KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Luonnos

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Luonnos 21.8.2017 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Maakuntaohjelmaprosessi ja ohjelman sisältö... 2 3. Maakuntasuunnitelma 2040... 4 3.1 Kymenlaakso tänään... 4 Väkiluku ja ennusteet... 5 Koulutus... 7 Ikärakenne... 7 Aluetalous... 8 Työpaikat, työlliset ja työttömyys... 10 Vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys... 14 3.2 Tulevaisuuden näkymät... 18 Kymenlaakson skenaariot 2040 / kiteytykset... 20 3.3 Kymenlaakson strategia 2040... 21 3.4 Kymenlaakson aluerakenne 2040... 23 4. Maakuntaohjelma 2018-2021... 26 4.1 Läpileikkaavat teemat... 26 Kestävä kehitys... 26 Kansainvälisyys... 26 4.2 Toimintalinjat... 27 Toimintalinja 1: Liiketoimintaympäristö... 27 Toimintalinja 2: Asuin- ja kulttuuriympäristö... 27 Toimintalinja 3: Osaamis- ja innovaatioympäristö... 28 Toimintalinja 4: Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä... 29 5. Rahoitus... 33 6. Yhteenveto ympäristöselostuksesta... 34 7. Seuranta... 35 8. Termit ja lyhenteet... 36

1 1. Johdanto Uutta elinvoimaa uudistuvaan maakuntaan Suomi luetaan 100-vuotisjuhlavuotenaan kuuluvaksi maapallon vakaimpiin ja edistyksellisimpiin yhteiskuntiin. Samanaikaisesti, kun voidaan olla ylpeitä tähänastisista saavutuksista, katsotaan myös rohkeasti tulevaisuuteen. Suomen maakunnissa tulevaisuutta suunnitellaan laatimalla maakuntaohjelmat, joiden linjauksilla suunnataan maakunnassa tehtävää aluekehitystyötä tulevina vuosina. Kymenlaakso on monipuolinen maakunta, jolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä entistä paremmaksi asuinpaikaksi ihmisille ja toimintaympäristöksi yrityksille. Maakunnan olemassa olevia haasteita ei voida väheksyä, niitä toki riittää ja ne on selkeästi tunnistettu tässäkin asiakirjassa. Kymenlaaksossa tarvitaan kuitenkin vahvempaa uskoa omiin vahvuuksiin, omaan tekemiseen ja maakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Valmisteilla oleva SOTE- ja maakuntauudistuksen sanotaan olevan Suomen historian suurin hallinnonuudistus, joka muuttaa laajasti hallintoa ja toimintatapoja. Ennen kaikkea syntyy uusi organisaatio, Kymenlaakson maakunta, joka tulee vastaamaan paitsi asukkaille tarjottavista sosiaali- ja terveys-, sekä monista muista merkittävistä palveluista, myös aluekehittämistehtävistä, joihin tällä asiakirjalla ensisijaisesti vaikutetaan. Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämisasiakirja, jossa johtoajatuksena on vahva elinkeinopoliittinen painotus, niin sanottu kakun kasvattamisen näkökulma. Maakuntaohjelman linjauksilla ohjataan kehittämisrahoituksen käyttöä maakunnassa. Rahoituksen käytöstä päättävien viranomaisten tulee päätöksillään edistää maakuntaohjelman toteuttamista. Tämän lisäksi tarvitaan luonnollisesti yhteishenkeä ja -tekemistä Kymenlaakson maakuntahengen nostamiseksi ja maakunnan saamiseksi uudelle kasvu-uralle. Ohjelmaa valmisteltaessa EU:n monivuotinen budjettikehys on edelleen avoin ja tämä vaikeuttaa maakuntaohjelman rahoituksen arviointia vuosille 2020-2021. EU-rahoituksen merkitys maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa tulee kuitenkin jatkossakin olemaan tärkeä, samoin kuin valtion ja kuntien, kuten myös yksityisen rahoituksen. Merkittävässä roolissa maakuntaohjelman sisällössä on ns. älykkään erikoistumisen strategia, joka on Kymenlaaksossa hyväksytty 4.4.2016. Tämä konsepti, jossa alueet painottavat kehitystyössään omia vahvuuksiaan, on ollut ja tulee jatkossakin olemaan merkittävässä roolissa EU:n aluepolitiikassa. Komissio painottaa älykkään erikoistumisen tärkeyttä aluekehitysvarojen ohjauksessa myös tulevalla ohjelmakaudella. Kymenlaaksossa älykkään erikoistumisen kärjiksi on päätetty biotalous, digitalisaatio ja logistiikka. Ne ovat läpileikkaavia teemoja myös maakuntaohjelman toimintalinjoissa, jotka keskittyvät liiketoimintaympäristön, asuin- ja kulttuuriympäristön, osaamis- ja innovaatioympäristön sekä liikenneyhteyksien ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden edistäminen. Näillä eväillä Kymenlaakso kehittää uutta elinvoimaa uudistuvaan maakuntaan seuraavien neljän vuoden aikana.

2 2. Maakuntaohjelmaprosessi ja ohjelman sisältö Maakuntaohjelma on lakisääteinen maakunnan kehittämisasiakirja, joka laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi. Valmisteilla olevan maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Maakuntien liittojen ja TE-toimistojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä osa kuntien tehtävistä siirtyvät uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Tämä maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa ja sen rooli aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden pohjana on keskeinen uuden maakunnan aloittaessa työnsä. Maakuntaohjelman laadinta tapahtuu voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, mutta maakuntauudistuksen eteneminen ja sen myötä tehdyt päätökset huomioidaan ohjelmointiprosessissa. Uudet maakunnat laativat jatkossa maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat, joissa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkäaikaisista tavoitteista. Lakivalmistelu lähtee siitä, että jatkossakin maakunnissa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat, joiden suhde maakuntastrategiaan määritellään uudistusprosessin aikana. Tämä maakuntaohjelma on valmisteltu voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, kuten ennenkin yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueen kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntasuunnitelma 2040 osio on nimensä mukaisesti pitkän aikavälin visio ja strategia. Sitä voidaan pitää kehityssuuntana, jonka mukaisesti järjestellään käytössä olevia resursseja ja saadaan kilpailuetua muihin alueisiin nähden muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntasuunnitelma on rakennettu neljän vuodelle 2040 ulottuvan skenaarion pohjalta. Maakuntaohjelma 2018-2021 esittää Kymenlaakson mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin, kuten vahvaan teolliseen perinteeseen ja kulttuuriin perustuvat kehittämisen tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Ohjelmassa sovitetaan yhteen alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehitystavoitteet. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla, joiksi on valittu liiketoimintaympäristö, asuin- ja kulttuuriympäristö, osaamis- ja innovaatioympäristö sekä liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä. Kaikilla toimintalinjoilla edistetään läpileikkaavasti kestävää kehitystä ja kansainvälistymistä. Lisäksi toimintalinjojen välillä on selkeitä yhteneväisyyksiä. Maakuntaohjelman perustana on lisäksi joukko erillisstrategioita, kuten Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategia (RIS3), energia- ja ilmastostrategia jne. Ohjelman ympäristövaikutukset on arvioitu erillisessä ympäristöselostuksessa, jonka tiivistelmä on liitetty ohjelma-asiakirjaan.

3 Maakuntaohjelman laadinnassa huomioitavia linjauksia, strategioita ym. - Työ- ja elinkeinoministeriön kirje maakuntien liitoille 9.11.2016 - Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet 2016-2019, valtioneuvosto - EU:n ja Suomen Itämeri-strategia - Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -toimenpiteet ja -suunnitelmat - Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategiset tavoitteet ja suunnitelmat - Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategia RIS3 - Kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteet sekä voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen tavoitteet - Väestö- ja työpaikkasuunnite - Kymenlaakson Luonnonvarastrategia 2020 - Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategia 2020 - Kymenlaakson kuntien ja seutukuntien elinkeinostrategiat - Kymenlaakson Liikennejärjestelmästrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat - EU:n rakennerahasto-ohjelmat - Kaakkois-Suomen maaseutuohjelma - ENI- ohjelma - Kymenlaakson ympäristökasvatus -strategia

4 3. Maakuntasuunnitelma 2040 Maankäyttö- ja rakennuslain 4. luvun mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvassa maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, johon maakuntakaava perustuu. Maakuntasuunnitelmasta vastaa maakunnan liitto. Aluekehityslain 32 :ssä todetaan, että maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelmaan. Suunnitelma on siis pohjana sekä maakuntakaavoitukselle että maakuntaohjelmalle. Kymenlaakson Maakuntasuunnitelma 2040 on pitkän aikavälin visio ja strategia. Se on kehityssuunta, jonka mukaisesti järjestellään käytössä olevia resursseja ja saadaan kilpailuetua muihin alueisiin nähden muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntasuunnitelman 2030 taustaksi tehtiin aikanaan laaja tulevaisuustarkastelu, jossa valmisteltiin Kymenlaaksolle neljä skenaariota. Skenaarioille laadittiin rakenne, kiteytykset, tiivistelmät ja juonenkuvaukset Skenaarioita on työstetty ja päivitetty kevään 2017 aikana maakunnan yhteistyöryhmän seminaarissa ja nyt ne ulottuvat vuoteen 2040 asti. 3.1 Kymenlaakso tänään Kymenlaakso sijaitsee Etelä-Suomessa. Maakunnassa on seitsemän kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Etäisyydet Kymenlaakson eri osista maakunnan keskuksiin ovat kohtuullisen lyhyet. Matkaa puolestaan Kymenlaakson pääkeskuksista Kotkasta ja Kouvolasta Helsinkiin on noin 130 km ja Pietariin noin 280 km. Maakunnan pinta-ala on 5 148 km2 ja vesipinta-ala 2 307 km2, yhteensä 7 455 km2. Iitin kunta siirtyy maakuntauudistuksen myötä Päijät-Hämeen maakuntaan. Iitin irrottautumisen jälkeen maapintaala on 4 558 km2 ja vesipinta-ala 2 210 km2 eli yhteensä ilman Iittiä maakunnan pinta-ala tulee olemaan 6 768 km2. Luonnonmaisemaltaan Kymenlaaksoa luonnehditaan Suomen pienoiskuvaksi. Etelä-Kymenlaakson meri-, rannikko ja saaristoalueet muuttuvat pohjoisen suuntaan kuljettaessa Keski-Kymenlaakson viljelyaukeiksi ja Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaa-alueeksi. Kymijoki halkoo maakuntaa pohjoisesta etelään ja Salpausselkä lännestä itään. Maakunnan luontoympäristössä on paljon matkailupotentiaalia. Alueella sijaitsee kolme kansallispuistoa, joista kävijämäärältään suurin on Repoveden puisto Kouvolan pohjoisosassa. Lisäksi Kotkassa sijaitsee kansallinen kaupunkipuisto, jonka erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Kymenlaakso on vireä kulttuuri- ja liikuntamaakunta. Rakennettu historiallinen ja moderni kulttuuriympäristö kaupungeissa ja maaseudulla kuvastavat maakunnan monipuolisuutta. Kymenlaakso lukeutuu maan parhaisiin maatalouden tuotantoalueisiin. Kymenlaakson viljeltävä peltopinta-ala on pysynyt samalla tasolla viime vuosina (yht. yli 84 000 ha), mutta tilojen keskikoko on kasvanut ja tilamäärä vähentynyt. Luomuviljeltyjen peltojen osuus kasvaa vuosittain. Kaakkois-Suomessa on Euroopan suurin metsäteollisuusklusteri. Kymenlaakso on myös maan keskeinen puun toimitusalue. Metsäteollisuuden osuus Kymenlaakson arvonlisäyksestä on romahtanut 1990-luvulta, mutta se on kuitenkin edelleen noin 10 %, ja metsäteollisuuden osuus Kymenlaaksossa on huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Puun kysyntä ja käyttö tulee lisääntymään Kymenlaaksossa. Metsäteollisuus investoi selluntuotantoon ja teollisuuden uskotaan ottavan tuotantoon myös uusia puupohjaisia tuotteita. Tämä tuo mukanaan haasteen metsien taloudellisen hyödyntämisen ja muun käytön yhteensovittamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Rakennemuutos on kiihdyttänyt tuotantorakenteen monipuolistumista, mutta

samanaikainen talouden syvä taantuma on vaikeuttanut pitkäjänteistä kehittämistyötä ja alentanut yritysten valmiuksia investointeihin ja kasvuun. Lisähaastetta kehittämiseen tuo se, että Kymenlaaksossa yrittäjien osuus työllisistä on pienempi kuin keskimäärin ja kasvuyrityksiä on vähän. Toisaalta varuskuntien, rajavartiolaitoksen ja tullin merkitys työllistäjänä ja turvallisuuden tuottajana on ollut aina varsin suuri Kymenlaaksossa. Uutta kasvua maakunta on hakenut osittain perinteisten alojen uudistamisesta ja toisaalta kokonaan uusilta toimialoilta. Perinteisen paperiteollisuuden tilalle kehitetään metsäraaka-aineista saatavia uusia tuotteita ja uusiutuvaa energiaa. Myös muissa uusiutuvissa ja puhtaissa energiaratkaisuissa on mahdollisuuksia. Yhtenä kehittyvänä toimialana Kymenlaaksossa on peliteollisuus ja yleisemminkin pelillisyys. Kaakkois-Suomen elokuvakomissio puolestaan houkuttelee Kymenlaaksoon elokuva- ja tv-tuotantoja, joiden seurauksena maakuntaan tuodaan tuloja ja paljon uutta osaamista. Venäjän läheisyys tarjoaa Kymenlaaksolle huomattavan kilpailuedun Venäjän ja EU:n sarana-alueena. Venäjän ja erityisesti Pietarin talousalueen merkitys Kymenlaaksolle on varsin merkittävä. Se vaikuttaa maakunnan talouteen, väestökehitykseen, osaamiseen, kulttuuriin ja ilmapiiriin. Venäjän rajan ja Pietarin alueen ostovoiman läheisyys näkyy voimakkaasti matkailun ja kaupan alan kehittymisessä ja se tulee hyödyntää entistä paremmin myös muilla elinkeinoelämän aloilla. Kymenlaakso panostaa voimakkaasti Invest In toimintaan hakemalla aktiivisesti uusia sijoittuvia yrityksiä niin Venäjältä ja EU:sta, USA:sta ja Japanista kuin BRIICS maistakin. Kymenlaakso on Itämeren alueen kansainvälinen logistiikan liiketoiminta- ja osaamiskeskus. Kymenlaakson asemaa Pietarin ja Helsingin kehityskäytävällä vahvistaa nopea junayhteys, Suomen suurin yleissatama HaminaKotka sekä Kouvolassa sijaitseva Suomen suurin rautatieliikennekeskus. Keväällä 2018 kokonaisuudessaan valmistuva E18 moottoritie etelärannikolle parantaa maakunnan yhteyksiä entisestään pääkaupunkiseudulle ja Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Ekotehokkuus on viime vuosina kehittynyt Kymenlaaksossa kokonaisuutena myönteiseen suuntaan. Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuosina 1990-2015 noin 63 %. Uusiutuvan energian osuus ilman liikennettä on kasvanut, ollen vuonna 2015 Kymenlaaksossa 63,8 %. Suurin osa uusiutuvasta energiasta on metsäteollisuuden jäteliemiä, teollisuuden puupolttoaineita ja vesivoimaa. Ekotehokkuuden osalta panostusta tarvitaan jatkossa erityisesti asioihin, joiden taso ja kehitys on valtakunnan tilannetta huonompaa. Tilanne on haastavin alueen hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Myös t&k toimintaa tulee vahvistaa maakunnan kehityksen ja ekotehokkuuden parantamiseksi. Väkiluku ja ennusteet Kymenlaaksossa oli vuoden 2016 lopussa 177 659 asukasta, mikä on 3 186 asukasta vähemmän kuin edellisen maakuntaohjelman tarkasteluaikaan vuonna 2013. Vuoden 2016 lopussa syntyperältään ulkomaalaisia oli Kymenlaaksossa noin 7 300 henkilöä. Väestömäärän vähenemisen taustalla ovat erityisesti: Negatiivinen luonnollinen väestömäärän kehitys: Kymenlaakson asukkaista kuolleiden määrä on ylittänyt syntyneiden määrän 500 800 asukkaalla. Keskimäärin luonnollinen väestönkehitys on ollut -650 asukasta / vuosi. Negatiivinen kuntien välinen nettomuutto: Kymenlaakson ulkopuolella sijaitsevaan kuntaan muuttaneiden määrä on vaihdellut välillä -370 - -980 asukasta vuosittain. Keskimäärin kuntien välinen nettomuutto on ollut noin -684 asukasta / vuosi. Väestönlisäystä Kymenlaakso on saanut ainoastaan positiivisesta nettomaahanmuutosta, joka on vaihdellut 350 710 asukkaan välillä. Keskimäärin nettomaahanmuutosta on tullut Kymenlaaksoon 610 uutta asukasta vuosittain. 5

Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste on julkistettu vuonna 2015. Ennusteessa Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän vuoteen 2040 mennessä noin 11 500 asukkaalla (-6,4 %), jolloin vuonna 2040 maakunnassa olisi noin 167 200 asukasta. Verrattuna vuonna 2012 ilmestyneeseen väestöennusteeseen Tilastokeskus on hieman synkentänyt maakunnan väestömäärän kehitysennustetta; vuonna 2012 ilmestyneessä ennusteessa Kymenlaakson väestömääräksi vuonna 2040 arvioitiin noin 172 000 asukasta. Väestöennusteiden välisiä eroja Kymenlaaksossa on havainnollistettu kuvassa 1. 6 Kuva 1: Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymenlaaksoon Maakuntasuunnittelun pohjaksi on laadittu Kymenlaakson vuoteen 2040 ulottuva väestö- ja työpaikkasuunnite, joka on hyväksytty maakuntahallituksessa kesäkuussa 2017. Väestösuunnite antaa hieman positiivisemman kuvan väestön kehityksestä Kymenlaaksossa kuin Tilastokeskuksen väestöennuste. Suunnite on realistinen, mutta kokonaisnettomuuttoon kohdistuvat arviot ovat selkeästi tavoitteellisia verrattuna nykytilaan ja menneeseen kehitykseen. Väestösuunnitteen mukainen väestömäärä olisi vuonna 2040 173 300 asukasta, ilman Iittiä noin 166 900 asukasta. Väestösuunnitteen laadinnassa on huomioitu yleiset yhteiskunnalliset muutosajurit sekä erityisesti Kymenlaaksoon kohdistuvat kehitystoimet ja toimintaympäristön muutokset. Taulukko 1: Kymenlaakson väestösuunnite 2040 Asukkaat Muutos 2016 2040 2016 2020 2030 2040 As. % Kymenlaakso 177 580 175 160 173 320 173 340-4 240-2,4 % Kotkan-Haminan seutu 85 460 84 690 84 620 85 350-110 -0,1 % Hamina 20 640 20 180 19 790 19 880-760 -3,7 % Kotka 54 160 54 020 54 160 54 350 190 0,4 % Miehikkälä 2 040 1 970 1 940 1 940-100 -4,9 % Pyhtää 5 350 5 320 5 470 5 770 420 7,9 % Virolahti 3 270 3 200 3 260 3 410 140 4,3 % Kouvolan seutu 92 120 90 470 88 700 87 990-4 130-4,5 % Iitti 6 890 6 770 6 610 6 440-450 -6,5 % Kouvola 85 230 83 700 82 090 81 550-3 680-4,3 % Kymenlaakso (ilman Iittiä) 170 690 168 390 166 710 166 900-3 790-2,2 %

7 Koulutus Kymenlaakson väestön koulutustaso on maan matalimpia. Tutkintoa vailla olevien ja toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suhteellisen suuri. Kuva 2: Väestön koulutusaste maakunnittain 2014 (Tilastokeskus / Kuntakatsaus 2016) Ikärakenne Väestö ikääntyy ja työikäiset vähenevät samalla kun rakenteellinen työttömyys on suhteellisen korkealla tasolla. Ikäluokkien pienentyessä työllisyysastetta on pyrittävä nostamaan. Väestö- ja työllisyyskehityksen näkökulmasta maahanmuuttajien integroituminen alueen työmarkkinoille on tärkeä tavoite. Voimakkaita toimia osaavan henkilöstön saannin turvaamiseksi tarvitaan etenkin sosiaali- ja terveysalalla, jossa työvoiman poistuma on suuri ja palveluiden tarve kasvaa. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta 15 64- vuotiaiden määrään, eli montako huollettavaa on sataa työikäistä kohti. Mitä korkeampi luku, sitä huonompi huoltosuhde. Väestön ikääntyminen heijastuu myös tulevaan huoltosuhteeseen. Huoltosuhteeseen vaikuttaa lisäksi elintapasairauksien kasvu, jota pidetään kasvavana trendinä. Suomen väestön huoltosuhde oli vuoden 2016 lopussa noin 59,1 ja vastaavasti Kymenlaaksossa 66,3. Vuonna 2012 huoltosuhde oli koko maassa 54,3 ja Kymenlaaksossa 59,5.

8 Kuva 3: Väestön ikärakenne Suomessa ja Kymenlaaksossa 2015 ja 2040 (Tilastokeskus) Aluetalous Bruttokansantuotteen kehitys ei ole ollut suotuisa Kymenlaaksossa 2000-luvulla talouden rakennemuutoksen vuoksi. Vuosikymmenen alusta Kymenlaakson BKT on jäänyt koko Suomen keskitasosta erityisesti vuosikymmenen lopulla, eikä tätä eroa ole pystytty kuromaan kiinni. Teollisten työpaikkojen määrä väheni lähes kolmanneksen ja erityisesti paperitehtaiden lopettaminen on koetellut maakuntaa. Suomen maakunnista Kymenlaakso on menettänyt 2000-luvulla eniten kilpailukykyään. Kymenlaakson bruttokansantuote oli vuoden 2014 ennakkotiedon mukaan 32 402 euroa/asukas (koko maassa 37 602 euroa/asukas).

9 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Bruttokansantuote asukasta kohden 2000-2014 - (, viitevuoden hinnoin) 0 200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014 Koko maa Kymenlaakso Kuva 4: Bruttokansantuote asukasta kohden Kymenlaaksossa 2000 2014 (Tilastokeskus) Toimialoittain tarkasteltuna arvonlisäys on Kymenlaaksossa kasvanut erityisesti palveluissa (+56 % vuosina 2000-2015). Alkutuotannon arvonlisäys on pysynyt tasaisesti samalla tasolla, mutta jalostuksessa arvonlisäys on ollut koko 2000-luvun tasaisesti laskusuhdanteessa.

Työpaikat, työlliset ja työttömyys Vuonna 2014 Kymenlaaksossa oli 65 509 työpaikkaa. Työpaikkoja on menetetty rakennemuutoksen aikana vuosina 2007-2014 yli 8 600 kappaletta. Työpaikkoja on vuosina 2007 2014 vähentynyt erityisesti teollisuudessa (-4 850 kpl) sekä kuljetus ja varastointi -toimialalta (-2 380 kpl) ja rakentamisesta (-1 400 kpl). Työpaikkoja on vastaavasti tullut lisää esim. hallinto ja tukipalvelutoimintaan (+1 040) ja terveys- ja sosiaalipalveluihin (+780 kpl). 10 Kuva 5: Työpaikkamäärien suhteelliset muutokset Kymenlaaksossa ja koko maassa 2007 2014 (Tilastokeskus) Koko maassa työllisyysaste (työllisten määrä suhteessa 15-64 -vuotiaiden määrään) oli vuonna 2015 noin 65 %, kun Kymenlaaksossa vastaavasti työllisyysaste jäi noin 60 %:iin ja tämä tarkoittaa, että Kymenlaaksossa työllisiä oli noin 65 200. Seuraavasta kaaviosta nähdään selkeästi, miten koko maassa ja Kymenlaaksossa työllisyysaste on pudonnut rajusti 1990-luvun laman seurauksena, jolloin työllisyysaste kävi pahimmillaan noin 55 %:ssa. Hidasta elpymistä jatkui aina vuoden 2008 alkaneeseen uuteen talouden laskusuhdanteeseen saakka. Parhaimmillaan Kymenlaakson työllisyysaste on 2000-luvulla ollut 64 %. Kouvolan seudulla työllisyysaste on viime vuosina ollut hieman Kotkan-Haminan seutua korkeampi.

11 Kuva 6: Työllisyysaste (%) Kymenlaaksossa ja koko maassa 1990 2015 (Tilastokeskus) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kymenlaaksossa kesäkuussa 2017 oli 15,0 % (koko maa 12,2 %). Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli edelleen Kotkassa (18,2 %) ja matalin Miehikkälässä (10,2%). Kymenlaaksossa oli kesäkuussa 2017 työttömänä olevia työnhakijoita oli 12 028. Tämä on 1 264 henkilöä (-9,5 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömiä oli 320 126 henkilöä (-12,6 %). Seutukunnista kehitys oli suotuisampaa Kotkan-Haminan seudulla, missä työttömyys väheni 11 % (- 806 henkilöä). Kouvolan seudulla työttömiä oli 7 % (-458 henkilöä) edellisvuotta vähemmän. Kesäkuun 2017 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 4 139, mikä on 10,5 % (- 484 henkilöä) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (seutukunnittaiset luvut: Kouvola 1 851, Kotka-Hamina 2 288 henkilöä). Maakuntahallituksen hyväksymän väestösuunnitteen pohjalta on laskettu Kymenlaakson työpaikkasuunnite vuodelle 2040. Työpaikkasuunnite on rakennettu työvoiman tarjontaan perustuen; kuinka paljon työikäistä väestöä alueella tulisi olemaan. Tarjontaperusteiseen laskentaan on päädytty esimerkiksi siitä syystä, että yhä laajemmin nähdään työpaikkojen sijoittuvan alueille, joissa on saatavilla osaavaa ja koulutettua työvoimaa ja työvoima puolestaan sijoittuu alueille, jotka nähdään vetovoimaisina. Arvioitu työpaikkasuunnite on esitetty seuraavassa taulukossa. Sen mukaisesti työpaikkamäärä Kymenlaaksossa pienenisi vuoteen 2040 noin 1 400 kappaleella (-2,2 %). Työpaikkojen lukumäärän ja toimialoittaisen jakautumisen ennakointi on erittäin haastavaa. Yksittäisten suurempien investointien merkitys alueella voi olla huomattava, jos puhutaan sadoista tai jopa tuhansista uusista työpaikoista. Työpaikkojen määrään ja sijoittumiseen vaikuttaa olennaisesti myös uusien teknologioiden ja verkostojen luoma mahdollisuus työskennellä paikasta riippumatta. Lisäksi työpaikkamääriin vaikuttavat esimerkiksi pätkätöiden ja kausittaisen työn lisääntyminen, uudenlaiset työskentelytavat sekä väestörakenteen muutokset.

12 Taulukko 2: Kymenlaakson työpaikkasuunnite 2040 Työpaikat Muutos 2016-2040 2016 2020 2030 2040 Tp % Kymenlaakso 63 800 62 100 60 500 62 400-1 400-2,2 % Kotkan-Haminan seutu 30 400 30 400 30 100 31 000 600 2,0 % Kouvolan seutu 33 400 31 700 30 400 31 400-2 000-6,0 % Kymenlaakso (ilman Iittiä) 61 600 60 000 58 600 60 600-1 000-1,6 % Hieman positiivisia uutisia työllistymisen kannalta Kymenlaaksoon saatiin Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Kymenlaakson kauppakamarin heinäkuun lopulla 2017 julkaisemasta suhdannebarometrista, jossa kerrottiin, että teollisuuden ja rakentamisen aloilla tuotanto on kasvanut edellisen tutkimusjakson aikana. Kymenlaakson teollisuusyritysten kannattavuus on parantunut ja investoinnitkin ovat lisääntyneet verrattuna vuoteen 2016. Haasteena kuitenkin se, että useita yrityksiä vaivaa kasvava työvoimapula. Palvelualoilla joka neljännellä yrityksellä oli vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa. BTV-indeksi BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, jolla tarkastellaan alueiden kehityksen muutosta. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka ovat tuotanto, työn määrä ja sen muutos sekä väestön määrä ja sen muutos. Indeksillä mitaten alueiden väliset kehityserot Suomessa ovat huomattavia. Oheisessa kuvassa vuodet 2000-2014. Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanma Koko maa Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Lappi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso BTV Indeksi maakunnittain ajanjaksolla 2000-2013 ja 2000-2014 -1,2-1 -0,8-0,6-0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 Käyvin hinnoin 2000..2014 BTV indeksi ajanjaksolla Käyvin hinnoin 2000..2013 BTV indeksi ajanjaksolla Kuva 7: BTV-indeksi maakunnittain ajanjaksolla 2000-2014 (Tilastokeskus / Aluetilinpito)

13 Suhdanneindikaattori 2012-2014 Maakuntien keskinäistä kehitystä voidaan verrata eri tekijöiden kokonaisvaikutusta kuvaavalla suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto. Kymenlaaksossa suunta on kääntymässä parempaan. Suhdanneindikaattori osoittaa maakunnan nousseen jo koko maan keskiarvon yli. Maakuntien suhdanneindikaattori 2012-2013 ja 2012-2014 -10-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjanmaa Satakunta Lappi Koko maa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Keski-Suomi Uusimaa Kainuu 2012-2014 2012-2013 Kuva 8: Maakuntien suhdanneindikaattori 2012-2013 ja 2012-2014 (Tilastokeskus)

14 Viennin arvo Viennin arvolla mitattuna Kymenlaakso on viimeisten tilastojen mukaan ollut maakunnista toisena Uudenmaan jälkeen. Tätä on pidettävä merkittävänä tuloksena pitkään rakennemuutoksesta kärsineessä maakunnassa. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Hämt Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pphjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Tuntematon 0 5000 10000 15000 20000 Milj. 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 9: Viennin arvo (Tilastokeskus) Vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys Ekotehokkuus liittää toisiinsa pyrkimyksen taloudelliseen hyvinvointiin ja hyvään ympäristön laatuun. ECOREGindikaattoreilla esitetään Kymenlaakson ekotehokkuuden tilaa. Kymenlaakson taloudellista, sosiaalista ja ympäristön kestävää kehitystä kuvaavia indikaattoreita on yhteensä 30 kpl. Maakuntaohjelmassa seurataan indikaattorien yleistä kehitystä (kuva 10) sekä teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöjä (kuva 11) ja uusiutuvan energian osuuden kehittymistä (kuva 12). Tavoitteena on, että ECOREG-ympäristöindikaattoreista yhä pienempi osuus kehittyy negatiiviseen suuntaan. Ekotehokkuuden vuosittaiset seurannan tulokset ja siihen liittyvät tausta-aineistot ovat luettavissa osoitteella http://www.aavistus.fi/ecoreg/. Uusiutuvan energian ja

kasvihuonekaasujen osalta Kymenlaakson tavoitteet ovat valtakunnallisia ja kansainvälisiä tavoitteita vastaavat. Uusiutuvan energian osalta Suomen tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta olisi 38 prosenttia. Tämä tavoite on Kymenlaaksossa jo saavutettu (kuva 12). Kasvihuonekaasupäästöjen osalta EU tavoittelee vuoteen 2050 mennessä päästöjen leikkaamista 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. 15 Kuva 10: Kymenlaakson ECOREG-ympäristöindikaattorien absoluuttinen kehityssuunta v. 2007-2015 (ECOREG) Kuva 11: Teollisuuden ja energiantuotannon CO 2-päästöt Kymenlaaksossa vuosina 1990-2016 (ECOREG)

Kuva 12. Kymenlaakson uusiutuvan energian osuus (%) v. 1990-2015 (ECOREG) 16

17 Yhteenvetotaulukko 3: Maakunnan kehittymisen tunnuslukujen kehitys 2010-2016 ja ennuste 2021. (Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntaliitto ja ECOREG) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ennuste 2021 (ilman Iittiä) 1) Koulutustaso Tutkinnon suorittaneet 100 903 101 798 102 769 103 948 104 641 104 726 101 388 Osuus yli 15 v. väestöstä % 64,9 65,5 66,3 67,2 67,9 68,3 70 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 35 826 36 220 36 598 37 237 37 537 37 553 36 350 Osuus yli 15 v. väestöstä % 23 23,3 23,6 24,1 24,4 24,5 26 2) Työmarkkinatilanne Työllisyysaste 15-64 v. TK 62,8 65 67,3 63,8 62 62,9 62,1 62 Työttömyysaste TEM 12,4 12,1 12,8 13,9 15,2 16,2 16,1 Työttömyysaste TK 11 10,6 7,5 9,4 11,3 11,8 11,5 Työpaikat 70 168 69 752 68 447 66 838 65 509 60 000 3) Muuttoliike ja väestö Nettomuutto 260 27 231 62-308 -375-197 380 Osuus väestöstä 0,1 0,01 0,1 0,03-0,1-0,2-0,1 0,2 Luonnollinen väestönkasvu -492-575 -647-628 -644-777 -818-575 Osuus väestöstä -0,3 0,3 0,3 0,3 0,3-0,4-0,4-0,3 Väkiluku 182 382 181 829 181 421 180 845 179 858 178 688 177 659 168 390 Taloudellinen huoltosuhde 1,53 1,53 1,56 1,63 1,68 1,75 1,85 4) Tuotanto/alueellinen bkt Bkt/asukas 29 153 31 418 31 951 32 205 32 402 33 500 Arvonlisäys, muutosindeksi 2000=100 102 109 113 113 114 Yritysten lukumäärä 9 063 9 546 9 541 9 271 9 206 9 664 9000 Uudet yritykset 844 873 754 737 656 638 Lopettaneet yritykset 598 758 681 726 788 660 5) Vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys ECOREGympäristöindikaattorien 23 26 26 20 21 21 kehittyminen (kts. kuva 10) Positiivinen Neutraali 3 2 2 6 3 3 Negatiivinen 3 2 2 4 6 6 Teollisuuden ja energiantuotannon CO2- päästöt (1000 t), (kts. kuva 11) 1205 1136 850 973 765 770 765 Uusiutuvan energian osuus (% ilman liikennepolttoaineita), (kts. kuva 12) 51,5 53,9 60,6 61,3 63,5 63,8

18 3.2 Tulevaisuuden näkymät Maakunnan toimintaympäristön kehittämisen kannalta tärkeimpiä kohtalonkysymyksiä ovat EU:n, Itämeren alueen ja Venäjän talouden ja yhteistyön kehitys. Myös maakunnan vahvojen toimialojen, metsäteollisuuden ja logistiikan tulevaisuus sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kehitys määrittää maakunnan tulevaisuuden. Tärkeimmät ulkoisen toimintaympäristön trendit vuoteen 2040 ovat: - kaupungistuminen - väestön ikääntyminen - digitalisoituminen - biotalouden ja clean tech tuotteiden kysynnän kasvu - palveluiden merkityksen kasvu - energiajärjestelmän ja liikkumisen muutospaineiden lisääntyminen - paine työperäisen maahanmuuton lisäämiseen - jakamistalous - ilmastonmuutos Kymenlaakson skenaarioissa ulottuvuuksina ovat maakunnalle erittäin merkittävän ns. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuuksien toteutuminen sekä ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus. Näistä on laadittu neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden kuvausta eli skenaariota. Skenaariot eivät ole ennusteita tulevaisuudesta, vaan ne auttavat hahmottamaan erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Näin voidaan ottaa oppia tulevaisuudesta. Alla tiivistelmät skenaarioiden sisällöistä: Skenaario 1: Kasvukäytävä vetää Skenaario 1 on pääpiirteiltään voimakasta kasvua ennustava tulevaisuuskuva, jossa Kymenlaakson kasvu pohjautuu erityisesti Venäjän taloudelliseen kasvuun ja venäläismatkailuun, EU-yhteistyöhön sekä viennin positiiviseen kehitykseen globaalin talouskasvun seurauksena. Skenaariossa liiketoiminta kasvaa erityisesti energiasektorilla sekä bio- ja metsätaloudessa. Venäläismatkailu (n. 40 miljoonaa rajanylitystä vuosittain) puolestaan luo erittäin suuren kysynnän kaupan ja matkailualan palveluille Kymenlaaksossa. Ikärakennetta tasoittaa myös Kymenlaaksoon suuntautuva maassamuutto ja erityisesti venäläisistä koostuva maahanmuutto. Skenaario 2: Kasvua verissä päin Skenaario 2:ssa keskeistä on poliittisen epävakauden kasvu johtuen taloudellisista ongelmista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. EU:n sisämarkkinoiden merkitys pienenee ja Venäjän kehitys on aikaisempaa autoritäärisempää. Kaakossa rajanylitysten määrä on noin 25 miljoonaa vuosittain. Liiketoiminta kehittyy erityisesti cleantechin, meriklusterin ja kaivannaisteollisuuden toimialoilla. Korkeasti koulutettujen osaajien tarve on entistä pienempää ja aivovuoto ulkomaille on merkittävää. Skenaario 3: Taiturointia kuilun partaalla Skenaario 3:ssa taloudellinen ja poliittinen epävakaus on suurta, kansallisvaltiot kääntyvät sisäänpäin ja koko yhteiskunnan toimivuus on vaa ankielellä johtuen erilaisista mullistuksista. Myös Venäjän tilanne on heikentynyt, mikä näkyy vähentyneinä rajanylityksinä (7 miljoonaa / vuosi); myös venäläisten ostovoima on pienentynyt eikä ostosmatkailua juurikaan suuntaudu Kymenlaaksoon. Liiketoiminta kehittyy lähinnä matalan jalostusarvon tuotannossa ja logistiikassa sekä perinteisimmillä toimialoilla. Skenaario 3 luo synkimmän tulevaisuuskuvan niin Suomen kuin Kymenlaaksonkin kehittymisestä.

19 Skenaario 4: Osaavat päät ja piuhat Skenaario 4:ssä kansalaisyhteiskunta ottaa vastuun taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kasvua syntyy erityisesti internet-taloudessa ja -teknologiassa, jonka moottorina toimii avoin data, asioiden internet, koneäly, pilvipalvelut sekä älyverkot. Venäläismatkailu (20 miljoonaa rajanylitystä) ei perustu enää ostosten tekemiseen, vaan matkoilta haetaan muita elämyksiä. Skenaariossa työvoiman liikkuvuus on suurta ja osaamista haetaan globaaleista verkoista.

20 Kymenlaakson skenaariot 2040 / kiteytykset Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus SKENAARIO 4 Osaavat päät ja piuhat SKENAARIO 1 Kasvuvyöhyke vetää Yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut yhteisöt vetävät kehitystä. Kasvun pääpaino on internet-taloudessa: teknologia ja kuluttajat pääosassa, avoin data mahdollistajana. Eurooppa elää hitaan kasvun aikaa Intia, ASEAN ja USA kasvavat. Innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on teknologia-alalla ja sen soveltamisessa. PK-yrityksiä ja etenkin palveluyrityksiä on syntynyt. Riskirahaa tarjolla. Internetkauppa syö perinteisen ja vähentää venäläisten ostosmatkailua ja vaikuttaa osaamistarpeeseen. 3-D printterien raaka-aineiden kuljetusreittien merkitys kasvaa. Mahdollisuudet eivät toteudu SKENAARIO 3 Taiturointia kuilun partaalla Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehitys Ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus Vahva sitoutuminen yhteistyöhön, jossa valtiot ja kansainväliset organisaatiot toimivat vahvoina aloitteen tekijöinä. Talous kasvaa globaalisti. Kansainväliset instituutiot ovat uudistuneita. EU ja valtio tukevat kehitystä ja viranomaisyhteistyö toimii. Sote- ja maakuntauudistus tuo uutta liiketoimintaa. Venäjä uudistuu ja sen EU-yhteistyö toimii (mm. viisumivapaus). Kasvava Venäjä ja Pohjoinen vetävät investointihyödykkeitä. Logistiset ja matkailijavirrat ovat suurimmillaan kasvukäytävällä. Suomen teknologinen kehitys on vahvaa synnyttäen innovaatioita ja osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa esimerkiksi metsäsektorille. Biotaloudessa on mittavia mahdollisuuksia. Ihmiset mukana yhteiskunnan päätöksenteossa ja asioiden hoidossa. Henkinen identiteetti on vahva ja luottavainen. Maahanmuutto on vahvuus. SKENAARIO 2 Kasvua verissä päin Mahdollisuudet toteutuvat Rahoitusmarkkinoihin liittyvä epävakaus ja velkaongelmat. Ikääntyminen painaa länsimaissa, Venäjällä ja Kiinassa. Valtiot ja blokit kääntyvät sisäänpäin ja rakentavat raja-aitoja. Paine euron purkautumiseen kasvaa, EU kärsinyt deflaatiosta ja yhteistyö takkuaa. Venäjän järjestelmä ei ole uudistunut ja maa on käymistilassa. Hyvinvointivaltio on monelta osin purkautunut, tehtävät ovat kaupallistuneet sekä hyvinvointi- ja terveyserot kasvaneet. Sote- ja maakuntauudistus eivät onnistuneet. Taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo on voimakasta. Varakkaat ostavat hyvinvointinsa. Sosiaaliset ongelmat kasvavat. Yhteiskuntaluokkien välinen kuilu syvenee. Yksilöiden ja alueiden kilpailu on kovaa. EU luo kasvua kilpailun, ei solidaarisuuden, kautta. Sisämarkkinat ja EU:n jäsenkunta rakoilevat. Aasian talous ja sen keskiluokan kysyntä kasvavat nopeasti. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kiistat luonnonvaroista ja kauppapolitiikasta kärjistyvät. Suuret yritykset ja brändit menestyvät. Venäjä kehittää voimakkaasti talouttaan ja kilpailuttaa Itää ja Länttä. Maa on autoritääristen suuryritysten Venäjä. Kamppailu kasvukäytävän kehitysresursseista on kovaa kasvukäytävä elää Venäjän kasvun varassa. Korkeasti koulutetuille osaajille on töitä, mutta vain muutamilla toimialoilla. Cleantech, meriklusteri ja kaivannaisteollisuus vetävät. Yleisesti osaamista valuu pois Suomesta. Kansallismielisyys ja nurkkakuntaisuus lisääntyvät, yhteiskunta koventuu Kuva 13: Kymenlaakson skenaariot 2040, kiteytykset Heikko luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus

21 3.3 Kymenlaakson strategia 2040 Kymenlaakson visio 2040 "Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Kymenlaakson maantieteellinen sijainti Itämeren rannikolla, EU:n ja Venäjän rajalla sekä kahden metropolialueen välittömässä vaikutuspiirissä, luo hyvät edellytykset maakunnan vahvojen toimialojen menestykselle sekä uusien toimialojen ja elinkeinojen kehittymiselle. Kymenlaakson maakuntaohjelman johtoajatuksena on toimintalinjojen lisäksi huomioida skenaarioista riippumattomat ja välttämättömät toimenpiteet. Nämä ovat toimenpiteitä, joita toteutetaan maakunnassa riippumatta siitä, mikä skenaario näyttäisi olevan ilmeisin. Merkittävänä ohjenuorana maakunnan kehittämisrahoituksen suuntaamisessa on myös Kymenlaakson älykkään erikoistumisen RIS3-strategia, jonka kärjet ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. RIS3-kärjet ja niiden keskinäinen synergia on esitetty seuraavassa kuvassa: Kuva 14: Kymenlaakson RIS3 strategiakärjet Kymenlaakson strategiset valinnat, jotka ovat myös maakuntaohjelman valitut toimintalinjat: 1. Liiketoimintaympäristö Suomen ja Kymenlaakson vahvuus on yhteiskunnan ja infrastruktuurin toimivuus ja turvallisuus. Yrityksille voidaan tarjota luotettava liiketoimintaympäristö, suurien markkina-alueiden, EU:n ja Venäjän välissä. Lisääntyvässä määrin haetaan kontakteja ja kumppanuuksia globaaleilta markkinoilta. 2. Asuin- ja kulttuuriympäristö Panostamalla asuinympäristön laatuun, puhtauteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen saadaan alueesta tehtyä mielenkiintoinen ja houkutteleva tulevaisuuden osaajille.

22 3. Osaamis- ja innovaatioympäristö Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) kärjet ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Älykkään erikoistumisen strategia tähtää kilpailukykyisen ja vetovoimaisen innovaatioekosysteemin kehittämiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksen lisäämiseen, sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen ja elinikäisen oppimisen edistämiseen sekä uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen. 4. Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä Liikenneyhteydet tukevat ihmisten hyvinvointia, työssäkäyntiä, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa kansantaloudelle tärkeiden ulkomaankaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet. Liikennejärjestelmän palvelutasoa kehittämällä ylläpidetään Suomen kautta kulkevien sekä sisäisten kuljetusreittien kilpailukykyä Itämeren alueen toimintaympäristössä. Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen. Kymenlaakson liikenteessä ja logistiikassa korostuu Euroopan laajuinen liikenteen ydinverkko TEN-T, johon kuuluu Kouvolan yhdistettyjen tie- ja rautatiekuljetusten terminaali sekä HaminaKotka satama. TEN-T rahoitus tulee hyödyntää täysimääräisesti. Kuva 15: Kymenlaakson vuorovaikutuksen suunnat (KUVAA TULLAAN TARKENTAMAAN) (Lähde: Uudenmaan Liitto) Kymenlaakson sijainti tuo luonnolliset yhteydet moneen suuntaan. Yllä olevassa kuvassa näkyvien kasvukäytävien lisäksi vuorovaikutuksessa ollaan luontaisesti ympäröivien maakuntien, Itämerta ympäröivien maiden kuin myös tietenkin muiden Euroopan maiden kanssa.

3.4 Kymenlaakson aluerakenne 2040 Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Aluekehitystyössä tulee edistää ajantasaisten maakuntakaavojen tavoitteiden toteutumista. Kymenlaakso on kansainvälinen vuorovaikutusalue Helsingin ja Pietarin metropolialueiden kainalossa. Metropolialueiden kehitys vaikuttaa merkittävästi Kymenlaakson aluerakenteeseen ja sen kehitykseen. Maakunnan sijainti Itämeren rannikolla, kehittyvän Baltian talousalueen piirissä, luo pohjan elinkeinojen kehittämiselle. Yhteistyö naapurimaakuntien kanssa tiivistyy. Kuvassa 16 on esitetty Kymenlaakson aluerakenne 2040. Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu nyt ja tulevaisuudessa Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Maakuntakeskusten läheisessä vaikutuspiirissä on odotettavissa kasvua. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä-pohjoissuuntaisen akselin toiminnallinen ja liikenteellinen kehittäminen palvelee elinkeinoelämää ja asukkaita. Kaupunkien läheinen maaseutu pysyy elinvoimaisena, mutta palvelut tukeutuvat enenevässä määrin kaupunkikeskuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2040 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen hyödyntämistä. Aluerakenteen kehityssuunta on olemassa olevien taajamien sisällä ja välissä. Keskeinen muutoksen välittäjä on E18 tieyhteyden valmistuminen ja rajanylityspalveluiden kehittyminen. Itälänsi suuntaisten maantie- ja rautatieliikenneyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Kilpailukykyinen elinkeinoelämä tukeutuu kustannustehokkaisiin tavaraliikenteen yhteyksiin ja kuljetustarpeita joustavasti palveleviin logistisiin ketjuihin. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa elinkeinoelämän laaja-alaisillekin toiminnoille toimintamahdollisuudet olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Toiminnalliset yhteydet tukevat TEN-T-verkoston solmukohtia, jotka yhdistävät maakunnan Euroopan ja Aasian markkina-alueisiin. Eheä yhdyskuntarakenne antaa hyvät toimintaedellytykset kestävälle liikennejärjestelmälle ja parantaa maakunnan ekotehokkuutta. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta kestävälle kaupunki- ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. Kymenlaakson viheralueet ja vesistöt muodostavat toimivan sini-viherrakenneverkoston, joka turvaa luonnon arvokohteet ja luo samalla edellytyksiä luonnon moninaiskäytölle. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkaiden luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alueita ovat Kymijoki, Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaaympäristöt. Tarve luoda ihmisille laadukas, viihtyisä ja houkutteleva asuin- ja toimintaympäristö korostuu. Merialue on tärkeä talouden moottori. Merialueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, sinistä kasvua, edistetään sovittamalla yhteen meriliikenne, luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuus Suomenlahden alueella. Rannikko- ja merialueiden välisen vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy. Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Tiivistyvällä aluerakenteella luodaan mahdollisuudet uusien energiamuotojen tehokkaalle käytölle. Aluerakenteen keskeinen tavoite on myös luoda edellytyksiä kestävälle ja toimivalle biotaloudelle. Metsätalous on Kymenlaakson biotalouden perusta, mutta myös maatalous, sininen biotalous ja luontomatkailu ovat merkittäviä biotalouden osa-alueita maakunnassa. 23

Kuva 16: Kymenlaakson aluerakenne 2040 24

25 Sininen kasvu ja merialuesuunnittelu Suomenlahdelle laaditaan vuoteen 2021 mennessä ensimmäinen EU:n merialuesuunnitteludirektiivin mukainen merialuesuunnitelma. Merialuesuunnittelusta säännellään lainsäädännössä, joka tuli voimaan vuonna 2016. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Merialuesuunnitelma laaditaan yhteistyössä Uudenmaan maakunnan kanssa ja se kattaa sekä Suomenlahden aluevedet että talousvyöhykkeen. Uuden suunnittelutyökalun käyttöönotto, sen tehokas työstäminen ja hyödyntäminen edellyttävät, että yhteistyö aluekehityksen, maakuntakaavoituksen ja merialuesuunnittelun välillä on saumaton. Merialuesuunnitelman laadinnassa korostuu myös ylimaakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tavoitteena on edistää Kymenlaakson edustan merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja sinistä kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialueen- ja rannikkovyöhykkeen siniviherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena ja luonto- ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana.

26 4. Maakuntaohjelma 2018-2021 4.1 Läpileikkaavat teemat Kymenlaakson maakuntaohjelman läpileikkaavat teemat ovat kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Nämä tavoitteet tulee huomioida maakuntaohjelman toteuttamista edistävissä toimenpiteissä. Kestävään kehitykseen on pyrittävä kaikessa kehittämisessä ja kansainvälinen yhteistyö on arvokas ja käyttökelpoinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kymenlaaksossa tarve kansainväliselle yhteistyölle korostuu erityisesti johtuen maakunnan asemasta raja- ja Itämeren rannikkomaakuntana, jossa on vahvat ulkomaankaupan perinteet. Lisäksi toimintalinjoissa huomioidaan mm. valtioneuvoston aluekehittämispäätös, jossa tavoitellaan kasvua uudistumisella, elinvoimaa alueverkostoista sekä hyvinvointia kumppanuuksilla; tavoitteena on saada aikaan uutta, korkeatasoiseen oppimiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaa kasvua eri alueilla, joiden verkostoon rakentuva Suomi hyödyntää koko maan voimavaroja tehokkaasti ja kestävästi. Lisäksi julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat hyvässä kumppanuudessa alueiden ja palveluiden kehittämisessä. Kymenlaakso on osa Itämeren makroaluetta, joten EU:n Itämeristrategian tavoitteet meren pelastamisesta, alueen yhdistämisestä ja hyvinvoinnin lisäämisestä ovat täysin yhteensopivia Kymenlaakson maakunnan tavoitteiden kanssa. Älykkään erikoistumisen strategiaa tulee myös edistää läpileikkaavasti. Kestävä kehitys Ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa. Keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Luonnonvarojen kestävä käyttö (resurssiviisaus) on bio- ja kiertotalouden keskeinen päämäärä. Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön, ja se on avain kamppailussa ilmastonmuutosta ja niukkenevia luonnonvaroja vastaan. Biotalous on toimiala, jolla on suuri tulevaisuuden potentiaali Kymenlaaksossa. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, edistää innovaatiotoiminta ja vahvistaa siten maakunnan kilpailukykyä. Liiketoimintana biotalous nähdään usein pelkistetysti biomassan tuotantoon ja jalostukseen tai bioteknologiaan perustuvana liiketoimintasektorina. Myös esimerkiksi puurakentaminen ja luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen ovat osa biotalouden liiketoimintaa. Kymenlaaksossa korostuvat metsien kestävään käyttöön liittyvät haasteet sekä Itämereen liittyvät kehittämistavoitteet, ympäristöhaasteet ja meriliikenteeseen liittyvät riskit (öljy- ja kemikaalionnettomuus). Itämeri on tärkeä talouden moottori Kymenlaaksossa. "Sininen kasvu" (blue growth) on kehittämiskonsepti, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena. Merialaan liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Sinisellä kasvulla edistetään EU:n yhdennetyn meripolitiikan puitteissa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista. Kansainvälisyys Kansainvälisen yhteistyön edistäminen on tärkeä osa Kymenlaakson kehittämistä. Kymenlaakson teollisuuden kehitys alkoi aikanaan ulkomaisella pääomalla ja osaamisella. Teollisuuden menestys on perustunut kansainväliseen kauppaan ja vientiin. Kymenlaakson tulee hyödyntää sijaintiaan EU:n ja Venäjän rajalla ja maakuntaa tulee tehdä tunnetuksi kansainvälisillä areenoilla uusien yritysten, pääomien ja osaajien houkuttelemiseksi. Globaalissa toimintaympäristössä ei ole tarvetta tehdä rajauksia kansainvälisen yhteistyön toiminta-alueeksi, vaan tulee hakea parhaita kumppanuuksia kansallisuuteen katsomatta.

27 4.2 Toimintalinjat Toimintalinja 1: Liiketoimintaympäristö Toimintalinjan tavoitteena on sekä luoda maakuntaan uutta liiketoimintaa olemassa oleviin yrityksiin että luomalla edellytyksiä uusien yrityksien syntymiselle. Erityisen tärkeää on kasvuyritysten määrän lisääntyminen ja kansainvälisillä markkinoilla menestyvien yritysten määrän kasvu. Yritysten vientiä ja ulkomaankauppaa edistetään mm. hyödyntämällä Team Finland verkostoa. Kymenlaaksoon haetaan uutta elinvoimaa myös Invest in-toiminnalla, siis edesauttamalla ulkomaisten investointien ja yritysten sijoittumista maakuntaan. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten perustamien yritysten, jotka usein ovat jo aloitusvaiheessa kasvuyrityksiä, kehittymisen tukemiseen sekä yrittäjien tukemiseen nuorten työllistämisessä. Yrityksiä kannustetaan tuotekehitykseen ja tuotantovolyymin kasvattamiseen. Kymenlaakson vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä tulee edelleen huolehtia ja kehittää uudentyyppistä liiketoimintaa. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää bioenergian käytön lisäämistä. Maakunta tähtääkin kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, jossa erityisesti pakkausteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli. Kymenlaakson kompaktista koosta johtuen biotalousklusterin kehittäminen koskettaa koko maakuntaa, niin kaupunki- kuin maaseutualueita yhtä lailla. Maaseudun rooli korostuu erityisesti biotalouden raaka-aineiden, kuten lähiruoka ja puuraaka-aineet, tuotannossa sekä maaseutumatkailussa, joissa on paljon kehittämispotentiaalia. Kymenlaaksoon on kuluneiden kymmenen vuoden aikana kehittynyt merkittävä peliklusteri. Pelillistämiseen perustuvan liiketoiminnan kehittymiseen on potentiaalia etenkin terveys- ja hyvinvointialalla. Väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastataan esim. hyvinvointipalvelujen ja teknologioiden tuotannon edistämisellä ja muiden uusien digitaalisten palveluiden ja ohjelmistoteollisuuden kehittämisellä. Kymenlaakson tavoitteena on olla pelialan merkittävä kansainvälisen tason toimija. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi: ulkomaisten yritysten sijoittumista innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kymenlaaksoon pk-yritysten kansainvälistymistä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja yhdisteet, bioenergia) kehittämistä ja kaupallistamista älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistä puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämistä Toimintalinja 2: Asuin- ja kulttuuriympäristö Kestävän aluerakenteen tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Ekotehokas yhdyskuntarakenne tukee kestävää liikennejärjestelmää. Tavoitteena on laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen, jonka lähtökohtana on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen. Maakunnassa pystytään tarjoamaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja erilaisia, kaikkien ikäryhmien saatavissa olevia vapaa-ajan palveluita. Maakunnan aluerakenteella tuetaan erilaisten asuinmuotojen kehittämistä eri ikäryhmien monipuolisiin tarpeisiin. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat asumisen ja yrittämisen kaikkialla maakunnassa.

28 Maakunnan asuinympäristön vetovoimaisuutta tulee parantaa tukeutumalla alueiden omaleimaisuuteen ja vahvuuksiin. Asuinympäristön vetovoimaisuus on merkittävä tekijä osaavan työvoiman sijoittumisessa. Maakunnan elinkeinoelämää tuetaan tarjoamalla monipuolisia ja laaja-alaisiakin elinkeinoalueita tukeutuen erityisesti raja-, satama- ja rautatielogistiikkatoimintoihin. TEN-T-verkoston solmukohdat yhdistävät Kymenlaakson Euroopan ja Aasian markkina-alueisiin. Kymenlaakson monipuolista luontoa sekä alueen historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään aiempaa määrätietoisemmin. Kymijoki on alueen vetovoiman valtasuoni, jonka virkistys- ja matkailupotentiaali tulee hyödyntää tehokkaasti ja kestävästi. Alueen teollisuushistoria on pitkä ja vanhoille teollisuusalueille on mahdollista löytää uutta toimintaa. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi: yhdyskuntarakenteen eheyttämistä kaupunkiympäristöjen vetovoimaisuutta rannikko-meri vuorovaikutuksen kehittämistä kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen kehittämistä Kymijoen virkistys- ja matkailukäytön kehittämistä luonnon moninaiskäytön edellytysten luomista elinkeinoelämän toimintaedellytysten yhdyskuntarakenteellista kehittämistä Toimintalinja 3: Osaamis- ja innovaatioympäristö Liiketoimintaympäristön kehittämiseen liittyy kiinteästi maakunnan asukkaiden osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen ja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation = RIS3) kärkien mukaisesti, jotka ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Kymenlaaksossa älykkään erikoistumisen strategialla tähdätään kilpailukykyisen ja vetovoimaisen innovaatioekosysteemin systemaattiseen kehittämiseen, tutkimus, kehitys ja innovaatiopanostuksen lisäämiseen sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseen. Tavoitteena on aikaansaada vetovoimainen, toimiva innovaatioekosysteemi, joka houkuttelee maakuntaan ulkopuolista huippuosaamista, yksilöitä ja yrityksiä, antaa kaikille alueen toimijoille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa innovointi ja uudistamisprosesseihin ja ennakkoluulottomasti törmäyttää eri toimijoita ja ideoita strategiakärjille perustetuilla innovaatioalustoilla sekä toteuttaa kokeilukulttuuria uusien tuote ja palveluinnovaatioiden ja hankekokeilujen muodossa. Panostus tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan edellyttää paitsi rahoitusta, myös kansainvälisiä kontakteja sekä kansainvälisten markkinoiden tuntemusta, jotta päästään hyvään yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten TKI partnerien kanssa. Yhteistyön tuloksena voidaan käynnistää EU rahoitteisia kansainvälisiä TKI hankkeita, joiden konsortioissa yhdistyy niin eurooppalainen kuin venäläinenkin huippuosaaminen. Pitkäjänteinen panostus TKI toimintaan vahvistaa tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä, edistää tutkimustulosten kaupallistamista, alueen yritysten tuotteiden ja palvelujen uudistumista sekä kilpailukyvyn kasvua. TKI-toiminnan tulosten käytäntöön viemisen tulee olla näiden hankkeiden selkeä tavoite. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee huolehtia kaikkien RIS3-kärkien osalta. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvien alojen tarpeita ja RIS3-kärkiä palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää. RIS3-strategiakärkien edistämisen lisäksi huomiota kiinnitetään koulutuksen perusasioihin, kuten nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen. Nuorten ja opiskelijoiden kiinnostusta yritystoimintaan lisätään. Käytännön harjoittelu on olennainen osa useimpien alojen koulutusta ja

siksi tulee varmistaa harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen saatavuus. Myös oppisopimuskoulutusta tulee lisätä. 29 Rakennemuutoksen johdosta maakunnassa on edelleen suuri työvoimareservi. Koulutukseen luodaan kattava järjestelmä eri toimijoiden ja koulutusasteiden yhteistyöllä työttömäksi jääneiden ja muiden aikuisten koulutustason nostamiseksi ja tätä kautta työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Elinikäisen ohjauksen olemassa olevat toimintamallit vakiinnutetaan ja niitä kehitetään edelleen. Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään. Ajankohtaista on uudenlaisten koulutus- ja oppimisympäristöjen rakentaminen kaikille koulutusaloille sekä yhteistyö ammattikorkeakoulun ja suomalaisten sekä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Kärkihankkeena on XAMK:n tuleva kampus Kotkassa. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää riittävästi kielitaitoisia eri alojen ammattilaisia. Maakunnan kansainvälistymiskehityksen tueksi on edelleen syytä kehittää vieraiden kielten osaamista. Englanninkielinen perusopetus on käynnistynyt ja se tulee ulottaa perusopetuksesta myös toisen asteen koulutukseen (lukio ja ammatillinen koulutus). Myös muiden kielten oppimiseen kannustetaan. Kymenlaaksossa etenkin venäjän kielen opiskelua tulee lisätä peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihdon ja opiskelijoiden työharjoittelun sekä tutkimusyhteistyön lisääminen on tärkeää. Jo työelämässä oleville tulisi järjestää kieli- ja kulttuurikoulutusta kurssi- ja verkko-opetuksena. Vieraskielisen väestön osaamista tulee hyödyntää entistä paremmin. Erityisesti painotetaan kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien alueen työmarkkinoille sijoittumisen edistämistä. On tärkeää tunnistaa korkeaa kansainvälistä osaamista omaavat maahanmuuttajat tai suomalaiset paluumuuttajat, joilla on kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja ja jotka voivat tuoda lisäarvoa Kymenlaakson elinkeinoelämälle ja kulttuurille tms. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä huolellisesti ja vastaanottajien tarpeisiin räätälöidysti. Kysyntää varsinkin ammatillisen koulutuksen osalta löytyy runsaasti erityisesti kehittyviltä markkina-alueilta. Koulutusviennin edistämiseksi tarvitaan systemaattinen toimintatapa sekä maakunnan koulutus- ja kehittämistoimijoiden sitoutuminen asiaan. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi: koulutusviennin edistäminen kansainvälisten osaajien houkuttelu ja heidän verkostoidensa hyödyntäminen uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittäminen väestön koulutustason nostaminen elinikäisen oppimisen tukeminen työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Toimintalinja 4: Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä Hyvät liikenneyhteydet muualle maahan ja ulkomaille ovat positiivisen aluekehityksen edellytys. Sujuva liikkuminen luo edellytyksiä ihmisten, yritysten ja organisaatioiden vuorovaikutukselle, verkostoitumiselle ja liikesuhteille sekä vahvojen työmarkkina-alueiden ja kasvuvyöhykkeiden syntymiselle. Vuorovaikutuksen perustana on toimiva liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa melko pitkienkin työmatkojen päivittäisen kulkemisen vyöhykkeen alueella ja eri vyöhykkeiden välillä. Osaavan työvoiman saaminen on entistä tärkeämpi yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Työssäkäyntialueet laajenevat ja limittyvät monitasoisiksi toiminnallisiksi vuorovaikutusalueiksi ja keskuksia yhdistäviksi työssäkäyntivyöhykkeiksi. Ylimaakunnallinen työssäkäynti Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan suuntiin

ja suunnista lisääntyy edelleen. Maakunnan sisäisessä liikenteessä tavoitteena on vahvistaa Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta. Toiminnallisten alueiden, kasvuvyöhykkeiden ja kehityskäytäväverkoston kehittämisessä on kyse etäisyyksien voittamisesta monella eri tavalla. Perustan luo fyysinen saavutettavuus. Fyysistä saavutettavuutta voidaan parantaa infrastruktuuria kehittämällä, mutta myös uusia, jo olemassa olevaa infrastruktuuria nykyistä paremmin hyödyntäviä liikkumispalveluja kehittämällä. Tämä edellyttää uusia tapoja hahmottaa vyöhykkeitä ja nähdä vyöhykkeiden kehittämisessä uusia ajureita hankkeille ja yhteistyölle (esim. digitaalisuus, uudet työn muodot ja tavat sekä uudet liikkumispalvelut). Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä korostuvat hyvät logistiset yhteydet muualle Suomeen, Pietariin, Moskovaan, muualle Venäjälle ja aina Kiinan markkinoille asti. Suomen aluerakenne kehittyy kohti vahvojen kaupunkiseutujen verkostoa. Kymenlaakson tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää, että sujuvat yhteydet kytkevät maakunnan keskukset tiiviisti osaksi eteläisen Suomen kaupunkiseuduista rakentuvaa suuraluetta. Kymenlaakson asema Pietarin ja Helsingin kehityskäytävällä on hyvä ja vahvistuu edelleen E18-tien moottoritieksi Vaalimaalle saakka valmistumisen myötä sekä Kouvolaan kehittymässä olevan TEN-T ydinverkon RR-terminaalin (RailRoad -terminaali) myötä. Kotka - Kouvolan yhteysvälin maantie- että rautatieliikenteen yhteyksien toimivuus korostuu entisestään. Aluerakenteellisen aseman vahvistumisen myötä edellytykset säännöllisten laivaliikenteen yhteyksien kehittämiselle Viroon ja Pietariin paranevat huomattavasti. Pitemmän aikavälin visioissa varaudutaan edelleen mahdolliseen Rantarataan sekä tavaraliikenteessä Koillisväylän avautumisen ja mahdollisten Jäämeren yhteyksien kehittymisen myötä pohjois-eteläsuuntaisten kuljetusten voimakkaaseen vahvistumiseen. 30 Liikennejärjestelmävisio 2040: Henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat sujuvia ja turvallisia. Liikenneyhteydet tukevat ihmisten hyvinvointia, työssäkäyntiä, matkailua, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa Suomen kansantaloudelle tärkeiden ulkomaan kaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet. Liikennejärjestelmän palvelutasoa ylläpidetään Suomen kautta kulkevien sekä sisäisten kuljetusreittien kilpailukykyä Itämeren alueen toimintaympäristössä. Kymenlaakson liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen. Kymenlaakson sijaintiedun hyödyntäminen vaatii jatkuvaa toimintaympäristön seuraamista, rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien kehittämistä, työssäkäynnin, ostosmatkailun, vapaa-ajan liikkumisen ja yritystoiminnan edellytysten sekä liiketoimintaosaamisen ja logistiikka-alueiden kehittämistä. Hallitusohjelman (27.5.2015) tavoitteet koskettavat erityisesti Kaakkois-Suomea, jossa puukuljetusten runkoreiteillä vt 6:lla, vt 15:sta ja vt 26:lla on useita pullonkaulakohteita. Kymenlaakson näkökulmasta on lisäksi välttämätöntä, että alemman tieverkon kunnostukseen ja hoitoon, ml. yksityistiet, on käytettävissä riittävästi rahoitusta. Perustienpidon rahoitus ei ilman kokonaisrahoitustason nostoa tai erillisrahoitusta riitä jatkossa alueellisiin investointeihin. Tilanteesta johtuen pienempiä hankkeita pyritään toteuttamaan yhteisrahoituksella kuntien tai muiden tahojen kanssa. Kymenlaakson tärkeimmät väylät ovat osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans-European Network - Transport, TEN-T), joka muodostuu ydinverkosta, kattavasta verkosta ja ydinverkkokäytävistä. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä. TEN- T-verkon tavoitteena on kestävämpi EU:n liikennejärjestelmä. Verkosto kattaa kaikki kuljetusmuodot, merten moottoritiet ja älykkään liikenteen. TEN-T verkon osista E18 tie on valmistumassa moottoritieksi Vaalimaalle saakka. EU-komissio tutkii myös TEN-T verkon laajentamista. Kymenlaakson edun mukaista on tukea TEN-Tyhteyksien laajentamista pohjoiseen (Arktisen alueen mahdollisuudet) ja TEN-T-verkon yhteensopivuutta kolmansien maiden verkkoihin, joka Kymenlaakson osalta tarkoittaa Venäjälle ja sitä kautta Aasiaan suuntautuvan liikenteen huomioimista.

31 Kuva 17: EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi Suomen suurimman yleissataman, HaminaKotka sataman sekä maan suurin rautatielogistiikkakeskuksen Kouvolan kehittäminen sekä näiden logistiikkakeskusten välisten liikenneväylien parantaminen (rautatie ja valtatie 15) on saatava mahdollisimman pikaisesti käyntiin. Erityisesti satamiin johtavan maaliikenneverkon palvelutason ja rautatieliikenteen kuljetusten palvelutason kapasiteettia tulee parantaa. Sujuva ja luotettava talvimerenkulku on tärkeä osa liikennejärjestelmän toimivuutta. Kymenlaakson maakunnan yhtenäisyyden kannalta Kotka-Kouvola yhteysvälin kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tähän sisältyy valtatien 15 rakentaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi sekä henkilöliikenteen vuorotarjonnan lisääminen Kotka-Kouvola yhteysvälillä sekä raide- että tieliikenteessä. Kotka-Kouvolahenkilöjunaliikenteen kehittämisen osalta myös infran kehittäminen on hyvin tärkeää. Arjen liikkumisessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantamista kestävillä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta Uudet digitaaliset palvelut ja avoimen datan hyödyntäminen tehostavat liikennejärjestelmän hyödyntämistä ja ratkaisevat liikenteellisiä haasteita.

32 Toimenpiteinä edistetään: Kansainvälisen ja valtakunnallisen kilpailukyvyn kehittäminen ja aluekehityksen vahvistaminen 1. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusketjujen ja niihin liittyvien pääväylien sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen - valtatie 15 Kotka-Kouvola rakentaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi - valtatie 15 Kotkan sisääntulotien parantaminen - valtatie 12 Kouvola-Lahti kehittäminen - radan kantavuuden parantaminen (250 kn akselipainot) 2. Kansainvälisten yhteyksien ja rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantaminen - Vaalimaan rajanylityspaikan infrastruktuuri, liikenteenohjausjärjestelyt, raja- ja tulliteknologian uusiutuminen - HaminaKotka satama Kouvolan tie- ja rautatiekuljetusten terminaali (RRT) välisen rautatieyhteyden parantaminen ja kuljetusketjujen sujuvoittaminen - pitkien junien (1 100 m) liikennöinnin mahdollistaminen 3. Pääväylien sekä yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisen alemman verkon toimivuuden varmistaminen - st 355 Merituulentien kehittäminen - valtatien 26 Hamina-Taavetti ja mt 387 Virojoki-Lappeenranta roolien tunnistaminen ja kehittämistoimenpiteiden koordinointi ja toteuttaminen kokonaisuutena - puuterminaaliverkoston suunnittelu ja toteutus Arjen kestävän liikkumisen edistäminen 1. Työpaikkojen ja palvelukeskittyminen saavutettavuuden parantaminen asukkaiden ja matkailun näkökulmasta - maankäytön suunnittelu ja kaavaohjaus kestävää liikkumisen periaatteita edistäen erityisesti Kotkan ja Kouvolan seuduilla - kunnossapidon kehittäminen keskusvyöhykkeillä ja keskeisillä työmatkareiteillä 2. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen - Kotka-Kouvola välin henkilöjunaliikenteen tarjonnan, lippujärjestelmien ja aikataulurakenteen kehittäminen - joukkoliikenteen käytön edistäminen Kotkan ja Kouvolan seuduille sekä niiden välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä (tarjonta, aikataulu, yhteislippu, digitalisaation käyttöön ottaminen) - Ylimaakunnallisten matkaketjujen helpottaminen liityntäpysäköintiä, lippujärjestelmiä sekä uusien liikkumispalvelujen syntymistä helpottamalla - Kansainvälisten matkaketjujen kehittäminen Kotka-Kouvola-Pietari junaliikenteessä sekä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaan ja Lappeenrannan lentoasemien kautta 3. Jalankulkua, pyöräilyä, muuta arkiliikuntaa ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen - Jalankulku- ja pyöräilyväylähankkeet: mt 370 Ahlmanintie-Riihikallio, Kouvola ; vt 26 Töytäri- Myllykylä, Hamina ; vt 15 Jokela-Jyrääntie, Kouvola ; vt 362 Iitin kirkonkylä ; mt 14512 Kausala Koulukatu, Iitti Seuraavasta maakuntaohjelman toimenpidematriisista selviää panostettavien painopisteiden ja toimintalinjojen yhdistäviä esimerkkejä. Painopisteinä toimivat älykkään erikoistumisen strategian kärjet sekä vetovoimainen Kymenlaakso. Toimenpidematriisi täydentää edellä käsiteltyjä toimintalinjoja ja niissä määriteltyjä asioita. Kyseessä ei siten ole vain toimintalinjojen koostetaulukko. Toimenpidematriisissa listattujen asioiden lisäksi hyviä, innovatiivisia uusia avauksia ja kokeiluja mahdollistetaan kuitenkin myös aina.

31 Kymenlaakson maakuntaohjelman toimenpidematriisi Painopisteet: Toimintalinjat: Liiketoimintaympäristö Asuin- ja kulttuuriympäristö Osaamis- ja innovaatioympäristö Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä Kasvuorientoituneiden pk-yritysten kansainvälistäminen, Team Finland verkoston hyödyntäminen Korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen Pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen Kotka-Kouvola välin henkilöjunaliikenteen tarjonnan, lippujärjestelmän ja aikataulurakenteen kehittäminen Ulkomaalaisten investointien houkuttelu ja kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen, Alueellisten verkostojen kehittämiskonseptit esim. yrityspuistot, satamat, matkailualueet Uudenlaisten koulutus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Kansainvälisten matkaketjujen kehittäminen Logistisen aseman vahvistaminen ja uusien palvelukonseptien kehittäminen Risteilymatkailun, veneilyn ja laivayhteyksien kehittäminen Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen edistäminen Ylimaakunnallisten matkaketjujen helpottaminen Matkailijoita ja asukkaita palvelevan kaupan sekä luonto-, liikunta- ja kulttuurimatkailutarjonnan kehittäminen Matkailupalveluosaamisen kehittäminen, tuotteistaminen Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen Kehittämisalustat, verkosto-osaaminen, koulutusvienti Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantaminen asukkaiden ja matkailun näkökulmasta Vetovoimainen Kymenlaakso Yrittäjien tukeminen nuorten työllistämisessä Rakentamisen ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen (aluesuunnittelu, rakenteet, korkeatasoinen arkkitehtuuri ja julkisen taiteen %- periaate) Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen tukeminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen Kotkan ja Kouvolan seuduille sekä niiden välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä Nuorten kiinnostuksen lisääminen yritystoimintaa kohtaan Tapahtuma- ja elämyskeskusten toiminnan käynnistäminen esim. KymiRing, Kouvolan matkakeskus ja Kotkan Kantasataman outlet kampus - tapahtumaareena Oppilaitosten ja pk-yritysten välinen yhteistyö Jalankulkua, pyöräilyä, muuta arkiliikuntaa ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja toimenpiteiden edistäminen Asukkaiden hyvinvointiin liittyvien uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen Kulttuuri- ja luontomatkailun vetovoima-alueiden hyödyntäminen Opiskelijayrittäjyyden tukeminen, opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen, työelämään siirtymisen Virkistystoiminnan toteuttaminen kestävästi ja helposti saavutettavasti Vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttö Kymenlaakson oppilaitosten vetovoiman lisääminen Uudet tavat tuoda Kymenlaaksoa esiin (esim. elokuvakomissio tmv) Kymijoen hyödyntäminen esim. Heinola-Kouvola vesitieyhteys Maahanmuuttajien ja paluumuuttajien kv osaamisen hyödyntäminen Metsäalan toimintaedellytysten ja osaamisen uudistaminen Paikallisten, puhtaiden energiaratkaisujen ja tuotannon mahdollistaminen Koulutus ja tutkimuslaitosten rajat ylittävän yhteistyön edistäminen Puukuljetusten pullonkaula-kohteiden parantaminen Biotalous Uusien avausten edistäminen esim. älykkäät ja ympäristöystävälliset pakkaukset, biojalostamot, nanosellu ja puurakentaminen Tuotekehittelyn edistäminen esim. komposiitit, biomuovit, terveysvaikutteiset elintarvikkeet, lääkeaineet Sivuvirtojen ja alueellisten materiaalivirtojen hyödyntäminen Hyvinvointia tukeva vähähiilinen rakentaminen Biotalousosaamisen kehittäminen Alemman tieverkon kunnostus ja hoito Bioenergia-alaan liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen sekä koulutuksen vienti Ekologinen rakentaminen eri koulutusasteilla Elintarvikkeiden jalostusketjut ja niihin liittyvä yritystoiminta ICT sovellusten hyödyntäminen uusien palveluiden luomisessa Energia-alan osaamisen kehittäminen Älykäs kaupunki uudet digitaaliset palvelut, avoimen datan hyödyntäminen uudenlaisten kaupunkipalveluiden Palvelinkeskusten osaamistarpeeseen vastaaminen syntymisessä Uudet digitaaliset palvelut ja avoimen datan hyödyntäminen liikennejärjestelmissä Digitaalisuus Peliklusterin kehittäminen ja pelillistämiseen perustuvan liiketoiminnan edistäminen Hyvinvointipalveluiden ja teknologioiden tuotannon edistäminen Älykkäiden logistiikkapalveluiden ja infran kehittäminen Huippunopeat tietoliikenneyhteydet Pelillistämiseen perustuvan osaamisen kehittäminen Kyberturvallisuusosaamisen kehittäminen Muotoilualan käyttäjälähtöisen suunnittelun, pelialan pelillistämisen ja hyvinvointialan osaamisen yhdistäminen Logistiikka Merialueen potentiaalin hyödyntäminen merialuesuunnittelun keinoin (liiketoimintaympäristö, liikenne, kansainvälisyys, kestävä kehitys) Liikenneväylien parantaminen (rautatie ja valtatie 15) Palvelutason ja kapasiteetin parantaminen

33 5. Rahoitus Maakuntaohjelman toteuttamista rahoitetaan EU:n, valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden rahoituksella. Ohjelmaa laadittaessa EU:n rahoitusosuuden arviointi on erityisen vaikeaa, koska unionin monivuotinen rahoituskehys 2020-2027 eteenpäin ei ole tiedossa mm. Brexit-neuvotteluista johtuen. Rakennerahastokauden 2014-2020 rahoitus on käytettävissä normaalisti vuosille 2018-2019, mutta oletettavaa on, että vuodesta 2020 eteenpäin EU-rahoituksen osuus maakunnassa päätettävästä kokonaisrahoituksesta edelleen laskee. Rahoituksen vähentyminen voi koskea myös EU:n erillisohjelmia, kuten esim. liikenneverkkojen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T-rahoitusta. Erillisohjelmien merkitys rahoituslähteenä tulee kuitenkin säilymään jatkossakin. Taulukossa esitetyt luvut ovat ainoastaan alustavia arvioita ja ne tulevat tarkentumaan myöhemmin. Taulukko 4: Rahoitus 2018-2021, milj. euroa Liiketoimintaympäristö Asuin- ja kulttuuriympäristö Osaamis- ja innovaatioympäristö Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä EU:n ja valtion rahoitus - Rakennerahastoohjelma 7,0-6,0 - - Maaseutuohjelma 6,0 2,0 3,0 1,0 - Meri- ja kalatalousrahasto 0,1 0,1 0,2 - Central Baltic ohjelma - Kaakkois-Suomi Venäjä CBC - ohjelma 2,0 1,0 2,0 2,0 0,5 - EU:n erillisohjelmat 1,0 5,0 2,0 2,0 Kansallinen rahoitus - Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) tms. 0,2 0,2 0,2 - Tekes 2,5 2,5 - ELY-keskus 110,0 150,0 120,0? Kunnat 10,0 10,0 10,0 3,0 Yritykset 10,0 2,0 5,0 -

34 6. Yhteenveto ympäristöselostuksesta Ympäristönäkökohdat on huomioitu kattavasti Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018-2021 kaikissa osissa (taulukko 1 ja 2). Kestävä kehitys on yksi maakuntaohjelman poikkileikkaavista teemoista. Kymenlaakson visiossa korostuu ekotehokkuus, ja strategisissa valinnoissa nousevat esiin mm. biotalous, kiertotalous, kestävä liikennejärjestelmä ja laadukas ja puhdas asuinympäristö sekä eheä yhdyskuntarakenne. Ympäristöteemat korostuvat myös kaikissa maakuntaohjelman toimintalinjoissa sekä toimenpidematriisissa. Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat välittömästi merkittävän kielteisesti maakunnan ympäristön tilaan. Ohjelma ei myöskään ole ristiriidassa kansainvälisten, Euroopan Unionin, valtakunnallisten tai maakunnallisten ympäristötavoitteiden kanssa. Toimintalinjan 4 Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä tavoitteiden toteutuminen aiheuttaa suurimmat ympäristövaikutukset liikennemäärien ja tätä kautta liikenteen ympäristöhaittojen lisääntyessä. Toimintalinjan tavoitteena on kuitenkin myös kestävä liikennejärjestelmä ja arjen kestävien liikkumismuotojen tukeminen. Myös Toimintalinjan 1 Liiketoimintaympäristö tavoitteiden toteuttaminen kestävällä tavalla (esim. biotalous, metsätalous) edellyttää ympäristönäkökohtien huomioimista mm. luonnon monimuotoisuuden osalta. Eri toimintalinjat kuitenkin tukevat toisiaan ja tietyn toimintalinjan kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää tai ehkäistä toisen toimintalinjan ympäristömyönteisillä toimenpiteillä. Maakuntaohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja elinympäristön ja ympäristön tilan parantamiseksi. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa erityisesti biotalouden tukemisen ja ympäristöosaamisen kehittämistyön myötä (esimerkiksi ekotehokkuuden kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja puhtaan energiatuotannon kehittäminen). Myös aluerakenteen toimenpiteiden kautta on mahdollista parantaa ympäristön tilaa esim. eheyttämällä aluerakennetta, kehittämällä asuin- ja toimintaympäristöjen viihtyisyyttä sekä vaalimalla kulttuuri- ja luonnonympäristöjä. Moniin ympäristöongelmiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa merkittävällä tavalla maakuntaohjelman keinoin Maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ja yhteisvaikutukset ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä pääosin myönteisiä tai neutraaleja. Jokainen toimintalinja täyttää myös erikseen tarkasteltuina kestävän kehityksen keskeiset vaatimukset. Liikenteeseen ja bioenergian käyttöön liittyvät ympäristökysymykset ja riskit vaativat tarkastelua maakuntaohjelman toteutuessa.

35 7. Seuranta Seurantatietoja esitellään Kymenlaakson aluekehityskatsauksessa, mikä laaditaan joka toinen vuosi. Myös joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää ohjelman oleellisimmat seurantatiedot. Ympäristön tilaa voidaan seurata ekotehokkuuden mittareilla. Ekotehokkuuden mittareita käytetään sitä mukaa, kun Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG tuottaa tarvittavia tunnuslukuja. Lukuisissa ohjelma-arvioinneissa on todettu, että laajan ohjelman vaikuttavuudelle on erittäin vaikea löytää yksiselitteisiä mittareita. Ohjelmaa toteuttavaa hanketoimintaa seurataan yleensä perustettavien yritysten ja työpaikkavaikutusten määrällä mm. rakennerahastojen hallintajärjestelmästä (EURA-2014) saatavan tiedon avulla. Hankkeiden vaikutukset tulevat kuitenkin esiin useimmiten vasta vuosien kuluttua. Ohjelman rahoituksen merkitys koko talouden kokoon on minimaalinen.

36 8. Termit ja lyhenteet Asiakirjassa esiintyvät lyhenteet: Aluerakenne Yhdyskuntarakenne ASEAN Biotalous Aluerakenne tarkoittaa laajojen, vähintään maakunnan osan kokoisten alueiden rakennetta. Aluerakenteessa tarkastellaan esimerkiksi kaupunkien ja muiden toiminnallisten keskittymien keskinäistä sijaintia ja niiden välisiä yhteyksiä. Yhdyskuntarakenne on asuin-, työpaikka-, asiointi-, virkistys- ja viheralueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö (Association of Southeast Asian Nations) Taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Bruttokansantuote Kehittyvät maat: Brasilia, Russia, India, Indonesia, China; South-Africa Bruttokansantuote - työllisyys - väestöindeksi Cross-border Co-operation /rajat ylittävä yhteistyö Hiilidioksidi BKT BRIICS BTV CBC CO2 E-18 Eurooppatie nro 18 ECOREG Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä, joka huomioi ekologisia ja sosiaalis-taloudellisia kestävyyden näkökulmia. Ekotehokkuus Ekotehokkuus tarkoittaa mahdollisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista luonnonvarojen käyttöä. Ekotehokasta tuotantoa on sellainen, jossa mahdollisimman vähistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan mahdollisimman paljon tuotteita ja palveluita. ELY EU KM² PK-yritys RIS3 Sini-viherrakenne TEN-T TKI T&K VT Vähähiilinen talous XAMK Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan Unioni Neliökilometri Pieni tai keskisuuri yritys Älykkään erikoistumisen strategia (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation) Viheralueiden (mm. metsät, suojelualueet, puistot) ja vesistöjen (joet, järvet, meri) muodostama kokonaisuus. Koostuu yhteyksistä ja alueista, jotka mahdollistavat monien eliölajien ja lajiryhmien liikkumisen ja leviämisen alueiden välillä. Trans-European Network -transport. TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Tutkimus -, kehitys- ja innovaatiotoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminta Valtatie Vähähiilisyys tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan toiminnoista aiheutuu mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja kasvihuonekaasupäästöjä syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 Kymenlaakson visio 2040: Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin ja liiketoimintaympäristö Ympäristöselostus 08/2017

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Yleinen osa... 2 1.1 Maakuntaohjelma... 2 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 6 1.3 Vuorovaikutuksen järjestäminen... 9 1.4 Ympäristövaikutusten seuranta... 11 1.5 Kymenlaakson ympäristön nykytila... 12 2. Arviointiosa... 19 2.1 Ympäristönäkökohtien huomioiminen maakuntaohjelman eri osissa... 19 2.2 Maakuntaohjelman vaikutukset eri osa alueisiin... 22 2.3 Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista... 35 2.4 Yhteisarviointi... 36 2.5 Toimenpide ehdotukset, seuranta ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen... 38 3. Yhteenveto... 40 Liite 1... 41 1

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Johdanto Maakuntaohjelman ympäristöselostuksen tehtävä on tunnistaa ja kuvata Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018 2021 toteuttamisen aiheuttamat merkittävät ympäristövaikutukset ja esittää toimenpiteitä kielteisten vaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ympäristöarvioinnin tarkoitus on varmistaa, että ohjelma on laadittu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja että se edistää kansallisella ja maakunnallisella tasolla hyväksyttyjen ympäristötavoitteiden toteuttamista. Arviointityötä ohjaa laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA laki). Tämä SOVA laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun eri vaiheessa. Se lisää myös tiedonsaantia ja läpinäkyvyyttä viranomaisten suunnitelmista ja luo entistä paremmin mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. 1. Yleinen osa 1.1 Maakuntaohjelma Mikä on Kymenlaakson maakuntaohjelma? Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön yhteinen tahtotila eli keskeiset tavoitteet, toimenpide ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat. Maakuntaohjelma perustuu aluekehityslakiin. Lisäksi maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon mm. valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, työ ja elinkeinoministeriön ohjeet sekä maakuntaohjelmien vertaisarvioinnin tulokset. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Se sisältää maakunnan vision ja tavoiteltavan kehityksen seuraaville vuosikymmenille. Maakuntaohjelma kirkastaa lähivuosien kehittämislinjat ja esittää mm. konkreettiset toimintalinjat, painopistealueet sekä läpileikkaavat teemat. Maakuntaohjelma laaditaan maakuntavaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntaohjelman 2018 2021 valmistelun kokouksessaan 23.1.2017. Maakuntaohjelma laaditaan Kymenlaakson Liitossa omana työnä, laajassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kymenlaakson voimassaolevan maakuntaohjelman 16.6.2014. Uusi maakuntaohjelma 2018 2021 korvaa edellä mainitun asiakirjan. 2

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Maakuntauudistuksen vaikutus maakuntaohjelmaan Työ ja elinkeinoministeriö ohjeisti marraskuussa 2016 maakuntia kauden 2018 2021 maakuntaohjelmien laatimisessa maakuntauudistus huomioiden. Maakuntauudistus tulee muuttamaan merkittävästi maakunnan hallintoa ja toimintatapoja. Tavoitteena on, että uudet maakunnat aloittavat 1.1.2020. Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Maakuntien liittojen ja TE toimistojen tehtävät sekä pääosa ELYkeskusten ja osa kuntien tehtävistä siirtyvät uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Nyt laadittava maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa ja sen rooli aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden pohjana on keskeinen uuden maakunnan aloittaessa työnsä. Uudet maakunnat laativat maakuntastrategian. Maakuntaohjelmien suhde maakuntastrategioihin tarkentuu prosessin edetessä. Myös maakuntajaossa tapahtuva muutos vaikuttaa Kymenlaakson maakuntaohjelman laadintatyöhön. Iitin kunta siirtyy Päijät Hämeen maakuntaan 1.1.2019 alkaen (hallituksen reformiministerityöryhmän päätös 26.5.2016). Maakuntaohjelma ja suunnitelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää Kuva 1. Aluepoliittisen lainsäädännön määrittämä suunnittelujärjestelmä maakunnallista aluekehitystyötä varten. 3

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu aluepoliittiseen lainsäädäntöön. Maakuntasuunnittelua ohjaavat laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) sekä maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999). Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelma lisäksi myös maakuntakaava. Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018 2021 keskeinen sisältö Kymenlaakson maakuntaohjelman maakuntasuunnitelma osiossa kuvataan maakunnan nykytila, tulevaisuuden näkymät, Kymenlaakson strategia vuoteen 2040 sekä aluerakenteen tavoitetila vuoteen 2040. Maakuntaohjelma osiossa kuvataan eri skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen, kehittämistyön toimintalinjat, läpileikkaavat teemat sekä toimintalinjat. Lisäksi esitetään ohjelman toimenpidematriisi sekä rahoitus ja seurantasuunnitelma. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen strategia asiakirja, jolla on elinkeinopoliittinen painotus. Tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan tasapuoliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaympäristön kehittämiseen. Maakuntaohjelmassa esitetyt toimintalinjat keskittyvät liiketoimintaympäristöön, asuinympäristöön, innovaatioympäristöön sekä liikenneyhteyksiin. Ohjelman läpileikkaavat teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja kansainvälisyyteen. 4

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Maakuntaohjelman laadinnassa huomioitavia linjauksia, strategioita ym. Työ ja elinkeinoministeriön kirje maakuntien liitoille 9.11.2016 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet 2016 2019, valtioneuvosto EU:n ja Suomen Itämeri strategia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) toimenpiteet ja suunnitelmat Kaakkois Suomen ELY keskuksen strategiset tavoitteet ja suunnitelmat Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategia RIS3 Kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteet sekä voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen tavoitteet Väestö ja työpaikkasuunnitel Kymenlaakson Luonnonvarastrategia 2020 Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategia 2020 Kymenlaakson kuntien ja seutukuntien elinkeinostrategiat Kymenlaakson Liikennejärjestelmästrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat EU:n rakennerahasto ohjelmat Kaakkois Suomen maaseutuohjelma ENI ohjelma Kymenlaakson ympäristökasvatus strategia Maakuntaohjelman aikataulu 5

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Tämä ns. SOVA laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. SOVA lain tavoitteet SOVA lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. (SOVA laki 1 ). Viranomaisella on SOVA lain mukaan velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Maakuntaohjelma on tällainen SOVA lain mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma. Ympäristöarviointi Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan lain 8 11 :n mukaista suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisten järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisten tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä päätöksestä tiedottamista. (SOVA laki 2 kohta 3). Ympäristövaikutus Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan suunnitelman tai ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon c) monimuotoisuuteen; d) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan e) ja kulttuuriperintöön; f) luonnonvarojen hyödyntämiseen; g) a d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin; (SOVA laki 2 kohta 2) Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi on suhteessa maakuntaohjelman yleispiirteisyyteen. 6

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulut esitetään kootusti tämän asiakirjan liitteenä (Liite 1). Taulukkoa täydennetään arviointiprosessin edettäessä. Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus Maakuntaohjelman toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin Kymenlaakson alueelle. Kehittämistoiminta vaikuttaa mahdollisesti myös muihin Kymenlaaksoon naapurimaakuntiin, erityisesti Uudenmaan, Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan alueille. Logistiikan kehittämistoimenpiteet saattavat vaikuttaa laajalla alueella, mm. liikenneväylillä sekä satamien ja rajan vaikutuspiirissä. Maakuntaohjelman suunnittelualueena on Kymenlaakson maakunta ja valmisteltavan merialuesuunnittelun myötä myös talousvyöhyke. Kuva 2. Maakuntaohjelman suunnittelualue. Iitti liittyy Päijät Hämeen maakuntaan 1.1.2019. Merialuesuunnittelun myötä pohditaan myös talousvyöhykkeen kestävää hyödyntämistä. Vaikutusten arvioinnin organisointi Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi tapahtuu sisäisenä asiantuntija arviona. Asiantuntijatyöryhmät kuten esim. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta osallistuvat tarpeen mukaan arviointiprosessiin. Vaikutusten arviointi ja maakuntaohjelman laadinta toteutetaan rinnakkain ja vuorovaikutteisesti. Maakuntaohjelman laadintatyöstä vastaa kokonaisuudessaan Kymenlaakson Liiton aluekehitysjohtaja ja vaikutusten arvioinnista sekä ympäristöselostuksen laadinnasta Kymenlaakson Liiton ympäristösuunnittelija. Ympäristöselostuksen laadinnasta vastaava ympäristösuunnittelija osallistuu maakuntaohjelman laadintatyöhön. Yhteistyöskentelyn tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja nopeuttaa ympäristönäkökohtien sekä osallistujien mielipiteiden huomioon ottamista. 7

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Arvioinnissa käytetään yleisen ympäristötietolähteiden (kuten ympäristöhallinnon tiedot) lisäksi myös Liiton omia ympäristötietoja sekä maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavaan laatimistyöhön liittyviä tausta aineistoja. Arvioinnin tukena on myös Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Vaihtoehtojen tarkastelu Maakuntasuunnitelmassa on tarkasteltu Kymenlaakson tulevaa aluekehitystä ja kehityskuvioihin liittyviä skenaarioita. Tarkoitus on varautua suunnittelussa erilaisiin tulevaisuusvaihtoehtoihin. Työssä on tunnisteltu tärkeimmät trendit vuoteen 2030 Kymenlaakson kannalta, skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat. Skenaario ja visiotarkastelun pohjalta on laadittu maakuntaohjelman luonnos, jossa ei esitetä enää vaihtoehtoja. Luonnoksessa on kuitenkin huomioitu em. tarkastelun aikana saadut näkökohdat. Tavoitteena oli huomioida mahdollisimman kattavasti eri kehityskulkujen mahdollisuudet ja välttää kehittämistyössä niihin liittyvät kielteiset vaikutukset. Maakuntaohjelman arvioinnissa tarkastellaan em. syystä vain kaksi vaihtoehtoa: VE O: Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE 1 : Maakuntaohjelma toteutetaan kaikilta osin Oletukset ja epävarmuudet Kymenlaakson maakuntaohjelma on joustava suunnitelma. Tästä syystä oletetaan, että ohjelma ei ole altis toimintaympäristön pieniin muutoksiin. Tulevaisuuden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa, joten merkittävät toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisia. Epävarmuutta liittyy esimerkiksi Venäjän kehitykseen, maailman talouden kehitykseen vaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen. Toimintaympäristön muutoksiin liittyy yleisesti sekä mahdollisuuksia että uhkiakin. Em. näkökohdat on käsitelty maakuntaohjelman laadinnassa mm. visio ja skenaariotyön yhteydessä. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen ja joustava ohjelma, jossa epävarmuustekijät pyritään huomioimaan. Ohjelman oletetaan tarjoavan mahdollisuuksia reagoida muuttuneisiin tilanteisiin. 8

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus 1.3 Vuorovaikutuksen järjestäminen Kuulutukset Maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä, ohjelmaluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta sekä ohjelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Kymenlaakson Liiton päätösten ja käytännön mukaisesti ja SOVA lain edellyttämällä tavalla. Kuulutukset julkaistaan maakunnallisissa lehdissä (Kymen ja Kouvolan sanomat). Kuulutukseen liittyvät asiakirjat asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa sekä liiton internetsivuilla (www.kymenlaakso.fi ). Tiedottaminen Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouksista ja päätöksistä tiedotetaan liiton internetsivuilla. Liiton internetsivuilta löytyvät kokousten aikataulut sekä esityslistat ja pöytäkirjat. Yleisölle maakuntaohjelman laatimisen käynnistämisestä sekä hyväksymispäätöksestä tiedotetaan liiton internet sivuilla ja maakuntalehdissä sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook ja Twitter), uutiskirjeissä ja lehdistötiedottein. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen asetetaan nähtäville liiton virastoon ja internetsivuille. Lisäksi yleisöä tiedotetaan eri yleisötapahtumissa. Tieto maakuntaohjelman hyväksymisestä toimitetaan tiedoksi niille tahoille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu tai joilta on saatu lausunto. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen ja palautetaulukkoineen toimitetaan tiedoksi myös Suomen Ympäristökeskukselle sekä ao. ministeriöille. Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelu järjestettiin Kymenlaakson Liiton ja Kaakkois Suomen ELY keskuksen kesken ennen OAS:n nähtäville asettamista. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin osallistumisja arviointisuunnitelmaluonnosta. Maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin maakuntaohjelman laatimistyön suunnitteluvaiheessa (Kuulutus maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä sekä lehdistötiedote). Maakuntaohjelman OAS asetettiin nähtäville 6.2. 10.3.2017 välisenä aikana Kymenlaakson liiton virastossa ja se julkaistiin Kymenlaakson liiton Internet 9

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus sivuilla. OAS:sta saivat esittää mielipiteensä kaikki asiasta kiinnostuneet nähtävilläoloajan kuluessa. Maakuntaohjelman Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä maakuntaohjelman internetsivuilla (http://www.kymenlaakso.fi/aluekehitys/maakuntaohjelma/kymenlaaksoohjelma 2018 2021 ) Maakuntaohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus Yleisölle järjestetään mahdollisuus tutustua maakuntaohjelmaluonnokseen ja ympäristöselostukseen sekä esittää niistä mielipiteensä. Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan Kymenlaakson liiton virastossa sekä Internetsivuilla. Arvioitu nähtävilläoloaika on syksyllä 2017. Mielipide tai lausunto ohjelmasta on esitettävä kirjallisesti nähtävillä oloajan kuluessa. Maakuntaohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta pyydetään erikseen lausuntoja alueelliselta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselta sekä maakuntaohjelman laadinnan kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppanilta. Lausuntoja pyydetään mm. seuraavilta tahoilta: Kymenlaakson kaupungit ja kunnat Naapurimaakuntien liitot Maakunnassa toimivat keskeiset viranomaistahot Yhteisöiltä, joiden toimialaa ohjelmassa merkittävästi käsitellään Liikenteen ja teknisen huollon tahot, joiden toimialaa ohjelmassa merkittävästi käsitellään Keskeiset ympäristö ja luonnonvara alalla toimivat tahot Alueella toimivat tutkimus ja oppilaitokset Muut toimijat, joiden toimialaa ohjelmassa merkittävästi käsitellään sekä puolueiden piirijärjestöt Tiedotustilaisuudet yleisölle Yleisölle järjestetään tiedotustilaisuudet maakuntaohjelmaluonnoksesta sen nähtävillä olon aikana sekä Etelä että Pohjois Kymenlaaksossa. Yleisötilaisuudet pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan jonkin toisen yleisötapahtuman yhteydessä, jotta asia tavoittaisi mahdollisimman monta henkilöä. Lisäksi yleisölle tiedottamisessa hyödynnetään muita yleisötapahtumia, joissa Kymenlaakson Liitto on mukana, kuten Viranomaiset Manskilla tapahtumaa. Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedottamisessa aktiivisesti. Lisäksi palautetta voi antaa jatkuvasti prosessin aikana, suoraan Kymenlaakson Liiton aluesuunnittelun henkilöstölle puhelimitse, sähköpostitse sekä facebookin kautta. 10

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Asukaskysely Kymenlaakson Liitto kartoitti maakuntaohjelman valmisteluun liittyen asukkaiden mielipiteitä maakunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta kyselyllä, johon kerättiin vastauksia 3.4. 5.5.2017 välisenä aikana. Vastauksia saatiin 99 henkilöltä. Kyselyn yhteenveto ja tulosraportti ovat luettavissa maakuntaohjelman internetsivuilta. Kyselyn tulokset huomioitiin maakuntaohjelman sisällössä ja tuloksista tiedotettiin internetin, sosiaalisen median ja lehdistötiedotteen avulla. (http://www.kymenlaakso.fi/aluekehitys/maakuntaohjelma/ kymenlaakso ohjelma 2018 2021 ) Päättäjien osallistaminen Maakuntavaltuuston jäsenille järjestettiin maakuntaohjelman laatimiseen liittyvä valtuustoseminaari 19.5.2017. Seminaarissa käsiteltiin mm. toimintalinjoja ja toimenpidematriisia. Muiden sidosryhmien osallistaminen Muille osallisille sidosryhmille, esim. ympäristöpoliittiselle neuvottelukunnalle ja maakunnan yhteistyöryhmälle eli MYR:lle tiedotetaan maakuntaohjelman etenemisestä ja annetaan mahdollisuus osallistua maakuntaohjelman laadintaan em. ryhmien kokousten yhteydessä. MYR:lle ja sen sihteeristölle järjestettiin maakuntaohjelman laatimiseen liittyvä työpaja 6.4.2017. Työpajassa käsiteltiin erityisesti maakuntaohjelman visiota ja skenaarioita. Syksyllä 2017, kun maakuntaohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta on saatu palautteet, ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus viedään jälleen MYR:n käsittelyyn. Palautteen käsittely Maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen liittyvä palaute kootaan nähtävilläoloajan jälkeen palautetaulukkoon, joka liitetään ympäristöselostuksen liitteeksi. Taulukosta ilmenee, minkälaisia näkökohtia on esitetty ja miten ne ovat vaikuttaneet lopulliseen maakuntaohjelmaan. Päätökset Maakuntahallitus käsittelee maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta saadut mielipiteet ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen maakuntaohjelmaksi. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. 1.4 Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta kytketään Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmään (ECOREG). Maakuntaohjelman seurantaa varten on poimittu ECOREG seurantajärjestelmän indikaattoreiden joukosta maakuntaohjelman toteuttamisen 11

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus kannalta kolme keskeistä, erityisesti vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä kuvaavaa indikaattoria: 1.) Kymenlaakson ECOREG ympäristöindikaattorien (yht. 30 kpl) kehittyminen positiiviseen, neutraaliin tai negatiiviiseen suuntaan 2.) Teollisuuden ja energiantuotannon CO 2 päästöjen kehittyminen 3.) Uusiutuvan energian osuuden kehittyminen Ekotehokkuuden seurannan vuosittaiset tulokset ja siihen liittyvät tausta aineistot ovat luettavissa osoitteella http://www.aavistus.fi/ecoreg/ Kuva 3. Ekotehokkuusindikaattorien suunnan kehitys Kymenlaaksossa vuonna 2016 (musta nuoli). Lähde: ECOREG. 1.5 Kymenlaakson ympäristön nykytila Kymenlaakso on maan tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistunut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta on maakunnassa säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois Kymenlaakson järviluonto, Kymijoki, Etelä Kymenlaakson suot, merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta. Kymenlaaksossa sijaitsee kolme kansallispuistoa sekä Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Ne suojelevat erityisesti Kymenlaakson arvokasta saaristo, suo ja järviseudun erämaaluontoa. 12

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Teollinen toiminta on muuttanut huomattavasti Kymenlaakson ympäristöä. Kymenlaaksoon on keskittynyt runsaasti energiaa käyttävää teollisuutta, mikä nostaa alueen energiaintensiteetin maan keskiarvoa huomattavasti korkeammalle. Suurin osa (63,8 %) energiasta on kuitenkin tuotettu uusiutuvalla energialla. Vesistöjen tila Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta. Kymenlaakson pohjoisosassa sijaitsevat laajat järvialueet, jotka ovat valtakunnallisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella pääosin erinomaisessa kunnossa. Salpausselkien pohjoispuolella maankäyttö ja ihmistoiminta eivät ole olleet kovin intensiivisiä, mikä selittää veden laadun säilymistä. Salpausselkien eteläpuolella taas maankäyttö on paikoin intensiivisempää ja vesistöt muuttuneempia. Eteläpuolen joissa ja merialueella on yleisesti puutteita veden laadussa ja rehevöityminen on keskeinen ongelma. Suomenlahti on Itämeren rehevin merialue. Kymijoen ja sen suistojen pohjasedimenttien myrkkypitoisuudet ovat korkeita, ja sedimenttien tilaa tarkkaillaan jatkuvasti. Myös saastuneita maa alueita tulee lähivuosina kunnostaa monin paikoin. Kuva 4. PIntavesien ekologinen tila Kaakkois Suomessa. Lähde: Kaakkois Suomen ELY keskus. Ympäristöriskit ja luontoon kohdistuva kuormitus Kymenlaaksossa on erityisesti varauduttava mahdollisiin ympäristöriskeihin. Kymenlaakson taajamissa sijaitsee monia Seveso direktiiviin mukaisia kohteita, ''Suuronnettomuuden vaa 13

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus raa aiheuttavaa laitosta. Lisäksi sijainti EU:n ja Venäjän rajalla tuo mukanaan omat erityispiirteensä. Kuljetukset ja sitä kautta liikenteen päästöt ja onnettomuusriskit ovat yhä kasvussa. Itämeren kemikaali ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kasvava liikenne on myös keskeinen meluhaittoja aiheuttava tekijä. Myös yhdyskunnat sekä maa ja metsätalous kuormittavat ympäristöä. Ongelmaksi nousee mm. luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä vesistöjen rehevöityminen esim. Suomenlahdella. Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia. Fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja asutuksesta. Kaakkois Suomessa teollisuuden osuus ravinne ja muusta vesistökuormituksesta on muuta maata korkeampi runsaan metsäteollisuuden toiminnan vuoksi. Tämä näkyy fosforin ja typen pistekuormituksissa. Muun teollisuuden osuus kuormituksesta on hyvin pieni. Typen ja fosforin hajakuormituksesta suurimman osan aiheuttaa puolestaan peltoviljely. Itämeren tila on viime vuosina hieman parantunut, mikä johtuu Pietarin vedenpuhdistamon käytönotosta. Myös Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella jätevedenpuhdistusta on keskitetty tehokkaasti. Toiminnassa on kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa Kouvolan Mäkikylässä ja Sippolassa sekä Kotkan Mussalossa. Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen on edennyt ja etenee jatkossa pääasiassa vapaaehtoisin keinoin (esim. METSO ohjelma). Päämääränä on Kymenlaakson luontotyyppien ja lajien suojelutason säilyminen suotuisana sekä maisemien ja luonnonmuodostumien suojeleminen. Tärkeimpiä suojelukohteita ovat itäisen Suomenlahden, Valkmusan ja Repoveden kansallispuistot, rannikon lintuvedet sekä Kymijoki. Vedenalaisen luonnon ja geologisen monimuotoisuuden inventointityö jatkuu ja arvokohteita on osoitettu maakuntakaavassa. Arvokkaita vedenalaisia muodostumia ovat varsinkin merkittävät laajat vedenalaiset harjujaksot, hiekkasärkät ja harjusaarten vedenalaiset jatkeet, jotka ovat myös luontodirektiivissä määritelty arvokkaiksi vedenalaisiksi luontotyypeiksi. Suojelualueiden lisäksi on tärkeää ylläpitää monimuotoista ja ekologisesti rikasta luontoa suojelualueiden ulkopuolella, esimerkiksi talousmetsissä, lähivirkistysalueilla ja kulttuuriympäristössä. Merialuesuunnittelu Merialuesuunnittelusta säännellään maankäyttö ja rakennuslaissa. Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta. Suunnittelun avulla halutaan edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, meriympäristön hyvän tilan saavuttamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tarkasteltavina käyttömuotoina ovat erityisesti energia alat, kalastus ja vesiviljely, meriliikenne, virkistyskäyttö, matkailu sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Tärkeää on kiinnittää huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja veden vuorovaikutukseen. Merialuesuunnitelmat laaditaan maakunnan liittojen yhteistyönä vuoteen 2021 mennessä. Kymenlaakson liitto laatii suunnitelman yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. 14

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Liikenteen ja teollisuuden haittavaikutukset Liikenne ja teollisuustoiminta aiheuttavat ilma, haju ja meluhaittoja, joille kymenlaaksolaiset voivat altistua. Ilmanlaatu on parantunut melko tasaisesti seurantajaksolla, joka käsittää vuodet 2000 2015. Esimerkiksi vuonna 2000 sallitun PM10 raja arvon ylityspäiviä on ollut 7 ja vuonna 2015 4,2 (kuva 5). Myös haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat laskeneet samalla tarkasteluvälillä. Esimerkiksi vuonna 2015 sallittu raja arvo ei ylittynyt kertaakaan (kuva 6). Näin ollen hajuhaitat ovat vähentyneet ilmanlaadun parantumisen rinnalla. Teollisuuden ja energian tuottamissa rikkidioksidi eli SO 2 päästöissä on havaittavissa merkittävää laskua vuosien 1990 2016 välillä (kuva 7). Kuva 5. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät PM10 osalta Kymenlaaksossa vuosien 2000 ja 2015 välillä. Lähde: ECOREG 15

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Kuva 6. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät TRS:n osalta Kymenlaaksossa vuosien 2000 ja 2015 välillä. Lähde: ECOREG. Kuva 7. Teollisuuden ja energiatuotannon rikkidioksidipäästöjen kehitys Kymenlaaksossa vuosien 1990 ja 2016 välillä.lähde: ECOREG. 16

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Suurin melulähde Kymenlaaksossa on liikenne. Päiväaikaan melua aiheuttaa tieliikenne ja yöaikaan rautatieliikenne. Teollisuuden aiheuttama meluhaitta on näitä merkittävästi pienempää. Lisääntyvä valosaaste vaikuttaa monin paikoin kielteisesti ympäristöön. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulee varautua: Kymenlaakson rannikolla ja Kymijoen rannoilla on mm. tulva arkoja teollisuus ja asuinalueita. Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri ilmiöitä kuten pitkiä helle ja kuivuusjaksoja sekä rankkasateita ja tulvia. Lisääntyvä syyssadanta lisää eroosion ja ravinnehuuhtoumien riskiä. Talviaikaan sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä. Myös yksittäisiä kovia, yhteiskunnan toimintaa järkyttäviä lumipyryjä esiintyy. Etelä Suomessa lumipeiteaika lyhenee. Lunta on tulevaisuudessa talvella vain ajoittain samaan tapaan, kuin nykyään marraskuussa. Talvella sademäärät lisääntyvät 10 40 % ja kesällä 0 20 %. Lämpötilat kohoavat talvella 3 9 astetta ja kesällä 1 9 astetta. Ilman hiilidioksidipitoisuus nousee eri skenaarioiden mukaan nykyisestä noin 400 ppm:sta tasolle 550 900 ppm vuosisadan loppuun mennessä. Sen on todettu kiihdyttävän monien puulajien kasvua. Metsien puustoon sitoutuvan hiilen määrän ennustetaan kasvavan ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden muutokset muokkaavat ekosysteemejä. Ne vaikuttavat eliöiden elinympäristön laatuun ja sitä kautta esimerkiksi lajien esiintymisalueisiin, esiintymissuhteisiin ja elinkierron vuosittaiseen rytmiin. Muutokset koskevat luonnonympäristöjä ja eri maankäyttömuotoja kuten maanviljelyä, asutusta sekä metsä ja kalataloutta. Kasvukauden pidentyminen voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia, mutta suosia samalla kasvitautien ja tuholaisten ja eläintautien leviämistä. Kymijoen vesistöalueen pienissä latvajärvissä tulvat ovat lumen sulamisesta aiheutuvia ja niiden on ennakoitu pahentuvan. Joen alaosissa riskien on arvioitu kohdistuvan ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Harvinaisessa tulvatilanteessa riskikohteeksi on määritelty Kouvolan Inkeroisten alue ja Kotkan asuinalueet itähaaran varrella. Suurteollisuuden, lähinnä metsäteollisuuden, merkitys biopolttoaineiden käyttäjänä on suuri. Metsäteollisuuden tuotanto vaikuttaa suoraan Kymenlaakson ja Suomen bioenergian käytön tilastoihin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Lähes 65 % maakunnan teollisuuden ja energiatuotannon polttoaineista on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tältä osin on edistetty jo nyt merkittävästi kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden toteuttamista. Jätehuolto Teollisuuden jätevolyymit ovat Kymenlaaksossa varsin suuret. Yksityistalouksissa syntyvä jätemäärä on teollisuuden ja maatalouden jätevolyymeihin verrattuna pieni, mutta silti merkittävä. Läjitysmäärä kuvastaa kaatopaikalle sijoitettavien asumisperäisten yhdyskuntajätteiden kokonaismäärää, joka on jaettu alueen asukasmäärällä. Läjitysmäärän kehitys on ollut laskusuunnassa jo pitkän aikaa (kuva 8). Sitä on edesauttanut vuonna 2009 käyttöönotettu Kotkan Energia Oy:n Korkeakosken Hyötyvoimala. 17

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Kuva 8. Läjitysmäärät Kymenlaaksossa vuosien 2000 ja 2014 välillä. Lähde: Kymenlaakson Jäte Oy, VAHTI. Kymenlaaksossa bio ja jäte energian hyödyntäminen on valtakunnallisesti korkealla tasolla. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan siten, että raaka aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Esimerkiksi Keltakankaan jätteenkäsittelykeskusta (Ekopark) on kehitetty kestävän kehityksen periaatteisiin rakentuvana alueena, josta tavoitellaan modernia jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen sekä kiertotalouden keskusta. Kotkassa toimii uusi jätteenpolttolaitos. Niin kutsutun hyötyvoimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalousjäte, jota kerätään ainakin Itä Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät Hämeen ja Mikkelin alueelta. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Kymenlaakson vedenhankinta on keskittynyt Salpausselkä I:n alueelle. Yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamiseksi pohjavesivarojen hyödyntämisessä siirrytään asteittain II Salpausselälle. Kuntien vedenjakelu ja viemäriverkostoja on yhdistetty toimintavarmuuden lisäämiseksi. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin on toteutettu mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolle johdetaan suurin osa Etelä Kymenlaakson jätevesistä. Kymijokivarresta ja rannikkoalueelta on em. syistä poistunut monta purkupaikkaa. Kouvolassa toimii Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos, joka tuottaa vuosittain biokaasua noin 14 000 MWh puhdistamolietteestä sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä. Kaikki Kouvolan alueen jätevesilietteet ja biojätteet käsitellään tässä laitoksessa, joka on mitoitettu käsittelemään myös eteläisessä Kymenlaaksossa syntyvät biojätteet. Virolahdella on myös biokaasulaitos, jonka raaka aineena käytetään Kymenlaaksosta saatavaa teollisuuden sivuvirtoina syntyvää biojätettä sekä kauppojen ja keskuskeittiöiden biojätettä. Vuosituotanto on noin 15 20 GWh. Maaperä ja rakennettu ympäristö Kaakkois Suomen graniittiset kivilajit ovat luontaisesti uraanipitoisia ja yksi uraanin hajoamistuotteista on radioaktiivinen radon. Kymenlaaksossa rapakivialueilla maaperässä on runsaasti myös fluoridia ja pohjaveden fluoridipitoisuus on epätavallisen korkea. 18

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Kymenlaaksolla on rikas rakennetun ympäristön perintö. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja kartanoista mainittakoon Pyhtään keskiaikainen kirkko sekä maakunnan lukuisat kartanot kuten Summan ja Anjalan kartanot. Kymenlaakson kulttuuriympäristössä näkyy monin paikoin maankunnan merkitys Ruotsin ja Venäjän välisessä rajankäynnissä. Rannikon kalastajakylät ovat sen sijaan hyviä esimerkkejä kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä Itäisellä Suomenlahdella. Sahat ja paperitehtaat ja muut teollisuusrakennukset ja yhdyskunnat kuvastavat teollisuuden vaurautta ja vaikutusta. Monet teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisesti kansainvälisestikin arvostettuja. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä kokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Maakuntaohjelman kannalta merkittävät tiedot Kymenlaakson ympäristön tilasta saadaan mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta (www.ymparisto.fi) sekä Kaakkois Suomen ennakointi portaalista (www.aavistus.fi). Rakennetun ympäristön ja arvokkaiden maisema alueiden osalta tiedot saadaan mm. museoviraston nettisivuilta osoitteesta www.rky.fi. ECOREG hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2016 ja kevään 2017 aikana yhdestoista vuosipäivitys Kymenlaakson ja Etelä Karjalan maakuntia koskevana. Ekotehokkuuskehitys on jatkunut Kymenlaaksossa myönteisesti: Ympäristöindikaattoreista 70 % kehittyi positiivisesti. Sosiaaliskulttuuristen indikaattoreiden kehitysluvut olivat kääntyneet laskuun luvun ollessa 45 %. (www.aavistus.fi > ECOREG). 2. Arviointiosa 2.1 Ympäristönäkökohtien huomioiminen maakuntaohjelman eri osissa Ympäristönäkökohdat on huomioitu Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018 2021 kaikissa osissa (taulukko 1). Taulukko 1. Keskeisten ympäristönäkökohtien huomioiminen Kymenlaakso ohjelman eri osissa: Ohjelman osa Viittaus ympäristökysymyksiin Johdanto ja maakuntasuunnitelma osio Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntasuunnitelma osiossa viitataan tulevaisuustarkasteluun. Tarkastelussa on monipuolisesti käsitelty ympäristöhaasteita kuten ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristöhaasteet on tulkittu myös aluekehityksen mahdollisuutena (esimerkiksi biotalouden mahdollisuudet). 19

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Kymenlaakso tänään Tulevaisuuden näkymät Kymenlaakson luontoympäristöä kuvataan ja metsäteollisuuden merkitystä tuodaan esiin. Ekotehokkuuden nykytilaa ja uusiutuvan energian osuutta kuvataan ja ekotehokkuuden parantamisen tärkeyttä korostetaan. Maakunnan kehittymisen tunnusluvuissa on mukana vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Tärkeiksi trendeiksi mainitaan: Biotalouden ja clean techin tuotteiden kysynnän kasvu Energiajärjestelmän muutospaineiden lisääntyminen Ympäristönäkökohdat on käsitelty laajasti skenaarioiden laadintatyössä. Kymenlaakson strategia 2040 Ekotehokkuus asetetaan visiossa kehittämisen päämääräksi: Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin ja liiketoimintaympäristö. Strategisissa valinnoissa korostuvat mm. asuinympäristön laatu ja puhtaus sekä biotalous. Kymenlaakson aluerakenne 2040 Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Aluerakenteessa korostetaan kestävää liikennejärjestelmää ja kestävää liikkumista, luonnon arvokohteiden ja luonnon moninaiskäytön turvaamista ja kehittämistä sini viherverkostolla, merialueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä kestävän ja toimivan biotalouden edellytysten edistämistä. Sininen kasvu ja merialuesuunnittelu Tavoitteena on edistää Kymenlaakson edustan merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialueen ja rannikkovyöhykkeen sini viherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena ja luonto ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana. Maakuntaohjelma 2018 2021 osio Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Läpileikkaavat teemat Kaikissa skenaariovaihtoehdoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat. Yksi ohjelman kahdesta läpileikkaavasta teemasta on kestävä kehitys. Läpileikkaavien teemojen osalta linjataan, että niiden tavoitteet on huomioitava maakuntaohjelman toteuttamista edistävissä toimenpiteissä. Samalla linjataan, että kestävään kehitykseen on pyrittävä kaikessa kehittämisessä ja että kansainvälinen yhteistyö on arvokas ja käyttökelpoinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita on linjattu Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa. Keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Kestävän kehityksen osalta mainitaan kestävän biotalouden sekä 20

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Sinisen kasvun edistäminen. Haasteiksi on tunnistettu metsien kestävään käyttöön liittyvät haasteet sekä Itämereen liittyvät ympäristöhaasteet ja onnettomuusriskit. Toimintalinjat Toimintalinja 1: Liiketoimintaympäristö Toimintalinja 2: Asuinympäristö Toimintalinja 3: Innovaatioympäristö Toimintalinja 4: Liikenneyhteydet Liiketoimintaympäristö toimintalinjassa painotetaan Kymenlaakson vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä huolehtimista ja uudentyyppisen liiketoiminnan kehittämistä sekä bioenergian käytön lisäämistä. Maakunta tähtää kansainvälisesti merkittävän bioklusterin aikaansaamiseen. Maaseudun roolia lähiruuan tuotannossa ja luontomatkailussa korostetaan. Esimerkkejä toimenpiteistä: biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittäminen puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittäminen Asuinympäristö toimintalinjassa painotetaan kestävää aluerakennetta ja Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden kehittämistä. Toimintalinjassa korostuvat ekotehokas yhdyskuntarakenne sekä kestävä liikennejärjestelmä. Myös monipuolisen luonnon hyödyntäminen erityisesti virkistyksessä ja matkailussa korostuu. Esimerkkejä toimenpiteistä: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kymijoen virkistys ja matkailukäytön kehittäminen luonnon moninaiskäytön edellytysten luominen Innovaatioympäristö toimintalinjassa korostuvat mm. biotalouden tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan sekä osaamisen kansainväliseen kilpailukykyyn panostaminen ja kestävän kasvun aikaansaaminen. Liikenneyhteydet toimintalinjassa korostetaan arjen liikkumisen ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön edistämistä sekä liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämistä. Painopisteet/toimenpidematriisi Vetovoimainen Kymenlaakso Biotalous Viittaus ympäristökysymyksiin Luontomatkailun kehittäminen, virkistystoiminnan kehittäminen, joukkoliikenteen käytön edistäminen, arjen kestävien liikkumismuotojen edistäminen Metsäalan toimintaedellytysen uudistaminen, biotalouden edistäminen, kiertotalouden edistäminen, uusiutuvan energiankäytön edistäminen, vähähiilisen rakentamisen tukeminen, biotalous ja energia alan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, metsätieverkoston kunnostus ja hoito 21

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Digitaalisuus Logistiikka Nopeat tietoliikenneyhteydet, älykkäiden digitaalisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen esim. liikennejärjestelmässä Merialueen potentiaalin hyödyntäminen kestävä kehitys huomioiden 2.2 Maakuntaohjelman vaikutukset eri osa alueisiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Kymenlaakson maakuntaohjelmassa kuvataan ja käsitellään aluerakenteen nykytilaa sekä kehittämisen päätavoitteita. Kymenlaakson aluerakenne 2040, Toimintalinja 2, Asuinympäristö, Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet sekä poikkileikkaava teema Kestävä kehitys ovat kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisessä asemassa. Maakuntaohjelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat sopusoinnussa laajempien ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tähtäävien tavoitteiden, kuten valmisteilla olevan Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteiden, Kymenlaakson Liikennejärjestelmästrategian sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ilmasto ja energiatavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueidenkäytöllisiä mahdollisuuksia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman keinoin. Kaavassa on riittävästi osoitettu maakuntaohjelman edellyttämiä aluetarpeita yhdyskuntarakenteen kannalta sopivilla paikoilla. Maakuntakaavan aluevarauksiin liittyy suunnittelumääräyksiä ja muita ohjauskeinoja, joiden tarkoitus on ehkäistä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelma luo edellytyksiä ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen ja kestävän luonnon moninaiskäytön kehittämiselle, eivätkä sen yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön liittyvät tavoitteet ole ristiriidassa vastaavien maakunnallisten ja kansallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelmalla on siis myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön mm. yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja luonnon moninaiskäytön tukemisen myötä. Kymenlaakson aluerakenne 2040 tavoitteena on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Kymenlaakson aluerakenne 2040 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen hyödyntämistä. Toimintalinjassa 2 Asuinympäristö linjataan, että kestävän aluerakenteen tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Eheä yhdyskuntarakenne tukee samalla kestävää liikennejärjestelmää. Tavoitteena on myös laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin ja toimintaympäristön kehittäminen, jonka lähtökohtana on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen. Toimenpiteinä esitetään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, rannikko meri vuorovaikutuksen kehittä 22

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus mistä, kaupunki maaseutu vuorovaikutuksen kehittämistä, Kymijoen virkistys ja matkailukäytön kehittämistä sekä luonnon moninaiskäytön edellytysten luomista. Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet ja järjestelmät todetaan, että toiminnallisten alueiden, kasvuvyöhykkeiden ja kehityskäytäväverkoston kehittämisen perustan luo fyysinen saavutettavuus. Fyysistä saavutettavuutta voidaan parantaa infrastruktuuria kehittämällä, mutta myös uusia, jo olemassa olevaa infrastruktuuria nykyistä paremmin hyödyntäviä liikkumispalveluja kehittämällä. Toimintalinjalla on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys tavoitteena on mm. ekotehokkuuden lisääminen. Ekotehokkuus tarkoittaa yhdyskuntarakenteen osalta eheyttä. Vaikutukset liikenteeseen Kymenlaakson maakuntaohjelmassa kuvataan ja käsitellään liikennejärjestelmän nykytilaa sekä kehittämisen päätavoitteita. Kymenlaakson aluerakenne 2040, Toimintalinja 2 Asuinympäristö, Toimintalinja 4, Liikenneyhteydet sekä poikkileikkaava teema Kestävä kehitys ovat kestävän liikennejärjestelmän kannalta keskeisessä asemassa. Maakuntaohjelman eheään yhdyskuntarakenteeseen ja kestävään liikennejärjestelmään liittyvät tavoitteet vähentävät liikenteestä aiheutuvia päästöjä ja muita haittoja mm. matkojen lyhentymisen, joukkoliikenteen kehittämisen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisen myötä. Jos talous kehittyy myönteiseen suuntaan, liikennemäärät kasvavat todennäköisesti riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelmaa tai ei. Tähän vaikuttaa mm. Venäjän talouskehitys. Maakuntaohjelman toteuttaminen on yksi mutta ei ainoa syy liikenteen kasvulle ja ohjelman suhteellinen osuus liikenteen kasvun aiheuttajana on vaikeasti arvioittavissa. Liikennemäärien kasvu lisää luonnollisesti myös liikenteen haitallisia vaikutuksia esim. päästöjen kasvun myötä. Meriliikenteen kasvu lisää kemikaali ja öljyonnettomuuden riskejä koko rannikkoalueella. Suuronnettomuuden vaikutukset luontoon, ihmisiin ja elinkeinoelämälle olisivat erittäin vakavia ja pitkäaikaisia. Liikennehaitat (mm. melu ja tärinähaitat, onnettomuusriskin kasvu sekä päästöt) vaikuttavat merkittävästi myös asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on keskeinen haaste, jos maakuntaohjelman asuinviihtyisyyteen ja ympäristön puhtauteen ja laatuun liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Maakuntaohjelma voi siis sekä vähentää että lisätä liikennettä ja ohjelmalla voi olla näin ollen sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia liikenteen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2040 tavoitteena oleva eheä yhdyskuntarakenne antaa hyvät toimintaedellytykset kestävälle liikennejärjestelmälle ja parantaa maakunnan ekotehokkuutta. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta kestävälle kaupunki ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 23

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Ekotehokkuus liikenteessä merkitsee kestävää liikennejärjestelmää. Toimintalinja 2 Asuinympäristö tavoitteena on mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Ekotehokas yhdyskuntarakenne tukee kestävää liikennejärjestelmää.. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat asumisen ja yrittämisen kaikkialla maakunnassa. Nopeat tietoliikenneyhteydet myös mahdollistavat etätyön, joka voi vähentää työmatkaliikenteen haitallisia vaikutuksia. Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet tavoitteissa nousevat esiin TENT T verkoston toteuttaminen, kestävä liikennejärjestelmä sekä arjen sujuva liikkuminen. Kymenlaakson tärkeimmät väylät ovat osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Network Transport, TEN T). TEN T verkon tavoitteena on kestävämpi EU:n liikennejärjestelmä. Verkosto kattaa kaikki kuljetusmuodot, merten moottoritiet ja älykkään liikenteen. TEN T verkon osista E18 tie on valmistumassa moottoritieksi Vaalimaalle saakka. Kymenlaakson edun mukaista on tukea TEN T yhteyksien laajentamista pohjoiseen (Arktisen alueen mahdollisuudet) ja TEN T verkon yhteensopivuutta kolmansien maiden verkkoihin, joka Kymenlaakson osalta tarkoittaa Venäjälle ja sitä kautta Aasiaan suuntautuvan liikenteen huomioimista. Lisääntyvä tavarakuljetusten määrä lisää liikenteen määrää maanteillä, rautateillä ja meriväylillä. Vaikka satamien rautatiekuljetusten osuus on merkittävä ja yhteydet ovat toimivia, saattaa maantieliikenteen osuus tavarakuljetuksista kasvaa. On todennäköistä, että erityisesti raskaan liikenteen määrä kasvaa entisestään. Ongelmallista on myös se, että vaarallisten aineiden osuus kuljetuksista on merkittävä ja riskikuljetusten määrä todennäköisesti kasvaa. Liikenteen vaikutukset nousevat tästä syystä tärkeäksi ympäristöhaasteeksi maakuntaohjelman toteuttamisessa. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on parantunut kuitenkin merkittävästi E18 moottoritien valmistumisen seurauksena. Kymenlaakso ohjelman tavoitteisiin kuuluu logistiikkatoimintojen ja sujuvan liikennejärjestelmän kehittäminen. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen lieventää liikenteen ympäristöhaittoja ja lisää merkittävästi myös liikenneturvallisuutta päivittäisessä lähiliikkumisessa. Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon Sekä Kymenlaakson maakuntaohjelman visio että kaikki maakuntaohjelman neljä toimintalinjaa 1 Liiketoimintaympäristö, 2 Asuin ja kulttuuriympäristö, 3 Osaamis ja kulttuuriympäristö ja 4 Liikenneyhteydet sekä myös poikkileikkaava teema Kestävä kehitys vaikuttavat energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Maakuntaohjelmassa erityisesti esiin nousevat biotalous ja vähähiilisyys edistävät niin maakunnallisia, kansallisia kuin kansainvälisiä ilmasto ja energiatavoitteita ja vähentävät siis energiankulutusta ja päästöjä. Ilmastonmuutokseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrate 24

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus giassa. Kymenlaakson maakuntaohjelmassa korostetaan, että Kymenlaakson kehittämistyössä tulee edistää em. strategioiden tavoitteiden toteuttamista. Maakuntaohjelmassa avainasemassa ovat luonnonvarojen uudet käyttömahdollisuudet. Bioenergian käytön lisääminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ristiriitoja voi syntyä luonnonvarojen sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Maakunnan energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet voimakkaasti 1990 luvun alusta lähtien johtuen teollisuuden rakennemuutoksesta sekä kasvaneesta uusiutuvien energialähteiden käytöstä, ja kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Maakuntaohjelman toteuttaminen vähentää omalta osaltaan edelleen maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta, mikä parantaa samalla myös ilmanlaatua. Maakunnan kehittämisen tavoitteeksi eli visioksi vuoteen 2040 asetetaan ekotehokkuuden kehittäminen. Ekotehokas toiminta tuottaa enemmän arvoa vähemmillä kielteisillä vaikutuksilla ja vaikuttaa myönteisesti energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Myös poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Tällä tavoitteella on energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Toimintalinja 1 Liiketoimintaympäristö tavoitteena on mm. Kymenlaakson vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä huolehtiminen ja uudentyyppisen liiketoiminnan kehittäminen. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää bioenergian käytön lisäämistä. Maakunta tähtääkin kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, jossa erityisesti pakkausteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli. Kymenlaakson kompaktista koosta johtuen biotalousklusterin kehittäminen koskettaa koko maakuntaa, niin kaupunki kuin maaseutualueita yhtä lailla. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen vähentää energiankulutusta sekä päästöjä. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja yhdisteet, bioenergia) kehittämistä ja kaupallistamista, älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistä sekä puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämistä. Maaseudun rooli korostuu erityisesti lähiruoan tuotannossa ja luontomatkailussa, joissa on paljon kehittämispotentiaalia. Toimintalinja 2 Asuin ja kulttuuriympäristö tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Eheä yhdyskuntarakenne tukee samalla kestävää liikennejärjestelmää, mikä puolestaan vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Toimintalinja 3 Osaamis ja innovaatioympäristö tavoitteena on mm. tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan panostaminen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation = RIS3) kärkien mukaisesti, jotka ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Biotalouden tukeminen vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja tätä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. 25

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet tavoitteena on mm. Kymenlaakson tärkeimmät väylät ovat osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Network Transport, TEN T). TEN T verkon tavoitteena on kestävämpi EU:n liikennejärjestelmä. Verkosto kattaa kaikki kuljetusmuodot, merten moottoritiet ja älykkään liikenteen. TEN T verkon osista E18 tie on valmistumassa moottoritieksi Vaalimaalle saakka. Kymenlaakson edun mukaista on tukea TEN T yhteyksien laajentamista pohjoiseen (Arktisen alueen mahdollisuudet) ja TEN T verkon yhteensopivuutta kolmansien maiden verkkoihin, joka Kymenlaakson osalta tarkoittaa Venäjälle ja sitä kautta Aasiaan suuntautuvan liikenteen huomioimista. Arjen liikkumisessa on tavoittteena kiinnittää huomiota arjen liikkumisessa turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Ympäristöhaittaa aiheuttavat kasvavan liikenteen päästöt, jotka liittyvät yleiseen kehitykseen sekä kasvaviin logistiikkatoimintoihin. Ongelma on, että toimiva logistiikkajärjestelmä voi olla kokonaisuudessa erittäin ekotehokas, mutta se voi samalla aiheuttaa paikallisesti merkittäviä ympäristöhaittoja. Jos tavaroita kuljetetaan esimerkiksi meriteitse ekotehokkaasti Kymenlaakson satamiin ja sieltä rekka autoilla Pietariin, kohdistuu valtaosa kuljetusketjun ympäristöhaitoista juuri Kymenlaakson alueelle. Toimintalinjan arjen liikkumiseen liittyvät tavoitteet vähentävät toteutuessaan ympäristöhaittoja. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon Maakuntaohjelman visiossa vuoteen 2040 tähdätään elinvoimaiseen ja ekotehokkaaseen asuin ja liiketoimintaympäristöön. Ekotehokas liiketoimintaympäristö merkitsee, että esim. vähemmällä materiaalinkulutuksella saadaan tuotettua enemmän hyödykkeitä. Keskeisin kulutukseen ja tuotantoon liittyvä toimintalinja on 1 Liiketoimintaympäristö. Myös Toimintalinjalla 3 Osaamis ja innovaatioympäristö voi olla vaikutuksia kulutukseen ja tuotantoon. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa kilpailukyvyn ja talouskasvun perustekijöinä ovat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, nopea teknologinen kehitys sekä toimiva palveluinfrastruktuuri. Tämä tarjoaa työkaluja myös kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi (ekotehokkuuden kehittäminen). Maakuntaohjelma tähtää talouskasvuun. Käytettävissä olevan tulon lisääntyessä asukasta kohti on myös todennäköistä, että kulutus lisääntyy. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon ovat selvästi myönteisiä. Kehityksen kääntöpuoli on mahdollisesti kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, jätekuorma, energiankulutus yms. Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen vähentää lisääntyneen kulutuksen ja tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia. Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Toimintalinja 1 Liiketoimintaympäristö tavoitteena on luoda maakuntaan uutta liiketoimintaa sekä olemassa oleviin yrityksiin että luomalla edellytyksiä uusien yrityksien syntymiselle. Erityisen tärkeää on kasvuyritysten määrän lisääntyminen ja kan 26

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus sainvälisillä markkinoilla menestyvien yritysten määrän kasvu. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi ulkomaisten yritysten sijoittumista, innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kymenlaaksoon, pk yritysten kansainvälistymistä ja kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta. Toimintalinja 1 toteutuminen voi kasvattaa kulutusta ja tuotantoa. Toimintalinja 3 Osaamis ja innovaatioympäristö tavoitteena on aikaansaada vetovoimainen, toimiva innovaatioekosysteemi, joka houkuttelee maakuntaan ulkopuolista huippuosaamista, yksilöitä ja yrityksiä, antaa kaikille alueen toimijoille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa innovointi ja uudistamisprosesseihin ja ennakkoluulottomasti törmäyttää eri toimijoita ja ideoita strategiakärjille perustetuilla innovaatioalustoilla sekä toteuttaa kokeilukulttuuria uusien tuote ja palveluinnovaatioiden ja hankekokeilujen muodossa. Menestyksellinen osaamisen ja innovaatiotoimintojen kehitys voisi kasvattaa tuotantoa merkittävästi, mutta kehityksen voimakkuus ja suunta ovat vaikeasti arvioitavissa. Panostukset osaamisen tason kehittämiseen ja innovaatioihin voivat vaikuttaa vasta vuosien kuluttua. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Maakuntaohjelman toteuttaminen vaikuttaa vain välillisesti maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Ohjelmassa ei esitetä toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat välittömästi ja kielteisesti maisemaan tai kulttuuriympäristöön. Toimintalinjalla 2 Asuin ja kulttuuriympäristö on jonkin verran vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kuttuuriperintöön. Logistiikan ja myös matkailun kehittämistoimet voivat välillisesti vaikuttaa maisemakuvaan. Haitat kohdistuvat esim. satamiin ja liikenneympäristöihin ja logistiikkakeskuksiin sekä uusiin matkailukeskittymiin (esim. Vaalimaan raja aseman vaikutusalueella). Luonnon ja maisenarvojen vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen asetetaan kuitenkin tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi ja kehittämistyön reunaehdoksi. Maakuntaohjelmassa viitataan vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttöön. Erityisesti vanhat metsäteollisuuden teollisuusympäristöt ovat usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilyttämiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehittämistyön kielteiset vaikutukset maisemaan koskevat lähinnä suurhankkeita, kuten logistiikkahankkeita (esim. liikennehankkeet). Vaikutukset ovat välillisiä, koska konkreettisia hankkeita ei esitetä maakuntaohjelmassa. Merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset tutkitaan mm. YVA menettelyjen yhteydessä. Maakuntaohjelman Toimintalinjan 2 sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen voi vaikuttaa maisema ja kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperinnön säilymiseen myönteisesti. Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Kestävän kehityksen mukaan toimittaessa on kiinnitettävä huomiota myös kulttuuriperinnön säilymiseen. Toimintalinjan 2 Asuin ja kulttuuriympäristö tavoitteissa linjataan, että panostamalla asuinympäristön laatuun, puhtauteen ja viihtyisyyteen saadaan alueesta tehtyä mielenkiintoinen ja houkutteleva tulevaisuuden osaajille. Kestävän alueraken 27

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus teen tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Maakuntaohjelmassa linjataan, että maakunnan asuinympäristön vetovoimaisuutta tulee parantaa tukeutumalla alueiden omaleimaisuuteen ja vahvuuksiin. Kymenlaakson monipuolista luontoa sekä alueen historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään ohjelman tavoitteiden mukaisesti aiempaa määrätietoisemmin. Kymijoki on alueen vetovoiman valtasuoni, jonka virkistys ja matkailupotentiaali tulee hyödyntää tehokkaasti ja kestävästi. Alueen teollisuushistoria on pitkä ja vanhoille teollisuusalueille on mahdollista löytää uutta toimintaa. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi kaupunkiympäristöjen vetovoimaisuutta sekä kaupunki maaseutu vuorovaikutuksen kehittämistä. Toimivat viher, virkistys ja ulkoilu sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt palvelevat paitsi asukkaita, myös matkailijoita ja parantavat Kymenlaakson imagoa viihtyisänä ja houkuttelevana asuin ja toimintaympäristönä. Aluerakenteen osalta maakuntaohjelman tavoitteena on mm. edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä. Keskusta alueet tiivistyvät, erot taajamaympäristöjen ja niitä ympäröivien viher sekä maa ja metsätalousvaltaisten alueiden välillä mahdollisesti korostuvat. Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin Luonnonoloihin ja varoihin vaikuttavat kaikki toimintalinjat sekä maakuntaohjelman visio ja poikkileikkaavat teemat. Ekotehokkuuden kehittäminen on nostettu maakunnan visiossa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. Ekotehokkuuden lisääminen vaikuttaa välillisesti myös luonnonoloihin ja luonnonvaroihin myönteisesti. Tehokas materiaalien ja energian käyttö lieventää ympäristöpaineita. Biotalouden osaamisen kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden osaaminen ja tuotanto sekä ympäristöosaamisen kehittäminen luovat mahdollisuuksia ympäristön tilan parantamiseksi. Ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa. Tämä vaikuttaa luonnonoloihin ja varoihin myönteisesti. Ristiriitoja voi syntyä biotalouden edistämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Arvoalueet mahdollisesti pirstoutuvat entisestään. Liikenteen päästöt todennäköisesti kasvavat ja päästöt vaikuttavat elinympäristöihin kielteisesti. Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suoraan kielteisesti maakunnan luontoarvoihin tai esim. Natura 2000 alueiden luontoarvoihin. Maakuntaohjelmassa esitetään sen sijaan lukuisia toimenpiteitä ehkäistä kielteisiä vaikutuksia luonnonoloihin ja luonnonvaroihin ja parantaa ympäristön tilaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonolosuhteisiin merkittävästi. Em. syystä kiinnitetään maakuntaohjelmassa huomiota ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön. Maakuntaohjelman toteuttaminen tehostaa luonnonvarojen käyttöä. Biotaloustavoitteissa on kuitenkin riskinä luonnon moninaiskäytön mahdollisuuksien heikentyminen. Liikennemäärien kasvaessa liikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus kasvaa. 28

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Ekotehokkuus ja vähähiilinen talous vähentävät luonnonvarojen kulutusta. Toimintalinjassa 1 Liiketoimintaympäristö tavoitteena on Kymenlaakson vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä huolehtiminen ja uudentyyppisen liiketoiminnan kehittäminen. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää bioenergian käytön lisäämistä. Maakunta tähtääkin kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, jossa erityisesti pakkausteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli. Vähähiilinen talous vähentää. luonnonvarojen kulutusta. Toimintalinjan 2 Asuin ja kulttuuriympäristö tavoitteena on laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin ja toimintaympäristön kehittäminen. Kymenlaakson monipuolista luontoa sekä alueen historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään aiempaa määrätietoisemmin. Kymijoki on alueen vetovoiman valtasuoni, jonka virkistys ja matkailupotentiaali tulee hyödyntää tehokkaasti ja kestävästi. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi Kymijoen virkistys ja matkailukäytön kehittämistä sekä luonnon moninaiskäytön edellytysten luomista. Toimintalinjan tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti maakunnan luonnonoloihin. Toimintalinjan 3 Osaamis ja innovaatioympäristö kehittämiseen liittyy kiinteästi maakunnan asukkaiden osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen ja sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan panostaminen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian kärkien mukaisesti, jotka ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Biotalous vähentää luonnonvarojen kulutusta. Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet ja järjestelmä tavoitteena on, että arjen liikkumisessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantamista kestävillä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta. Tavoitteiden toteuttaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta. Kuitenkin tavoitteena on myös lisätä raskasta liikennettä, mikä lisää liikenteen päästöjä. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Kymenlaakson aluerakenteen 2040 keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen, joka vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin myönteisesti. Ekotehokkuus esimerkiksi parantaa ilmanlaatua ja eheä yhdyskuntarakenne luo mahdollisuuksia ihmisten helppoon liikkumiseen etäisyyksien ollessa lyhyitä. Energiatuotannon osalta korostuu uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, mikä vähentää päästöjä ja vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Kymenlaakson visio 2040 on puolestaan Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin ja liiketoimintaympäristö. Visio edistää ekotehokkuuden kautta ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, koska tällöin ympäristön kuormitus pienentyisi. 29

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Läpileikkaavista teemoista kestävä kehitys vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi siihen kuuluvan sosiaalisen näkökulman kautta. Lisäksi ympäristön tilan parantuminen heijastuu ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Maakuntaohjelman toimintalinjoista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kaikki toimintalinjat: 1. Liiketoimintaympäristö, 2. Asuin ja kulttuuriympäristö, 3. Osaamis ja innovaatioympäristö ja 4. Liikenneyhteydet. Toimintalinjassa 1. Liiketoimintaympäristö tavoitteena on luoda maakuntaan uutta liiketoimintaa sekä olemassa oleviin yrityksiin että luomalla edellytyksiä uusien yrityksien syntymiselle ja olla pelialan merkittävä kansainvälisen tason toimija. Toimenpiteinä on esimerkiksi puurakentamisen ja ulkomaisten yritysten sijoittumisen edistäminen. Ensimmäinen toimintalinja ei vaikuta negatiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Sillä on välillisiä myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi puurakentamisen edistämisen myötä. Myös mainittu peleihin perustuva liiketoiminnan potentiaali terveys ja hyvinvointialalla toisi myönteisiä hyvinvointi ja terveysvaikutuksia. Toimintalinjassa 2. Asuin ja kulttuuriympäristö tavoitteena on laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin ja toimintaympäristön kehittäminen, jonka lähtökohtana on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen. Yhdyskuntarakennetta halutaan myös eheyttää. Maakunnassa pystytään tarjoamaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja erilaisia, kaikkien ikäryhmien saatavissa olevia vapaa ajan palveluita. Maakunnan aluerakenteella tuetaan erilaisten asuinmuotojen kehittämistä eri ikäryhmien monipuolisiin tarpeisiin. Nämä tavoitteet vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Ne luovat edellytyksiä muun muassa virkistysalueiden säilymiselle. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sekä eheyttäminen vähentää tarvetta yksityisautoilulle ja kannustaa ihmisiä arkiliikuntaan. Toimintalinjassa 3. Osaamis ja innovaatioympäristö tavoitteena on aikaansaada vetovoimainen, toimiva innovaatioekosysteemi, joka muun muassa houkuttelee maakuntaan ulkopuolista huippuosaamista, yksilöitä ja yrityksiä ja antaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa innovointi ja uudistamisprosesseihin. RIS3 strategiakärkien lisäksi huomiota kiinnitetään koulutuksen perusasioihin kuten nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Työmarkkinoille pääsyä pyritään nostamaan luomalla kattava järjestelmä työttömäksi jääneiden ja muiden aikuisten koulutustason nostamiseksi. Erityinen painotus on kansainvälisissä opiskelijoissa ja maahanmuuttajissa. Tavoitteena on myös uudenlaisten koulutus ja oppimisympäristöjen rakentaminen kaikille koulutusaloille sekä yhteistyö ammattikorkeakoulun ja suomalaisten sekä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Toimintalinjan tavoitteet vaikuttavat myönteisesti ihmisten hyvinvointiin, koska koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ehkäisevät esimerkiksi nuorten syrjäytymistä. Toimintalinjassa 4. Liikenneyhteydet maakunnan sisäisessä liikenteessä tavoitteena on vahvistaa Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta. Pitemmän aikavälin visioissa varaudutaan edelleen mahdolliseen Rantarataan sekä tavaraliikenteessä Koillisväylän avautumisen ja mahdollisten Jäämeren yhteyksien kehittymisen myötä 30

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus pohjois eteläsuuntaisten kuljetusten lisääntymiseen. Pääväyliä, keskeisiä alempia verkkoja, kuljetusketjuja ja kansainvälisiä yhteyksiä kehitetään. Arjen liikkumisessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuutta parannetaan kestävillä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta. Jalankulkua, pyöräilyä, muuta arkiliikuntaa ja joukkoliikennettä halutaan edistää. Liikenneyhteyksien kehitys voi johtaa lisääntyviin päästö, melu ja tärinähaittoihin sekä onnettomuusriskeihin, mikäli liikennemäärät lisääntyvät vaikuttaen siten negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Toimintalinjan tavoitteet kuitenkin myös edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä luomalla parempia mahdollisuuksia liikkua jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kymenlaakson aluerakenne 2040 tavoitteena on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Viheralueet ja vesistöt muodostavat toimivan sini viherverkoston, joka turvaa luonnon arvokohteet ja luo edellytyksiä luonnon moninaiskäytölle. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkaiden luonnonalueiden virkistys, matkailu ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Tavoitteilla on myönteinen vaikutus ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, koska ihmisillä on niiden mukaisesti mahdollisuus esimerkiksi lähivirkistäytymiseen. Kymenlaakson vision 2040 mukaan Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin ja liiketoimintaympäristö. Vision vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat myönteisiä. Esimerkiksi elinvoimaisuus voi lisätä viihtyvyyttä. Ekotehokkuus voi vähentää päästöjä ja luoda siten laadukkaammat elinolot. Läpileikkaavista teemoista kestävällä kehityksellä on vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen. Tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys parantuvat pienentyvien päästöjen ja luonnonvaroja säästävien tuotantotapojen myötä. Maakuntaohjelman toimintalinjoista ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvät: Toimintalinja 2. Asuin ja kulttuuriympäristö ja toimintalinja 4. Liikenneyhteydet. Toimintalinjassa 2. Asuin ja kulttuuriympäristö tavoitteeksi on linjattu laadukas, puhdas ja viihtyisä asuin ja toimintaympäristö, joka perustuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Asumiseen tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja ja vapaa ajan palvelut ovat kaikkien ikäryhmien saatavissa. Luontoa, historiaa ja kulttuuriperintöä hyödynnetään aiempaa määrätietoisemmin. Tavoitteet tukevat ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden parantumista. Esimerkiksi liikkumistarve autolla voi vähentyä ja ihmiset voivat virkistäytyä puhtaassa elinympäristössä. Toimintalinjassa 4. Liikenneyhteydet maakunnan sisäisessä liikenteessä tavoitteena on vahvistaa Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta. Pitemmän aikavälin visioissa varaudutaan edelleen mahdolliseen Rantarataan sekä tavaraliikenteessä Koillisväylän avautumisen ja mahdollisten Jäämeren yhteyksien kehittymisen myötä pohjois eteläsuuntaisten kuljetusten lisääntymiseen. Pääväyliä, keskeisiä alempia 31

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus verkkoja, kuljetusketjuja ja kansainvälisiä yhteyksiä kehitetään. Arjen liikkumisessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuutta parannetaan kestävillä liikkumismuodoilla asukkaiden ja matkailun näkökulmasta. Jalankulkua, pyöräilyä, muuta arkiliikuntaa ja joukkoliikennettä halutaan edistää. Toimintalinjan tavoitteilla voi olla sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Mahdollisesti lisääntyvät liikennemäärät voivat heikentää elinoloja ja viihtyvyyttä, jos melu, tärinä ja päästöt lisääntyvät. Toisaalta taas jalankulun, pyöräilyn, muun arkiliikunnan ja joukkoliikenteen edellytyksien parantamistavoitteet loisivat laadukasta ja viihtyisää elinympäristöä, jossa autonkäytön tarve pienentyy. Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen Maakuntaohjelman Toimintalinja 3 Osaamis ja innovaatioympäristö vaikuttaa keskeisimmin tutkimukseen ja koulutukseen. Maakuntaohjelman vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat myönteisiä. Tämä johtuu ensisijaisesti sitä, että kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen innovaatioihin ja inhimilliseen pääomaan. Maakuntaohjelmassa panostetaan myös työelämän ulkopuolella olevien työ ja toimintakyvyn parantamiseen ja sukupuolten välisen tasa arvon lisäämiseen, mikä on osa sosiaalista kestävää kehitystä. Avainasemassa ovat uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuudet ja puhtaiden energiaratkaisujen kehittämistoimet. Metsäklusterin ja ympäristöteknologian t& k toiminta vahvistuu todennäköisesti entisestään. Osaamisen parantaminen voi vaikuttaa mm. ekotehokkuuden kehittämismahdollisuuksiin ratkaisevan myönteisesti. Toimintalinjan 3 Osaamis ja innovaatioympäristö tavoitteet liittyvät kiinteästi maakunnan asukkaiden osaamisen ylläpitämisen ja lisäämiseen ja sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan panostamiseen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian kärkien mukaisesti, jotka ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Myös koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan. Tavoitteiden toteutumisella on myönteisiä vaikutuksia tutkimukseen ja koulutukseen, myös kansainvälisellä tasolla. koulutusviennin edistäminen. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään mm. kansainvälisten osaajien houkuttelua ja heidän verkostoidensa hyödyntämistä, uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämistä, väestön koulutustason nostamista, elinikäisen oppimisen tukemista sekä työ ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämistä. Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön Kansainvälisyys on yksi maakuntaohjelman poikkileikkaavista teemoista. Kansainvälisen yhteistyön edistäminen nähdään tärkeänä osana Kymenlaakson kehittämistä. Tavoitteiden 32

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus mukaan Kymenlaakson tulee hyödyntää sijaintiaan EU:n ja Venäjän rajalla ja maakuntaa tulee tehdä tunnetuksi kansainvälisillä areenoilla uusien yritysten, pääomien ja osaajien houkuttelemiseksi. Globaalissa toimintaympäristössä ei ole tarvetta tehdä rajauksia kansainvälisen yhteistyön toiminta alueeksi, vaan tulee hakea parhaita kumppanuuksia kansallisuuteen katsomatta. Maakuntaohjelman vaikutusalue ulottuu Venäjälle asti, ehkä myös Viroon. Tämä johtuu lähinnä logistiikan ja Venäjän kaupan sekä matkailun kehityksestä. Maakuntaohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa kansainvälisen yhteistyötarpeen lisääntymiseen erityisesti kauppaan, liikenteeseen ja matkailuun sekä merialuesuunnitteluun liittyvissä kehittämisasioissa. Myös Toimintalinjan 3 ja 4 tavoitteiden toteuttaminen osaamisen ja TEN T verkon osalta lisää kansainvälistä yhteistyötä. Poikkileikkaavan teeman Kansainvälisyys tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Tavoitteiden mukaan Kymenlaakson tulee hyödyntää sijaintiaan EU:n ja Venäjän rajalla ja maakuntaa tulee tehdä tunnetuksi kansainvälisillä areenoilla uusien yritysten, pääomien ja osaajien houkuttelemiseksi. Globaalissa toimintaympäristössä ei ole tarvetta tehdä rajauksia kansainvälisen yhteistyön toiminta alueeksi, vaan tulee hakea parhaita kumppanuuksia kansallisuuteen katsomatta. Teeman tavoitteiden toteutuminen lisää kansainvälistä yhteistyötä Toimintalinjan 3 Osaamis ja innovaatioympäristön tavoitteissa panostus tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan ja koulutusvientiin edellyttää paitsi rahoitusta, myös kansainvälisiä kontakteja sekä kansainvälisten markkinoiden tuntemusta, jotta päästään hyvään yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten TKI partnerien kanssa. Yhteistyön tuloksena voidaan käynnistää EU rahoitteisia kansainvälisiä TKI hankkeita, joiden konsortioissa yhdistyy niin eurooppalainen kuin venäläinenkin huippuosaaminen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee huolehtia kaikkien RIS3 kärkien osalta. Toimintalinjassa 4 Liikenneyhteydet ja järjestelmät todetaan, että hyvät liikenneyhteydet muualle maahan ja ulkomaille ovat positiivisen aluekehityksen edellytys. Toimintalinjan 4 tavoitteiden toteutuminen lisää kansainvälistä yhteistyötä. Rajat ylittävät ympäristövaikutukset Rajoja ylittäviä ympäristövaikutuksia voivat aiheuttaa maakuntaohjelman poikkileikkaava teema Kansainvälisyys, Aluerakenne 2040 tavoitteet sekä toimintalinjan 4 Liikenneyhteydet ja järjestelmät tavoitteet ja toimenpiteet. Maakuntaohjelman tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Kymenlaaksossa tarve kansainväliselle yhteistyölle korostuu erityisesti johtuen maakunnan asemasta raja ja Itämeren rannikkomaakuntana, jossa on vahvat ulkomaankaupan perinteet. Kymenlaakso on osa Itämeren makroaluetta, joten EU:n Itämeristrategian tavoitteet meren pelastamisesta, alueen yhdistämisestä ja hyvinvoinnin lisäämisestä ovat myös osa Kymenlaakson maakunnan tavoitteita. Kymenlaakson sijainti rajaseutuna sisältää vaikeasti ennustettavissa olevia epävarmuustekijöitä esim. väestönkehitykseen ja Venäjän tilanteeseen liittyen. Kansainvälisen yhteistyön toiminta aluetta ei ole rajattu, joten selkeitä alueita, joille kohdistuu rajat ylittäviä 33

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus ympäristövaikutuksia, ei ole määriteltävissä. Maakuntaohjelman vaikutusalue ulottuu Venäjälle asti, ehkä myös Viroon. Tämä johtuu lähinnä logistiikan ja Venäjän kaupan sekä matkailun kehityksestä. On mahdollista, että Suomen ja Venäjän välinen tavara ja henkilöliikenne kasvaa entisestään, ja liikenteen haitat sekä riskit voivat lisääntyä rajan molemmin puolin. Osa liikenteestä suoritetaan ympäristön kannalta edullisella tavalla esim. rautateitse ja meriteitse. Liikenteen kasvu liittyy kiinteästi myös yleiseen kansallisen ja kansainvälisen kauppan kehitykseen. Kehitys ei ole riippuvainen maakuntaohjelman toteuttamisesta. Merkittäviä kuljetusmääriä suoritetaan myös muualta Suomesta Kymenlaakson kautta Venäjälle. Suomenlahdelle laaditaan vuoteen 2021 mennessä ensimmäinen EU:n merialuesuunnitteludirektiivin mukainen merialuesuunnitelma. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelman laadinnassa korostuu myös ylimaakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Merialuesuunnitelmien laatimisella on todennäköisesti myönteisiä rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelman toteuttamisella ei ole todennäköisesti merkittäviä kielteisiä rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelman toteuttamisen ympäristöhaitat kohdistuvat ensisijaisesti Kymenlaakson alueelle, poislukien kasvihuonekaasupäästöt, joilla on globaaleja vaikutuksia. Maakuntaohjelman toteuttaminen kuitenkin todennäköisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Maakuntaohjelman toteuttamista ei ole kytketty toisen valtion kehittämishankkeisiin. Kymenlaakson aluerakenne 2040 todetaan, että keskeinen muutoksen välittäjä on E18 tieyhteyden valmistuminen ja rajanylityspalveluiden kehittyminen. Itä länsi suuntaisten maantie ja rautatieliikenneyhteyksien merkitys muutosten välittäjänä voimistuu. Toiminnalliset yhteydet tukevat TEN T verkoston solmukohtia, jotka yhdistävät maakunnan Euroopan ja Aasian markkina alueisiin. Poikkileikkaavan teeman Kansainvälisyys tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Tavoitteiden mukaan Kymenlaakson tulee hyödyntää sijaintiaan EU:n ja Venäjän rajalla ja maakuntaa tulee tehdä tunnetuksi kansainvälisillä areenoilla uusien yritysten, pääomien ja osaajien houkuttelemiseksi. Globaalissa toimintaympäristössä ei ole tarvetta tehdä rajauksia kansainvälisen yhteistyön toiminta alueeksi, vaan tulee hakea parhaita kumppanuuksia kansallisuuteen katsomatta. Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Tavoitteen toteutuminen vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, joiden vaikutukset ovat globaaleja. Toimintalinjassa 4 Liikenneyhteydet ja järjestelmät todetaan, että Hyvät liikenneyhteydet muualle maahan ja ulkomaille ovat positiivisen aluekehityksen edellytys. Kymenlaakson tärkeimmät väylät ovat osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Networks, TEN T), joka muodostuu ydinverkosta, kattavasta verkosta ja ydinverkkokäytävistä. TEN T verkon tavoitteena on kestävämpi EU:n liikennejärjestelmä. Verkosto kattaa kaikki kuljetusmuodot, merten mootto 34

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus ritiet ja älykkään liikenteen. TEN T verkon osista E18 tie on valmistumassa moottoritieksi Vaalimaalle saakka. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä korostuvat hyvät logistiset yhteydet muualle Suomeen, Pietariin, Moskovaan, muualle Venäjälle ja aina Kiinan markkinoille asti. Kymenlaakson asema Pietarin ja Helsingin kehityskäytävällä on hyvä ja vahvistuu edelleen E18 tien moottoritieksi Vaalimaalle saakka valmistumisen myötä sekä Kouvolaan kehittymässä olevan TEN T ydinverkon RR terminaalin (RailRoad terminaali) myötä. Toimintalinjan 4 tavoitteiden toteutuminen aiheuttaa rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia liikenteen päästöjen ja meluhaittojen muodossa. 2.3 Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista Maakuntaohjelman arviointityötä varten on tarkistettu tärkeimpien Kymenlaaksoa koskevien suunnitelmien, strategioiden ja ohjelmien ympäristötavoitteita (esim. Kymenlaakson ilmastoja energiastrategia, Kymenlaakson luonnonvarastrategia, älykkään erikoistumisen strategian biotaloustavoitteet ja Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteet). Keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät maankäyttöön sekä energia ja ilmastonkysymyksiin. Maakuntaohjelmassa on myös huomioitu ohjelman kannalta merkitykselliset kansainväliset, Euroopan unionissa tai kansallisesti vahvistetut ympäristönsuojelutavoitteet (esim. rakennerahastojen ympäristötavoitteet, EU:n itämeristrategia, biotaloustavoitteet, kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet). Maakuntaohjelman kehittämisen lähtökohta on yleisesti olemassa olevien rakenteiden vahvistaminen ja toiminnan tehokkuuden edistäminen. Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkaiden luonnonalueiden virkistys, matkailu ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Maakuntaohjelmassa tuetaan myös mm. EU:n vesipuitedirektiiviin ja jätedirektiiviin liittyviä tavoitteita, kestävän aluerakenteen tavoitteita ja Itämeren suojelutavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet asetetaan myös maakuntaohjelman tavoitteiksi. Maakuntaohjelma tukee EU: Itämeristrategian ja merialuesuunnittelutavoitteiden toteuttamista, kansallisen yhdennetyn rannikkostrategian tavoitteita sekä kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteita. Maakuntaohjelman toteuttaminen ei ole ristinriidassa tutkittujen tai yleisesti tiedossa olevien kansallisten tai kansainvälisten ohjelmien ympäristötavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelman vaikutus tutkittujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on myönteinen. Ekotehokkuuden kehitystä seurataan seurantaohjelmalla (ECOREG). 35

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus 2.4 Yhteisarviointi Luonnonvarojen kestävä käyttö (resurssiviisaus) on bio ja kiertotalouden keskeinen päämäärä. Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön, ja se on avain kamppailussa ilmastonmuutosta ja niukkenevia luonnonvaroja vastaan. Biotalous on toimiala, jolla on suuri tulevaisuuden potentiaali Kymenlaaksossa. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, edistää innovaatiotoiminta ja vahvistaa siten maakunnan kilpailukykyä. Liiketoimintana biotalous nähdään usein pelkistetysti biomassan tuotantoon ja jalostukseen tai bioteknologiaan perustuvana liiketoimintasektorina. Myös esimerkiksi puurakentaminen ja luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen ovat osa biotalouden liiketoimintaa, ja siksi Kymenlaaksossa korostuvat metsien kestävään käyttöön liittyvät haasteet. Maakuntaohjelman yhteisarviointia varten on koottu toimintalinjojen arviointi ja vertailutaulukko (taulukko 2). Arviointi perustuu edellisten kappaleiden teemakohtaisen vaikutusanalyysin tuloksiin. Ympäristövaikutusten arviointi rinnakkain maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä on vaikuttanut siihen, että ympäristönäkökohdat on huomioitu varhain ja maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ovat neutraaleja tai myönteisiä. 36

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Taulukko 2. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten yhteisarviointi Vaikutukset (vihreä= myönteiset vaikutukset, keltainen: neutraali, punainen= kielteiset vaikutukset ( kielteiset vaikutukset paikallisesti mahdollisia) TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 kokonaisvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset ihmisten terveyteen elinoloihin ja virkistykseen koulutukseen ja osaamiseen työllisyyteen hyvinvointiin turvallisuuteen viihtyvyyteen tasa arvoon paikallisidentiteettiin Ekologiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen yhtenäisiin luontoalueisiin ja yhteyksiin maaperään veteen ilmaan ilmastoon /ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön ympäristöriskien ehkäisyyn Kulttuuriset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympäristöön liikenteen ympäristöhaittoihin maisemaan kaupunkikuvaan kulttuuriperintöön Taloudelliset vaikutukset tuotantoon ja kulutukseen energian ja luonnonvarojen kulutukseen (ymp. vaik.) talouskehitykseen kilpailukykyyn maakunnan imagoon matkailuun Kymenlaakson todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta Maakuntaohjelmassa tavoitellaan talouskasvua, joka huomioi kestävän kehityksen tavoitteita. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi vaikuttaa siihen, että maakunnan kehittäminen ja kasvu perustuisi ainoastaan markkinavoimiin. Kielteisiä vaikutuksia olisi silloin odotettavissa esimerkiksi aluerakenteen ja ympäristön tilan osalta sekä asuinviihtyisyyden ja maakunnan houkuttelevuuden osalta. 37

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Maakuntaohjelma edistää ympäristöosaamisen ja biotalouden kehittämistä, asettaa tavoitteeksi ekotehokkuuden ja edistää luonnon moninaiskäyttöä. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi johtaa siihen, että kyseisiä aihealueita ei omaksuttaisi riittävästi maakuntatason yhteisiin kehittämistavoitteisiin. Monet maakuntaohjelman kehittämistoimet parantavat mahdollisesti Kymenlaakson ympäristön tilan tasoa ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi aiheuttaa se, että ympäristöinnovaatioille (esim. bioenergian ja ekotehokkuuden osalta) ei löytyisi riittävästi tukea. Liikenteeseen liittyvät ympäristöpaineet todennäköisesti kasvavat. On todennäköistä, että taloudellisen tilanteen parantuessa liikenne kasvaa merkittävästi riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelma tai ei. Maakuntaohjelman toteuttaminen edistäisi sen sijaan toimenpiteitä asiaan liittyvien riskien ehkäisemiseksi ja haittojen lieventämiseksi. Myönteinen vaikutus on arvioittavissa mm. palvelurakenteen ja talouden osalta ja erityisesti osaamisen kehittämisen osalta. Ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla Kymenlaaksossa, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia Maakuntaohjelman yleispiirteisyyden ja joustavuuden vuoksi ei ole mahdollista tunnistaa sellaisia alueita, joihin kohdistuisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelman kielteiset vaikutukset ympäristöön koskevat mahdollisesti Kymenlaakson liikenneväylien ympäristöjä. Myös Kymenlaakson sijainti rannikolla lisää ympäristöpaineita sekä meriympäristöön että saaristoon. Satama ja logistiikkatoimintojen tai matkailualojen keskittymät rannalla vaikuttavat mahdollisesti rannikko ja saaristoympäristöön. Kaikille ohjelmassa esitetyille kehittämistoiminnoille voidaan löytää maakuntakaavassa riittävän laajoja ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvia alueita. Maakuntakaavan ratkaisut on tehty kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteita huomioiden ja maankäyttö ja rakennuslakia noudattaen. Maakuntaohjelmassa ei esitetä suoraan sellaisia toimenpiteitä, joilla olisi välitön ja merkittävä kielteinen vaikutus em. alueiden asukkaille tai ympäristöön (esim. Natura 2000 ohjelman kohteisiin). 2.5 Toimenpide ehdotukset, seuranta ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Hankkeita toteuttaessa ja rahoitettaessa tulee pääsääntönä pitää, että ympäristövaikutukset on selvitetty ennen hankkeita koskevien päätösten tekemistä. Merkittävästi negatiivisia hankkeita ei tule tukea julkisin varoin. Julkisen rahoituksen tai muiden ohjauskeinojen käytössä tulee varmistaa, että vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa sovelletaan ympäristön kannalta parhaita käyttökelpoisia menetelmiä, jotka ovat tulleet esiin esim. YVA 38

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus menettelyissä Rakennerahastohankkeiden osalta hankkeet, jotka toteuttavat vähähiilisyyttä, ovat merkittävässä roolissa ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmakaudella 2014 2020 EAKRrahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisyyteen. Hankerahoituksen hakijan tulee tarkastella hankkeensa ympäristövaikutuksia esim. ympäristövaikutusten arviointilomakkeen avulla. Rahoittajaviranomainen tarkistaa hakijan arvioinnin ja ilmoittaa mahdollisista kielteisistä ympäristövaikutuksista tai merkittävistä ympäristönäkökohdista rahoituspäätöksen tekijöille. Mikäli ohjelman toteuttamisessa syntyy epävarmuutta tietyn hankkeen ympäristövaikutuksista ja hanke on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä, voidaan pyytää mielipiteitä tai lausunto Kymenlaakson ympäristöpoliittiselta neuvottelukunnalta. Ehdotus seurantaohjelmaksi Maakuntaohjelman tunnuslukuihin on sisällytetty vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä kuvaavat luvut. Maakuntaohjelman toteutumista seurataan Kymenlaakson aluekehityskatsauksessa, joka laaditaan joka toinen vuosi. Myös toteuttamissuunnitelmissa (TOTSU) voidaan esitellä seurantatietoja tarpeellisin määrin. Maakunnallisessa kehittämistyössä pyritään ekotehokkuuden parantamiseen. Ympäristön tilaa ja ekotehokkuuden kehittymistä seurataan vuosittain ECOREG seurantajärjestelmän indikaattoreilla, joita on 30 kpl. ECOREG indikaattorit kuvaavat kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kannalta tarkasteltuna. ECOREG raportit julkaistaan vuosittain osoitteessa www.aavistus.fi/ecoreg. Lisäksi Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategian sekä Luonnonvarastrategian toteutumista seurataan säännöllisesti. Maakuntaohjelmaa toteuttavissa hankkeissa tarkistetaan ennen rahoituspäätöstä hankehakemukset niiden ympäristövaikutusten osalta. Tarkastuksen tietoja voidaan hyväksikäyttää hanketoiminnan seurannassa. Rakennerahastohankkeiden osalta hankkeet, jotka toteuttavat vähähiilisyyttä, ovat merkittävässä roolissa ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmakaudella 2014 2020 EAKR rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisyyteen. Toimenpiteet ja tapahtumat arviointityön päätyttyä Maakuntaohjelman toteuttamisessa tarkastellaan ympäristövaikutuksia hankekohtaisesti. Maakuntaohjelman toteuttamisessa ja seurannassa huomioidaan aikaisemmin esitetyt toimenpide ehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä ympäristöselostuksessa esitetyt ympäristönäkökohdat. 39

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus 3. Yhteenveto Ympäristönäkökohdat on huomioitu kattavasti Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018 2021 kaikissa osissa (taulukko 1 ja 2). Kestävä kehitys on yksi maakuntaohjelman poikkileikkaavista teemoista. Kymenlaakson visiossa korostuu ekotehokkuus, ja strategisissa valinnoissa nousevat esiin mm. biotalous, kiertotalous, kestävä liikennejärjestelmä ja laadukas ja puhdas asuinympäristö sekä eheä yhdyskuntarakenne. Ympäristöteemat korostuvat myös kaikissa maakuntaohjelman toimintalinjoissa sekä toimenpidematriisissa. Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat välittömästi merkittävän kielteisesti maakunnan ympäristön tilaan. Ohjelma ei myöskään ole ristiriidassa kansainvälisten, Euroopan Unionin, valtakunnallisten tai maakunnallisten ympäristötavoitteiden kanssa. Toimintalinjan 4 Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä tavoitteiden toteutuminen aiheuttaa suurimmat ympäristövaikutukset liikennemäärien ja tätä kautta liikenteen ympäristöhaittojen lisääntyessä. Toimintalinjan tavoitteena on kuitenkin myös kestävä liikennejärjestelmä ja arjen kestävien liikkumismuotojen tukeminen. Myös Toimintalinjan 1 Liiketoimintaympäristö tavoitteiden toteuttaminen kestävällä tavalla (esim. biotalous, metsätalous) edellyttää ympäristönäkökohtien huomioimista mm. luonnon monimuotoisuuden osalta. Eri toimintalinjat kuitenkin tukevat toisiaan ja tietyn toimintalinjan kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää tai ehkäistä toisen toimintalinjan ympäristömyönteisillä toimenpiteillä. Maakuntaohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja elinympäristön ja ympäristön tilan parantamiseksi. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa erityisesti biotalouden tukemisen ja ympäristöosaamisen kehittämistyön myötä (esimerkiksi ekotehokkuuden kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja puhtaan energiatuotannon kehittäminen). Myös aluerakenteen toimenpiteiden kautta on mahdollista parantaa ympäristön tilaa esim. eheyttämällä aluerakennetta, kehittämällä asuin ja toimintaympäristöjen viihtyisyyttä sekä vaalimalla kulttuuri ja luonnonympäristöjä. Moniin ympäristöongelmiin ei kuitenkaan voida vaikuttaa merkittävällä tavalla maakuntaohjelman keinoin Maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ja yhteisvaikutukset ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä pääosin myönteisiä tai neutraaleja. Jokainen toimintalinja täyttää myös erikseen tarkasteltuina kestävän kehityksen keskeiset vaatimukset. Liikenteeseen ja bioenergian käyttöön liittyvät ympäristökysymykset ja riskit vaativat tarkastelua maakuntaohjelman toteutuessa. 40

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Arvioinnin ja vuorovaikutuksen eteneminen ja aikataulu: Liite 1 Vaihe Maakuntaohjelman laatimisprosessi Arviointiprosessi Suunnitteluvaihe 1 8/2017 Ohjelman laatimistyön käynnistäminen Maakuntahallituksen päätös ohjelman laadintatyön käynnistämisestä 23.1.2017 Viranomaisneuvottelu 2.2.2017: Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021 käynnistäminen, SOVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiprosessin suunnittelu (SOVAL 2005/200; 8 / SOVAA, 5, Kymenlaakson Liitto ja Kaakkois Suomen ELYkeskus) Osallistumis ja arviointisuunnitelman laatiminen sekä siitä tiedottaminen 6.2. 8.3.2017 (SOVAL 8 ): Maakuntaohjelman valmistelun lähtökohdat sekä ohjelman laatimisprosessiin ja arviointiin liittyvät asiat esitettiin maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka oli nähtävillä 6.2. 8.3.2017 välisenä aikana Kymenlaakson liiton virastossa ja internetsivuilla. OAS:sta tiedotettiin lisäksi Twitterissä ja Facebookissa. Annettiin yleisölle mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen aiotusta sisällöstä, lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää mielipiteensä asiasta. OAS:sta ei saatu lausuntoja tai palautteita määräaikaan mennessä. Maakuntaohjelman valmistelusta ja SOVA prosessista tiedottaminen ympäristöpoliittiselle neuvottelukunnalle 21.3.2017 Arviointivaihe 9 11/2017 Ohjelman valmistelu Työpaja maakunnan yhteistyöryhmälle ja sihteeristölle (MYRS) 6.4.2017. Työpajassa päivitettiin maakuntaohjelman skenaarioita. Asukaskysely 3.4. 5.52017 ja kyselytulosten raportointi sekä tiedotus (kaksi lehdistötiedotetta, Twitter, Facebook, Kymenlaakson Liiton internetsivut sekä kyselymainokset Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien internetsivuilla). Kyselyyn saatiin 99 vastausta, ja vastauksista laadittiin raportti, joka on nähtävillä Kymenlaakson Liiton internetsivuilla. Tuloksista tiedotettiin myös lehdistöä. Maakuntaohjelmaseminaari maakuntahallitukselle ja valtuustolle 19.5.2017. Seminaarissa päivitettiin maakuntaohjelman toimintalinjoja sekä toimenpidematriisia. 5 8/2017 Maakuntaohjelmaluonnoksen ja ympäristöselostuksen laatiminen Ohjelman luonnos, luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta saatu palaute, ohjelman ehdotus Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus maakuntahallituksessa 21.8.2017 Ohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta kuuleminen (SOVAL 9 ). (Ohjelmaluonnos ja selostus on julkisesti nähtävillä vähintään 30 päivää, lisäksi lausuntopyynnöt) Lehti ilmoitus / Internet, Facebook, Twitter Yleisötilaisuudet Ympäristöpoliittinen neuvottelukunta, maakuntaohjelman luonnos ja ympäristöselostus 41

Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018 2021, ympäristöselostus Hyväksymisvaihe 12/2017 Seurantavaihe 1/2018 MYR, maakuntaohjelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta saadun palautteen käsittely Ohjelmaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen perusteella. Dokumentoidaan, miten ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ja esitetään, miten ne ovat vaikuttaneet ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. Valmis ohjelma Ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyminen maakuntavaltuustossa ja päätöksestä tiedottaminen (SOVAL 11 ) Lehti ilmoitus / Internet, Twitter, Facebook Valmis ohjelma Ympäristövaikutusten seuranta (ECOREG järjestelmä) Aluekehityskatsaukset Ulkopuolinen arviointi ohjelmakauden aikana 42