ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2017

ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2017

ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

TALOUS- NÄKYMÄT

ILMARISEN ENNUSTE: TALOUS KASVAA 2,5 VUONNA 2018 2016 2017 2018 BKT muutos, +1,9 +3,0 +2,5 Yksityinen kulutus +2,1 +2,0 +2 Julkinen kulutus +1,8 +0 +0,5 Investoinnit +7,2 +5 +5 Tuonti +4,4 +6 +5 Vienti +1,3 +10 +5 Inflaatio, KHI-muutos +0,4 +1,0 +1,5 Ansiotason muutos +1,2 +0,5 +1,5 Työllisyysaste 68,7 69,3 70 Työttömyysaste 8,8 8,4 8,0 EMU-jäämä, BKT:sta -1,9-1,3-0,4 Julkinen velka, BKT:sta 63,1 63 62 Talouskasvu on nopeutunut selvästi. Investointien lisäksi vienti vahvassa kasvussa. Työllisyyden kasvu jatkuu. Työmarkkinaratkaisut parantavat s kilpailukykyä vuosina 2017 ja 2018. Vuodelle 2018 ennakoimme maltillisia palkankorotuksia. Työnantajien sovamaksut alenevat edelleen vuoteen 2020 asti kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

TALOUS KASVAA 3 VUONNA 2017 JA 2,5 VUONNA 2018 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100 110 105 100 95 90 Vuonna 2016 alkanut talouskasvu on nopeutumassa. s Kasvu perustuu kotimarkkinakehityksen lisäksi viennin elpymiseen. 85 80 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys sekä matala säästämisaste ja inflaatio. s Tuloverokevennysten ansiosta ostovoiman odotetaan kehittyvän myönteisesti. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

INVESTOINNIT KASVAVAT 5 VUODESSA Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100 130 120 110 100 90 Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneissa odotetaan kasvua vuosille 2017 s ja 2018. Myös rakennusinvestoinnit jatkavat kasvuaan. 80 70 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN NOPEASTI Uudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos 30 20 10 0-10 Rakennusinvestoinnit vahvassa kasvussa vuosina 2015-2018. Silti rakentamisen s volyymi ei ole vielä lähellä vuoden 2008 huippua. -20-30 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Tilastokeskus

VIENNIN KASVU ON LÄHTENYT LIIKKEELLE Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100 140 130 120 110 100 Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti on lähtenyt kasvuun vuonna 2017. Keskeisimmät s vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. 90 80 70 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

VIEMME ENEMMÄN KUIN TUOMME, MUTTA VAIHTOTASE ON EDELLEEN NEGATIIVINEN Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa 10 8 6 4 mrd 2 0-2 Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia. -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Tavaraviennin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisiin vientimaihin SAKSA RUOTSI ALANKOMAAT USA KIINA YHTEENSÄ Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Puu- ja paperituotteet 1 783-5,7 534 12,3 290 4,1 749 3,6 955 23,1 11 480-0,2 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 151-32,3 1 017-4,9 713 52,0 450 25,9 0 124,4 4 452 17,5 Kemialliset aineet ja tuotteet 542-9,8 618 1,1 375 25,1 458 33,0 228 12,7 5 932 3,3 Metallit- ja metallituotteet 1 382 8,2 1 004 12,8 1 547 6,3 331 21,1 132 86,2 7 259 10,2 Teollisuuden koneet 530-8,6 598-7,1 377 9,6 706 4,8 665 11,9 8 328 1,5 Sähkökoneet- ja laitteet 328 13,6 252-4,0 295 26,4 423 6,2 448 33,0 4 247 6,0 Kuljetusvälineet 1 655-3,8 417-11,1 32 10,7 72-14,3 21 41,8 4 251 8,9 Yhteensä 7 138-2,5 5 823 2,3 3 924 16,1 4 191 15,1 3 071 23,3 55 731 6,0 Lähde: Ilmarinen, Tulli

TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Tavaratuonnin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisistä tuontimaista SAKSA VENÄJÄ RUOTSI KIINA ALANKOMAAT YHTEENSÄ Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Puu- ja paperituotteet 127-8,1 404 1,4 231-7,0 31-7,3 46-8,7 1 487-2,3 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 62 34,6 5 044 21,9 1 416 4,8 1 44,5 219-16,0 7 983 16,1 Kemialliset aineet ja tuotteet 1 320 0,0 615 8,2 498 1,1 103 11,4 534-7,0 6 619 0,1 Metallit- ja metallituotteet 691 7,3 886 294,1 478 13,7 299 10,3 118 19,2 4 769 30,5 Teollisuuden koneet 1 535 5,4 60-20,8 680 3,6 305 0,3 184 12,5 5 583 2,0 Sähkökoneet- ja laitteet 735-1,5 46 44,4 487 3,0 1 881 11,1 453 20,3 7 130 8,2 Kuljetusvälineet 1 734 11,0 2 45,8 570 22,4 56 5,0 102 91,1 5 738 1,1 Yhteensä 8 669 5,4 7 796 35,6 6 485 6,2 4 296 6,4 3 450 6,4 58 579 7,3 Lähde: Ilmarinen, Tulli

KULUTTAJAT JA YRITYKSET USKOVAT AIEMPAA PAREMPIIN SUHDANNENÄKYMIIN Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi 30 20 10 0-10 -20-30 Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. s Erityisesti yli 10 työntekijän yritykset uskovat parempiin kasvunäkymiin -40 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa 350 300 250 200 150 100 50 68 114 119 93 290Tanska 270 Hollanti 183 Ruotsi 152 127 Iso-Britannia Suomi Euro-alue Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin. 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Tilastokeskus, OECD Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

TYÖ- MARKKINAT

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET LASKEVAT VUONNA 2017 Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste 3 2 1 0-1 -2-3 2 1,7 1,7 1,2 1-2,3 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Kiky-sopimuksen mukaan palkkoja ei koroteta vuonna 2017 lainkaan ja työaika pitenee. Lisäksi s sosiaaliturvamaksujen alennukset pienentävät työvoimakuluja vuosina 2017 2019. Lähde: Ilmarinen

MYÖS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ON KÄÄNTYNYT LASKUUN Työttömyysaste ja ennuste, 12 kk keskiarvo 14 12 10 8 6 4 2 0 6,4 9,4 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Työttömyys (TEM) 8,0 Työttömyys Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuussa 102 000. Määrä on vähentynyt 20 viime s vuodesta. Vaikeasti työllistyviä oli 189 000 eli yli 60 työttömien määrästä. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPI Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste 80 75 70 68 71 70 Ruotsi Saksa Iso-Britannia Suomi Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi. 65 EU-maat 60 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Ilmarinen, OECD

SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017 JA 2018 Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100 140 130 120 110 100 Ruotsi Iso-Britannia Suomi Euro-alue Saksa Kiky-sopimuksen ansiosta Suomen työvoimakustannusten nousu jää selvästi kilpailijamaita s pienemmäksi lähivuosien aikana, minkä seurauksena hintakilpailukyky paranee. 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Ilmarinen, OECD

SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA ON NOUSSUT Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa 1 6 11 16 21 26 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 WEF sija 10/137 IMD sija 15/63 Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Iso-Britannialle Lähde: IMD ja WEF

SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄN Henkilöstömäärän kehitys eri toimialoilla, 2007=100 160 Sosiaali- ja terveyspalvelut 140 Henkilöstövuokraus 120 100 Tietojenkäsittelypalvelut Palvelualat yhteensä Rakentaminen 80 Teollisuus yhteensä 60 Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ NOUSI PALVELUALOILLA VUONNA 2016 Yritysten lukumäärä, henkilöstömäärä ja keskipalkka eri toimialoilla vuonna 2016 Yritysten lkm ja kehitys v. 2015 Henkilöstömäärä ja kehitys v. 2015 Keskipalkka* ja kehitys v. 2015 Teollisuus yhteensä 23 500-2 314 000-3 47 700 +3 Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus 970-1 35 100-6 64 700 +6 Rakentaminen 41 000-2 158 000 +4 37 700 +3 Kauppa 42 700-2 239 000-0 36 700 +2 Palvelualat yhteensä 169 000 +1 626 000 +2 36 900 +2 Kuljetus ja varastointi 20 700-2 121 000-2 36 700 +2 Henkilöstövuokraus 1 400 +3 48 100 +15 28 000 +1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 600-1 71 700 +6 32 500 +3 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus *Keskipalkka vuodessa = Palkkasumma/ henkilöstömäärä

JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

VELKASUHTEEN KASVU PYSÄHTYY VUONNA 2018 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, BKT:sta 70 60 50 40 30 20 10 0 43 00 01 02 03 04 05 06 29 07 08 09 10 11 12 13 14 63 15 16 17 18 62 Jäämä, mrd euroa 2016 2017 2018 Valtio 5,9 5 3 Kunnat 1,0 1 1 Sotu +2,8 +3 +3 Yhteensä BKT:sta 4,1 1,9 Velka, mrd euroa 3 1,3 1,0 0,4 2016 2017 2018 Valtio 115,8 121 124 Kunnat 19,6 20,5 21,5 Sotu 2,3 1 0 Yhteensä BKT:sta 136,1 63,1 142,5 63 145,5 62 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa mrd 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 68 59 121 61 199 136 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET NOIN 30 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa 30 25 20 15 10 5 0 76 14 10 7 4 1 80 84 88 92 96 00 04 08 12 30 16 Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin 16 eläkemeno 14 Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000. Yksityisen sektorin työeläkkeiden s lisäksi Keva maksaa eläkkeitä 4,6 mrd, valtio maksaa eläkkeitä 4,5 mrd ja Kela maksaa eläkeetuuksia 2,7 mrd. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste 50 40 30 20 18 23 18 27 22 34 26 44 33 Koko Suomi Yliopistokaupungit Suomessa väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja erityisesti yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy s niissä keskimääräisempänä edullisempana ikärakenteena. 10 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen

JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ

GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan Suuret valuuttakurssimuutokset Luottamus pysyy vahvana Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa Suomen kilpailukyvyn paraneminen jatkuu