Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan ilman välikompressoriasemaa. Rakentamisessa on huomioitu kaasun laskeva paine sen kulkiessa Venäjältä Saksaan, mistä johtuen putkilinja on suunniteltu siirtämään kaasua kolmella eri maksimipaineella. Siten putkilinjan seinämän paksuus vaihtuu kohdissa, joissa kaasun paine muuttuu. 1 224 kilometriä pitkä putkilinja muodostuu kolmesta osuudesta, jotka yhdistetään toisiinsa merenpohjassa. Nord Streamin ensimmäisen linjan asennus saatiin valmiiksi toukokuussa 2011. Toisen putkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä jatkuu kesän 2011 ajan. Tässä verkkosivun osiossa tarjoamme tietoa rakentamisen etenemisestä ja sen vaikutuksista merenkulkuun Suomenlahdella. Nord Stream -putkilinjan reitti kulkee Suomen talousvyöhykkeellä keskisellä Suomenlahdella, noin 30 kilometrin päässä Suomen rantaviivasta. Lähimmillään putkilinja kulkee 21 kilometrin päässä rannikolta ja suurimmista saarista. Molemmat putkilinjat asennetaan noin 80 metrin syvyyteen merenpohjaan. Toisen putkilinjan rakennustoimenpiteet Suomen reittiosuudella vuonna 2011. (kilometrikohdat viitteellisiä) 1
Putkenkuljetusalus toimittamassa putkia Solitairelle Saipemin putkenlaskualus Castoro Sei Rakennustoimenpiteet Suomen talousvyöhykkeellä Allseas-yhtiön dynaamisesti asemoitu (ilman ankkureita toimiva) putkenlaskualus Solitaire asensi toukokuussa lyhyen 20 kilometriä pitkän osuuden toista putkilinjaa kilometrikohtien (KP) 319 ja 297 välillä ja siirtyi sen jälkeen putkilinjan alkupisteen lähelle Portovajan lahdelle, laskien putkea länteenpäin. Alus jatkaa putkenlaskua Suomenlahdella elokuun puoliväliin saakka. Solitaire rakentaa yhteensä 227 kilometriä Suomen 375 kilometrin pituisesta osuudesta. Putkenlaskun etuna ilman ankkureita on, että ainoa kosketus merenpohjaan tapahtuu putkilinjan laskemisen yhteydessä sen tarkkaan sijaintiin sovitulla reitillä. Putkilinjan asennuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida Solitairen käytöllä, sillä sen avulla voidaan välttää Suomenlahden pohjassa olevia miinalinjoja. Sitä kautta voitiin vähentää siten myös niihin liittyvää ammusten raivausta. Saipemin Castoro Sei -putkenlaskualus sai heinäkuun lopussa valmiiksi asennustyöt Suomen reittiosuuden läntisimmässä osassa. Alus jatkaa putkenlaskua Ruotsin talousvyöhykkeellä edeten etelään päin. Putkilinjojen asentamisen jälkeen ja ennen kaasukuljetusten aloittamista suoritetaan käyttöönottoa valmistelevia toimenpiteitä, joilla varmistetaan putkilinjan mekaaninen eheys. Käyttöönoton valmistelutöitä hallitaan Far Samson - tukialukselta. (Kuva: Saipem) Käyttöönoton valmistelut ensimmäisen putkilinjan osalta alkoivat keväällä 2011. Ensimmäisenä tehtävänä on täyttää kolme putkilinjaosuutta vedellä. Tämän huuhtelun aikana putkilinja puhdistetaan ja mitataan jonossa kulkevien neljän tarkastusluotaimen (PIG, Pipeline Inspection Gauge) avulla. Huuhtelun ja mittauksen jälkeen putkilinjaosuudet painetestataan yksi kerrallaan. Kahden ensimmäisen, kilometrikohdassa 297 sijaitsevan vedenalaisen liitoskohdan kummallekin puolelle sijoittuvan putkilinjaosuuden huuhtelu, puhdistus, mittaus ja painetestaus on saatu päätökseen. Lataa kuvaaja käyttöönoton valmistelutöistä tästä. 2
Molempien putkilinjojen ensimmäinen ja toinen putkilinjaosuus hitsataan yhteen merenpohjassa kilometrikohdassa 297 (vedenalainen liitoskohta, noin 40 kilometriä Hangosta kaakkoon). Ensimmäisen putkilinjan vedenalainen liitos toteutettiin Skandi Arctic - sukellustukialuksen avulla Suomen vesillä toukokuussa 2011, kesäkuussa Ruotsin vesillä. Lataa tästä yksityiskohtainen kuvaaja vedenalaisesta hitsausoperaatiosta. Skandi Arctic on sukellustukialus, jolta käsin vedenalainen liitosoperaatio toteutetaan. (Kuva: Technip Norge AS) Kiviaineksen täsmäsijoitus Koska Suomenlahden sekä pohjoisen Itämeren merenpohja on epätasainen, putkenlaskua valmistellaan täsmäsijoittamalla merenpohjaan kiviainesta (karkeaa soraa) ennen ja jälkeen putkenlaskun. Kiviainesta sijoittamalla putkilinjalle muodostetaan tukipenkereitä, jotka varmistavat putkilinjan vakauden pitkällä aikavälillä. Kiviaines kuljetetaan kohteeseen ja lasketaan merenpohjaan dynaamisesti asemoidulta erityisalukselta. Alus on varustettu laskuputkella, joka mahdollistaa kiviaineksen tarkan sijoittamisen ennalta määriteltyyn kohtaan. Ennen putkenlaskua toteutettava, valmisteleva kiviaineksen täsmäsijoitus aloitettiin huhtikuussa 2010 ja töitä tehdään vaiheittain erikoisaluksen toimesta vuoteen 2012 asti. Kiviaineksen sijoitukseen käytettävä laskuputki Seahorse-alus, jota käytetään kiviaineksen sijoitukseen Kiviaineksen sijoituksen lisäksi putken asennusta valmisteleviin toimenpiteisiin kuului muun muassa: 3
Ammusten raivaustoimenpiteet, joilla putkilinjalle varmistettiin turvallinen asennuskäytävä. Raivaustoimet päättyivät Suomen talousvyöhykkeellä kesäkuussa 2010. Tukirakenteiden (betonipatjat) asentaminen reitin kohtiin, joissa putkilinja risteää useiden merikaapeleiden kanssa. Tilapäisiä rajoituksia merenkulkuun Putkenlasku ja siihen liittyvät toimenpiteet aiheuttavat turvallisuussyistä tilapäisiä navigointirajoituksia Suomenlahdella. Kaikki Suomen talousvyöhykkeellä noudatettavat turvatoimenpiteet on suunniteltu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Rakentamisen ja siihen liittyvien toimien ajaksi alusten ympärille asetetaan säteeltään 500 m 3000 m olevia turva-alueita: Turva-alue rakennusalusten ympärillä on 500-2000 m 2 km säde Solitairen ympärillä (dynaamisesti asemoitu putkenlaskualus) 5500 m säde kiviaineksen sijoituksessa, käyttöönoton valmisteluissa, vedenalaisissa liitoksissa ja tutkimuksissa käytettävien alusten ympärillä: Seahorse, Far Samson, Skandi Arctic, Highland Rover, Grampian Surveyor ja Edda Freya. Putkilinjan asentamisen etenemisestä tiedotetaan etukäteen. Toimenpiteistä annetaan Tiedonantoja merenkulkijoille, ennakkovaroitukset NAVTEX(Navigational Telex) -järjestelmällä ja niistä tiedotetaan vhfradiolähetyksillä. Turva-alueet ovat suljettuja muulta meriliikenteeltä. Aluetta valvotaan visuaalisesti ja tutkalla rakentamisen aikana. Turvatoimenpiteet on suunniteltu Liikenneviraston kanssa. Nord Stream toimii yhteistyössä Suomen merenkulkuviranomaisten sekä rannikkovartioston kanssa. Ympäristön tarkkailu Nord Streamin putkilinjojen rakentaminen ja käyttö sekä niihin liittyvä ympäristötarkkailu Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuu vastaavien viranomaisten myöntämien vesilupien määräysten puitteissa. Nord Stream on sitoutunut raportoimaan tarkkailutoimenpiteistä ja niiden tuloksista julkisesti ja säännöllisesti vastaaville suomalaisille viranomaisille. Lue lisää Nord Streamin ympäristötarkkailusta Suomen talousvyöhykkeellä. 4
1 Kilometrikohta 0 sijaitsee putkilinjan alkupisteessä Portovajan lahdella Venäjällä. Putkilinjan päätepiste, KP 1 224, on Saksan Greifswaldissa sijaitsevassa Lubminissa. 5