KIRJALLINEN KYSYMYS 37/2010 vp Yhteishaun ammatillisia opintoja suosiva lisäpisteytys Eduskunnan puhemiehelle Yhteishaussa peruskoulunsa päättävät oppilaat tekevät valintoja opintojensa ja ammatinvalintansa suuntautumisesta tulevaisuudessa. Tällä hetkellä oppilas, joka valitsee ensimmäiseksi hakutoiveekseen ammatillisen koulutuksen, saa siitä kolme lisäpistettä. Mikäli oppilas laittaa ensimmäiseksi hakutoiveekseen lukion ja toiseksi ammattikoulun, huomioidaan hänet lukiovalinnassa keskiarvon perusteella ja ammattikouluvalinnassa toisen toiveen mukaan. Oppilas saa tällöin ammattikouluvalintaan yhden lisäpisteen kolmen lisäpisteen sijaan (Opetushallituksen koulutusopas 2010, Hakutoivepisteet). Lisäpistemenettely heikentää niiden nuorten mahdollisuuksia päästä haluamaansa ammattikouluun, joiden keskiarvo ei riitä ykköstoiveena olevaan lukioon. Tällöin heidän kannattaa jättää lukio kokonaan pois hakutoiveista saadakseen täydet lisäpisteet muutoin toisena vaihtoehtona olevaan ammattikouluun. Näiden nuorten kohdalla valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen väliltä ei siis ole neutraali, vaan lisäpistejärjestelmä kannustaa epäröiviä oppilaita hakeutumaan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ammatillisten opintojen valinnan suosiminen yhteishaun valinnoissa tarkoituksellista ja tarkoituksenmukaista ja aiotaanko suosimista jatkaa myös tulevaisuudessa? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2010 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 37/2010 vp: Onko ammatillisten opintojen valinnan suosiminen yhteishaun valinnoissa tarkoituksellista ja tarkoituksenmukaista ja aiotaanko suosimista jatkaa myös tulevaisuudessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opiskelijaksi ottamisesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 :ssä. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on säädetty lisäksi opetusministeriön asetuksella (167/2002), joka on tullut voimaan vuoden 2004 alusta lukien. Valintaperusteiden uudistamisen keskeisimpänä tavoitteena oli tuolloin valintaperusteiden yksinkertaistaminen, selkeyttäminen ja hakijoiden oikeusturvan lisääminen niin, että hakijat pystyvät jo etukäteen arvioimaan eri valintakriteereiden painoarvon vaikutuksen opiskelijaksi ottamiseen. Opiskelijaksi ottamisen perusteet sisältävät monenlaisia, painoarvoltaan erilaisia valintakriteereitä. Otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä mm. yleisestä koulumenestyksestä, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien ja valmistavien koulutusten suorittamisesta, painotettavista arvosanoista, työkokemuksesta, sukupuolen perusteella sekä mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Hakijalle annetaan lisäksi pisteitä ammatillista koulutusta koskevien hakutoiveiden perusteella edellyttäen, että hakutoiveet ovat yhteishaussa 1. ja 2. hakutoiveena. Hakutoivepisteytykseen päädyttiin, koska opiskelijavalintaa selvittäneen tutkimuksen tulosten perusteella (Pekka Rantanen, 2001. Valintakoe vai ei? Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opiskelijavalinnan tarkastelua) hakutoivesija ennustaa hyvin opintoihin sitoutumista ja ehkäisee siten myös keskeyttämistä. Hakiessaan yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen hakija voi esittää enintään viisi hakutoiveitta. Hakutoivepisteytyksellä on haluttu korostaa myös sitä, että hakijan on arvioitava etukäteen tarkoin hakuvaihtoehtojaan. Opiskelijaksi ottamisen perusteiden toimivuutta arvioitiin opetusministeriön toimeksiannosta vuosina 2007 2008 toteutetussa tutkimushankkeessa (Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden kehittäminen 2008). Tutkimuksen mukaan valintaperustekriteeristö on tasapainoinen ja toimiva. Yksilötasolla hakijan oikeusturva toteutuu ja valinnat ovat tasapuolisen ja tasa-arvoisen kohtelun tulosta. Opiskelijaksi ottamisen perusteet sisältävät monenlaisia, painoarvoltaan erilaisia valintakriteereitä. Tähän on syynä se, että ammatillinen koulutus vaihtelee sisällöltään koulutusaloittain, tutkinnoittain ja koulutusohjelmittain. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluu 52 ammatillista perustutkintoa ja niissä on 120 2
Ministerin vastaus KK 37/2010 vp Raija Vahasalo /kok erilaista koulutusohjelmaa. Valintaperusteita on siksi arvioitava kokonaisuutena, yksittäisen valintakriteerin arviointi erillisenä ei ole tarkoituksenmukaista. Opetusministeriön tarkoituksena on arvioida vuoden 2010 aikana opiskelijaksi ottamisen perusteiden mahdollisia muutostarpeita. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 37/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Är det med avsikt man gynnar valet av yrkesinriktade studier i den gemensamma elevantagningen, är detta ändamålsenligt och tänker man fortsätta med det också i framtiden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Grunderna för antagning av studerande regleras i 27 i lagen om yrkesutbildning (630/1998). Som studerande till utbildning som leder till en yrkesinriktad grundexamen kan den antas som har slutfört den grundläggande utbildningens lärokurs eller inhämtat motsvarande tidigare lärokurs. Som studerande kan också någon annan antas som av utbildningsanordnaren anses ha tillräckliga förutsättningar att klara av studierna. I undervisningsministeriets förordning 167/2002, som trädde i kraft vid ingången av 2004, finns dessutom bestämmelser om grunderna för antagning av studerande inom utbildning för yrkesinriktade grundexamina. Det viktigaste målet med reformen av antagningsgrunderna var då att göra dem enklare och tydligare, samt att öka sökandenas rättsskydd så att de redan i förväg kan bedöma hur olika urvalskriteriers vikt påverkar antagningen av studerande. I grunderna för antagning av studerande ingår många urvalskriterier med olika vikt. När studerande antas till utbildning för en yrkesinriktad grundexamen, ges sökande poäng bl.a. för allmän skolframgång, slutförda studier som förbereder och ger träning för den grundläggande yrkesutbildningen, betonade vitsord, arbetserfarenhet, könstillhörighet och eventuellt inträdes- eller lämplighetsprov. Utöver detta ges de sökande poäng på basis av ansökningsönskemål som gäller yrkesutbildningen, förutsatt att ansökningsönskemålen har första eller andra prioritet i den gemensamma ansökan. Man kom fram till en beräkning av poäng enligt ansökningsönskemål på grund av en undersökning om antagning av studerande (Pekka Rantanen, 2001. Valintakoe vai ei? Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opiskelijavalinnan tarkastelua) som visade att man via antagningsönskemålets prioritet bra kan förutspå hur studerande engagerar sig i studierna, vilket följaktligen också förhindrar att studierna avbryts. De sökande kan framföra högst fem ansökningsönskemål när de söker till en utbildning som ingår i den gemensamma ansökan. Genom att poängsätta ansökningsönskemålen har man också velat betona att den sökande bör överväga sina ansökningsalternativ noggrant i förväg. Hur grunderna för antagningen av studerande fungerar bedömdes under åren 2007 2008 genom ett projekt där man på uppdrag av undervisningsministeriet undersökte utvecklandet av antagningen till yrkesutbildning och grunderna för antagningen av studerande. Enligt undersökningen är kriterierna för antagningsgrunderna både välbalanserade och fungerande. Rättsskyddet för en sökande förverkligas på individnivå och antagningen är ett resultat av en jämlik och rättvis behandling. I grunderna för antagning av studerande ingår många urvalskriterier med olika vikt. Orsaken till detta är att yrkesutbildningens innehåll varierar enligt utbildningsområde, examen och utbild- 4
Ministerns svar KK 37/2010 vp Raija Vahasalo /kok ningsprogram. I utbildningsstrukturen för yrkesutbildning ingår 52 yrkesinriktade grundexamina, och i dessa 120 olika utbildningsprogram. Därför bör grunderna för antagning evalueras i sin helhet. Det är inte ändamålsenligt att bedöma ett enskilt urvalskriterium separat. Under år 2010 har undervisningsministeriet för avsikt att bedöma om det eventuellt finns behov av att ändra grunderna för antagningen av studerande. Helsingfors den 3 mars 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5