Kuntoutus tie parempaan elämään on johdettu Kelan toiminta-ajatuksesta.

1

2

Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa väestön työ- ja toimintakykyä ja edistää terveyttä sekä antaa ihmisille voimavaroja oman elämän hallintaan. Kuntoutuksen tulisi vastata sekä yksilön että yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Yksilön ja yhteiskunnan kohtaamat haasteet ja riskit ovat jossain määrin ennakoitavissa. Ne voivat kuitenkin ajankohtaistua myös yllättäen taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Kuntoutuksen kehittämisohjelman periaatteet pohjautuvat Kelan strategiaan. Ohjelman valmistelussa on otettu huomioon myös Kelan Etuusohjelmassa 2015 esitettyjä näkökulmia. Kuntoutus tie parempaan elämään on johdettu Kelan toiminta-ajatuksesta. Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina. Kuntoutuspalvelut tukevat työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista ja arjessa selviytymistä. Kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Kuntoutujan yksilölliset tavoitteet vaikuttavat palvelujen toteutukseen, ja Kelan kuntoutuspalvelut kytkeytyvät vaivattomasti asiakkaan kuntoutuksen kokonaisuuteen. Kuntoutusetuuksia ja -asioita hoitavat osaavat ja ammattitaitoiset henkilöt. 3

Kelan kuntoutustoiminta pohjautuu vuonna 1937 säädettyyn ja vuonna 1956 uudistettuun kansaneläkelakiin sekä vuonna 1964 voimaan tulleeseen sairausvakuutuslakiin. Vuonna 1991 maassamme toteutettiin kuntoutuksen laaja-alainen lainsäädäntöuudistus. Siihen sisältyi Kelan kuntoutustoiminnan kannalta kolme merkittävää uutta lakia: laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta, kuntoutusrahalaki ja laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Kelan järjestämä kuntoutus jakautui tuolloin järjestämisvelvollisuuden ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen piiriin kuuluvaan toimintaan. Järjestämisvelvollisuus koski vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kelan nykyinen kuntoutustoiminta perustuu 1.10.2005 voimaan tulleeseen lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Uudistuksella pyrittiin selkeyttämään Kelan aikaisempaa kuntoutuslainsäädäntöä. Lain mukaan Kelan on järjestettävä vajaakuntoisten ammatillista ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Harkinnanvaraisena, määrärahasidonnaisena kuntoutuksena Kela voi järjestää myös muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Hankintalain mukaisesti Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut hankitaan pääsääntöisesti tarjouskilpailujen avulla. Kelan kuntoutukseen kuuluu mm. sopeutumisvalmennuskursseja. Sydänsairauden jälkeen lisätään liikuntaa rauhallisesti. Kuntoutujat vuosina 1968 2007 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1970 75 1980 85 1990 95 2000 05 4 Huom. Ei sisällä kuntoutusajan toimeentuloturvaa/kuntoutusrahaa saaneita. AT/Tilastoryhmä 21.1.2008

Yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvat taloudelliset ja asennemuutokset vaikuttavat olennaisesti kuntoutuksen haasteisiin. Väestön ikääntyminen, globalisaatio, työelämän muu tokset, lisääntyvät työ- ja opiskelukykyä rajoit ta vat mielenterveyden ongelmat, lasten ja nuorten syrjäytyminen, omaishoitajien määrän kasvu, maahanmuuton lisääntyminen ja monet muut yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat omalta osaltaan koko Kelan palvelutoimintaan, kuntoutus mukaan lukien. 5

6

Lasten ja nuorten oikeaaikainen kuntoutus edellyttää hyvää yhteistyötä perheen, neuvolan, koulun, terveydenhoidon ja Kelan kesken. Kelan kuntoutuksen vahvuuksia ovat mm. vahva sitoutuminen kuntoutuksen kohdentamisessa alueelliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, vankka kokemus kuntoutuspalvelujen järjestämisestä, systemaattinen auditointitoiminta, palvelujen järjestämistä tukeva tutkimus- ja kehittämisyhteistyö sekä laaja yhteistyö järjestöjen, palvelujentuottajien ja terveydenhuollon kanssa. Keskeiset haasteemme liittyvät kuntoutusasiakkaaseen, Kelan rooliin kuntoutuksen järjestäjänä, palvelujen hankintaan ja kuntoutuksen tuloksellisuuden mittaamiseen. Asiakkaaseen liittyviä haasteita ovat mm. kuntoutuksen parempi kohdentaminen tietojen syventäminen kuntoutuksen kohderyhmistä ja kuntoutujien tarpeista kuntoutustarpeen varhainen havaitseminen ja kuntoutuksen oikea-aikainen aloittaminen kuntoutussuunnitelmien parantaminen kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen yhdenvertaisuuden vahvistaminen kuntoutuksessa sekä kuntoutuspalvelujen kehittäminen vastaamaan kuntoutujien tarpeita sekä yhteiskunnan ja työelämän muutoksia. Kelan kuntoutuksen valtakunnalliseen rooliin liittyvinä haasteina pidetään kuntoutusjärjestelmän monitahoisuutta ja vaikeaselkoisuutta sekä yhteistyötä terveydenhuollon, työterveyshuollon, työeläkejärjestelmän sekä sosiaali- ja työvoimahallinnon kanssa sujuvien asiakasprosessien aikaansaamiseksi. Omat haasteensa Kelan kuntoutustoiminnalle tuovat myös nykyisen hankintamenettelyn vaativuus ja jäykkyys sekä kuntoutuksen tuloksellisuuden raportoinnin kehittäminen. 7

Kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015 on näkemys Kelan kuntoutuksen lähivuosien painotuksista ja linjauksista. Ohjelmassa korostetaan ensisijaisesti asiakasnäkökulmaa. ASLAK, ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on Kelan kehittämää varhaiskuntoutusta. 1. Varmistamme asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin toimivuuden ja tuloksellisuuden. 2. Terävöitämme Kelan roolia valtakunnallisena kuntoutuksen toimijana ja kehittäjänä. 3. Parannamme hankintamenettelyn joustavuutta, tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. 4. Kehitämme toimivan raportointijärjestelmän kuntoutuksen tuloksellisuuden osoittamiseksi ja kehittämisen tueksi. 8

9

Seuraavassa esittelemme ne keskeiset toimenpidelinjaukset, joiden avulla saavutamme tavoitteet. Kehitämme sairauspäiväraha- ja kuntoutusprosesseja sekä työhönpaluuprosessia siten, että ne tukevat kuntoutustarpeen varhaista selvittä mistä ja kuntoutuksen oikea-aikaista toteutumista sekä ehkäisevät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Sidosryhmäyhteistyön tehostamiseksi laadimme sidosryhmätyölle selkeät tavoitteet, painopistealueet sekä tukitoimenpiteet vuosille 2008 2015. Tehostamme Kelan sisäistä, terveydenhuollon, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja oikeaaikaisen kuntoutuksen turvaamiseksi. Tavoitteena on, että Kelassa sama asiantunteva toimihenkilö selvittää pitkittyneiden sairauslomien yhteydessä myös mahdollisen kuntoutustarpeen. Kehitämme asiakkaan kuntoutuksen suunnittelua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pyrimme muuttamaan kuntoutussuunnitelman lakisääteiseksi myös vajaakuntoisten ammatillisessa ja harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa. Kehitämme sähköisen interaktiivisen kuntoutussuunnitelmalomakkeen käyttöä kuntoutuksen hakemisessa hyödyntämällä sähköistä sairauskertomusjärjestelmää. Selvitämme työkyvyttömyyden riskien analysointimahdollisuuksia osana sähköisen sairauskertomuksen käytön kehittämistä. Kehitämme sähköistä asiointia sidosryhmien kanssa. Parannamme asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ja edellytyksiä sitoutua kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhdessä asiakkaan kanssa. Perhe ja lähiympäristö (esim. koulu ja työpaikka) otetaan mukaan kuntoutusprosessiin. Haastattelemme vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat. Asetamme haastateltujen osuudelle vakuutusalueittain tavoitteet, jotka kirjataan tuloskorttiin. Tarvittaessa nimeämme em. asiakkaille oman kuntoutusasioiden hoitajan tai tiimin. Vaikeavammaisille hyväksymme kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia (1 3 vuotta) kuntoutuspäätöksiä ja seuraamme niiden toteutumista. 10

Tuemme yhdenmukaista päätöksentekoa selkeillä etuusohjeilla ja päätösteksteillä sekä kehittämällä atk-järjestelmiä. Kelan verkkokoulutuksen avulla parannamme toimihenkilöiden kuntoutusasioiden tuntemusta ja osaamista ja turvaamme osaamisen jatkuvuuden. Palvelujen kehittämisen painopisteitä ovat laaja-alainen avokuntoutus sekä vaativa ja tavoitteellinen laitoskuntoutus. Kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon WHO:n yleiskokouksen vuonna 2001 hyväksymän Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen ICF. Laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen rinnalle kehitämme avomuotoisia kuntoutusvaihtoehtoja. Palvelujen kehittämisessä otamme huomioon alueelliset tarpeet. Kehitämme ja tehostamme kuntoutuspalvelujen tuottajien auditointitoimintaa laadunhallinnan näkökulmasta.

Vaikutamme kuntoutuslainsäädännön kehittämiseen siten, että Kelan harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia siirretään järjes tä mis - velvollisuuden piiriin niin, että raja sairaanhoitoon kuuluvan psykoterapian ja kuntoutuksen välillä on kaikille toimijoille selkeä. vaikeavammaisten kuntoutus kohdennetaan oikeudenmukaisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja jotka siitä eniten hyötyvät. vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvastuun ikärajaa nostetaan. vaikeavammaisuuden määritelmää täsmennetään ja tarvittaessa vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kytkentä vammaisetuuksiin poistetaan. Kelan roolia ikäihmisten kuntoutuksessa selkiytetään. Osallistumme aktiivisesti kuntoutuksen kehittämistyöhön: Teemme aktiivista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kuntoutuksen hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Määrittelemme kehittämistoiminnan painopisteet harkinnanvaraisen kuntoutuksen kolmivuotissuunnitelmassa. Kehitämme rahoitusyhteistyötä. Selvitämme Kelan roolia nuorten kuntoutuksessa. 12 Kehittämistoiminnan painopisteitä ovat vaikeavammaisten kuntoutus (2006 2013) työhönkuntoutus (2006 2011) mielenterveyskuntoutus (2005 2009) geriatrinen kuntoutus ja työnjaosta sopiminen terveydenhuollon kanssa (2000 ) lasten ja nuorten psykiatrinen perhekuntoutus (2000 ) maahanmuuttajien kuntoutustarpeiden selvittäminen.

Tavoitteena on selkeyttää hankintamenettelyä ja saada se entistä joustavammaksi. Kehittämällä hankintamenettelyä tuemme myös asiakkaan valintamahdollisuuksien parantamista. Pyrimme edelleen parantamaan hankintaprosessia, jolloin turvataan kuntoutuksen laatu. Kehitämme vaihtoehtoisia hankintamenettelyjä esim. palvelusetelikokeilun ja rahoitus yhteistyön avulla. Selvitämme mahdollisuudet keskittää kuntoutuspalvelut osaamiskeskuksiin. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua. Laadimme kuntoutuspalvelujen hankintamenettelyn kehittämissuunnitelman, jossa otamme huomioon alueelliset tekijät ja asiakkaiden tarpeet. Luomme toimivan rekisteri- ja järjestelmäpohjaisen raportointimallin kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin. Kehitämme mittareita ja menetelmiä kuntou tuksen vaikuttavuuden arviointiin. Osallistumme valtakunnallisen toimintakykyverkoston toimintaan. Arvioimme kehittämishankkeiden yhteydessä eri menetelmien soveltuvuutta. Arvioimme ja raportoimme kuntoutussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä yksilö- että järjestelmätasolla. Kehitämme ryhmäkohtaisia tulosmittareita suurimmille ja merkittävimmille kuntoutujaryhmille. Vaikutamme aktiivisesti sähköisen sairauskertomuksen kehittämiseen niin, että tulevaisuudessa kuntoutukselle saadaan kansallinen laatujärjestelmä. Teemme kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä raportointijärjestelmän kehittämisessä. 13

14

Päätoimitalo Nordenskiöldinkatu 12 PL 450, 00101 HELSINKI Puhelin 020 634 11 Pitäjänmäen toimitalo Höyläämötie 1a B PL 78, 00381 HELSINKI Puhelin 020 634 11 Terveysosasto Kuntoutusryhmä PL 78, 00381 HELSINKI Puhelin 020 634 11 ttkunto@kela.fi Kelan Jyväskylän toimitalo PL 371, 40101 JYVÄSKYLÄ Puhelin 020 634 11 KELAN ALUEKESKUKSET Pohjois-Suomen aluekeskus Sepänkatu 18 PL 190, 90101 OULU Puhelin 020 635 4211 Länsi-Suomen aluekeskus Kalevankau 17 A PL 361, 60101 SEINÄJOKI Puhelin 020 635 5221 Itä-Suomen aluekeskus Suokatu 40 A 2. krs PL 188, 70101 KUOPIO Puhelin 020 635 7211 www.kela.fi Lounais-Suomen aluekeskus Eerikinkatu 26 PL 365, 20101 TURKU Puhelin 020 635 9611 Etelä-Suomen aluekeskus Kirkkokatu 8 PL 149, 15141 LAHTI Puhelin 020 635 1511 15

16 Erweko, Helsinki 2008. Recommended Finland Oy. Kuvat Kelan kuva-arkisto.