MANK:n Nuoria infratöihin projekti

Transkriptio

1 MANK:n Nuoria infratöihin projekti Kehtofoorumi , Kuopio Ahti Junttila toimitusjohtaja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL, MANK:n hallituksen jäsen Pohjana projektille Infra-alan osaamistarveselvitys jonka MANK:lle koonnut Pekka Vaara (2012)

2 MAARAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA Infra-alan kokoava voima MANK on perustettu 1985 ja sen jäseninä on 22 yhteisöä

3 Jäsenet julkisia ja yksityisiä rakennuttajia, urakoitsijoita, suunnittelijoita, kauppaa, tutkimusta ja koulutusta sekä teknistä henkilöstöä edustavia yhteisöjä

4 RAKLI ry Aalto Yliopisto Geologian tutkimuskeskus VTT Finavia Oyj Vianova Systems Finlan Oy Infra ry VR Track Oy Koneyrittäjien liitto ry Tampereen teknil. Yliopisto Kuljetuskeskuten liitto Suomen ympäristökeskus Liikennevirasto Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry Rakennusliitto ry Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL Rakennusteollisuus RT ry Suomen Geoteknillinen yhdistys Suomen Kuntaliitto Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

5 Infra-alan palvelutuotanto on markkinaehtoista Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut ostetaan pääosin (yli 90 %) konsulttiyrityksiltä Urakoitsijoiden osuus uudisrakentamisesta yli 90 %, kunnossapidostakin enemmän kuin 60 % - Kunnilla myös omaa tuotantoa, joka vähenemässä - kuntien teknisen toimen henkilöstön eläköityminen kasvussa, osaajat vähenevät Osaamisen ja resurssien hankinta on pääosin ulkoistettu palveluntuottajille Uusien resurssien saatavuus riippuu alan toimijoiden kiinnostavuudesta, koulutuksesta ja vierastyövoimasta

6 Keitä tarvitaan infra-alalle? Ammattilaisia työmaille Työnjohtajia ja työmaapäälliköitä (rkm ja ins) Työkoneiden kuljettajia Rakennusammattimiehiä Eräitä erikoisosaamisia Siltasuunnittelijoita, geoteknikoita, kalliosuunnittelijoita, väyläsuunnittelijoita Suunnitteluprojektien päälliköitä, kuntien linjaesimiehiä, projektinvetäjiä Uudet teknologiat

7

8

9 Imagokampanjaa tarvitaan koska mielikuva on tämä Vaikka todellisuus voi olla tämä

10 Linnunpoikaset leimautuvat emoonsa heti kuoriutumisen jälkeen, myös keinoemo kelpaa jos käyttäytyy houkuttelevasti ja on sopivasti läsnä.

11 MANK-nuoriso-ohjelma MANKin focus vahvasti nuorisoon vuosiksi Parempia työpaikkoja infra-alalle Työelämälähtöistä koulutusta infra-alalle Hankkeen suojelijana työministeri Lauri Ihalainen Rahoitusvaiheen projektipäällikkönä toimii Pekka Vaara Ohjausryhmä koordinoi toimintaa Syksy 2013 Rahoitusneuvottelut ja projektisuunnitelman tarkentaminen Vuosi 2014 / kevät Toteuttaminen

12 Nuoriso-ohjema - Toimenpide 1 Parempia työpaikkoja infra-alalle Alan yritykset sitoutetaan ottamaan nuoria harjoittelemaan, työssä oppimaan ja huolehtimaan heistä eri tavalla kuin tähän asti Työolosuhteet kuntoon, myös montussa Yritysjohdon ja työnjohdon taidot ja asenteet kuntoon lähiesimies ratkaisee alan ja yrityksen imagon Nuorisohankkeessa kehitetään: Perehdyttämis- ja kannustamismenetelmiä Kuuntelua ja yksilön huomioimista Kykyä antaa halukkaille vastuuta ja haasteita Palaute- ja palkitsemisjärjestelmiä Reiluja ja läpinäkyviä johtamismenetelmiä Harjoittelijat ovat (alan ainoa) mahdollisuus eivät rasite Tavoitteena leimautuminen alalle työelämäjaksojen aikana Ensimmäisen kesäharjoittelun kokemus ratkaisee se mitä kaverit syksyllä kertovat toisilleen!

13 Nuoriso-ohjelma - Toimenpide 2 Työelämälähtöistä koulutusta infra-alalle (työnjohto- ja työntekijäkoulutukseen) Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö uudelle tasolle Opetukseen käytännönläheisyyttä ja yrityskontakti heti alkuun Kouluttajia yrityksistä kouluihin - yritykset mukaan opetusohjelmien suunnitteluun Opettajia työelämäjaksoille yrityksiin - opettajat oppilaiden mukana työskentelyjaksoilla Kouluihin lisää projektitöitä, harjoittelujaksoja, case-esittelyjä, yritysesittelyjä Uudenlaisia vahvasti työssä oppimiseen perustuvia opetuslinjoja Yrityslähtöistä tilauskoulutusta (rekrykoulutusta) erikoisammatteihin Muuntokoulutusta alanvaihtajille työssä oppimiseen yhdistettynä

14 MANK-nuoriso-ohjelma OSALLISTU! Rahoitus (alustava yhteenveto) yht MANK ry RKL (tarjoaa tilan, työvälineet ja työn ohjauksen) Rakennusmestarien säätiö Infra ry Liikennevirasto Kehto Kunnat (KT ja KL) MVTT ( Maa ja Vesitekniikan tuki ry) Urakoitsijat (10 pk yrit.?) Urakoitsijat isot (5 yrit.) Rakennusliitto SKOL Koneyrittäjien liitto TEM (nuorisotakuu yht.työ) Rakli (tilaajatuki) YHTEENSÄ: Kehto foorumi rahoitusesitys: Kunta yli asukasta euroa Kunta alle asukasta euroa

15 KENTÄN NÄKEMYKSIÄ, TILASTOJA JA KEHITYSTARPEITA...

16 Koulutuksen määrä ja laatu on riittämätöntä (RAKSU-raportti ) Tutkinto- ja koulutusjärjestelmä ei vastaa rakennusalan työvoima- ja osaamiskysyntään. Varsinkin infra-alan tilanne on huolestuttava. Koulutusjärjestelmä ei toimi kunnolla, mikäli se ei ohjaa ammatillista koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämällä tavalla. Itsenäisesti toimivat oppilaitokset eivät tähän pysty. Ammattikoulutuksesta valmistuu nuoria työttömiksi samalla, kun rakennusalalla podetaan vajausta. Aloituspaikkojen määrän ohjaus toimii huonosti. Toisella asteella rakennusalan ammattioppilaitospaikkoja noin 4500 ja ensisijaishakijoita 1,3-2 kertainen määrä. Aloituspaikat eivät jakaudu tasapuolisesti tarpeeseen nähden, mistä kärsii erityisesti infra-ala. Valmistuvien määrää pienentää koulutuksen aikana lopettavien määrä. AMK:issa RI-aloituspaikkoja on noin 1250 ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Rkm-koulutuksen aloituspaikkoja on 325 ja ensisijaishakeutujia 3,5 kertainen määrä. Aloituspaikat ovat lähes kohdallaan mutta ongelmana 60 %:n läpäisyprosentti. Tiedekorkeakoulujen diplomi-insinöörikoulutus on vetovoimainen koulutussuunta, eikä osaamisvajaus ole tällä hetkellä ongelmana. Uhka vajeesta on kuitenkin ilmeinen. Koulutusjärjestelmän ohjauksen kannustavuutta on lisättävä esimerkiksi sitomalla määrärahoja työpaikan saaneiden määriin tai vähennettävä koulujen itsenäisyyttä opintolinjojen suhteen.

17 Rakennusalan suhdanneryhmä 8/ lokakuuta 2013 MAARAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA

18 Koulutusta on tarjolla, mutta johtaako se alalle töihin Perustutkintoon sisältyy vaihtoehtoinen maarakennuskoneen kuljettajan tai maarakentajan suuntautumislinja. Maarakennuskoneen kuljettajalinjalla opitaan tärkeimpien maarakennuskoneiden kuten kaivureiden, kuormaajien puskukoneiden ja tiehöylien hallintaa ja huoltoa. Maarakentajalinjalla opiskellaan yhdyskuntarakentamista esimerkiksi vesijohto- ja viemäriputkistojen asentamista sekä katujen, teiden ja siltojen rakentamista ja kunnossapitoa. Ammattioppilaitoksia: Jyväskylän aikuisopisto (maarakennuskoneen kuljettaja, maarakentaja, nuorisoaste ja aikuiskoulutus) Taivalkosken metsäoppilaitos (maarakennuskoneen kuljettaja) Kotkan ammatillinen koulutuskeskus (maarakennuskoneen kuljettaja) Lappeenrannan ammattikoulu (maarakentaja) Mikkelin ammattioppilaitos (maarakentaja) Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskus, Outokummun yksikkö (kiviala) Rovaniemen ammatillinen aikuiskulutuskeskus (maarakennuskoneen kuljettaja) Salon ammattioppilaitos (kuljetus- ja maarakennusala, maarakennuskoneen kuljettaja) Koulutuskeskus Tavastia (maarakentaja) TTS KOULUTUS (maarakennuskoneen kuljettaja) Vaasan ammattiopisto (maarakennuskoneen kuljettaja) Ylä-Savon ammattiopisto (maarakennuskoneen kuljettaja)

19 Rakennusmestareista on erityisen suuri pula työmailla koulutus ei vielä tuo helpotusta Rakennusmestari AMK -koulutuksen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat vuonna 2012 Nuorisoaste Aikuiskoulutus talo Lvi infra talo Lvi infra HAMK, H:linna 77/ / Metropolia, Hki, Espoo 216/ / Novia, Raasepori 35/ Oulun AMK 115/ Tampereen AMK 161/ Turun AMK 114/ Savonia, Kuopio 72/ Saimaan AMK, L:ranta /20-10 Seinäjoen AMK 56/ /25 - -

20 Kentän näkemyksiä koulutuksesta Koulutus ei tuota ammattityöntekijöitä rakennusmestareita kyllä, mutta riittämättömästi Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö uudelle tasolle Opetukseen käytännönläheisyyttä, yritykset mukaan opetusohjelmien suunnitteluun Kouluttajia yrityksistä kouluihin, opettajia työelämäjaksoille yrityksiin Työssä oppimista ja kouluopetusta lomittain Yrityslähtöistä tilauskoulutusta erikoisammatteihin Muuntokoulutusta alanvaihtajille Oppilaitosten itsenäisyyttä vähennettävä kilpailemaan keskenään Keskeyttämiset suurin ongelma harjoittelun laatuun panostettava Työssä oppimista ja yrityksessä pätevöittämistä opiskelua vierastaville Infra-ala voisi erottautua muista aloista Käytännönläheisyydellä tiivis yhteys työelämään heti opiskelun alussa Suurempi varmuus työpaikan saamisesta ja pysyvyydestä