Nord Stream ja kulttuuriperintö
|
|
- Asta Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAUSTATIETOA Marraskuu 2013 Nord Stream ja kulttuuriperintö Arkeologisesti merkittävän merenalaisen kulttuuriperinnön tutkimus ja suojelu Sisältö 1. Johdanto 1.1. Nord Streamin lähestymistapa kulttuuriperintöön 1.2. Merenalainen kulttuuriperintö 1.3. Kulttuuriperintötutkimukset Itämerellä 2. Kulttuuriperintölöydöt Nord Streamin reitillä 2.1. Venäjän reittiosuus 2.2. Suomen reittiosuus 2.3. Ruotsin reittiosuus 2.4. Tanskan reittiosuus 2.5. Saksan reittiosuus 3. Nord Streamin sitoumus Heritage Underw 1. Johdanto Nord Stream on maakaasuputkilinja, joka yhdistää Venäjän Itämeren rannikon Viipurin kaupungin lähistöllä sijaitsevalta Portovajan lahdelta Saksan Itämeren rannikkoon Lubminiin Greifswaldin lähistöllä. Putkilinjan rakentaa kansainvälinen Nord Stream AG -yhtiö, jonka osakkaat ovat OAO Gazprom, BASF SE/Wintershall Holding AG, E.ON SE, N.V. Nederlandse Gasunie ja GDF SUEZ S.A. Ensimmäinen kahdesta rinnakkaisesta putkilinjasta otettiin käyttöön marraskuussa Kummankin kilometriä pitkän putkilinjan siirtokapasiteetti on noin 27,5 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa. Toisen putkilinjan valmistuttua vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Nord Stream -putkilinjan kokonaiskapasiteetti on noin 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa. Tämä määrä riittää kattamaan yli 26 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden energiatarpeen. Nord Stream piti erityisen tärkeänä kartoittaa laajamittaisen rakennushankkeen mahdolliset vaikutukset kulttuuriperintöön jo suunnitteluvaiheessa, sillä nämä esineet ja jäännökset heijastavat ihmiskunnan perintöä, nykyistä ja mennyttä elämää. Nord Stream tiedostaa Itämeren kulttuuriperintökohteiden rajallisuuden ja suhtautuu niiden vastuulliseen käsittelyyn hyvin vakavasti. Kulttuuriperintöä varjellaan lainsäädännöllä kaikissa viidessä maassa, joiden talousvyöhykkeen ja/tai aluevesien läpi putkilinja kulkee, ja maiden viranomaiset ovat luoneet menetelmiä, 1.1 Nord Streamin lähestymistapa kulttuuriperintöön Nord Stream hyödyntää kehittyneintä teknologiaa ja arkeologian kokeneita asiantuntijoita tämän herkän aiheen käsittelyssä. Yhtiö on teettänyt kattavia tutkimuksia kerätäkseen yksityiskohtaista tietoa tunnetuista, aiemmin tuntemattomista ja mahdollisista kulttuuriperintökohteista Itämerellä. Putkilinjan reitti suunniteltiin 1
2 välttämään kulttuuriperintökohteet. Nord Stream toimii yhteistyössä kaikkien vastaavien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että sen toimenpiteet ovat asianmukaisia ja että toimenpiteillä on mahdollisimman vähäinen vaikutus kulttuuriperintöön. Nord Stream kehitti useita menetelmiä varmistamaan kulttuuriperintökohteiden koskemattomuuden. Rakennustoimenpiteet mukautettiin minimoimaan merenpohjaan kohdistuvat häiriöt alueilla, jossa kulttuuriperintökohteet sijaitsevat lähellä putkilinjaa. Erityishuomiota kiinnitettiin kohteisiin, jotka ovat 50 metrin säteellä putkilinjasta. Näille alueille kehitettiin räätälöityjä ratkaisuja, eli erityisen tarkkaan hallittuja rakennustoimenpiteitä alueen koskemattomuuden varmistamiseksi ja arkeologisesti merkittävien alueiden suojelemiseksi. Erityisiä toimenpiteitä kehitettiin välttämään esimerkiksi alusten ankkuroimisen aiheuttamia vahinkoja kulttuuriperintöalueilla. Näissä tilanteissa käytettiin dynaamisesti asemoitua putkenlaskualusta (ei ankkureita). Lisäksi kulttuuriperintökohteiden ympärille asetettiin suojavyöhykkeitä, kun ankkuroitu putkenlaskualus toimii niiden läheisyydessä. Itämeren olosuhteiden vuoksi orgaanisen materiaalin säilyminen on poikkeuksellista, jopa kansainvälisellä tasolla. Merenalaisten kulttuurilöytöjen tieteellinen merkitys ja konservointiarvo ovat näin huomattavia. Kun ottaa huomioon sen, että merenalainen kulttuuriperintö on säilynyt huomattavasti koskemattomampana verrattuna maanpäällisiin kulttuuriperintöalueisiin, on Itämeren merenalaisen kulttuuriperinnön arkeloginen arvo sitäkin suurempi. 1.2 Merenalainen kulttuuriperintö Itämeren kulttuuriperintö koostuu pääasiassa kahdesta laajasta kategoriasta merenalaisia kohteita: 1) laivojen hylyt ja 2) vedenalaiset historialliset asutukset ja maisemat. Hylyt Itämeren pohjassa tiedetään olevan suuri määrä laivojen hylkyjä. Hylkyalueilla makaa monipuolinen kirjo aluksia, jotka vaihtelevat kooltaan, iältään ja tyypiltään. Osa hylyistä ei ole arkeologisesti lainkaan mielenkiintoisia, kun taas toiset ovat ainutlaatuisia johtuen niiden rakennustavasta, säilymisasteesta tai erityisistä historiallisista tekijöistä. Merenpohjassa hylyt ovat alttiita fyysisille vaurioille, joita aiheuttavat erilaiset aktiviteetit, kuten troolikalastus. Kuitenkaan hylyn ei tarvitse olla vahingoittumaton ollakseen arkeologisesti kiinnostava. Jopa hyvinkin hajonneet laivan hylyt voivat olla arvokkaan arkeologisen tiedon lähde, kun hylyn runkojäännökset ja sen laitteisto, rahti ja muut esineet on tutkittu. On siis tärkeää ottaa huomioon, että laivanhylyn kulttuuriperintöalue ei koostu vain itse hylyn rungosta vaan kokonaisuudessaan siitä alueesta, jonne laivan jäännökset ovat levinneet. Tämä alue on useimmissa tapauksessa merkittävästi laajempi kuin hylyn runko. Merenalaiset asutukset ja maisemat Itämeren rantaviiva on muuttunut merkittävästi viimeisimmän jääkauden jälkeen. Ilmaston lämpeneminen viimeisimmän jääkauden lopulla aiheutti merenpinnan nousua, joka sai yhdessä isostaattisen maannousun kanssa aikaan suuria muutoksia Itämeren rantaviivaan. Erityisesti Itämeren eteläosassa maa-alueita jäi veden alle 2
3 kasvavan merenpinnan tason myötä. Näillä maa-alueilla oli ihmisasutusta, muistomerkkejä ja niitä ympäröiviä maisemia. Monessa tapauksessa näiden alueiden jäämistöt ovat säilyneet paljon paremmin kuin vastaavat maanpäälliset alueet. Erityisesti orgaaninen materiaali on usein säilynyt erinomaisesti. Tämän vuoksi nämä jäänteet ovat ainutlaatuisia historiallisia tutkimuskohteita. Ne kertovat aikaisempien aikakausien ihmisistä ja heidän tavoistaan elää Kulttuuriperintötutkimukset Itämerellä Osana putkilinjan suunnitteluprosessia Nord Stream toteutti kattavia kulttuuriperintötutkimuksia arvioimalla aiemmin julkaistua tietoa, aikaisempia merenpohjan kartoituksia ja toteuttamalla yksityiskohtaisia merenpohjan tutkimuksia tiiviissä yhteistyössä vastaavien viranomaisten ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Yksityiskohtaisten tutkimusten avulla putkilinjalle voitiin määrittää reitti, josta aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi merenpohjaa muokattiin niin vähän kuin mahdollista. Lisäksi valittu reitti on hyväksyttävä kulttuuriperinnön näkökulmasta, sillä putkilinjan reitti välttää kulttuuriperintökohteet aina kuin mahdollista. Nord Streamin tutkimusten aikana merenpohja kartoitettiin ja kuvattiin putkilinjan reitillä. Tutkimukset tehtiin viistokaikuluotaimella ja kauko-ohjattavalla ROV-laitteella, joka oli varustettu videokameroilla ja gradiometrillä. Videokamerat hoitivat visuaalisen kartoituksen ja gradiometri rautapitoisten kohteiden etsinnän. Ennen putkenlaskua merenpohja tutkittiin vielä kertaalleen, jotta varmistettiin, ettei putkenlaskualueella ole tapahtunut muutoksia edellisten tutkimusten jälkeen, ja ettei reitillä ole esteitä. 2. Kulttuuriperintölöydöt Nord Streamin reitillä 2.1. Venäjän reittiosuus Venäjän reittiosuudelta on paikannettu kaiken kaikkiaan 27 hylkyä. Yhdeksän hylyistä on arvioitu kulttuurisesti arvokkaiksi ja kaksi niistä makaa 50 metrin säteellä putkilinjan reitistä. Osa hylyistä on puisia ja osa metallisia. Venäjän Tiedeakatemian kulttuurihistorian instituutti on arvioinut tutkimustiedot. Heinäkuussa 2010 Nord Stream pelasti kaksi amiraliteetin ankkuria merenpohjasta. Nämä ankkurit löydettiin Venäjän aluevesiltä putkilinjan asennuskäytävästä. Pelastetut ankkurit ovat peräisin ja 1800-luvuilta, ja ne on toimitettu Kronstadtin historialliseen arkkitehtuurimuseoon tutkimusta, konservointia ja säilytystä varten. 3
4 Kuva 1: Kuvausmateriaalia yhdestä Venäjän aluevesiltä paikannetusta hylystä: visuaalinen tutkimus ja viistokaikuluotaimen ottama kuva Suomen reittiosuus Arkistolähteiden ja kartoitusten avulla putkilinjan reitiltä on tunnistettu useita hylkyjä ja mahdollisia hylkyjä. Hylkytyypit ovat hyvin erilaisia, ja niihin kuuluu muun muassa lentokone ja useita eri-ikäisiä puisia purjehdusaluksia. Museovirasto on arvioinut hylkyjen arkeologisen arvon. Suomen reittiosuudelta on paikannettu yhteensä 56 hylkyä. Niistä 25 on arvioitu kulttuurisesti arvokkaiksi. Kaksi näistä hylyistä makaa 50 metrin säteellä putkilinjan reitistäja yhdeksän hylkyä kuuluu Suomen ympäristötarkkailuohjelman piiriin. Putkilinjareitti sijaitsee noin 7,5 kilometrin päässä vuonna 1994 uponneen virolaisen matkustajalautta Estonian hylyn suoja-alueesta. Kuva 2: Viistokaikuluotaimella ja kameralla otetut kuvat hylkyalueesta Suomen talousvyöhykkeellä. Hylkyalue löytyi kartoituksen aikana. Kalloplokit (osa takilaa) ovat yhä paikallaan Ruotsin reittiosuus Ennen putkilinjan rakentamista suoritetuissa kattavissa merenpohjan kartoituksissa Ruotsin talousvyöhykkeeltä löydettiin yhteensä 12 laivanhylkyä.. Kymmenen näistä hylyistä löydöstä on arvioitu Ruotsin kulttuuriperintöviranomaisten 4
5 (Riksantikvarieämbetet, RAA) mukaan kulttuurisesti arvokkaiksi. Kaikki Ruotsin reittiosuudelta löytyneet hylyt sijaitsevat yli 50 metrin etäisyydellä putkilinjasta. Suurin osa hylyistä on kaupallisia aluksia ja 1800-luvuilta. Lisäksi vanhin hylyistä saattaa olla peräisin jopa keskiajalta. Mesoliittisella kivikaudella (keskimmäinen kivikausi, eaa) osa eteläistä Midtsjöbankenia Ölannin ja Gotlannin eteläpuolella oli maata. Siksi on mahdollista, että näillä nykyisin vedenalaisilla alueilla on jäänteitä asutuksesta tai kausittaisista metsästysasemista. Riksantikvarieämbetetin mukaan Blekingen rantaviiva (noin 75 kilometriä länteen putkilinjan reitiltä) oli noin 20 metriä alempana vuotta sitten. On siis todennäköistä, että vedenalaiset kivikauden aikaiset asutusalueet sijaitsevat noin 20 metrin syvyydessä. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, ettei vedenalaisia asutuksia voisi löytyä myös syvemmältä, sillä merenpinnan vaihtelut Itämerellä eivät ole olleet aina samoja. Putkilinjan reitti kulkee Hoburgsbankenin eteläisimmän osan halki pohjoisen ja eteläisen Midsjöbankenin välistä yli 20 metrin syvyydessä. Tutkimustiedon mukaan merenpohja alueella, jossa putkilinjan reitti kulkee pohjoisen ja eteläisen Midtsjöbankein välistä (25-45 metrin syvyydessä) koostuu pääosin moreenimaasta ja kallioperästä. Kivikautisten jäännösten löytymisen todennäköisyys on hyvin pieni, sillä näille alueille on mitä todennäköisimmin kohdistunut jonkinasteista eroosiota veden alla. Asutuskerrosten kiinnittyminen kallioperään tai jääkauden aikaiseen moreenimaahan ei ole mahdollista Tanskan reittiosuus Tanskan reittiosuudelta on paikannettu yhteensä 37 mahdollista hylkyä tai hylkyihin liittyvää esinettä. Näistä 34 on arviointi kulttuurisesti arvokkaiksi. 11 hylkyä on vahvistettu kulttuurisesti arvokkaiksi ja kolme hylkyä makaa 50 metrin säteellä putkilinjasta. Nord Streamin putkilinjan reittiä varten tehtyjen kartoitusten aikana läheltä Bornholmin saarta löytyi historiallinen peräsin. Kahdeksan metriä pitkän puukappaleen arvioidaan olevan tai 1700-luvulta, joten se on Tanskan kulttuuriperintölain suojelun alainen. Peräsin nostettiin merenpohjasta syyskuussa 2009 ja lähetettiin Kööpenhaminan lähellä olevaan kansallismuseoon. Peräsin on määrä asettaa näytteille Tanskan merimuseon uuteen rakennukseen Elsinoressa, kunhan rakennus valmistuu. Bornholmin ympärillä olevilta alueilta on mahdollista löytää vedenalaisia asutuksia ja muinaisia veden alle jääneitä metsiä alueilla, joissa veden syvyys on alle 40 metriä. Kuitenkaan kulttuuriperintöasiakirjoissa ei mainita vedenalaisia asutusalueita, eikä niitä löytynyt Nord Streamin toteuttamien kartoitusten aikana putkilinjan reitin Tanskan osuudella. Kalastajat ovat löytäneet muinaisia, vedenalaisia metsiä jo useiden vuosien aikana. Vaikka näillä itsessään on vain vähän kulttuuriperintöarvoa, vedenalaisten puiden kantojen iät voidaan joskus määrittää. Tämä tarjoaa arvokasta tietoa merenpinnan tasojen historiallisista vaihteluista alueella. 5
6 Kuva 3: Syyskuussa 2009 Viikinkilaivamuseon ja kansallismuseon työntekijät pelastivat historiallisen peräsimen Bornholmin saaren lähistöltä Saksan reittiosuus Saksan reittiosuudelta tunnistettiin yhteensä 26 mahdollista hylkyä tai hylkyihin liittyvää esinettä. Yhdeksän hylkyä arvioitiin kulttuurisesti arvokkaiksi. Kolme hylkyä makaa 50 metrin säteellä putkilinjasta. Putkilinjareitti kulkee Greifswaldin lahden lävitse lähellä Saksan rantaviivaa, missä upotettiin 20 alusta Suuren Pohjan Sodan aikana (vuosina ), jotta vihollisen alukset eivät pääsisi lahdelle. Hylyt ovat historiallisesti merkittäviä ja niiden avulla saadaan runsaasti tietoa aikakauden merenkulkuteknologiasta. Putkilinjan reitti kulkee alusten alueella siten, että yksi pienikokoisista aluksista oli nostettava hallitusti, jotta noin 60 metriä leveä käytävä saatiin luotua putkilinjaa varten. Hylyn arkeologinen dokumentointi ja tutkimus suoritettiin vuoden 2008 myöhäissyksyllä ja vuoden 2009 talvella. Mecklenburg-Länsi-Pommerin vastaava viranomainen (LaKD M-V) vastasi nosto-operaatiosta. Hylyn jäänteet paikannettiin 9 metriä pitkästä ja 3 metriä leveästä löytökohdasta. Yli 50 yksittäistä osaa tunnistettiin ja pelastettiin vuoden 2009 heinäkuussa ja elokuussa. Vuonna 2010 kaksi alusta löydettiin vielä kaivausalueen viimeisten tutkimusten aikana ennen putkenlaskun aloittamista. LaKD M-V tutki myös nämä hylyt. Ensimmäinen löydetty hylky Greifswaldin lahdella tunnistettiin pienemmän rahtialuksen jäännöksiksi. Aluksella ollut tulipalo aiheutti uppoamisen ja tuli tuhosi tai vaurioitti suurimman osan aluksesta, löydetty runko ja perä mukaan lukien. Kun hylky oli arvioitu ja dokumentoitu kesäkuussa 2010, sen jäännökset sijoitettiin uudelleen noin 100 metrin päähän ja haudattiin noin metri merenpohjan alapuolelle niiden tuhoutumisen estämiseksi. Kesäkuussa 2010 Nord Stream löysi jälleen yhden keskiajalta/esimodernilta ajalta (noin jaa) peräisin olevan laivanhylyn jäännökset läheltä lahden pohjukkaa. LaKD M-V luokitteli löydöksen merkittäväksi myös löytöalueen ulkopuolisesta näkökulmasta. Erityisesti rahti, joka koostui noin 65 kuparilautasesta ja useasta puutynnyristä, on tärkeä tiedonlähde sen aikakauden 6
7 kauppasuhteista Itämeren alueella. Lähempänä putkilinjojen rantautumispaikkaa Lubminin lähellä löytyi hylky noin 100 metrin päässä putkilinjareitiltä. BSH:lla (Bundesamt für Seeschifffahrt und Hydrographie) on runsaasti dokumentaatiota vedenalaisista esteistä (hylkyjä tai muita esteitä) alueella. Mikään näistä esineistä ei sijaitse 400 metriä lähempänä putkilinjan reittiä. Mecklenburg-Länsi-Pommerin muistomerkkien varjelemisesta vastaava viranomainen on suorittanut tutkimuksia mahdollisten vedenalaisten, kivikaudelta peräisin olevien asutusten löytämiseksi. Näiden tutkimusten tulokset osoittavat, että aikaisemmat kartoitukset olivat perusteellisia eikä uusia asutusalueita löytynyt. Kuva 4: Vasemmalla: Viistokaikuluotaimen ottama kuva hylystä lähellä Lubminia. Oikealla: 300 vuotta vanhan hylyn jäänteet pelastettiin heinäkuussa 2009 Greifswaldin lahdelta. 3. Nord Streamin sitoumus Heritage Underwater Maritime Archaeology (HUMA) -tutkimushankkeen tukemiseen Nord Stream sponsoroi Itämeren kiehtovan kulttuuriperinnön ja sen ainutlaatuisen ekosysteemin suojelemista rahoittamalla kansainvälistä Heritage Underwater Maritime Archaeology (HUMA) -tutkimushanketta. Hanke keskittyy tanskalaislyypekkiläisen laivueen jäännösten tutkimukseen ja dokumentaatioon. Laivue upposi lähellä Ruotsin Gotlannin saarta keskellä Itämerta Pohjoismaiden seitsenvuotisen sodan aikana 1500-luvulla. Gotlannissa toimiva meriarkeologiayritys, AquaArkeologen, saattoi alulle ja johtaa tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja varjella tätä haavoittuvaista kulttuuriperintöä. HUMA osoittaa, että Gotlannin ympäristön merenpohjassa on runsaasti esineitä ja hylkyjä, joista vain osaa on tutkittu. Historialliset lähteet viimeisten 250 vuoden aikana osoittavat, että yli 2500 alusta upposi Gotlannin rannikon lähistöllä ja vain osa niistä on tähän mennessä löydetty. Osallistuminen HUMA-hankkeeseen on osoitus Nord Streamin vastuullisesta lähestymistavasta merenalaiseen tutkimukseen. 7
8 Osallistuminen HUMA-hankkeeseen on osoitus Nord Streamin vastuullisesta lähestymistavasta merenalaiseen tutkimukseen. Lisää tietoa Nord Stream -hankkeesta saat verkkosivuiltamme osoitteessa: Lisätietoja antaa: Lehdistöpalvelu Sähköposti : press@nord-stream.com 8
Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017
Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n
LisätiedotNord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä
Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan
LisätiedotNord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä
TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotOhjeita veneilijöille
Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.
LisätiedotNord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten
Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream 2009 Finnish version Huomautus: Espoon sopimuksen mukaisia neuvotteluja varten laadittua
LisätiedotHELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014
HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotRouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry
Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw
LisätiedotMetallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki
Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä 29.4.2017 Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Miksi arkeologista perintöä säilytetään ja suojellaan? Muinaismuistot sisältävät tietoa menneiden aikojen ihmisistä
LisätiedotTietoa pintaan! Uutta meriarkeologiaa Itämerellä
4.11.2011 Tietoa pintaan! Uutta meriarkeologiaa Itämerellä Perjantaina 18.11.2011 on mahdollisuus kuulla ajankohtaisia uutisia sekä suomalaisesta meriarkeologisesta tutkimuksesta että Itämeren alueen herkullisimmista
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotNORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN
Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotKerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotKulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi
Kulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, tohtorikoulutettava heidi.s.i.wirilander@student.jyu.fi
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus
Kultakaleeri A quaworld DM-kurssi kevät 2003 K arttaharjoitus Pekka Puomio PatricLindman Miikka Pyykkö MarkoPirinen TimoMäkinen Sami Juha KimNyström MikkoKemppinen Kultakaleerintarina Kultakaleeri lienee
LisätiedotNORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ
Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä Lokakuu 2016 Asiakirjan numero W-PE-EIA-POF-REP-805-060400FI-02 NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ
LisätiedotLuku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset
Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin
LisätiedotLuku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi
Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 351 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan
LisätiedotTarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista
Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus pyytää tarjoustanne Sipoon Jokilaakson asemakaava-alueen muinaisjäännösten tasokaivauksien
LisätiedotSiuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO
Siuntio Myrans Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät
LisätiedotASIKKALA Linkinpohja 2
T U T K I M U S R A P O R T T I ASIKKALA Linkinpohja 2 Hylyn dokumentointi ja puunäytteenotto 8.10. 9.10.2014 AKMA201415:10 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT EVELIINA SALO Tiivistelmä
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 5 3. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja tentatiivikohteet
LisätiedotKUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
LisätiedotLeppävirta Rengonlahti
Metsähallitus, Metsätalous Jouni Taivainen Leppävirta Rengonlahti Rantakaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Metsähallitus/Laatumaa Metsähallitus Metsähallitus asianro MH 3698/2013/04.01 KUVAILULEHTI
LisätiedotSiikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ahma Ympäristö Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotBrännskä r i n hylky. Mukana Hans Sachse (venekuljettaja). Sukeltajina Harri Köykkälä ja Per- Erik Stenlund.
.~.. FM Per-Erik Stenlund Tel. 040-7550268 E-mail maas@surfnet..fi 12-\ ~ ~~ tta N ~ i"js-s Tutkimusraportti 28.7.2000 Brännskä r i n hylky Tutkimuslupa DNRO 11/307 /2000 1. Sukelluspäiväkirja 2. Luonnospiiros
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotItämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005
Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö Maire Mattinen Museovirasto VI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 8.9.2005 Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyö ilmasto ja luonto yhteinen historia Itämeri
LisätiedotNaantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila arkeologinen valvonta
Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila arkeologinen valvonta 2.6-17.7.2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde Naantali, Raatihuoneenkatu
LisätiedotHIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011
1 Kaivaustiedote 3.6.2011 HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011 Kaivausaika ti 9.8 la 13.8 Kaivauksen johtaja Ville Laakso puh. 050 555 6312 Taustaryhmä Matti Hakulinen puh. 0400 158374 ja Jukka Luoto 040
Lisätiedot((ilmainen ))Suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Kansainvälinen ystävällinen 2018 Online
((ilmainen ))Suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Kansainvälinen ystävällinen 2018 Online Vierailija.,.Keskustelu.,.LIVE.,.TV.,.Suomi.,.Kanada.,.Jääkiekko.,.Elää.,.Live.,.Stream LIVEElää.,.Suomi.,.Kanada.,.Live.,.Streaming.,.Free.,.Jääkiekko.,.
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013
INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotKangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotP ARK-sukellus BARÖSUNDIN ALUEEN MERENPOHJAN KARTOITUS. Tutkimusraportti viistokaikuluotauksista. Finnish Consulting Group
t.,..ll(~ f~'c.oot-\ ~\C.,~ ~~~lt.,. ~~l,..()(;lt;.t \ 'J"'b ~~ c:_, 1 r' VI 7o t "71 t r" (~"'
LisätiedotKOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen
KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen asuinpaikka Inventointiraportti 2012 Göran Lybäck 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 1 KOLARI, NUOTTAJÄRVI 1 2 KUVAUS 3 LUETTELO VALOKUVISTA, ILMAKUVISTA
LisätiedotLuku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN
Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
Lisätiedot((^^jalkapallo^^))suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Online 2018
((^^jalkapallo^^))suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Online 2018 Vierailija.,.Keskustelu.,.LIVE.,.TV.,.Suomi.,.Kanada.,.Jääkiekko.,.Elää.,.Live.,.Stream LIVEElää.,.Suomi.,.Kanada.,.Live.,.Streaming.,.Free.,.Jääkiekko.,.
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotSisällysluettelo. Lähteet
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Arkisto- ja rekisteritiedot. 4 3. Yleiskartta..... 4 4. Tutkimusalue. 5 5. Lähdetiedot 5 6. Kenttätyöt 6 7. Kohteet....... 6 8. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet...
LisätiedotVALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija: FK Kreetta
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotSiikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotAmmusten turvallinen käsittely Itämerellä
TAUSTATIETOA Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä Turvallisen reitin suunnittelu Nord Stream - kaasuputkelle Itämerellä Syyskuu 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Itämeressä olevat ammukset mitä
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
LisätiedotHankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella
LisätiedotHämeenlinna Aulanko 1 ja 2 Rakennettavan tontin J valvonta. Kreetta Lesell f :3 MUSEOVIRASTO. JJriiA..fVt1- t<lc ~- 11.
Atl,(f?JL OJ. 321/!J./2.2006 M Hämeenlinna Aulanko 1 ja 2 Rakennettavan tontin J valvonta Kreetta Lesell 2008 f.145313:3,, MUSEOVIRASTO JJriiA..fVt1- t
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotRAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus
14 Kuva DG2193:1 Rautuoja. Yleiskuva alueesta. Rakennuksen kiuas näkyy kohoumana nuoren koivun vieressä. Taustalla metsikössä virtaa Rautuoja. Kuvattu itään. Kuva Piritta Häkälä Kuva DG2193:2 Rautuoja.
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotPuttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi
KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Virrat Puttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy FM Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotMerikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013
1 Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013 Antti Bilund Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotUusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotJoensuu Reijola Siirtoviemärin linjauksen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Joensuu Reijola Siirtoviemärin linjauksen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4
LisätiedotPORVOO, SIPOO, SUOMEN ALUEVESI JA TALOUSVYÖHYKE Estlink 2 sähkönsiirtoyhteyden vesiosuus arkeologinen vedenalaisinventointi 4.-22.1.
PORVOO, SIPOO, SUOMEN ALUEVESI JA TALOUSVYÖHYKE Estlink 2 sähkönsiirtoyhteyden vesiosuus arkeologinen vedenalaisinventointi 4.-22.1.2010 Meriarkeologian yksikkö FM Mari Salminen, 2010 Arkistotiedot Kunta:
LisätiedotLuku 14. Jatkosuunnittelu
Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotYLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI
YLI-II KARJALANKYLÄN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN INVENTOINTI Taisto Karjalainen 2005 '' MUSEOVIRASTO 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Alueen luonne 2 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 3 5. Inventointialue
LisätiedotPutkilinjan rakentaminen. Nord Stream 2 AG marraskuu 2018
Putkilinjan rakentaminen Nord Stream 2 AG marraskuu 2018 Sisältö Johdanto... 3 Merenpohjatutkimukset... 4 Kulttuuriperintö... 5 Venäjä... 6 Suomi... 6 Ruotsi... 6 Tanska... 7 Saksa... 7 Logistiikka...
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotSiirtoviemärilinja Harjavalta-Pori
Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori Maanrakennustyön valvonta Ulvilan Saaressa 2009 FM Tiina Jäkärä Museovirasto/RHO 1 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kunta: Ulvila Tutkimuksen laatu: valvonta Kohteen ajoitus:
LisätiedotSoini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018
1 Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Tilaaja: Plandea Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 6 Inventointi...
LisätiedotLoppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f
Loppi Jokila Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 f.145310 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset
LisätiedotSisällysluettelo. Lähteet Painamattomat lähteet Elektroniset lähteet. Kannen kuvat: Kuvakaappaukset hylkykohteista viistokaikumateriaalista.
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Arkisto- ja rekisteritiedot. 4 3. Yleiskartta... 4 4. Tutkimusalue ja luonnonympäristö.. 5 5. Alueen historia ja tutkimushistoria.... 5 6. Viistokaikuluotausaineisto..
LisätiedotLuku 1. Johdanto ja ohjeita lukijalle FIN
Luku 1 Johdanto ja ohjeita lukijalle Sisällys Sivu 1 Johdanto ja ohjeita lukijalle 5 1.1 Nord Stream -hanke 5 1.2 Tämä raportti 5 1.2.1 Nord Stream raportin tehtävä Espoon sopimuksen mukaisessa kuulemismenettelyssä
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös
LisätiedotTARKASTUSSUKELLUSLOMAKE Arkeologiset kenttäpalvelut
Museovirasto, Kulttuuriympäristön hoito, Arkeologiset kenttäpalvelut Kohteen nimi: Källviken Kohteen id: 2677 Sivu 1/3 TARKASTUSSUKELLUSLOMAKE Arkeologiset kenttäpalvelut TAUSTATIEDOT (Täytetään tarvittaessa)
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotArkeologia. Siiri Tolonen,
SIIKAJOKI RUTELO MYÖHÄISRAUTAKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUSKERTOMUS Arkeologia Jari-Matti Kuusela, FM Siiri Tolonen, HuK Elokuu 2011 SISÄLLYS Kohdetiedot 2 Johdanto 3 Löytö 3 Löytöpaikka 4 Kuppikivi 4
LisätiedotPomarkku Aholan asemakaava ja asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007
1 Pomarkku Aholan asemakaava ja asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Tapani Rostedt ja Timo Jussila Kustantaja: Pomarkun kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotLieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017
1 Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Caruna Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 4 Sähköpylväs A... 4 Sähköpylväs
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotFysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa
Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,
Lisätiedot1 S-) '2.. SUOMEN MERIMUSEON TARKASTUSSUKELLUKSET 1996 DRAGSFJÄRDIN METSKÄR
1 S-) '2.. SUOMEN MERIMUSEON TARKASTUSSUKELLUKSET 1996 DRAGSFJÄRDIN METSKÄR Suomen Merirnuseo Sallarnaria Tikkanen lokakuu 1996 SUOMEN MERIMUSEON TARKASTUSSUKELLUKSET 1996 1. TARKASTUSSUKELLUSTEN YLEINEN
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
Lisätiedot((Football- Elää )).. Suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Online 2018
((Football- Elää )).. Suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Online 2018 Vierailija.,.Keskustelu.,.LIVE.,.TV.,.Suomi.,.Kanada.,.Jääkiekko.,.Elää.,.Live.,.Stream LIVEElää.,.Suomi.,.Kanada.,.Live.,.Streaming.,.Free.,.Jääkiekko.,.
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI SAVONLINNA. Vuohisaari. Vuohisaaren syväsataman hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi
INVENTOINTIRAPORTTI SAVONLINNA Vuohisaari Vuohisaaren syväsataman hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi 5. 19.9.2012 MA201216:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT EVELIINA SALO
LisätiedotASIKKALA IISAKKILA. Kivikautisen asuinpaikan tarkastus Hannu Poutiainen
ASIKKALA IISAKKILA Kivikautisen asuinpaikan tarkastus 1998 Hannu Poutiainen o!g tji oo.zl ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Kunta Kylä Nimi Peruskartta xfy/z Asikkala Kalkkinen Iisakkila 3112 03 6799 10-24
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotBalticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille
Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille Herkko Plit Toimitusjohtaja 28.9.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka toteuttaa Suomen osuuden Suomen ja Viron välille
LisätiedotNord Stream laajennushanke >
Nord Stream laajennushanke > Yleisötilaisuus Helsinki 16.4.2013, Turku 17.4.2013, Hanko 18.4.2013, Kotka 22.4.2013, Maarianhamina 24.4.2013 1 Hankkeen historia > 1997-1999 Nord Stream -hankkeen toteutettavuustutkimus
Lisätiedot