Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014
Kuntoutuksen määritelmä Kuntoutus on ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa" (STM 2002).
Työikäisten kuntoutuksen historiaa, lyhyesti Ensimmäinen ASLAK kurssi järjestettiin jo vuonna 1983. Kokeiluvaihe päättyi vuonna 1991, jolloin ASLAK-toiminta vakiinnutettiin ja otettiin käyttöön eri kuntoutuslaitoksissa. Ensimmäinen standardi ASLAK-kuntoutusprosessille laadittiin vuonna 1997. ASLAK oli rekisteröitynä tavaramerkkinä vuosina 1997-2005. Nyt käytössä on 5. standardi. 4 viikon internaattikuntoutus -> lyhytjaksoisuus ja prosessinomaisuus Sisältöohjeistus siirtynyt perinteisestä fyysis-ergonomiapainotteisesta työkyvyn muihin ulottuvuuksiin Kuntoutujan rooli siirtynyt objektista subjektiin Yksilön toimintaympäristön merkitystä korostetaan TYK-kuntoutus alkoi vuonna 1991 ja se on nykyään yhtenä osana Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelulinjaa. Molemmat kuntoutusmuodot ovat muuttuneet työelämän vaatimusten ja yhteiskunnallisten muutosten myötä (työikä, kestävyysvaje yms.) - > uudenlaiset työn ja työsuhteen muutokset haastavat myös kuntoutuskäytännöt Työkykytutkimusten myötä työkykykäsitteeseen on tullut muutoksia ja uudenlaista ajattelutapaa
Hankkeiden taustaa Kuntoutus on yksi keino työikäisten työssä jatkamisen tukemiseksi. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK1) vuosina 2007-2011 tarkoituksena oli saada käyttöön työikäisille moniammatillisia kuntoutusmalleja, joita voitaisiin soveltaa harkinnanvaraisessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa. TK1-hankkeiden mallien taustateorioita ja hyväksi koettuja toimintakäytäntöjä sovellettiin vuonna 2012 voimaan tulleessa standardissa. Huomioitavaa, että työelämän tarpeiden muuttuessa jatkossa tulee edelleen rakentaa, suunnitella ja toteuttaa kuntoutusmallia joustavaksi, jossa asiakkaan kuntoutustarpeet huomioidaan ja kuntoutusprosessi on aktiivinen (TK2-hanke 2012-2014).
TK1-HANKKEEN pohdintoja Kuntoutuksen käynnistyminen vakiintuneissa työsuhteissa jatkossa nojaa työterveysyhteistyössä sovittuihin menettelyihin (10.10.2013/708,) Kuntoutustarpeen arvioinnin käytännöt tulee nivoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä luotuihin työkyvyn hallinnan strategioihin. Kuntoutujan esimiehen rooli kuntoutustarpeen tunnistamisessa on huomionarvoinen. Kuntoutuspolku on yksilöllinen. Kuntoutujan oma aktiivinen rooli ja motivaatio ovat tärkeitä. Kuntoutuksen seuranta on olennainen osa kuntoutusta. Videoneuvotteluiden, nettikuntoutusympäristön ja muiden teknologiasovellutusten mahdollisuuksien hyödyntämistä kuntoutuksessa on syytä kehittää. Toimiva yhteistyö eri sidosryhmien välillä keskeistä.
Mitä muuttui ASLAK ja TYK kuntoutuksen toteutuksessa vuoden 2012 alusta (TK1) Lyhytkestoinen (10-12vr, 8kk) tai pitkäkestoinen (20-22 vrk, 1 vuosi), jaksoissa vaihteluväli Lisätty yhteistyötä yhteisneuvottelu esimiehen ja kuntoutujan ja palveluntuottajan kanssa tapaaminen kuntoutujan työpaikalla esimiehen ja työterveyshuollon kanssa palveluntuottajan työpaikkakäynti kuntoutuksen loppuvaiheessa yhteisneuvottelu yhteistyöpäivät Verkkokuntoutus mukana (TK-verkkokuntoutus) Erilaisten sähköisten välineiden hyödyntäminen Kuntoutuksen sisältö: Huomioi työelämän, väestön ja yhteiskunnalliset muutokset Kuntoutuksen sisältö ja toteutus sidottiin paremmin kuntoutujan työhön Yhteistyön vahvistaminen työpaikan (lähiesimies) ja työterveyshuollon kanssa Kuntoutuksen tavoitteet työpainotteisimmiksi Yksilöllisempi kuntoutuspolku ja ammatillisten tavoitteiden kirkastaminen 19.9.2014 6
TK2-hankkeen tavoitteet Hankkeen toisen vaiheen (TK2-hanke) tavoitteena oli kehittää mallia entistä enemmän lähemmäksi työhön liittyvää kuntoutusta. TK2-hankkeen tavoite on työllisten heikentyvän työkyvyn tukeminen kuntoutuksen ja yhteistyön avulla. Tavoitteena oli kehittää kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Kuntoutusyhteistyöhön osallistuvat kuntoutuja, työterveyshuolto, työnantaja, palveluntuottaja ja Kela. Keskeisenä tavoitteena oli täsmentää: kuntoutettavien kohderyhmää kuntoutukseen ohjautumista kuntoutustarpeen määrittelyä kuntoutuksen yhteistyötä kuntoutuksen sisältöä. Kehittämiskohteena oli kuntoutujan oma kuntoutumisprosessi sekä sitä tukeva kuntoutujan, työnantajan, työterveyshuollon, ja palveluntuottajan yhteistoiminta.
TK2- hanke ja kuntoutujan kuntoutuspolku Työterveyshuollon rooli Yksilöjaksot Ryhmäjaksot Suunnittelu Tilanneanalyysi Päätösosa Työnantaja rooli 8
Työssä olevien kuntoutus TK1 ja TK2 hankkeiden tulosten perusteella Työhön liittyvän kuntoutuksen toimintatapa ja sisältö koostuu niistä kuntoutujan ja työpaikan työhön liittyvistä kysymyksistä, joihin kuntoutuksen on tarkoitus tuoda ratkaisuja ja helpotusta. 9
Työssä olevien kuntoutus TK1 ja TK2 hankkeiden tulosten perusteella 10 Uusi palvelu työssä oleville vuonna 2016; Sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä Jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työhön, työorganisaation toimintaan sekä omaan ammatilliseen kehitykseen Työterveyshuollon ja työnantajien roolia vahvistetaan Yhdistetty ryhmämuotoista ja yksilöllistä kuntoutusta -> joustava kuntoutuspolku Asiakaslähtöisyys edellä Kohdennettu, oikea-aikainen, tavoitteellinen,kokonaisvaltaisuus (ICF), kuntoutuksen arviointi sekä seuranta Mallissa kumppanuusyhteistyö ja -ajattelu sidosryhmien välille Kuntoutujan oma rooli (aktiivinen, motivaatio) Palveluntuottajan kuntoutuksen osaamisen varmistaminen ja kehittäminen muuttuvassa yhteiskunnassa Moniammatillinen ja monialainen kuntoutus Kurssijärjestelmä uudistetaan
Mikä muuttuu vuonna 2016 Uusi malli Malli Asiakas/ Kuntoutuja Työterveys -huolto Työantaja Palveluntuottaja Toimisto Nimi julkaistaan 30.9.2014 Malli: Joustava, yksilöllisten tavoitteiden kautta räätälöity kuntoutuspolku ryhmässä Asiakkaanvalinta (avo- tai laitosmuotoinen) Hakuprosessi muuttuu täysin Kohdennettu kuntoutus Esivalinta Näkyvämpi rooli kuntoutusprosessissa Erilaiset sähköiset tekniset välineet Yksi päätös asiakkaalle Yksi palvelulinja ja standardi Kuntoutusta työpaikalla Joustavuus Asiakaslähtöisyys jatkuvahaku Kumppanuusajatteluyhteistyö Moniammatillinen tiimityöskentely Keskitetty esivalinta? Palveluntuottajien kilpailutus vuonna 2015 Tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon ja työantajan sekä palveluntuottajan kanssa Ammatilliset tavoitteet Sähköinen haku Osaamisen varmistaminen Kumppanuusajatteluyhteistyö Näkyvämpi rooli kuntoutusprosessissa 11
Tulevaa aikataulua TK2-hankkeen päätösseminaari 30.9.2014 Uusi nimi työikäisten kuntoutukselle - nimi julkaistaan 30.93014 Standardi kommenteille lokakuussa 2014 Esitys työterveyshuoltopäivillä lokakuussa 2014 Standardi valmis joulukuussa 2014 Työterveyshuoltojen koulutus 2015 Kelan sisäinen koulutuskierros syksyllä 2015 Uusi palvelulinja ja standardi voimaan 1.1.2016 12