1 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 7. kokous klo 13 15:50 Raklissa Paikalla: Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Liikennevirasto Morenia Oy NCC Infrapalvelut SKOL ry Suomen Kuntaliitto ry TAMK VR Track Oy Tilastokeskus RAKLI Rapal VTT Expert Service Oy VTT TAMK Poissa: Destia Oy Ramboll Finland Oy, MANK ry Rautaruukki Oyj Sandvik SKAL ry Tekes Turun kaupunki Vesilaitosyhdistys ry YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Tapani Karonen (pj) Mikko Nousiainen Veli-Pekka Sirola Kari Happonen Tarja Merikallio Ari Huomo Eero Moilanen Ilkka Forsell Matti Kiiskinen Marika Kämppi Perttu Heino Jouni Kekäle Pekka Vaara Janne Rantanen Pekka Tienhaara Terttu Vainio Eero Nippala (siht.) Arto Kari Mikko Leppänen Hannu Jokiniemi Maarit Mäkitalo Jari Pietilä Tom Warras Tapio Siirto Osmo Seppälä Jarkko Salmenoja 1. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin. 2. Johtoryhmän kokoonpano Matti Kurosen tilalle Raklin edustajaksi tulee Mikko Nousiainen. 3. Tilannekatsaus (kalvot 2-5) Edellisessä kokouksessa tehtäväksi suunnitellut työt on tehty (tarkemmin kalvo 4). Tekes-projektin budjetti on tasapainossa tehtyyn työhön ja tavoitteiden saavuttamiseen nähden.
2 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 7. kokous klo 13 15:50 Raklissa Yritysrahoitusosan budjetin jäljellä oleva rahoitus käytetään syksyn 2013 suhdanneraportin tekoon. Osien tehtävät ovat edenneet osin hieman jäljessä (rakenneraportti) ja osin suunniteltua aiemmin (tulevaisuus -2020). Tekes-hankkeen rinnakkaishankkeena etenee Infra ry:n Pien- ja mikroyritysten liiketoimintasuunnittelun työkalut. 4. Jatko (kalvot 6-7) Johtoryhmän seuraavat tehtävät: Kommentit raporttiin 31.1.2013 mennessä. Kommentteja toivotaan myös suunnitelmiin. Mahdollisuus osallistua työpajoihin, joissa käsitellään fokusoidusti infrarakentamisen muutoksia ja haasteita aikajänteellä 2013 2020. Näihin tilaisuuksiin voivat osallistua myös muut organisaatiosta. Tutkimusryhmän tehtävät ennen tammikuun kokousta: Rakenneraportin täydennykset ja viimeistely. Uudet teknologiat -yhteenvedon täydennykset. Työpajoihin alustusten valmistaminen eli Infrarakentaminen -2020 suunnitelman toteuttamien. Seuraavat kokoukset ja projektin päätösseminaari 14.5.2013 klo 9 YIT:llä (Panuntie 11) 10.9.2013 klo 9 Infra ry:ssä (Unioninkatu 14) Projektin päätösseminaarin ajankohtaa ei lyöty lukkoon. Keskusteltiin, että sen tulisi olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mahdollisesti jo osana tulevan syksyn maarakennuspäivää (26.1.2013). Vaihtoehtona oli tuloste esittely MANK ry:n alkuvuoden 2014 seminaarissa. Ratkaisu on MANK ry:llä, joka järjestää nämä tilaisuudet. Johtoryhmä suositteli, että tuloksia pitäisi esitellä paloina mahdollisimman monissa tilaisuuksissa, esimerkiksi jo maaliskuussa 2013 Wanhassa Satamassa. Aiheena olisi valmistumassa oleva raportti.
3 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 7. kokous klo 13 15:50 Raklissa Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi (lähetetty kokouskutsun liitteenä) Rakenneraporttiin pyydettiin lisäämään Työlajitietoihin toinen poikkileikkausvuosi kertomaan, ettei jakauma ole vakio. Miten markkinat jakautuvat vuoden sisällä kesä- ja talvikauden kesken. Talvikuukausi kestää marraskuusta huhtikuuhun. Selvemmin näkyviin jako investoinnit/kunnossapito. Mikäli saadaan käyttöön, myös liikenneviraston lopputuotesektorit: uudisinvestoinnit, korjausinvestoinnit, ylläpito, hoito ja käyttö. Tarkennettava, mitä yrityksiä kuuluu energiasektorilla kuntakonserniin (mikä osuus kunnilla oltava, että luokitellaan kuntakonserniin kuuluvaksi). Infrarakentamisen ennakointi (kalvo 8) Edetään kokouskutsun liitteenä olleen suunnitelman mukaisesti eli infrasuhdanne 2013 2014 julkaistaan 26.9.2013 (Maanrakennuspäivillä) osana tätä projektia. Infrasuhdanne 2014 2015 tuottamisesta neuvotellaan Liikenneviraston ja MANK ry:n kanssa. Infrarakentaminen -2020 (kalvot 9-11) Kutsun mukana tullutta suunnitelmaa kommentoitiin: Rahoituksen merkitys on tuotava paremmin esille. Ekologisesti kestävä rakentaminen, yhdyskuntien tiivistäminen. Materiaalien CE merkintä, ympäristölainsäädäntö Kevään 2013 työpajoissa jatketaan kokouksessa esitellyn muutokset ja haasteet - taulukon sisällön käsittelyä. Työpajojen aiheet ovat o Erikoiskohteiden ja tonttien infra (kuten kaivokset, energian tuotanto, jätehuolto, maanalainen rakentaminen, pilaantuneet maat) o Yhdyskuntien rakentaminen o Yhdyskuntien väliset yhteydet o Työvoima, osaaminen ja koulutus Kokouksessa täydennettiin taulukkoon avoin data esim. kartat, paikkatiedot ja niille perustuvat sovellukset kännyköihin ja tabletteihin, integroidut projektitiimit. Pohdittiin myös sitä, pitäisikö sarakkeita olla lisää globaalin, kansallisen ja toimialatason lisäksi. Näkökulmia voisivat olla valtio/kunta/yksityinen; iso/pieni toimija; yksityinen/julkinen. Työvoima ja osaaminen -aihetta varten on koottu uusia teknologioita kuvaamaan, millaisia uusia osaamisia on huomioitava koulutuksessa. Kaikkiin osioihin kaivataan lisää esimerkkejä uusista teknologioista.
4 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 7. kokous klo 13 15:50 Raklissa Uutta infra-alan tilastoinnissa (kalvot 12 25) Määrän tilastointi muuttuu, kun käyttöön otetaan käänteisen arvonlisäveron maksamisesta saadut tiedot. Tietoa tullaan saamaan alihankintojen osuudesta. Tilinpäätöstilastointi tarkentuu. Verkkopalvelun voi jatkossa räätälöidä omaan tarpeeseensa. Maarakennuskustannusindeksi 2010=100 tulee sisältämään entisen yhden sijaan kolme kunnossapidon indeksiä. Kuntatilastoinnin kehittämisehdotukseen voi tutustua valtiovarainministeriön nettisivuilla julkaistuun raporttiin. Ehdotusta voi vielä kommentoida. Infra-alan osaamistarveselvitys (kalvot 26 46) Korjausvelan periaatteiden määritys Kokouksessa esitelty Kuntaliiton ja 18 kunnan projekti valmistuu keväällä 2013. LIITTEET: Kokouskalvot
Infrarakentaminen muutoksessa järkeä infrarakentamiseen johtoryhmä Tilannekatsaus 19.9 16.1 aikaväliltä Infra alan rakenne, tilastot, seuranta Seminaari InfraExpossa 11.10.2012 (ilmoittautuneita 200 henkilöä) Infrasuhdanteet pilot 4 laadittu ja julkaistu Kaksi yritystilaisuutta edellisten aineistojen pohjalta Tuotettu lisää sisältöä Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi raporttiin Sähköverkkojen rakentaminen (insinöörityö) käynnissä Artikkeli Why do costs of civil engineering grow faster than prices in general? Infra alan muutokset, haasteet, ennakointi Insinöörityöt (2 kpl) valmistumassa Ekologisesti kestävä infrarakentaminen Uudet teknologiat infrarakentamisessa Iso muutokset ja haasteet työpajan tulokset & InfraExpo seminaarin anti analysoitu Artikkeli Infrastructure construction in change what is the sensible path forward? Testattu avainindikaattoreita inframarkkinoiden ennakoinnissa 2
100 000 Rakenne, tilastot ja seuranta (yksityisrahoitteinen projekti) 80 000 60 000 40 000 Budjetti Toteutuma Infrasuhdanteet syksyllä 2013 20 000 0 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 2011 2012 2013 3 Muutokset, haasteet ja ennakointi (Tekes projekti) 250 000 200 000 150 000 Budjetti Toteutuma 100 000 50 000 0 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 2011 2012 2013 * 4
Projektin aikataulu 2011 3 5 2011 6 9 2011 10 12 2012 1 3 Rakenne, tilastot ja seuranta 2012 4 6 2012 7 9 2012 10 12 2013 1 3 2013 4 6 2013 7 9 2013 10 12 Nykytilanne Muutokset, haasteet ja ennakointi Toimintaympäristön (tp2) muutokset ja haasteet Rakenne ja teknologiamuutokset (tp1) Ennakoinnin avainindikaattorit (tp3) Loppuraportti 5 Seuraavat kokoukset tms. Aiemmat kokoukset: I 17.02.2011 (aloitusseminaari) II 24.08.2011 III 21.11.2011 IV 30.01.2012 V 16.05.2012 (työpaja) VI 18.09.2012 Seminaari 11.10.2012 (aamupäivä) VII klo 13 Seuraavat kokoukset: VIII 14.5. klo 9 YIT/Käpylä (Tekes rap. 31.05.2013) IX 10.9.2013 klo 9 Infra ry (Tekes rap. 30.09.2013) X eli päätöskokous auki (Tekes rap. 31.05.2014) Loppuseminaari auki, ehdotuksia 26.9. 2013 maarakennuspäivä? tammikuu 2014 MANK ry:n seminaari? 6
Seuraavat tehtävät (toukokuuhun mennessä) Rakenneraportin täydennykset ja viimeistely Uudet teknologiat => osaamistarpeet Infrakanta ja siihen kohdistuvat korjaus ja muut toimenpiteet Fokusoidut työpajat inframarkkinarakenteen muutoksista ja haasteista esim. Erikoiskohteiden ja tonttien infra (kaivokset, energia, jätehuolto, maanalainen rakentaminen, pilaantuneet maat) Yhdyskuntien rakentaminen Yhdyskuntien väliset yhteydet Työvoima, osaaminen ja koulutus 7 Suhdanneseuranta 2013 => Tausta MANK ry:n julkaisu tehtiin 1999 saakka kerran vuodessa syksyisin. Kevään julkaisu tehtiin Liikenne ja viestintäministeriön / valtion lisätalousarvion tarpeisiin. LVM lopetti rahoituksen 2009. Vuoden 2010 raportit rahoittivat Liikennevirasto ja MANK ry + yritykset. Vuosien 2011 ja 2012 raportit olivat osa Infrarakentaminen muutoksessa projektia Ehdotus Palataan kerran vuodessa taajuuteen, julkaiseminen lokakuun alussa Syksyn 2013 julkaisu tuotetaan Infrarakentaminen muutoksessa projektin osana. Se on sisällön ja ulkoasun puolesta piloteista kehitetty tietotuote. Syksyn 2014 julkaisun kustantamisesta neuvotellaan MANK ry:n ja Liikenneviraston kanssa. 8
Infrarakentaminen 2020 1 Infrakantaan kohdistuvat työt vuoteen 2020 1.1 Infrakanta ja korjausvelka 1.2 Infrakannan hoito, korjaus ja parannustyöt 2 Inframarkkinarakenteen muutokset 2020 2.1 Toimintaympäristön muutokset 2.2 Infraa käyttävien toimialojen/toimintojen muutokset 2.2 Muutokset tilaajien toiminnoissa, tarpeissa ja mahdollisuuksissa 3 Infra alan työvoima ja osaaminen 3.1 Osaamisvajeet ja uudet osaamistarpeet 3.2 Infra alan työvoiman tarve 9 Talous Politiikka Teknologia Ympäristö Juridiikka Sosiaaliset kysymykset Liiketoiminta ympäristö? Toimiala Suomi Globaali Yritysten verkostoituminen Yritysrahoituksen turvaaminen Verosuunnittelu Verkostojen käyttömaksut esim. kaistavuokrat rakennusaikaiset kannustimet Koneautomaatio Tuotetietomalli Maa ainesotto Korvaavat materiaalit Hulevesien käsittely innovaatiot Kuulemismenettelyt Kaavoitus liikenne tms. yhteistyö Ympäristöluvat Tie, rata katuturvapätevyydet Uusi kuntarakenne sopimussiirrot, uudet sopimukset Työvoima ja osaaminen Työturvallisuus Viestintä, vuorovaikutus Sosiaalinen toimilupa Rahoitus Valtion velkaantuminen Yksityisrahoitus infrahankkeissa EK ohjauskorko Luottoluokitus AAA Julkinen budjettirahoitus Omaisuuden hallinta rakenteiden kunnon vaikutus elinkeinoelämälle Tuotetietomalli Smart grid Ekotehokas yhdyskunta Hajautettu energiantuotanto Uusiutuvat energialähteet Harjujen suojelu Ympäristöluvittamienn Jätelaki Maa ainesvero Kiviainesten CE merkintä Koulutus (määrät) Sosiaalinen media Demografiset muutokset huoltosuhde Kansalaisten osallistuminen Yhteistyömallit Elinkaarihankkeet Kuntarakenne Globalisaatio Rahoituskriisi, Euroopan vakausrahasto Maailmankaupan sopimukset,wto Vientimaiden talouskasvu Standardointi Patentit Innovaatiot esim. älykäs liikenne ja infrastruktuuri, päästötön energia Ilmastomuutos Energian saatavuus Vähähiilinen talous EU direktiivit CE merkintä Muutokset käyttäjätarpeissa Eriarvoisuuden kasvu Maahanmuutto Öljyn hinta Maametallit (Kiinan monopoli) 10 28
Infra tulevaisuus uudet teknologiat (luonnos 15.1) 5 Suunnittelu 5.1 Rakennuksen tietomallinnus 5.2 Lastplanner 5.3? 6 Sähköinen asiointi 6.1 Projektipankit 6.2 RAILI puhelimet 6.3 Sähköinen laskutus 6.4 Ohjeistukset 6.5 Kalenterit 6.6 Mobiilit kellokortit ja ajanhallinta 6.7 Mobiili sähköposti 6.8 Sähköiset huoltokirjat 6.9 Automaattinen paalutuspöytäkirja (ipiler) Avoin data, aplikaatiot, tabletit 7 Muut teknologiat ja järjestelmät 7.1 Poralaitteen simulaattori 7.2 ZenRobotics jätteen erottelu 7.3 Vedenpuhdistus, PACS järjestelmä 7.4 Jäteputkijärjestelmä 7.5? 8 Toimintatavat 8.1 Projektiallianssi 8.2 Tuottavuuden parantaminen Avainsanoja: Energiakonsultti => ympäristökonsultti infra alalla? Integroidut projektitiimit 2 Työkoneet ja lisälaitteet 2.1 Koneohjaus, 3D 2.2 Rusnauslaite 2.3 Hybridiajoneuvot 2.4 Lumilinko talvikunnossapidossa 2.5 Kauko ohjaus/robottiohjaus 2.6 Konenäkö 2.7? 3 Mittauslaitteet ja järjestelmät 3.1 UAV mittaus 3.2 Ajoneuvolaserkeilaus 3.3 Geotrim VRS paikannusjärjestelmä 3.4 Lämpökamerat laadunvarmistuksessa 3.5 Tunneleiden liikennevalvonta (e18, turunväylä) 3.6 Langaton tärinämittaus Mittausteknologioita (Morenian vinkki) 4 Materiaalit 4.1 Ekosementti 4.2 Vaahtolasi 4.3 Graafinen betoni 4.4 Nanoteknologia, aistiva pinnoite 4.5 Uusiomateriaalit 4.6? 11 Uutta infra-alan tilastoinnissa
Rakentamisen määräindeksi ja käänteinen arvonlisävero Rakentamispalveluiden käänteinen arvonlisäverovelvollisuus otettiin käyttöön 1.4.2011 Kausiveroilmoituslomakkeella uusi kohta: 319 käännetyn verovelvollisuuden alaiset rakentamispalveluiden myynnit Tehtävänä on ollut laskea rakentamisen uusi määräindeksi siten, ettei se sisällä rakennuspalveluiden myynnin kertautumista alihankintaketjussa Alihankintojen vaikutuksen eliminointi on toteutettu käyttämällä tuotannon arvon indikaattorina kausiverolomakkeen kohdan 301 tietoja (24%:n vero kotimaan myynnistä vuonna 2013, arvo=vero/0,24) Nykyinen määräindeksi lasketaan alihankinnat sisältävästä verollisen myynnin veron peruste -muuttujasta, joka on vertailukelpoinen veromuutosta edeltävään ajanjaksoon nähden 13 Maa- ja vesirakentaminen, toimialat 42 maa- ja vesirakentaminen + 431 pohjarakentaminen 140 Uusi ja vanha määräindeksi (2010=100), 120 100 80 60 mindeksi Uusi mindeksivertailu Nykyinen 40 20 Uusi: sininen, liikevaihdosta vähennetty alihankinnat, vasta jäännös deflatoitu Nykyinen: punainen, liikevaihto deflatoitu suoraan 0 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 2011 2012 14
Alihankinnoista puhdistettu aikasarja näyttää heikomman kehityksen kuin liikevaihtotarkastelu. MVR määräindeksit, toimialat 42 maa- ja vesirakentaminen + 431 pohjarakentaminen 0,15 0,1 Vuosimuutokset (0,01 = 1%) 0,05 0-0,05-0,1 Vuosimuutosvertailu mvuosimuutos Uusi mvuosimuutosvertailu Nykyinen -0,15-0,2-0,25 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 2011 2012 15 35 30 Alihankinta-aste (käännetyn verovelvollisuuden alaisten myyntien osuus verollisesta myynnistä) Alihankinta-aste, % Tämä väli luotettava 25 20 15 10 5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 2011 2012 16
Määräindeksikuvaajien vertailu, toimialat 42 maa- ja vesirakentaminen + 431 pohjarakentaminen Vertailukelpoista aineistoa on vasta kesästä 2012 lähtien Molemmissa sarjoissa kausivaihtelu ja käännepisteiden ajoitus samankaltaista Alihankinta-aste = käännetyn verovelvollisuuden alaisten myyntien osuus verollisesta myynnistä Alihankinta-aste ei näy heti täysin indeksissä, koska vasta 1.4.2011 jälkeen aloitetut työt ovat olleet käänteisen arvonlisäveron alaisia Voidaan nähdä, että alihankinta-aste liikkuu noin 15-30% tietämillä Uudelleen lasketun määräindeksin kehitystä on tarkoitus seurata jatkossa Vertailukelpoista aineistoa on kertynyt vasta hyvin vähän Siirtyminen käyttämään alihankintaketjusta puhdistettua määräindeksiä? 17 Rakennusyritysten tilinpäätöstilastojen kehittäminen Uudistetaan rakentamisen vuositilaston suorakyselyn tietosisältöä ja laajennetaan kyselyn otos. Kysely koskee kaikkia toimialan tol2008 pääluokan F (41, 42 ja 43) vähintään 50 työntekijän yrityksiä ja otoksena kokoluokkaa 5 49. Suorakyselyssä rakennusyrityksiä pyydetään jaottelemaan kyselyn tiedot kahteen pääluokkaan, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen riippumatta siitä mikä yrityksen toimiala on. Tässä kyselyssä voi esimerkiksi sähköasennusyritys ilmoittaa tehtyjen töiden arvon erikseen talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen osalta. 18
Uudistetun vuosikyselyn sisältö ja hyödyntäminen suhdannetilastoinnissa Aiemmin kyseltiin pelkästään liikevaihtoa rakentamisesta yrityksen päätoimialan mukaan (41, 42 ja 43). Uudistetussa kyselyssä rakennustyöt jaotellaan pääurakointiin, aliurakointiin ja omaan käyttöön sen mukaan mihin työt kohdistuvat. Lopputuloksena liikevaihtotietojen lisäksi saadaan alihankinnoista puhdistetun tuotoksen arvo ja myös arviot alihankinta-asteesta. Uudistetun vuositilaston perusteella voidaan kuukausittaisen kausiveroilmoitusaineiston perusteella tuottaa aidommin maa- ja vesirakentamisen kehitystä kuvaavia indikaattoreita. Uusia indikaattoreita on odotettavissa vuoden 2014 aikana. 19 Rakentamisen ja asumisen verkkopalvelun kehittäminen (1) Nykytilanne Rakentaminen ja asuminen vuosikirjaan perustuva verkkopalvelu Talonrakentamisen suhdanteet verkkopalvelu Maa- ja vesirakentamisen suhdanteet verkkopalvelu Maa- ja vesirakentamisen kuukausikuvaajat Kustannusindeksit Maa- ja vesirakennusalan työllisyys ja ansiotaso Maa-ainekset Talonrakentaminen Maa- ja vesirakennusalan aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja konkurssit Maa- ja vesirakentaminen kansantaloudessa Kansainvälistä vertailua Kuntien maa- ja vesirakentaminen Liikennetilastollisia vuositietoja Maa- ja vesirakennusyritysten tilinpäätöstilastot Valtion talousarviot maa- ja vesirakentamisen osalta Maa- ja vesirakentaminen alueittain 20
Rakentamisen ja asumisen verkkopalvelun kehittämisen palvelukonsepti (2) Erilliset verkkopalvelukokonaisuudet kootaan yhdeksi asiakaskohtaisesti räätälöidyiksi tietokanta- ja tietokantapohjaisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Korvaa nykyisen verkkopalvelun ja Excel-taulukkopaketit. Verkkopalvelun käyttöoikeus sisältää myös standardimuotoisten analyysityökalujen käyttöoikeuden. 21 22
23 Maarakennuskustannusindeksin uudistus 2010=100 Tilastokeskus sai konsultilta alustavat painorakenteet ma 14.1.2013, painorakenteeseen tulossa vielä täydennyksiä. Nykyisessä 2005=100 indeksissä on yksi erillinen kunnossapidon indeksi. 2010=100 indeksiin tulee kolme erillistä kunnossapitoindeksiä: väylien kunnossapito (nykyinen) katujen kunnossapito ja radan kunnossapito. 24
Kuntatilastoinnin kehittämistä valmistelevan ohjausryhmän loppuraportti, Kunnat 24 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/ 03_kunnat/20120705Kuntat/Kuntatilastointi.pdf 25 Infra-alan osaamistarveselvitys johtopäätöksiä ja ehdotuksia Pekka Vaara / Sumtsa Oy 2012 26
Keitä tarvitaan infra-alalle? Ammattilaisia työmaille Työnjohtajia ja työmaapäälliköitä (rkm ja ins) Työkoneiden kuljettajia Rakennusammattimiehiä Eräitä erikoisosaamisia Siltasuunnittelijoita, geoteknikoita, kalliosuunnittelijoita, väyläsuunnittelijoita Suunnitteluprojektien päälliköitä, kuntien linjaesimiehiä, projektinvetäjiä Uudet teknologiat 27 27 Infra-alan palvelutuotanto lähes markkinaehtoista Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut ostetaan pääosin (+90 %) konsulttiyrityksiltä Urakoitsijoiden osuus uudisrakentamisesta + 90 %, kunnossapidosta + 60 % poikkeuksena kuntien oma tuotanto, joka vähenemässä Osaamisen ja resurssien hankinta on pääosin ulkoistettu palveluntuottajille Uusien resurssien saatavuus riippuu alan yritysten kiinnostavuudesta, koulutuksesta ja vierastyövoimasta Tuottavuuden, teknologian ja osaamisen kehitystä tapahtuu, jos siihen on liiketoiminnallisia edellytyksiä 28
Nuoristako helpotusta infratyömaille? Kyllä, mutta! Alan on vastattava nuorten odotuksiin ei odotettava nuorten vastaavan alan odotuksiin Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos koulutus keskeytetään ja alalla ei pysytä Palkkaa pitää saada, mutta viihtyvyys, mielekkyys ja kehittymismahdollisuudet ratkaisevat Ensimmäinen kesätyö- tai harjoittelupaikka on avainkokemus!! 29 Mitä nuoret haluavat työelämältä? Vihreä Kuinka paljon merkitsee nuorille Oranssi Kuinka paljon puhutaan 30
31 32
Liite: Kokouskalvot Miten saataisiin nuoria infra-alalle? Kolme kriittistä pistettä 1) Opiskelupaikan valinta miksi ajattelisin lähteväni infra-alalle? 2) Opiskelupaikassa pysyminen miksi vilkuillaan muille aloille? 3) Työn saanti siinä viihtyminen ja sitoutuminen? Kolme vastausta 1) Alan työpaikkojen on oikeasti muututtava paremmiksi 2) Enemmän aloituspaikkoja ja työelämälähtöistä koulutusta 3) Sitouttaminen alan töihin opiskeluaikana ja uran alussa 33 Imagokampanjat eivät auta jos mielikuva on tämä Vaikka todellisuus voi olla tämä 34
Tarvitaan parempia työpaikkoja ja parempia työkokemuksia Työolosuhteet kuntoon, myös montussa Perehdyttämistä ja kannustamista Kuuntelua ja yksilön huomioimista Halukkaille vastuuta ja haasteita Palautetta ja palkitsemista Reilua ja läpinäkyvää johtamista Työssä oppimisen mahdollisuuksia opiskelua vierastaville Lähiesimies ratkaisee työnantajakuvan ja koko toimialan imagon Harjoittelijat ovat mahdollisuus ei rasite Ensimmäisen kesäharjoittelun kokemus ratkaisee se mitä kaverit syksyllä kertovat toisilleen! 35 Tässä koko jutun idea? Linnunpoikaset leimautuvat emoonsa heti kuoriutumisen jälkeen, myös keinoemo kelpaa jos käyttäytyy houkuttelevasti ja on sopivasti läsnä. 36
Toimenpide-ehdotus 1; Parempia työpaikkoja infra-alalle Alan yritykset sitoutuvat ottamaan nuoria harjoittelemaan, työssä oppimaan ja huolehtimaan heistä aivan eri tavalla kuin tähän asti Työolosuhteet kuntoon, myös montussa Yritysjohdon ja työnjohdon taidot ja asenteet kuntoon lähiesimies ratkaisee alan ja yrityksen imagon Perehdyttämistä ja kannustamista Kuuntelua ja yksilön huomioimista Halukkaille vastuuta ja haasteita Palautetta ja palkitsemista Reilua ja läpinäkyvää johtamista Harjoittelijat ovat (alan ainoa) mahdollisuus eivät rasite Tavoitteena leimautuminen alalle työelämäjaksojen aikana Yritysjohdon ja työnjohdon koulutus- ja asenneohjelma, jossa mukana Alan liitot; MANK, Infra ry, Kuntaliitto, ammattiliitot Työnantajat; julkiset tuotanto-organisaatiot, yksityiset urakoitsijat Oppilaitosyhteistyö 37 Koulutuksen määrä ja laatu on riittämätöntä (RAKSU-raportti 28.8.2012) Tutkinto- ja koulutusjärjestelmä ei vastaa rakennusalan työvoima- ja osaamiskysyntään. Varsinkin infra-alan tilanne on huolestuttava. Koulutusjärjestelmä ei toimi kunnolla, mikäli se ei ohjaa ammatillista koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämällä tavalla. Itsenäisesti toimivat oppilaitokset eivät tähän pysty. Ammattikoulutuksesta valmistuu nuoria työttömiksi samalla, kun rakennusalalla podetaan vajausta. Aloituspaikkojen määrän ohjaus toimii huonosti. Toisella asteella rakennusalan ammattioppilaitospaikkoja noin 4500 ja ensisijaishakijoita 1,3-2 kertainen määrä. Aloituspaikat eivät jakaudu tasapuolisesti tarpeeseen nähden, mistä kärsii erityisesti infra-ala. Valmistuvien määrää pienentää koulutuksen aikana lopettavien määrä. AMK:issa RI-aloituspaikkoja on noin 1250 ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Rkmkoulutuksen aloituspaikkoja on 325 ja ensisijaishakeutujia 3,5 kertainen määrä. Aloituspaikat ovat lähes kohdallaan mutta ongelmana 60 %:n läpäisyprosentti. Tiedekorkeakoulujen diplomi-insinöörikoulutus on vetovoimainen koulutussuunta, eikä osaamisvajaus ole tällä hetkellä ongelmana. Uhka vajeesta on kuitenkin ilmeinen. Koulutusjärjestelmän ohjauksen kannustavuutta on lisättävä esimerkiksi sitomalla määrärahoja työpaikan saaneiden määriin tai vähennettävä koulujen itsenäisyyttä opintolinjojen suhteen. 38
Rakennusalan suhdanneryhmä 8/2012 39 21. tammikuuta 2013 MAARAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA 39 Koulutusta on tarjolla, mutta johtaako se alalle töihin Perustutkintoon sisältyy vaihtoehtoinen maarakennuskoneen kuljettajan tai maarakentajan suuntautumislinja. Maarakennuskoneen kuljettajalinjalla opitaan tärkeimpien maarakennuskoneiden kuten kaivureiden, kuormaajien puskukoneiden ja tiehöylien hallintaa ja huoltoa. Maarakentajalinjalla opiskellaan yhdyskuntarakentamista esimerkiksi vesijohto- ja viemäriputkistojen asentamista sekä katujen, teiden ja siltojen rakentamista ja kunnossapitoa. Ammattioppilaitoksia: Jyväskylän aikuisopisto (maarakennuskoneen kuljettaja, maarakentaja, nuorisoaste ja aikuiskoulutus) Taivalkosken metsäoppilaitos (maarakennuskoneen kuljettaja) Kotkan ammatillinen koulutuskeskus (maarakennuskoneen kuljettaja) Lappeenrannan ammattikoulu (maarakentaja) Mikkelin ammattioppilaitos (maarakentaja) Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskus, Outokummun yksikkö (kiviala) Rovaniemen ammatillinen aikuiskulutuskeskus (maarakennuskoneen kuljettaja) Salon ammattioppilaitos (kuljetus- ja maarakennusala, maarakennuskoneen kuljettaja) Koulutuskeskus Tavastia (maarakentaja) TTS KOULUTUS (maarakennuskoneen kuljettaja) Vaasan ammattiopisto (maarakennuskoneen kuljettaja) Ylä-Savon ammattiopisto (maarakennuskoneen kuljettaja) 40
Rakennusmestareista on erityisen suuri pula työmailla koulutus ei vielä tuo helpotusta Rakennusmestari AMK -koulutuksen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat vuonna 2012 Nuorisoaste Aikuiskoulutus talo Lvi infra talo Lvi infra HAMK, H:linna 77/30 - - 205/30 - - Metropolia, Hki, Espoo 216/25 30 20 236/30 - - Novia, Raasepori 35/15 - - - - - Oulun AMK 115/20-20 - - - Tampereen AMK 161/34 - - - - - Turun AMK 114/20-20 - - - Savonia, Kuopio 72/20 - - - - - Saimaan AMK, L:ranta - - - 72/20-10 Seinäjoen AMK 56/20 - - 123/25 - - Kentän näkemyksiä koulutuksesta Koulutus ei tuota ammattityöntekijöitä rakennusmestareita kyllä, mutta riittämättömästi Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö uudelle tasolle Opetukseen käytännönläheisyyttä, yritykset mukaan opetusohjelmien suunnitteluun Kouluttajia yrityksistä kouluihin, opettajia työelämäjaksoille yrityksiin Työssä oppimista ja kouluopetusta lomittain Yrityslähtöistä tilauskoulutusta erikoisammatteihin Muuntokoulutusta alanvaihtajille Oppilaitosten itsenäisyyttä vähennettävä kilpailemaan keskenään Keskeyttämiset suurin ongelma harjoittelun laatuun panostettava Työssä oppimista ja yrityksessä pätevöittämistä opiskelua vierastaville Infra-ala voisi erottautua muista aloista Käytännönläheisyydellä tiivis yhteys työelämään heti opiskelun alussa Suurempi varmuus työpaikan saamisesta ja pysyvyydestä 42
Hyviä kokeiluja on käynnissä http://www.kktavastia.fi/portal/koulutuskeskus_tavastia/projektit/?p=107 43 Toimenpide-ehdotus 2; Työelämälähtöistä koulutusta infra-alalle (työnjohto- ja työntekijäkoulutukseen) Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö uudelle tasolle Opetukseen käytännönläheisyyttä ja yrityskontakti heti alkuun Kouluttajia yrityksistä kouluihin - yritykset mukaan opetusohjelmien suunnitteluun Opettajia työelämäjaksoille yrityksiin - opettajat oppilaiden mukana työskentelyjaksoilla Kouluihin lisää projektitöitä, harjoittelujaksoja, case-esittelyjä, yritysesittelyjä Uudenlaisia vahvasti työssä oppimiseen perustuvia opetuslinjoja Yrityslähtöistä tilauskoulutusta (rekrykoulutusta) erikoisammatteihin Muuntokoulutusta alanvaihtajille työssä oppimiseen yhdistettynä Työelämälähtöisiä koulutusohjelmia yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä; mukana 2-3 ammattioppilaitosta ja AMK:ta, opetusviranomaiset pilotteina 3-4 yritystä, 1-2 kuntaa 44
Toimenpiteet 1+2; MANKille nuoriso-ohjelma MANKin focus vahvasti nuorisoon vuosiksi 2012-2013 Parempia työpaikkoja infra-alalle Työelämälähtöistä koulutusta infra-alalle MANK ja yhteistyökumppanit palkkaavat vetäjän, jonka tehtävinä Yritysjohdon ja työnjohdon valmennus ja asennemuokkaus, sitoutumisten hakeminen yrityksistä Työelämälähtöisten koulutusohjelmien kehittäminen ja käynnistäminen oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä Opettajanvaihdon ja harjoittelupaikkojen välityksen organisointi Nuoriin kohdistuvan rekrytointi- ja alan imagokampanjan vetäminen Ohjelmalle erillinen projektisuunnitelma Keitä tavattu selvityksen yhteydessä Harri Yli-Villamo, Liikennevirasto Mikko Leppänen, Ramboll Paavo Syrjö, Tapani Karonen, Infra ry 2x Teemu Vehmaskoski, RIL Simo Hoikkala, Metropolia Maarit Sääksi, YIT Ahti Junttila, RKL Kari Auranen, Sweco PM Tommi Lehtola, Finseula Keijo Haavikko, Graniittirakennus Kallio Matti Mannonen, SKOL Raimo K Saarinen, HKR Marko Mononen, Juridia Kimmo Fischer, Sito Eija Likola-Kinnunen, Jyväskylän ammattiopisto MANKin opiskelijaseminaarin osallistujat, Jani Saarisen yhteenveto RAKLIn Infra- ja yhdyskunnat johtoryhmä RKLn Rakennusmestaripäivien seminaari MANKin hallitus 3x Luettu vino pino selvityksiä ja raportteja 46