Oulankajoki, Kuusamo. Kalatieseminaari Tekniikan museo, Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Oulankajoki, Kuusamo. Kalatieseminaari Tekniikan museo, Helsinki

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

TOIMIVATKO KALATIET?

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Vesien tila ja vesiluvat

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Vaelluskalojen kestävä kalastus

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

53 Kalajoen vesistöalue

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

49 Perhonjoen vesistöalue

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Jätevesivalvonnan historiaa

Painolastivedet hallintaan

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Vesilaki /264

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalastusalueen vedet

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

KOLLAJA KESTÄÄ KAMPPAILU IIJOEN PUOLESTA

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Transkriptio:

Oulankajoki, Kuusamo Kalatieseminaari 6.10.2017 Tekniikan museo, Helsinki

Luonnonvara: Vesi kuuluu Suomen tärkeimpiin raaka-aine-ja energiaresursseihin. Moninaiskäyttö: Vettä käytetään moniin taloudellisiin tarkoituksiin. Esteettiset arvot: Vesistöt ovat mm. virkistyksen ja inspiraation lähteitä. 2

Turun piispan Halistenkosken mylly vuodelta 1352 ja Lohjan pappilan mylly vuodelta 1384. Ensimmäiset jauhomyllyt olivat jalkamyllyjä. O. Viljasen piirros yksinkertaisen jalkamyllyn toimintaperiaatetta. (Lähde: Saarenheimo 1974, 388) 3

Ratasmylly oli jalkamyllyä tehokkaampi. Useimmiten yhden vesirattaan teho oli 1800-luvulla 5 15 hevosvoimaa. Tuon vuosisadan jälkipuoliskolla Suomessa oli noin 6.000 vesimyllyä. 4

5

Konevoimainen teollistuminen alkoi 1840- luvulla. Energian päälähteinä olivat vesipyörät, vesiturbiinit ja kotimaiset puupolttoaineet. Mäntähöyrykoneet sivuroolissa. Tehtaiden käyttövoiman tarve kiihtyi 1800- luvun loppua kohti. Ratkaisuja: uutta tekniikkaa ja suurempia voimalaitoksia. 6

500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 1850 1900 1925 1938 Vesipyörät Vesiturbiinit Mäntähöyrykoneet Höyryturbiinit Polttomoottorit ja muut Lähde: Timo Myllyntaus, The Intro- duction of Hydraulic Turbines and its Socio-economic Settingin Finland, 1840-1940, Helsinki 1984, 8. Luvut eivät sisällä jauhomyllyjen eikä meijereiden voimakoneita. 7

FRANCIS- JA KAPLAN- TURBIINIEN JUOKSUPYÖRÄT 8

Suomessa on yli 700 vuotta yritetty sovittaa yhteen kahta vaikeasti yhteensopivaa periaatetta: vesialueiden yksityisomistusta vesialueiden yleistä käyttöä Helsinglandinmaakuntalaki 1200-luvun ½ välissä: Se omistaa myös veden, joka omistaa maan. Mutta ketkä saavat vettä käyttää? 9

JOKIUOMAN LEVYISTEN PATOJEN VASTUSTAJAT Talonpojat Kalastajat Vesillä liikkujat Tukinuittajat JOKIUOMAN LEVYISTEN PATOJEN KANNATTAJAT Vesivoiman käyttäjät ja tehtaanomistajat 10

Heinäntekoa Oulankajoen tulvaniityllä Oulangassa, Kuusamossa 11

Housun kalapato Kemijoessa, Tervolan Peurassa Kalapato Tornionjoessa, Kiviranta Kaksiaukkoinen ankeriaspato Lamakoskessa, Ruotsinpyhtää, Kymi 12

13

Tukinuittoa Lestijoella Yli-Kannuksessa vuonna 1935 14

Jämsänkosken paperitehdas Hämeen läänissä 1910-luvulla. Kuva Museovirasto 15

Kiistanalaisimpia vesialueita ovat olleet joet ja erityisesti kosket, koska niillä on ollut käyttöä useampaan tarkoitukseen kuin seisovilla vesillä. Ankkapurha, Kymijoki 16

Jauhomyllyn ja vesisahan sijoittelu jokeen kuninkaanväylän molemmille puolille Ruotsin vallan ajalta peräisin olevan lainsäädännön mukaisesti

Lajissaan ensimmäinen Suomessa. Syntyi pitkällisen valmistelun tuloksena säätyvaltiopäivien päätöksellä. Perustui maatalousyhteiskunnassa vallinneille periaatteille. Osoittautui ongelmalliseksi teollistumisen kiihtyessä. Kompromissi, joka ei tyydyttänyt täysin mitään intressiryhmää. 18

Laki pyrki turvaamaan ennen muuta kalastuksen edut. Kalaisan joen kosken, jossa oli myllyjä tai tehtaita, tuli olla keskiosaltaan avoin jäiden lähdöstä aina joulukuun 1 päivään saakka. Valtaväylän sai sulkea vain talveksi. Kolmannes kosken vesimäärästä tuli päästä virtaamaan vapaasti. 19

1934 eduskunta teki lakiin 2 muutosta: 1) Vesistöjen säännöstely sallittiin valtiolle. 2) Vesivoimalahankkeet voitiin julistaa kiireelliseksi ja sen nopeuttaa vesioikeuksien lunastamista. 1939 asetuksella sallittiin kiinteän padon rakentaminen jopa suurten jokien poikki, jos kalastukselle aiheutettu haitta oli vesivoimahyötyjä pienempi. 20

Muutoksia lakiin 1930-luvulla. 2 poikkeuslakia 1940-luvulla. Poikkeuslakien turvin rakennettiin peräti 61 voimalaa eli puolet nykyisestä vesivoimalakapasiteetista. Niistä suurin osa 2. maailmansodan jälkeen. 21

Lähde: Timo Myllyntaus, Electrifying Finland: The Transfer of a New Technology into a Late Industrialising Economy, London: Macmillan & ETLA 1991, 306-309. 22

Laki valmisteltiin yli 20 vuotta useissa elimissä. Laki oli sisällöltään uusi ja ajanmukainen. Yli 500 pykälää. Vesilakia täydensi samaan aikaan annettu vesiasetus. Tuli voimaan 1. huhtikuuta 1962. 23

Vuoden 1961 lailla haluttiin päästä normaaliin tilanteeseen ja kumota kaikki poikkeussäädökset. Tapahtunut kehitys oli määritellyt tilanteen uudella tavalla lähes kaikki rakennettavissa oleva vesivoima oli jo otettu energiatuotannon käyttöön. Siten kiistely vesivoimarakentamisesta oli kuivumassa kokoon. Vesivoimatekniikka ja vesivoiman tuotanto olivat vakiinnuttaneet asemansa. 24

1987 noin sata pykälää muutettiin. 1982 säädettiin kalastuslaki Koskiensuojelulaki tuli voimaan 1987. Ympäristönsuojelulain (86/2000) säätämisen yhteydessä vesien pilaantumisen ehkäisy siirrettiin vesilaista ympäristönsuojelulakiin. Uusi vesilaki tuli voimaan vuoden 2012 alussa. 25

Vuoden 1961 vesioikeuslaki velvoitti voimalat rakentamaan kalaportaat ja huolehtimaan kalanhoitovelvollisuutensa. Ei toivottuja tuloksia. Vesilaki ja tehostunut luonnonsuojelukaan eivät tuoneet vaelluskaloja takaisin padottuihin jokiin. Debatti koskien käytöstä ei päättynyt vaan se on jatkunut. STT:n uutinen 25.5.1962 26

Rakenteilla ollut kalaporras Merikosken voimalaitoksella Oulussa vuonna 2003 27

1900 Itämeren lohet lisääntyivät 60 joessa ja mereen vaelsi 7-10 miljoonaa lohenpoikasta vuosittain. Nykyisin luonnon kantoja on noin 20 tai 30 joessa ja mereen vaeltavia poikasia 0,4 milj. vuodessa. Nyt miltei 90 % Itämeren lohista on istutettuja. Merkittävin syy merilohien ja vaellussiikojen vähenemiseen on jokien rakentaminen. 28

1800-luvun lopussa pyydettiin 18-20 miljoonaa kiloa kalaa Suomessa. Kasvu jatkui 1980-luvun loppuun saakka, jolloin vuotuinen saalis oli miltei 150 miljoonaa kiloa. Sittemmin saaliit ovat pienentyneet, koska kalakannat ovat vähentyneet, kalastuksen sääntely on lisääntynyt ja turkistarhaus on ajautunut vaikeuksiin. 29

1992 ammattikalastajia 5000. Omavaraiskalastajia oli moninkertainen määrä. Yli 2 miljoonaa suomalaista kalasti vapaa-ajan harrastuksenaan. 30

Vesivoimalaitokset ja niiden padot erilaisten intressiristiriitojen keskipisteessä. Kompromissien tekemisen vaikeus on edellyttänyt valtiovallan osallistumista. Kiistaa vaelluskalaongelman ympärillä ei ole onnistuttu ratkaisemaan. Debatti kalajokien patoamisesta jatkuu. 31

Kiitos huomiostanne 32

Raimo Salokangas (toim.), Suomen vesivoima, Suomen vesivoimayhdistys - Finlands vattenkraftförening 1968. Timo Myllyntaus, The Introduction of Hydraulic Turbines and Its Socio-economic Setting in Finland, 1840 1940, Institute of Economic and Social History, Communications no 14, Helsinki: University of Helsinki 1984. https://www.academia.edu/503149/the_introduction_of_hydraulic_turbines_an d_its_socio-economic_setting_in_finland_1840-1940_a_research_report TimoMyllyntaus, Electrifying Finland: The Transfer of a New Technology into a Late Industrialising Economy, London 1991. Marja-Liisa Löyttyjärvi, Kemijoen vesistön rakentaminen ja Vuotos-oikeuden ajattelu. Väitöskirja, Aalto-yliopisto, 2011. Kari Alaniska, Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon: Kemijoen voimalaistosrakentaminen ja vaelluskalakysymys 1943 1963, Väitöskirja, Oulun yliopisto 1913. 33