus ja sitä hetkeä et ikinä unohda. Maaria Leinonen
Eettinen näkökulma saattohoitoon Saattohoito on ihmisen aktiivista hoitoa lähellä kuolemaa. Hoidon tavoite on lievittää potilaan oireita ja kärsimystä tilanteessa, jossa hänen sairauksiansa ei voi parantaa, ja sairaus tai sairaudet lähiaikoina johtavat kuolemaan. Saattohoidossa luovutaan turhista hoidoista ja diagnostisista tutkimuksista, ja keskitytään aktiivisesti elämän laadun parantamiseen. Lääketieteen ja hoidon etiikan klassisia periaatteita ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioitus, hyvän tekeminen, vahingon välttäminen ja oikeudenmukaisuus. Myöhemmin eettisiin periaatteisiin on lisätty ihmisarvon kunnioitus ja hyödyn maksimointi. Elämän eri vaiheessa eri periaatteet painottuvat keskenään eri tavalla, mutta silti niitä voidaan tarkastella aina erikseen, ja niiden perusteella suunnata ja arvioida yksilön hoidon eettisyyttä. Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Tähän ihminen tarvitsee riittävästi tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöiltä omasta tilanteestaan, taudeistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista. Jos ihminen ei itse pysty osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, on yhteisymmärrys löydyttävä potilaslain (785/1992) mukaan hänen lähiomaisensa, muun läheisen tai laillisen edustajansa kanssa. Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon siirrytään usein tilanteessa, jossa tautia ei enää ole mahdollista parantaa, esim. syöpähoidossa tilanteessa, jossa tauti on edennyt hoidoista huolimatta. On myös mahdollista, että ihminen joko hoitotahdossaan tai keskusteltaessa hoidosta kieltäytyy ns. parantavasta hoidosta. Vaikka parantava hoito ei olekaan vaihtoehto, potilaan omat näkemykset on tärkeää ottaa huomioon hoidon järjestämisessä. Esimerkiksi hoitopaikan valinnassa potilaan arvot ja arvostukset, läheisten voimavarat sekä kotiympäristön esteettömyys voivat ratkaisevasti vaikuttaa siihen, miten kotihoito voidaan toteuttaa ihmistä ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Oireiden kuvaamisessa potilas on omien tuntemustensa asiantuntija, ja terveydenhuollon ammattihenkilön on siksi herkästi kuunneltava potilaansa viestejä hänen toiveistaan. Hyvä hoito toteutuu silloin, kun se on hoidettavan kokemuksena hyvää. Siirtyminen saattohoitoon ja myös palliatiiviseen hoitoon on tärkeä hoitopäätös, jossa hoidon suunta muuttuu. Potilaslain mukaan tärkeään hoitopäätökseen on saatava potilaan tai hänen lähiomaisensa, muun läheisensä tai laillisen edustajansa suostumus. Vaikka lääkäri onkin vastuussa hoitopäätöksistä, itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten silloin, kun hoitopäätökset tehdään yhteisymmärryksessä esimerkiksi yhteisissä hoitoneuvotteluissa. Hoitotahto Hoitotahto on yleensä kirjallinen tahdonilmaisu, jossa ihminen ilmoittaa toiveensa hoidostaan tilanteessa, jossa hän ei voi itse ilmaista tahtoaan esimerkiksi tajuttomuuden, dementian tai muun vastaavan syyn vuoksi. Potilaslain mukaan potilaan aiemmin ilmaistua tahtoa on noudatettava, ellei ole syytä epäillä, että hän olisi jostain syystä muuttanut tahtoaan. Hoitotahdossa ihminen voi ilmaista sekä lääketieteellistä että muuta hoitoa koskevia toiveita. Tavallisinta on, että hoitotahdossa kieltäydytään elämää pitkittävistä toimenpiteistä silloin, kun niiden odotetaan lisäävän vain kärsimystä. Erilaisissa hoitotahtomalleissa henkilö voi kuitenkin Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito 1