Kaikem paree Tampere. Ympäristön ystävä - tekniikan helmi

16.4.2002 Kaikem paree Tampere Ympäristön ystävä - tekniikan helmi Tampereen kaupungin ympäristö- ja teknisen toimen strategia 2003-2012 Tekninen lautakunta 26.3.2002, 84 Ympäristölautakunta 3.4.2002, 133 Kaupunginhallitus 16.4.2002, 15

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2. STRATEGIAN TAVOITE 2 3. YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN TOIMEN VISIO 2012 2 3.1. Visio 2 3.2. Strategiset päämäärät 4. YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN TOIMEN ONNISTUMISSTRATEGIA 7 4.1. Ympäristö- ja teknisen toimen johtamisnäkökulmat 7 4.2. Kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitteet vuodelle 2003 8 5. STRATEGIAN KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA 19

1 1. JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian 10.10.2001. Tämän jälkeen toimialojen on ollut määrä tehdä omat strategiansa. Apulaiskaupunginjohtaja nimesi 4.12.2001 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ympäristötoimen ja teknisen toimen yhteinen strategia 31.3.2002 mennessä. Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi talouspäällikkö Annamari Lahti (hallinto- ja kehittämisyksikkö), sihteeriksi apulaispuistopäällikkö Petteri Hankivuo (puistoyksikkö) ja jäseniksi insinööri Pekka Jokinen (katuyksikkö), asemakaava-arkkitehti Mikko Järvi (kaavoitusyksikkö) ja suunnittelija Antonia Sucksdorff (ympäristövalvontayksikkö). Työryhmää täydennettiin myöhemmin suunnitteluinsinööri Jouni Siveniuksella (kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö). Ympäristö- ja teknisen toimen strategiatyö aloitettiin marraskuussa 2001 laajennetun ohjausryhmän seminaarilla. Tilaisuuden jälkeen strategiatyöryhmä aloitti työn laatimisen. Ympäristö- ja teknisen toimen johtoryhmä käsitteli viikoittain työn etenemistä. Tämän lisäksi ympäristö- ja tekniselle lautakunnalle järjestettiin tammikuussa 2002 seminaari aiheesta. Strategiatyöryhmän työ on pohjautunut seminaareista, yksiköiden päälliköiden haastatteluista ja henkilöstölle järjestetystä kyselystä saatujen aineistojen ja ehdotusten pohjalle. Helmikuussa 2002 järjestetyssä toisessa laajennetun ohjausryhmän seminaarissa rajattiin ja tarkennettiin työryhmän esitystä. Seminaarissa saatujen evästysten pohjalta rajattiin lopulliset vision strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitetasot vuodeksi 2003. Ympäristö- ja teknisen toimen henkilöstölle annettiin mahdollisuus tehdä ehdotuksia strategian visioksi. Saatujen ehdotusten pohjalta strategiatyöryhmä laati esityksen ympäristöja teknisen lautakunnan strategiaseminaariin, jossa valittiin paras visio. Visio muodostuu kahdesta eri osasta: sloganista ja sitä täydentävästä tekstistä. Strategiatyön aikana kerättiin lopullista strategiaraporttia huomattavasti laajempi aineisto. Tämä aineisto on käytettävissä seuraavien vuosien strategian laatimisessa. Strategian laadintaa on konsultoinut Hallinnon kehittämiskeskus (HAUS), joka käyttää menetelmänään julkishallintoon räätälöityä Tasapainoisen onnistumisen (Balanced Scorecard) strategiatyökalua eli samaa menetelmää kuin Kaikem paree Tampere kaupunkistrategian laadinnassa (Liite 1).

2 2. STRATEGIAN TAVOITE Ympäristö- ja teknisen toimen strategian laatimisen pääajatuksena on ollut kirjata ne lähiajan suunnitelmat, joiden avulla ympäristö- ja tekninen toimi pääsee vuodeksi 2012 asettamaansa päämäärään eli visioon. Tavoitteet on pyritty kuvaamaan mahdollisimman konkreettisina vuositason tavoitteina, joihin ympäristö- ja teknisen toimen toiminnalla on mahdollista päästä ja joihin yksiköt voivat toiminnoillaan vaikuttaa. Nykyisen toiminnan vakiintuneita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä ei ole otettu raportissa esille. Strategian tavoitteena on viitoittaa yhteisesti sovitut muutosten suunnat, jotka vievät toimintaa visiota kohti. Jotta visio saavutetaan, on kaikkien sitouduttava siihen. Vuodeksi 2003 on asetettu kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja vuoden 2003 tavoitetaso. Yhteisesti sovitut keskeiset menestystekijät ovat kuntarajat ylittävä ehyt yhdyskuntarakenne viihtyisä, turvallinen ja toimiva kaupunki monipuolinen tonttivaranto ja toimiva infrastruktuuri keskustan kehittäminen ympäristön hyvä tila ja kestävä kehitys. Valitut menestystekijät ohjaavat toimintaa vision 2012 suuntaan ja mahdollistavat resurssien suuntaamisen siten, että samanaikaisesti pystytään hoitamaan nykyisiä perustehtäviä, joita yhteiskunta edellyttää julkisen palvelun tuottajalta. Tampere on saanut viime vuosien aikana myönteistä julkisuutta useilla eri aloilla ja sen vuoksi Tampere on tällä hetkellä yksi vetovoimaisimmista kasvukeskuksista maassamme. Jotta näihin kasvukeskuksiin tuomiin haasteisiin voitaisiin vastata, ympäristö- ja teknisen toimen on tehtävä rohkeita avauksia lähiajan toiminnassaan. Tässä keskeisenä välineenä on strategia Kaikem paree Tampere, Ympäristön ystävä - tekniikan helmi ja siinä sovitut vuoden 2003 tavoitteet ja vuoden 2012 päämäärät. 3. YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN TOIMEN VISIO 2012 3.1. Visio Kaikem paree Tampere Ympäristön ystävä - tekniikan helmi Hyvässä ympäristössä ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Ympäristö- ja tekninen toimi tuottaa palveluita, jotka luovat perustan asukkaiden hyvinvoinnille joustavalla ja kestävällä tavalla. Visio voidaan määritellä organisaation halutuksi tavoitetilaksi. Tällöin se antaa strategialle suunnan, jota pitkin edetään. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta Tampereen halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Sen laadinnalta edellytetään mielikuvitusta ja pitkäjänteistä ajattelua.

3 Vision määrittelyssä on oleellista, miten pitkälle tulevaisuuteen tavoitellaan eli mihin tavoitetila asetetaan. Tampereen kaupungin visio on määritelty vuoteen 2012 saakka. Se on lähellä, jos ajatellaan esimerkiksi maankäytön suunnittelua, jonka monet ratkaisut tehdään kymmeniksi vuosiksi. Mutta se on erittäin kaukana ja vaikeasti ennustettavissa, jos ajatellaan maailman nopeita muutoksia. 3.2. Strategiset päämäärät Kaupunkiseutua koskevat päämäärät Tampereen kaupunkiseudulla on 1) toimiva ja ehyt yhdyskuntarakenne. 2) turvallinen, toimiva ja tasapuolinen liikennejärjestelmä. Tampereen maankäyttöä ja ympäristöä koskevat päämäärät Tampereella on 3) tarkoituksenmukaisesti sijoittuva, monipuolinen tonttivaranto. 4) monipuoliset viher- ja virkistysalueet. 5) viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Ympäristö- ja teknistä toimea koskevat päämäärät Ympäristötoimi ja tekninen toimi 6) tuottaa laadukkaita, kilpailukykyisiä ja kokonaistaloudellisia palveluita. 7) noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnoissaan ja vaalii luonnon ekologista kestävyyttä. 8) koostuu ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä. 9) toimii avoimesti ja vuorovaikutteisesti. 10) työskentelee saumattomasti ja joustavasti yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tampereen kaupunkiseudulla on toimiva ja ehyt yhdyskuntarakenne Tampereen kaupunkiseudun maankäyttöä kehitetään siten, että olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydennetään ja kaupungin kulttuuriarvoja kunnioitetaan. Rakenne ulotetaan katkeamattomana kuntarajojen ylitse ja sen sisällä säilytetään yhtenäinen ja monipuolinen viherverkko. Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelussa huomioidaan asukkaiden tarpeet heidän asumistapansa mukaisesti. Uusille alueille rakennetaan asukkaiden ja elinkeinotoiminnan tarvitsemat infrastruktuuripalvelut ja olemassa olevien alueiden asuntoalueiden yhdyskuntapalveluita ylläpidetään. Tampereen kaupunkiseudulla on turvallinen, toimiva ja tasapuolinen liikennejärjestelmä Liikenteen toimivuus on yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksiä. Liikennejärjestelmä on osa yhdyskuntarakennetta. Se muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja sitä käyttävästä lii-

4 kenteestä (Liite 2). Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivis, jolloin liikkumis- ja kuljetustarve on mahdollisimman vähäinen ja palvelut lähellä käyttäjiä. Liikenteen järjestämisessä on sovitettu yhteen turvallisuuden, saavutettavuuden, talouskehityksen ja ympäristötavoitteiden vaatimukset. Ihmisten liikkumisen ohella liikennejärjestelmä turvaa myös yritysten toimintaedellytyksiä huolehtimalla niiden kuljetusten sujuvuudesta ja varmuudesta. Lisäksi liikenteessä hyödynnetään älykkään teknologian mahdollisuuksia liikennetelematiikan keinoin. Liikennemuotoja on erilaisia ja ne täydentävät toisiaan. Hyvä liikennejärjestelmä antaakin kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä valintoja kulkumuodon suhteen. Joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kuitenkin suositaan kaupungin viihtyisyyden, ympäristön vaalimisen, energian kulutuksen kurissapitämisen ja liikkumisen tasa-arvon edistämisen vuoksi. Tampereella on tarkoituksenmukaisesti sijoittuva, monipuolinen tonttivaranto Kasvava kaupunki tarvitsee asuntoja, työpaikkoja ja palveluita varten tontteja. Käytännössä noin puolet rakentamistarpeesta johtuu uusista asukkaista ja työpaikoista ja puolet tarvitaan lisääntyvään väljyyteen. Sekä asuntokerrosala yhtä asukasta kohti että kerrosalamäärä yhtä työpaikkaa kohti kasvaa jatkuvasti. Uusien tonttien rakennusoikeuden tulee olla suurempi kuin vuosittaisen rakennustuotannon, jotta tonttivaranto kasvaisi. Tonteille on rakennettava myös kunnallistekniikka. Kerrostalotonttien lisäksi on kaavoitettava nykyistä enemmän rivitalo- ja pientalotontteja. Myös erilaisia pienkerrostaloja sekä rivitalojen ja omakotitalojen välimuotoja on kehitettävä. Vapaita, erilaisia tontteja on oltava mahdollisuuksien mukaan eri puolilla kaupunkia. Tampereella on monipuoliset viher- ja virkistysalueet Tampereen kaupunkisuunnittelussa on huolehdittu luonnon monimuotoisuuden ja virkistysalueiden säilymisestä. Kaupunkikuva on säilynyt vihreänä ja viihtyisänä. Viherympäristö on ymmärretty ihmisen hyvinvoinnin lisääjänä, kaupungin positiivisena imagotekijänä ja osana hyvää yhdyskuntarakennetta. Tampereen kaupunki ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja virkistysalueiden määrän ja laadun suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Kaupunkikuva säilyy vihreänä ja viihtyisänä monipuolisten viheralueiden ansiosta. Hoidettua viherverkostoa on kehitetty ja monipuolistettu. Luonnontilassa olevaa luontoa on säilytetty monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden inventointia, seurantaa ja raportointia on kehitetty.

5 Tampereella on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö Turvallinen elinympäristö on viihtyisä, monipuolinen ja toimiva kokonaisuus, joka edistää asukkaidensa sosiaalista integroitumista ympäristöön. Pienimittakaavainen rakentaminen, erilaiset rakenteelliset ratkaisut ja mosaiikkimainen monimuotoisuus lisäävät turvallisuutta asuinalueilla. Turvallisuus otetaan huomioon yhtenä arviointikriteerinä taloudellisuuden ja ympäristönäkökohtien ohella. Turvallinen liikenneympäristö on selkeä sekä onnettomuuksia ehkäisevä ja niiden seurauksia lieventävä. Tällaisen turvallisuuslaadun muodostumiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, esimerkiksi a) maankäytön sekä katu- ja tieverkon yhteensovittaminen, b) väylien luokittelu, c) liikenteellisten ja teknisten ratkaisujen laatu, d) liikenteen ohjaus sekä e) teiden ja katujen hoito. Näitä osatekijöitä kehittämällä parannetaan mahdollisuuksia liikkua turvallisesti eri ajankohtina ja keleillä. Ympäristö- ja tekninen toimi tuottaa laadukkaita, kilpailukykyisiä ja kokonaistaloudellisia palveluita Tampereen kaupungin menestymisen yksi kulmakivistä on vakaa talous. Vakaalla taloudella varmistetaan se, että ympäristö- ja tekninen toimi kykenee tuottamaan palvelut laadukkaina, kilpailukykyisenä ja kokonaistaloudellisina sekä tekemään tarvittavia investointeja, joilla se menestyy nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristö- ja tekninen toimiala pystyy toimimaan luotettavasti ja nopeasti asiakkaidensa ja yhteistyötahojensa tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Toiminnan edellytykset on varmistettu ajanmukaisilla ja käyttökelpoisilla tuotantovälineillä ja osaavalla henkilöstöllä. Toimialan palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja käytössä olevat laatunormit. Ympäristö- ja tekninen toimi noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnoissaan ja vaalii luonnon ekologista kestävyyttä Kestävän kehityksen perusajatus on, että nykytavoitteiden tyydyttäminen ei veisi tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys jaetaan usein ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ja välillä myös kulttuuriseen kestävyyteen. Ekologisen kestävyyden toteutuminen on koko käsitteen toteutumisen perusehto, sillä maapallolla on rajallinen kyky sietää ihmisyhteisöjen aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta ja haitallisten aineiden päästöjä. Ympäristö- ja teknisen toimen työllä ja toimintatavoilla on suuri vaikutus niihin asioihin, jotka ovat kestävän kehityksen ydintä. Kestävän kehityksen ohjelmassaan toimiala määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen työlleen. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti toimiala on edistänyt avointa ja reilua hallinto- ja päätöksentekokulttuuria, hyvää ympäristöä ja huomioinut kestävää kehitystä omissa käytännöissään. Toimiala on edistänyt luonnon ekologista kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä hakemalla tasapainoa luontoarvojen ja muiden arvojen välille suunnittelussa.

6 Kestävät ratkaisut perustuvat selvityksiin luonnon monimuotoisuudesta, ympäristön tilasta ja hankkeiden ympäristövaikutuksista. Tampereen asukkaille on järjestetty keinot saada monipuolista ja ajantasaista tietoa ympäristöasioista. Ympäristö- ja tekninen toimi koostuu ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä Ympäristö- ja teknisen toimen tehtävät edellyttävät monitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Hyvä palvelu pohjautuu motivoituneeseen, palvelualttiiseen ja yhteistyökykyiseen henkilöstöön. Palvelujen ja laadun kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on tärkein voimavara. Henkilöstön motivoituminen edellyttää a) kannustavaa henkilöstöjohtamista, b) innostavan työilmapiirin edellytysten luomista, c) kehittämiskeskusteluja tavoitteiden ja tarpeiden määrittämiseksi ja d) ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamista talousarvion puitteissa. Henkilöstön voimavarojen oikea suuntaaminen ja kehittäminen, osaamisen varmistaminen sekä työssä jaksaminen ovat olleet avainasemassa kaupungin henkilöstöpolitiikassa. Ympäristö- ja teknisellä toimialalla henkilöstölle on luotu edellytykset sekä osaamisen ja työmenetelmien kehittämiseen sekä työkyvyn ylläpitoon. Ympäristö- ja tekninen toimi toimii avoimesti ja vuorovaikutteisesti Ympäristö- ja teknisen toimen asiakkaita ovat kuntalaiset, yritykset ja toiset yksiköt. Joustava ja laadukas palvelu edellyttää ympäristö- ja teknisen toimen henkilöstöltä avoimuutta tiedottaa toimistaan ja myönteistä vuorovaikutusta asiakkaidensa kanssa. Vuorovaikutteinen toimintapa jakaantuu eri tasoihin ja menetelmiin. Asiakaspalvelu pohjautuu tietohallinnon, jatkuvan viestintäsuunnitteluun ja erilaisten tiedotuskanavien käyttämiseen päivittäisessä toiminnassa. Viestinnässä on panostettu Internet-tiedotukseen, sähköiseen asiointiin, teemapäiviin ja asukastilaisuuksien järjestämiseen. Toimintaa on kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti ja uusia palvelumuotoja on otettu käyttöön asiakaspalveluiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muu lainsäädäntö korostavat osaltaan vuorovaikutteista toimintatapaa. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa maankäytön, ympäristön ja rakentamisen suunnitteluun. Toimiala opastaa ja neuvoo kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan kaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun. Ympäristö- ja tekninen toimi työskentelee saumattomasti ja joustavasti yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tampereen kaupunkiseutu on laajentunut ja kehittynyt voimakkaasti vuoteen 2012 mennessä. Laajentuminen on edellyttänyt toimivia ja ajanmukaisia infrastruktuuripalveluja. Tarpeiden tyydyttäminen on edellyttänyt ympäristö- ja tekniseltä toimelta saumatonta ja joustavaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa hankkeiden loppuun saattamiseksi. Yhteistyön tuloksena on saavutettu synergiaetuja ja joustava palvelukäytäntö eri toimijoiden kesken.

7 4. YMPÄRISTÖ- JA TEKNISEN TOIMEN ONNISTUMISSTRATEGIA 4.1 Ympäristö- ja teknisen toimen johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmiksi on valittu neljä tekijää: vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit. Näkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja niissä onnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisten yhteyksien painotuksissa ja tasapuolisesta toteuttamisesta. Neljän eri tekijän välillä on pyrittävä säilyttämään punainen lanka, jotta yhteys ei katkea eri osatekijöiden välillä. Käytettyä menetelmää voidaan kutsua tamperelaiseksi tasapainoisen onnistumisen strategiaksi. Kriittiset menestystekijät VAIKUTTAVUUS VAIKUTTAVUUS UUDISTUMINEN UUDISTUMINEN UUDISTUMINEN UUDISTUMINEN 1. Kuntarajat ylittävä ehyt yhdyskuntarakenne 6. Palvelujen laatu ja kustannustehokkuus 2. Viihtyisä, turvallinen ja toimiva kaupunki 7. Palvelujärjestelmien uudistaminen 3. Monipuolinen tonttivaranto ja toimiva infrastruktuuri 4. Keskustan kehittäminen 5. Ympäristön hyvä tila ja kestävä kehitys KAIKEM PAREE TAMPERE YMPÄRISTÖN YSTÄVÄ TEKNIIKAN HELMI PROSESSIT JA RAKENTEET 8. Johtamis- ja ohjausprosessin toimivuus - johtaminen - suunnittelu ja arviointi 9. Yhteistyö muiden toimialojen, naapurikuntien ja sidosryhmien kanssa. RESURSSIT 10. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 11. Ajanmukaiset ja käyttökelpoiset tuotantovälineet ja toimitilat 12. Toiminnan taloudellinen liikkumavara I Vaikuttavuus Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina sekä c) valtiovalta lainsäätäjänä ja viranomaistoiminnan ohjaajana odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina.

8 II Uudistuminen Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla. Näin kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. III Prosessit ja rakenteet Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Kyse on niistä prosesseista, organisaatioista, vuorovaikutussuhteista ja järjestelmistä, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa. IV Resurssit Resursseilla tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Kyse on niistä resursseista, joiden hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa. 4.2. Kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitteet vuodelle 2003 Jokaiseen johtamisnäkökulmaan on määritelty strategian ydin eli kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava yhtä aikaa tärkeitä ja sellaisia, joihin organisaatio voi vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Maakäyttö- ja rakennuslaissa ja muussa lainsäädännössä on määritelty runsaasti erilaisia tavoitteita ja asioita, jotka ohjaavat ympäristö- ja teknisen toimen työtä. Näitä lakisääteisiä tavoitteita ei pääsääntöisesti ole tuotu esiin tässä strategiassa, kuten ei myöskään normaaleja rutiinitöitä, jotka tehdään joka tapauksessa. Toiminnassa on myös runsaasti tärkeitä asioita, joiden mittaaminen on vaikeaa, kuten esimerkiksi kaupungin viihtyisyys. Näihin asioihin voidaan palata strategiaa tarkistettaessa. Kriittiset menestystekijät on johdettu visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa toimialan on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Jotta tavoitteissa pystytään keskittymään vain oleelliseen tulee yhtä näkökulmaa kohden olla 3 6 menestystekijää. Kriittisille menestystekijöille määritellään arviointikriteerit. Määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten toimialan tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla joko määrällinen tai laadullinen. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampia (1 3) arviointikriteereitä, joiden avulla voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö toimiala strategiansa mukaisesti. Kullekin kriittisen menestystekijän toteutumista arvioivalle arviointikriteerille asetetaan konkreettinen tulostavoite. Se kuvaa tavoitetilaa, jonka saavuttaminen osoittaa lyhyellä aikavälillä etenemistä strategian suunnassa. Tavoitteen ominaisuuksiin kuuluvat haastavuus, ymmärrettävyys ja hyväksyttävyys, jotka kaikki mahdollistavat henkilöstön sitoutumisen tavoitteen toteuttamiseen.

9 Vaikuttavuusnäkökulma 1. Kuntarajat ylittävä ehyt yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on fyysisen kaupungin perustekijä. Tampereen kaupunkiseudun maankäyttöä kehitetään siten, että olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydennetään. Työpaikat, asunnot ja palvelut on sijoitettava siten, että matkat niiden välillä ovat lyhyitä ja ne voidaan tehdä mahdollisimman usein kevyttä liikennettä tai joukkoliikennettä käyttäen. Myös virkistysalueiden tulee olla helposti saavutettavissa. Kaupunkiseudun kasvaessa Tampereen kantakaupungin rakennettu alue liittyy välittömästi naapurikuntien keskeisten alueiden rakenteeseen. Liikenneverkko ja erityisesti joukkoliikenneratkaisut vaikuttavat voimakkaasti yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat maakuntakaava, kuntien yleiskaavat ja niiden yhteensovittaminen ja raja-alueiden suunnittelu, joista tässä vaiheessa tärkein on Vuores. Maankäytön näkökulmasta tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen aikaansaaminen, liikennetarpeen pienentäminen, liikenteen haittojen vähentäminen sekä liikennejärjestelmän taloudellisuuden ja tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien edistäminen. Tampereen seudun maankäytön kasvu toteutetaan valitun maankäyttöstrategian mukaisesti siten, että nykyistä rakennetta eheytetään, keskustoja ja Kakkoskehän vyöhykettä (lentoasema Sääksjärvi Hervanta Kangasala) vahvistetaan. Tampereen seudun liikennejärjestelmän toteutuksen aiesopimuksen tavoitteena on edistää seudullista koordinaatiota. Samalla sen tavoitteena on varmistaa niiden hankkeiden toteutuminen, joiden toteutusvastuu ei ole yksiselitteinen, mutta jotka vaikuttavat positiivisesti liikennejärjestelmän toimivuuteen. Aiesopimus sisältää kaikki vuosina 2002 2005 tehtävät keskeiset seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimet. Sopimukseen sisältyy mm. seuraavat sovitut kärkitavoitteet: Parannetaan keskustojen saavutettavuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta mm. läpikulkuliikennettä vähentämällä ja pysäköintijärjestelyjä tehostamalla. Toteutetaan Tampereen matkakeskushanke. Kohdistetaan joukkoliikenteen kehittäminen erityisesti aluerakenteen pääsuuntia palveleviin yhteyksiin. Käynnistetään pikaisesti Tampereen läntisen kehätien parantaminen. Kehitetään pääkatuverkkoa ja tuetaan eheyttävää maankäyttöä. Toteutetaan asuntoalueiden liikenteelliset rauhoittamistoimenpiteet. Toteutetaan yhtenäinen pyöräilyä palveleva pääreitistö. Kehitetään seudullista liikenteenhallintajärjestelmää. Yhtenä keinona Tampereen henkilöautoliikenteen kasvun vähentämiseksi on esitetty pikaraitiotietä. Siinä voitaisiin hyödyntää suurelta osin olemassa olevaa, varsin kattavaa raideliikenneverkkoa. Samalla se loisi kokonaan uusia mahdollisuuksia mm. radanvarsien kehittymiselle, maankäytön sijoittumiselle naapurikuntien raideverkon varaan sekä ydinkeskustan kehittymiselle. Mikäli raideliikenneselvityksen pohjalta päädytään kaupunkijunan tai pikaraitiotien käyttöönottoon, se edellyttää uuden, rakennettavan maankäytön keskittämistä raideliikenteen vaikutuspiiriin.

10 Valtakunnallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD tarjoaa kattavan tietoaineiston, jota eri liikenne- ja tietotoverkkopalvelut (mm. e-liiketoiminta ja mobiilitoiminnot) voivat hyödyntää uusia toimintoja ja palveluita kehitettäessä. Julkishallinnon lähivuosien yksi keskeisistä tietohallinnollisista tehtävistä on taata, että yhteiskunnan tietohuolto keskittyy yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että toimitaan yhä enemmän yhteistyössä valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. valtionhallinto) ja tietoja käytetään osana valtakunnallisia ja alueellisia tietojärjestelmiä. DIGIROADin ohella vastaavaa kehitystä on tapahtumassa kun ns. perusrekistereitä (kiinteistö-, rakennus-, kaavoitus- ja väestörekisterit) kehitetään valtakunnalliseen käyttöön. Alueellisella tasolla on jo käynnistynyt yhteistyö naapurikuntien kanssa ja se toteutuu yhteisenä, alueelliseen ja satelliittipaikantamiseen perustuvana maastonmittausjärjestelmänä. Jatkossa Tampereen kaupungin on pystyttävä muuttamaan rakentamiseen liittyvät rakennuspaikkatiedot hankekartan muotoon ja välittämään ne numeerisessa muodossa yhteistyökumppaneille. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Maakuntakaava Kuntien yleiskaavojen yhteensovittaminen Vuores Seudullisen liikenneverkon toimivuus Tietojärjestelmät valta- ja seutukunnallisen palvelutoiminnan osana. Tampereen tavoitteet on määritelty 2002. (kv) Yhteensovittamisen periaatteet on hyväksytty. Yhteinen yleiskaava on hyväksytty. Selvitys raideliikennejärjestelmästä on valmis 2002 (kv) ja päätökset jatkosta on tehty. Alueellista liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimusta ajalle 2002 2005 on toteutettu. DIGIROAD valtakunnallinen tie- ja katutietojärjestelmä on otettu käyttöön ja se sisältää Tampereen aineistot. 2. Viihtyisä, turvallinen ja toimiva kaupunki Tampereen tavoitteena on parantaa asukkaittensa ja vierailijoidensa mahdollisuuksia turvalliseen asumiseen, työntekoon ja vapaa-aikaan. Turvallisuus perustuu sosiaalisen ja rakennetun ympäristön toimivuuteen. Rakennetun ympäristön kehittämisessä otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat. Keskustan julkisen ulkotilan suunnittelua, rakentamista, korjausta ja kunnossapitoa varten laaditaan laatutasoluokitus. Laatutasovyöhykeajattelulla pystytään keskittämään voimavarat oleellisiin paikkoihin ja asioihin. Sen avulla voidaan asettaa yhteinen laatutasotavoite, johon sitoutumalla saadaan hankkeiden toteutus suunnitelmallisemmaksi ja eri yksiköiden välinen ja sisäinen yhteistyö saumattomammaksi. Kaupungin viihtyisyys on monien tekijöiden summa. Rakennetun ympäristön tulee olla monipuolinen, esteettinen, perinteet huomioon ottava, kulttuuriarvoja kunnioittava, siisti ja hyvin hoidettu. Kaupungissa tulee olla erilaisia ja houkuttelevia palveluita, sykettä ja elämää, mutta myös rauhallisia paikkoja. Puistot, viheralueet, vesistöt ja kauniit näköalat ovat tärkeitä. Yhtenäinen ja monipuolinen viherverkko kaupunkirakenteen sisällä tulee säilyttää. Viheralueselvityksessä kootaan yhdyskuntarakenteen sisällä olevat yhtenäiset viheralueet ja viherkäytävät yhtenäisiksi viherverkostoksi. Viheralueohjelman avulla laaditaan kaupungin viheralueille yhtenäinen tavoitetaso ja kehittämisohjelma.

11 Turvallisuuden ja erityisesti viihtyisyyden kattavia arviointikriteereitä, mittareita ja tavoitetasoja on vaikea määritellä. Hyvän kaupunkirakentamisen tavoitteet on monipuolisesti määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa, joka ohjaa ympäristö- ja teknisen toimen toimintaa. Esteettömässä ympäristössä on kaikenikäisten, -kokoisten ja -kykyisten ihmisten liikkuminen helppoa, turvallista ja miellyttävää. Esteetön jalankulkuympäristö palvelee myös kivijalkakauppojen kilpailukykyä. Yhdyskunnan palvelujen ja ympäristön esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys ovat ihmisten tasavertaisten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien perusedellytys. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Viihtyisä kaupunki Turvallinen kaupunki Esteetön liikkumisympäristö Katujen hoito Yhtenäinen ja monipuolinen viherverkosto kaupunkirakenteen sisällä Kunnossapidettävien viheralueiden laatu ja määrä Laatutasovyöhykkeet on vahvistettu kolmeen eri luokkaan. Turvallisin Tampere ohjelman eli paikallisen turvallisuusohjelman vuositaso on toteutettu. (kv) Kaupunkikeskustan esteettömyyssuunnitelman laatiminen on aloitettu. Keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman mukaiset pienet parannustoimenpiteet on toteutettu. Katujen kunto pysyy ennallaan (vaurioluku alle 3,3). (kv) Viheralueselvityksen tarkistaminen on aloitettu. Viheralueohjelma on käytössä v. 2004. Viheralueiden hoitoa on arvioitu laatuarviointikierroksilla, arvosanatavoite on 2,6 (asteikko 1-3). Asukaskohtainen määrä on säilynyt vähintään vuoden 2001 tasolla. (kv) 3. Monipuolinen tonttivaranto ja toimiva infrastruktuuri Kaupungin kasvaessa tarvitaan uusille asukkaille, työpaikoille ja palveluille riittävästi tontteja. Elintason nousun myötä asukasta tai työpaikkaa kohti tarvittava keskimääräinen kerrosala kasvaa. Tämä aiheuttaa noin puolet rakentamistarpeesta. Vuosittain Tampereella rakennetaan noin 300 000 krsm 2, joista vähän yli puolet on asuntoja. Tonttivarannon säilyttämiseksi ja lisäämiseksi vähintään tämä määrä on kaavoitettava uutta kerrosalaa. Toiminnan jatkuvuus edellyttää myös vastaavaa maanhankintaa. Tonttivarannon monipuolisuus edellyttää erilaisia tontteja eri puolilla kaupunkia. Erityisesti omakoti- ja rivitalotontteja ja niitä vastaavia asuntotontteja on lisättävä. Tonttivarannon käyttöönotto edellyttää, että sitä palveleva kunnallistekniikka on rakennettava. Infrastruktuurin toimivuus edellyttää myös huomattavia panoksia teknisten verkostojen ylläpitoon sekä erityisesti liikenneverkon kehittämiseen Liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi edellytetään mm. liikenteen kasvun hillitsemistä ja taajamien liikenneturvallisuuden parantamista. Erityisesti pyritään estämään seurauksiltaan vakavia onnettomuuksia, jotta liikenneonnettomuuksissa kuolisi ja loukkaantuisi mahdollisimman vähän ihmisiä ja onnettomuuksista aiheutuisi nykyistä vähemmän kustannuksia.

12 Keskustassa ja asuntoalueilla autoliikenne sopeutetaan kevyen liikenteen ja ympäristön asettamiin ehtoihin. Käytettävät toimenpiteet määritellään laadittavan liikenteen rauhoittamisraportin linjaamalla tavalla. Liikenneturvallisuutta arvioidaan suhteessa asukaslukuun. Tavoitteena on, että henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä asukasta kohden vähenee. Tampereella on seudun kasvun myötä syntynyt nykyiseen liikenneverkkoon pullonkauloja, joiden poistaminen on paitsi ruuhkautumisesta syntyvien ongelmien myös maankäytön kehittymisen ja kehittämisen kannalta erittäin tärkeää. Esimerkiksi keskustakannaksen liikennemäärä on kasvanut niin suureksi, että ruuhkat läntisellä kehätiellä ja Paasikiventiellä ovat jokapäiväisiä ja väylien nykyinen kapasiteetti haittaa jo kaupungin länsipuolen kaavoitusta. Seudun tärkein yksittäinen tiehanke on tällä hetkellä Läntinen kehätie, jolla on huomattava merkitys koko Tampereen kaupunkiseudulle ja sen elinkeinoelämälle. Joukkoliikenteen suosimista puoltaa mm. kaupunkien viihtyisyys, ympäristön vaaliminen, energiankulutuksen kurissapitäminen ja liikkumisen sosiaalisen tasapuolisuuden vaatimus. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa edistämään erityisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Joukkoliikenne järjestetään siten, että se on täsmällistä ja matkustaminen on huoletonta. Matkaketjut ovat saumattomia ja kokonaisuudessaan esteettömiä. Matkustamista helpottavat opasteet, informaatio ja helppokäyttöiset maksuvälineet. Joukkoliikenteen nopeutta ja houkuttelevuutta parannetaan erilaisin etuisuusjärjestelyin, esim. suosimalla linja-autoja liikennevaloissa. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Kaavoitusohjelmien toteutuminen Liikenneturvallisuus paranee Liikenneverkon kehittäminen Joukkoliikenteen olojen parantaminen Uutta asuntokerrosalaa kaavoitetaan 200 000 m 2.(kv) Muuta uutta kerrosalaa kaavoitetaan 100 000 m 2. (kv) Vapaa toimitilatonttivaranto on vähintään 40 ha. (kv) Nurmin alueen kaavoitustavoitteet on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä asukasta kohden on vähentynyt. Läntisen kehätien rakentaminen on aloitettu. Joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmä on käytössä. Joukkoliikenteen etuisuusjärjestelyjä on lisätty. 4. Keskustan kehittäminen Keskusta on kaupungin ydin. Keskustassa on monipuolisimmat palvelut ja eniten työpaikkoja. Keskustasta kaupunki tunnetaan. Keskustan kehittämisessä painotetaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja kaupunkitilan kehittämistä. Keskustaan on päästävä kaikilla kulkutavoilla, mutta toisaalta liikenteen aiheuttamia häiriöitä pyritään vähentämään. Ratinan suunnittelua jatketaan ideakilpailun pohjalta. Myös maanalaisen rakentamisen suunnittelu aloitetaan. Tampereelle laaditaan keskustan liikenneosayleiskaava. Tarkoituksena on tarkistaa vuoden 1995 osayleiskaavassa esitetyt ratkaisut, jotta voidaan tehdä yksityiskohtaisempia suunnitelmia liikennesuunnitelmaan. Yleistavoitteita ovat liiketoiminnan tukeminen keskustassa, keskustan vetovoiman ja viihtyvyyden lisääminen, liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen, turvallisuuden parantaminen ja varautuminen kaupunkiseudun väestönkasvuun.

13 Keskustan liikenneverkkoon kohdistuu uusia tarpeita esim. maanalaisten pysäköintitilojen osalta. Merkittäviä liikennekysymyksiä ovat mm. Santalahden ja Tampellan tunnelit, Ratapihankadun kytkeytyminen Kekkosentiehen, Koskenniskan silta, Hämeenkadun liikenteellinen rooli sekä mahdollinen varautuminen seudulliseen pikaraitiotiehen. Näiden lisäksi liikenneosayleiskaavaan sisältyy seuraavat tavoitteet: Parannetaan keskustapalvelujen saavutettavuutta erityisesti ydinkeskustan alueella jäsentämällä keskusta-alueen katuverkkoa ja edistetään ohittavan liikenteen suuntautumista keskustaa sivuaville pääväylille. Lisätään keskustan jalankulkutilaa sekä parannetaan jalankulkuympäristön kaupunkikuvaa ja liikenneturvallisuutta. Määritellään keskusta-alueen pysäköintiperiaatteet sekä osoitetaan keskustatoimintojen alueelle jalankulkuverkoston tuntumaan pysäköintikeskittymiä. Parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosimalla keskustan liikennejärjestelyissä joukkoliikennettä. Parannetaan keskusta-alueen pyöräily-yhteyksiä keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Otetaan huomioon huoltoliikenne erityisesti kevyen liikenteen alueilla. Kytketään uudistuvat alueet toimivasti keskustan liikenneverkkoon: mm. Ratina, Ranta-Tampella ja ratapihan varsi. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Keskustan liikenne Ratinan kaavoitus Matkakeskus Maanalainen kaavoitus Kaupunkitilan kehittäminen Osayleiskaavaehdotus on valmis. (kv) Yleissuunnitelma on valmis vuonna 2002 (kv). Ratinan asemakaavoitus on valmis 2003-2005. Yleissuunnitelma on kaupunginhallituksessa. Luonnos on ympäristölautakunnassa. Ensimmäinen kadunkalusteiden ja laitteiden ohjeistus on laadittu. Valaistuksen yleissuunnitelma on valmis. Keskustan viherrakenteiden tekninen ohjeistus on laadittu. 5. Ympäristön hyvä tila ja kestävä kehitys Ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi ympäristö- ja tekninen toimi panostaa erityisesti ympäristötietoisuuden lisäämiseen, jotta kaupunkilaisten luonnon tuntemus ja kunnioitus yhteistä ympäristöä kohtaan kasvaisi. Siten kasvaa myös heidän omatoiminen halu parantaa elinympäristöään. Ympäristökuormitusta vähennetään erityisesti ilmansuojelua tehostamalla, melua torjumalla ja vesien sekä maaperän kemikalisoitumista ehkäisemällä. Ympäristöterveyttä edistetään elintarvikevalvonnalla, talous- ja uimavesien tarkkailulla sekä asumisterveyteen ja tuoteturvallisuuteen panostamalla. Toimiala edistää myös luonnon ekologista kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Omassa kestävän kehityksen ohjelmassaan toimiala määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen työlleen.

14 Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Ympäristömyötäisyyden lisääminen Ympäristökuormituksen vähentäminen Ympäristöterveyden edistäminen Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ylläpitäminen Kestävän kehityksen ohjelmaa toteutetaan. Luontokoulun käyttöaste on vähintään 90 %. Meluntorjuntaohjelma on päivitetty. Jätehuoltostrategia on valmis. Hyötyjätepisteiden kunnostussuunnitelma on laadittu. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen matkojen määrä on lisääntynyt. Säännöllinen elintarvikevalvonta on suunnattu riskiarvioinnin mukaan. Riskiarviointiluokitus on valmis. Perustetaan 30 hehtaaria lisää luonnonsuojelualuetta Tampereelle. Laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohje suunnitteluun ja rakentamiseen. Uudistumisnäkökulma 6. Palvelujen laatu ja kustannustehokkuus Kasvavan kaupungin ja verorahoituksen mahdollisuudet vastata palveluiden tarpeiden kasvuun edellyttävät uudistumista palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden suhteen. Toimintatapoja ja menetelmiä on kehitettävä tuotteistamalla palvelut sekä analysoimalla ja kyseenalaistamalla nykyiset toimintatavat. On arvioitava kriittisesti omat palveluprosessit ja niiden kustannukset sekä käynnistettävä Benchmarking-toiminta muiden kaupunkien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Benchmarking-toiminnan avulla vertaillaan vaihtoehtoisia palveluiden järjestämistapoja ja toimintaohjeita sekä kehitetään omaa toimintaa ja parannetaan asiakaspalvelua. Ympäristö- ja teknisen toimen hallinto ja päätöksenteko perustuvat laaja-alaiseen tietoon, erilaisten vaikutusten arviointiin ja laajaan vuorovaikutukseen eri asiakas- ja yhteistyötahojen kanssa. Toimiala tiedottaa avoimesti ja pyrkii myönteisesti vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista edistetään siten, että järjestetään jokaisesta merkittävästä suunnitelmasta yleisötilaisuus ja tiedotetaan tiedotusvälineissä tilaisuuden järjestämisestä. Tiedottaminen viedään lähelle asukkaita ja muita osallisia. Luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteistyötä tiivistetään tiedottamalla lautakuntien jäsenille ennakkoon mm. yleisötilaisuuksista. Päätöksenteon valmisteluvaiheessa eri vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan. Laajimmillaan vaikutusarvioinnit sisältävät ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset. Toimialalla tiivistetään yksiköiden välistä yhteistyötä ja lisätään kaupungin sisäistä vuoropuhelua.

15 Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Ympäristö- ja teknisen toimen palveluiden tuotteistaminen Toimintaohjeet Avoin ja reilu hallinto- ja päätöksentekokulttuuri Tuotteistamisen periaatteet on hyväksytty. (kv) Benchmarking-toiminta on käynnistetty. Yksikkökohtaisten toimintaohjeiden laatiminen / päivittäminen on käynnistetty. (kv) Jokaisesta merkittävästä suunnitelmasta järjestetään yleisötilaisuus. Uusi Internet-julkaisujärjestelmä on käytössä. Yleisötilaisuuksien järjestämisestä informoidaan etukäteen lautakuntien jäsenille. 7. Palvelujärjestelmien uudistaminen Julkisten resurssien niukkeneminen, henkilöstön uudistuminen, lisääntyvä palveluiden tarve sekä lainsäädännön muutokset edellyttävät uusien toimintatapojen ennakointia, kokeilua ja käyttöönottoa. Teknisen toimen yksiköt määrittelevät vuosittain, kuinka paljon ne tuottavat palveluitaan itse ja kuinka paljon tuotetaan ulkoisella palveluiden tuottajalla. Lisäksi harkitaan täsmällisesti, millä tavoin tulkitaan kaupunkikonsernin muilta toimialoilta ostetut hankinnat. Keskeisinä keinoina on uudistaa omia tuotantotapoja ja projektityömalleja, vahvistaa omia vahvojen osaamisen alueita, tehostaa sisäistä toimintayksiköiden välistä yhteistyötä sekä verkostoitua palvelumarkkinoilla toimivien tuottajien ja muiden palveluiden tarjoajien kanssa. Työt on voitava tehdä siten, että tarvittava henkilöstö ja kalusto ovat työn suorittamisen kannalta joustavasti käytössä. Valmisteilla olevan kaupungin hankintastrategian määrittelemät reunaehdot luovat hankintojen toteuttamiseen pelisäännöt ja toimintamallit jo vuodeksi 2003. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Palvelutuotannon suhde Hankinnat Toimintatavat Teknisen toimen tuotannon osuus 60 %, ulkoisten tuottajien osuus on 40 % (kv) ja yksiköiden tavoitteet on asetettu vuodeksi 2004. Hankintastrategian mukainen toimintatapa on käytössä. Tulevien lainmuutosten edellyttämät talvikunnossapitovelvollisuudet ja toimenpiteet on ennakoitu. Rakennuttamisryhmä toteuttaa teknisen toimen ulkoisia palveluhankintoja. Henkilöstön työaikojen joustomahdollisuudet on selvitetty. Katuyksikön katupalvelupisteen toiminta on kokonaisuudessaan käytössä. Yhteisjohtokarttajärjestelmä on käytössä. Lumenkaato on maksullinen omakustannusperiaatteella vastaanottopaikoilla.

16 Prosessit ja rakenteet -näkökulma 8. Johtamis- ja ohjausprosessin toimivuus Johtaminen Johtajuus -käsite voidaan määrittää joko asioiden hallitsemiseksi tai ihmisten johtamiseksi. Onnistuneet johtajat saavat aikaan hyviä tuloksia johtamiensa ihmisten avulla. Hyvät ja taitavat johtajat luovat työyhteisöönsä kehittyneen ja oppivan johtamiskulttuurin. He luovat ihmisiin omanarvontuntoa ja tyytyväisyyttä. Ihmiset kokevat taitavan johtajan luoman ilmapiirin innostavaksi ja työyhteisössä vallitsee työtyytyväisyys. Ympäristö- ja teknisen toimen yksiköiden päälliköille tai vastaaville järjestetään henkilöjohtamiskoulusta. Koulutuksessa painotetaan kehittyvän johtajan osa-alueeseen liittyviä taitoja. Työyhteisön toimivuuden yhtenä perusedellytyksenä on yhteen hiileen puhaltaminen ja avoin tiedon kulku. Toimialalla käynnistetään yhteistyöprosessin kehittäminen, jossa pääpaino on eri yksiköiden välisen toiminnan tehostamisessa ja tiedon lisäämisessä. Toimialalla tehostetaan erilaisten projektien kustannus- ja laatuseurantaa erillisillä seurantaprojekteilla. Suunnittelu ja arviointi Yhdyskuntarakentaminen alkaa yleiskaavoituksesta ja maanhankinnasta. Tämän jälkeen tehdään asemakaava sekä katu- ja puistosuunnitelmat, laaditaan tonttijako, mitataan tontit, rakennetaan kunnallistekniikka ja lopulta luovutetaan valmiit tontit. Tavoitteena on, että vesihuoltoverkko ja katupohjat on rakennettu ennen kuin tonttien rakentaminen alkaa. Kadut viimeistellään, kun pääosa tonteista on rakennettu. Uudisrakennusalueilla nämä prosessit asemakaavoituksesta katujen rakentamiseen on sovitettava joustavasti yhteen, jotta koko prosessi voidaan viedä läpi nykyistä nopeammin. Kaupunkikuvan ja uudisrakentamisen laatuun voidaan parhaiten vaikuttaa kytkemällä tuleva rakentaja mukaan jo asemakaavoitukseen tai luovuttamalla tontit laatukilpailun tai hakijan esittämän rakennussuunnitelman laadun perusteella. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä kiinteistötoimen kanssa. (Liite 3). Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Tuloksellisuuden arviointi osana johtamisjärjestelmää Henkilöstön motivoituneisuus Yksiköiden välisen yhteistyön tiivistäminen kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa Suunnitteluaikojen lyhentäminen Mittarit projektien kustannus- ja laatuseurantaan on kehitetty. Henkilöjohtamiskoulutusta on järjestetty yksiköiden päälliköille tai vastaaville henkilöille. Yhteistyöprosessin kehittäminen toimialalla on käynnistetty. Aluekehityksen ja suunnitteluyksiköiden välistä yhteistyötä on tiivistetty. Kerros- ja rivitalotontteja on luovutettu viitesuunnitelmien tai laatukilpailun pohjalta. Suunnitteluohjelmien yhteensovittamista ja paikkatietojärjestelmien käyttöä on kehitetty. Suunnitelmien läpimenoaikojen seuranta on aloitettu.

17 9. Yhteistyö muiden toimialojen, naapurikuntien ja sidosryhmien kanssa Toimintayksiköt hyödyntävät yksiköiden välisessä yhteistyössä saatuja tietoja, kokemuksia ja toiminnan laatua. Yhteistyön tehostamiseksi käynnistetään puitesopimushankkeet, joiden pohjalta toiminnan pitkäjännitteinen kehittäminen edistää prosessien toimivuutta. Puitesopimukset ovat eräs keino konsernin sisäisten toimintojen tehostamisen pelisäännöiksi. Puitesopimuskeskustelut käynnistetään kaupungin liikelaitosten (Tampereen Vesi, Tampereen sähkölaitos ja Liikennelaitos) sekä sellaisten muiden toimialojen yksiköiden kanssa, joilla on merkittäviä kosketuspintoja ympäristö- ja teknisen toimen kanssa. Naapurikuntien kanssa verkostoituminen antaa mahdollisuuksia molemmanpuolisiin hyötyihin yhteisten palveluiden laadussa ja kustannuksissa. Uusien yhteistyömuotojen kartoittaminen aloitetaan niin, että priorisoidaan merkittävimmät kehittämismahdollisuudet. Palvelumarkkinoilla toimivien tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa verkostoituminen antaa mahdollisuuksia parantaa seudullista palveluverkkoa ja kehittää uusia toimintamalleja esimerkiksi public private partnership-konsepteja käyttäen. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Yhteistyön määrä ja laatu Puitesopimusneuvottelut on käynnistetty tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Resurssinäkökulma 10. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Teknisen toimen palvelutoiminnan perusedellytys on työnsä hallitseva ja työtään arvostava henkilöstö. Jotta pystytään vastamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin ja varmistamaan toimialan teknisten järjestelmien toimivuus, henkilöstön ammattitaidon on oltava ajan tasalla. Riittävän ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseksi laaditaan yhteistyössä henkilöstöryhmän kanssa henkilöstöpolitiikan kehittämissuunnitelma. Vakanssit täytetään ensisijaisesti ammattitutkinnon suorittaneilla tai muutoin ammattiin pätevöityneillä työntekijöillä. Kannustava palkkausjärjestelmä mahdollistaa pitkäjänteisen työn palkitsemisen. Tämän lisäksi selvitetään, miten voidaan palkita erillisestä lisätyöstä tai työajan ulkopuolisesta työstä kuten asukasiltoihin käytetystä ajasta. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Kehittyvä henkilöstöpolitiikka Henkilöstön työtyytyväisyys Rekrytointiprosessi Selvitetään, miten voidaan palkita hyvästä työsuorituksesta tai lisätyöstä sekä työajan ulkopuolisesta työstä. Kannustava palkkausjärjestelmä on käytössä. Tulos- ja kehityskeskustelut ovat käytössä. Vakanssit täytetään ammattitutkinnon suorittaneilla tai muutoin ammattiin pätevöityneillä hakijoilla.

18 11. Ajanmukaiset ja käyttökelpoiset tuotantovälineet ja toimitilat Palvelumarkkinoiden kilpailun kiristyessä syntyy uusia yrittäjiä, uusia palvelukonsepteja sekä tarjonta lisääntyy. Oman palvelutuotannon taloudellisuus edellyttää joustavaa ja tehokasta tuotantovälineiden käyttöä ja toimitilojen hankkimista kilpailukykyisin ehdoin. Palvelutoiminnan järjestämisessä tarvittavien toimistopalvelujärjestelmien kehittäminen aloitetaan, koska se antaa mahdollisuuksia nopeampaan tiedonvälitykseen sekä parempaan sisäiseen ja ulkoiseen asiakaspalveluun. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Kaupungin toimitilojen sekä koneiden ja kaluston käytön joustavuus ja kilpailukyky Toimisto-, arkisto- ja asiakirjapalveluiden tehokkuus Markkinahintoja ja kilpailuedellytyksiä seurataan. Toimistopalveluiden kehittämistä koskeva selvittämistyö on käynnistetty. 12. Toiminnan taloudellinen liikkumavara Tampereen kaupunkiseudun väestön kasvu jatkuu. Tästä johtuen liikennetilanne on kehittynyt nopeasti huonompaan suuntaan. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden kuntatekniikan rakentamiseen tarvitaan riittävät resurssit. Kasvun takia liikenneverkkoja tulee kehittää, jotta toimiva yhdyskuntarakenne voidaan turvata. Vuosiksi 2003 2012 laadittava uusinvestointihankkeiden priorisointiohjelma rahoitusvaihtoehtoineen luo paremmat edellytykset arvioida hankkeiden tärkeyttä ja aikataulutusta sekä toteuttamisvaihtoehtoja. Strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää lisäksi entistä pitkäjänteisempää suunnitelmallisuutta rakennetun infrastruktuurin rappeutumisen estämiseksi. Edellä mainittu väestön ja liikennemäärien kasvu aiheuttaa lisäksi huomattavia perusparantamistarpeita. Näiden hoitaminen tulee varmistaa riittävin taloudellisin resurssein. Perusparannusohjelma vuosiksi 2003 2012 luo pohjan tärkeimpien hankkeiden toteuttamisaikataululle sekä antaa tarkempaa tietoa investointien ja rahoituksen kohdentamiseen hyvin toimivan infrastruktuurin varmistamiseksi. Julkisen viherpääoman arvon säilyttäminen edellyttää vuosiksi 2003 2012 varattua peruskorjausohjelman mukaista määrärahaa vuosittaisissa talousarviossa. Talousarviovuodelle hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisen viivästyminen aiheuttaa uudelleenbudjetointitarpeita. Käytännön selkeyttäminen edellyttää tarkempien pelisääntöjen tekemistä, jotta toiminnan suunnittelu tehostuu ja keskeneräiset työt saadaan loppuun. Katujen talvikunnossapidon kustannukset riippuvat erittäin paljon vallitsevista sääolosuhteista. Selvitetään mahdollisuudet rahastoida helpompina säävuosina säästyneitä rahoja huonojen vuosien varalle.

19 Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Olemassa olevien liikenneverkkojen ja muiden yleisten alueiden rappeutumisen estäminen ja verkoston perusparantaminen Uusinvestointihankkeiden toteuttaminen Uudelleenbudjetoinnin selkeyttäminen ja käyttötalouden säästöjen rahastointi Peruskorjausohjelma vuosille 2003-2012 on rahoitusmahdollisuuksineen valmiina. Hankkeiden priorisointiohjelma on valmiina rahoitusvaihtoehtoineen vuosille 2003-2012. Jousto-, rahoitus- ja rahastointimahdollisuuksien selvittäminen on suoritettu. 5. STRATEGIAN KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA Tasapainoisen onnistumisstrategian toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteyttä talouden ja toiminnan suunnitteluun sekä kaupungin eri toimialojen ja toimialastrategioiden kanssa. Toimialan strategia hyväksytään ympäristölautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Vuoden 2003 tavoitetasot ovat alustavia ja ne hyväksytään lopullisesti talousarviossa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan molemmille lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Raportointi tapahtuu Tasapainoisen onnistuminen menetelmän mukaisilla tuloskorteilla. Raportointi tehdään tammi-kesäkuun osalta elokuussa, tammisyyskuun osalta lokakuussa ja tammi-joulukuun osalta tilinpäätöksen yhteydessä. Ympäristö- ja teknisen toimen strategian viemiseksi käytäntöön toimiala järjestää neljä koulutustilaisuutta yhdessä kestävän kehityksen koulutuksen kanssa. Koulutustilaisuuteen kutsutaan toimialan kahdeksan yksikön koko henkilöstö. Toimialan eri yksiköt laativat tarpeen mukaan omat strategiansa ja liittävät toimialan strategiassa mainitut tavoitteet omiksi päämäärikseen. Strategian ja oman työn yhteys määritellään yksiköiden omissa kehityskeskusteluissa.

20 Liite 1: Tasapainoinen onnistuminen prosessina Miksi olemme olemassa? Millaista tulevaisuutta haluamme? Strategiaperusta VISIO Miten visio toteutetaan näistä näkökulmista? NÄKÖKULMAT vaikuttavuus resurssit prosessit uudistuminen Missä asioissa meidän on ehdottomasti onnistuttava? KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Mistä tiedämme olemmeko onnistuneet? Millaista onnistumista tavoitellaan toimintavuoden aikana aikana? Kuka vastaa? Onko strategia tasapainossa? Miten strategia pannaan käytäntöön? ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASOT VASTUUTUS TASAPAINOTUS TOIMINNALLISTAMINEN Lähde: Kaikem paree Tampere