Ahola & Villa Kokkonen Järvenpään paikallisina & moniaistisina vierailukohteina

Ahola & Villa Kokkonen Järvenpään paikallisina & moniaistisina vierailukohteina Heinonen, Koivisto, Lehtinen & Savolainen 2011 Kerava

Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava Ahola ja Villa Kokkonen Järvenpään paikallisina ja moniaistisina vierailukohteina MME09SN Matkailu 00142 Marraskuu, 2011

Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Projekti ja sen tavoitteet... 4 3 Moniaistisuus matkailussa... 6 3.1 Moniaistisuus... 6 3.2 Makuaisti... 6 3.2.1 Suomalainen ruokakulttuuri... 7 3.2.2 Uudenmaan ruokakulttuuri... 7 3.3 Hajuaisti... 7 3.4 Kuuloaisti... 8 3.5 Tuntoaisti... 8 3.6 Näköaisti... 8 3.7 Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä... 8 3.8 Tuotteistaminen... 9 4 Järvenpään kohteiden esittely... 9 4.1 Ahola... 10 4.2 Villa Kokkonen... 11 5 Moniaistisuus kohteissa... 12 5.1 Moniaistisuus Aholassa... 12 5.2 Moniaistisuus Villa Kokkosessa... 13 6 Tulokset ja kehitysideat... 14 7 Yhteenveto... 16 Lähteet... 17 Liitteet... 20

1 Johdanto Tässä raportissa tutkimme kahden järvenpääläisen matkailukohteen, Aholan ja Villa Kokkosen toimintaa paikallisuuden ja moniaistisuuden näkökulmasta makuaistia apuna käyttäen. Raporttimme liittyy Sensing Rural Cultures (SING)-projektiin, joka käynnistyi Laureaammattikorkeakoulussa syksyllä 2011. Tutustuimme kohteisiin kenttäpäivänä, jolloin kiersimme pikkubussilla ryhmämme valitsemat kunnat ja esittelimme kaksi kohdetta kustakin kunnasta. Näin saimme syvällisemmän käsityksen kohteista ja mikä tärkeintä, pääsimme analysoimaan niitä miltei kaikilla aisteillamme. Järvenpäässä on monia mielenkiintoisia kohteita, mutta lyhyen pohdinnan jälkeen ryhmämme päätyi yksimielisesti valitsemaan Aholan ja Villa Kokkosen. Mielessämme kävi toki ensimmäisenä Ainola, mutta Jean Sibeliuksen kotipaikan ajattelimme monelle liiankin tutuksi, joten päädyimme miltei naapurissa sijaitsevaan Aholaan. Kirjailija Juhani Ahon ja kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin vuokrakotiin liittyy niin paljon mehukkaita, ennenkuulumattomia tarinoita, että halusimme jakaa ja tutkia niitä. Villa Kokkonen puolestaan on suurelle yleisölle vieläkin tuntemattomampi kuin Ahola. Se on Alvar Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelema talo, jonka omistaa taiteilijapari Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen. He perustivat Villa Kokkosesta musiikkitaiteen ja designin tyyssijan, jonka vetovoima perustuu pitkälti juuri taiteilijaparin keskinäiseen sanailuun ja kemiaan. Toiseksi kohteeksi näimme myös tarpeelliseksi valita jokin erikoinen kohde tavallisten museoiden ja muistomerkkien sijaan. 2 Projekti ja sen tavoitteet Sensing Rural Cultures (lyhyemmältä nimeltään SING) on Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima projekti, joka toteutetaan yhteistyössä Eteläisen maaseudun Osaajat ry:n EMO:n kanssa. Projektia rahoittaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Projektin alueena on Vantaa, Nurmijärvi, Tuusula, Hausjärvi, Loppi, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki ja sen tavoitteena on tuoda esiin paikallista ja alueellista identiteettiä kulttuuriperinnön ja viiden aistin kautta. Lisäksi avainsanoja ovat autenttisuus ja suomalaisuus. Projekti aloitetaan nyt syksyllä 2011 ja se jatkuu keväälle 2013 asti. Projektia tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja yritysten keskuudessa.

5 Kuva 1: SING-projektin toiminta-alue Jakauduimme ryhmiin, joissa valitsimme itsellemme kunnan ja aistin. Meidän valintamme olivat Järvenpää ja makuaisti. Tehtävänantomme oli seuraavanlainen: 1. Kohdealueen toimijoiden kartoitus 2. Aistianalyysit valituille yrityksille 3. Hankkeesta tiedottaminen kohdealueen toimijoille 4. Kerätään paikallisia tarinoita, sanaleikkejä, reseptejä, historiaa. Kerätään tai tuotetaan mahdollisuuksien rajoissa luonnon ääniä ja paikallista musiikkia sekä tuoksuja. Tanssia, teatteria ja vartalonkieltä voidaan kuvata. 5. Edellä mainittujen tehtävien dokumentointi Käytännössä työskentelimme projektin parissa jo johdannossa mainitun kenttäpäivän, sitten aloimmekin jo koota tätä raporttia. Emme tehneet mitään suunnitelmallista toimijoiden kartoitusta saati etsineet yrityksiä aistianalyyseja varten. Koska emme kartoittaneet alueen toimijoita, emme myöskään tiedottaneet heille projektista. Etsiessämme lisää tietoa SINGprojektista satuimme löytämään matkailun koulutusohjelman nettisivut, joille joku mystinen henkilö oli kirjoittanut jo hieman tietoa Hyvinkäästä, Järvenpäästä, Tuusulasta ja Vantaasta. Kuka tämä henkilö on, mistä hän sai julkaisemansa tiedot ja miksi emme projektin aikana tehneet hänen kanssaan yhteistyötä, jäi epäselväksi. Meidän opintojaksomme 00142, matkailun tuotteistaminen ja laatu, aloitti projektin ja teki siitä vain pienen osan. Projektia jatkavat muut ryhmät ja vuosikurssit. Tarkkaa aikataulua

6 siitä kuka tekee mitä ja milloin, emme ole saaneet tietoomme. Ryhmämme ei myöskään ole saanut ELY-keskukselta tai EMOlta mitään ohjeistusta tai tukea. Käydessämme Järvenpään matkailutoimistossa kävi ilmi, ettei edes Järvenpään matkailusihteeri tiedä SING-projektimme olemassaolosta, vaikka projektia olisi nimenomaan tarkoitus tehdä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Meille ei ole myöskään selvinnyt kuka on projektin johtaja tai siitä vastuussa. Näiden seikkojen valossa kosketuksemme tähän projektiin jää taas pintaraapaisuksi eikä projektilla tunnu olevan varsinaista merkitystä tai tarttumapintaa mihinkään todelliseen. 3 Moniaistisuus matkailussa Tässä kappaleessa käsittelemme moniaistisuutta ja siihen liittyviä aisteja sekä tuotteistamista. Olemme kertoneet jokaisesta aistista, mutta keskittyneet makuaistiin sen ollessa oma aistimme. Tämän takia olemme kertoneet myös hieman suomalaisesta sekä Uudenmaan ruokakulttuurista. 3.1 Moniaistisuus Moniaistisuus tarkoittaa sitä, että henkilö aistii enemmän kuin kaksi aistia samanaikaisesti. Ihminen aistii ympäristöään luonnostaan monella eri aistilla, ja moniaistinen havaitseminen on tärkeää ihmiselle, koska näin informaatiota tulee monista eri lähteistä. Näin ollen tilanteesta saadaan parempi kokonaishavainto. (Tiippana 2010.) Kun vastaanotamme informaatiota eri aistikanavien kautta sekä havainnoimme erilaisia kohteita ympäristössä, muodostuu havainnoimisesta moniaistinen prosessi. (Jokiniemi 2007, 23 26.) 3.2 Makuaisti Monet maut ovat oikeasti hajuja, joita ihminen aistii. Tämän takia ihminen ei nuhaisena maista samalla tavalla kuin terveenä ollessa. Lisäksi lämpötilalla on suuri merkitys ihmisen makuaistin kanssa, sillä esimerkiksi lämmin ruoka maistuu paljon paremmalta kuin kylmä. Muita makuaistiin vaikuttavia tekijöitä ovat ruoan rakenne sekä näläntunne. Ihmisen kielessä on neljä osa-aluetta, joissa on aistisoluja, jotka aistivat neljää eri perusmakua: suolaista, makeaa, karvasta sekä hapanta. (Ihmisenaisti 2005.) Maut liitetään myös muotoihin sekä väreihin, sillä ihminen on oppinut yhdistämään tietyt värit mielessään tiettyihin makuihin. Esimerkiksi punainen ja oranssi viittaavat makeaan sekä keltainen ja vihreä kirpeään (esimerkiksi lime ja sitruuna). Joidenkin lähteiden mukaan makuaisti jaetaan nykyään viiteen osaan. Aiemmin mainittujen makujen lisäksi umami luetaan viidenneksi mauksi. Umami on japaninkielinen sana ja tarkoittaa mausteista. Ruoan maistamisen lisäksi makuaisti suojelee myrkyllisiltä ruoilta, sillä se tunnistaa muun muassa pilaantuneen

7 ruoan ja näin ollen estää sen pääsyn vatsaan, koska luontainen reaktio on sylkeä pilaantunut ruoka pois suusta. (BBC Sience & Nature 2011.) 3.2.1 Suomalainen ruokakulttuuri Suomalaiseen ruokakulttuuriin on vaikuttanut vahvasti venäläinen, skandinavialainen sekä myöhemmin myös eurooppalainen ruokakulttuuri. Suomalainen ruoka kertoo paljolti suomalaisesta luonnosta, sillä monet raaka-aineet, kuten marjat, sienet ja riista, saadaan tuoreina luonnosta. Myös Suomen historialla pula-aikoineen ja sotineen on ollut paljon vaikutusta ruokakulttuuriimme. Vaikka monet perinneruoista ovat tulleet alun perin muualta, on silti suomalaisessa ruoassa monia ominaisia erityispiirteitä. Esimerkiksi kalan ja lihan savustus, viili, erilaiset juhlapäivien perinneherkut ja maidon juontia aterialla, salmiakkia unohtamatta, ovat hyviä esimerkkejä suomalaisista erityisyyksistä. (Ruokatieto 2011.) 3.2.2 Uudenmaan ruokakulttuuri Uusimaalta on vaikea löytää alueelle tyypillisiä perinneruokia, sillä Uusimaan ruokakulttuuri on saanut niin paljon vaikutteita muualta, kuten Hämeestä sekä Etelä-Karjalasta sekä Varsinais-Suomesta. Tämän takia Uusimaata voidaankin pitää makujen sulatusuunina. Meren läheisyys on luonnollisesti ollut vahvana vaikuttajana Uudenmaan ruoissa, kuten myös pitkä ja valoisa kesä, joka takasi hyvän perunasadon. Kahvila-, konditoria- ja ravintolakulttuuri kehittyi vasta, kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki. Tyypillisiä uusimaalaisia ruokia ovat säilötty kala, erilailla valmistetut perunat sekä erikoisemmat ruoat hällkryyniliemi ja hernepöperö. (Ruokatieto 2011.) 3.3 Hajuaisti Hajun sekä tuoksujen aistiminen on jokaiselle yksilöllistä, sillä toiset reagoivat erilailla eri hajuihin. On myös tutkittu, että naisten hajuaisti on miesten hajuaistia keskimääräisesti parempi. Kuten aiemmassa kappaleessa mainittiin, hajuaisti on osa makuaistin toimintaa. Hajuaistin on makuaistin ohella tarkoitus varoittaa muun muassa pilaantuneesta ruoasta tai vaarasta kuten tulipalosta. Kuitenkin ihminen tottuu sekä turtuu hajuihin, jonka takia niiden havaitseminen heikentyy. Hajuaisti, kuten moni muukin aisteista, heikkenee iän myötä. On myös todettu, että hajuaistilla on suuri vaikutus ihmisen muistiin. Jopa vuosikymmenien takaiset hajut saattavat palautua mieleen jonkin tietyn tuoksun aistittaessa. (Terveyskirjasto 2011.) Tuoksuilla voidaan vaikuttaa ympäristöön tai tilaan positiivisella tavalla, mutta vaikutukset voivat olla myös päinvastaiset, koska kukin kokee tuoksut omalla tavallaan ja joku voi olla

8 vahvoille hajuille myös yliherkkä, jolloin haju saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. (Jokiniemi 2005, 22.) 3.4 Kuuloaisti Kuuloaistia pidetään yleisesti ottaen toiseksi tärkeimpänä aistina. Kuulolla aistitaan äänten lisäksi passiivisia kuuloelämyksiä, kuten kaikua, joiden avulla saadaan käsitys esimerkiksi tilan koosta. Luonnollisesti siis näkövammaisille ihmisille kuulon merkitys on korostunut. Vaikka kuuloaistielimenä pidetään korvaa, niin silti äänien havainnointiin tarvitaan kuuntelua, johon taas tarvitaan kaksi korvaa sekä korvalihakset. (Jokiniemi 2005, 19.) 3.5 Tuntoaisti Monet ihmiset eivät tajua, kuinka tärkeä tuntoaisti oikeastaan on. Ilman sitä olisi vaikea elää, sillä ilman tuntoaistia ihminen ei kykenisi kävelemään tai puhumaan eikä edes pitämään kiinni tavaroista. Näiden lisäksi tuntoaistin avulla ihminen aistii lämpötilan sekä kivun. Jos tuntoaistia ei olisi, aivot eivät pystyisi säätelemään liikkeitä, koska niiltä puuttuisi tuntemukset, joita liikkeet tuottavat. Tuntoaisteja on erilaisia, esimerkiksi kädet tuntevat herkemmin kuin selkä. Myös koskettaa voi eritavalla ja sitä kutsutaan joko passiiviseksi tai aktiiviseksi kosketukseksi. Esimerkiksi passiivinen kosketus on sitä, kun tunnemme kuinka täysi hissi on tai että vaatteet on päällä. Aktiivista kosketusta taas käytetään suoraan koskettamiseen tarkoituksena, esimerkiksi kokeilemalla jonkun esineen painoa. (Selin 2003.) 3.6 Näköaisti Suurin osa pitää näköaistia tärkeimpänä aistinamme, sillä näköaisti välittää tietoa ympäristöstä enemmän kuin muut aistit ja sen avulla saadaan paljon informaatiota. Näköaistin avulla hahmotetaan ympäristöä, havaitaan liikkeitä sekä kiinteitä kohteita ja ohjataan liikkeitä. On esimerkiksi vaikeaa liikuttaa kättä haluttuun suuntaan, jos sitä ei näe. Näköaistilla havaitaan myös hetkeä, kuten valaistuksen muuttumista tai päivän ja yön vaihtelua. Erityisesti nykymaailmassa hyvä näkökyky on tärkeä jo pelkästään arkipäivässä itsenäisesti selviytymisen takia. Vaikka silmät toimivat ensisijaisesti näkemisen takia, niillä voidaan myös välittää informaatiota ja tunteita. Esimerkiksi pupillit muuttavat kokoaan tahdosta riippumatta paljastaen inhoa tai kiinnostusta. (Jokiniemi 2005, 22 23.) 3.7 Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä Moniaistisuutta matkailussa on tutkittu erittäin vähän, ja siitä on vaikeaa löytää painettua tietoa. Matkailussa ei myöskään ole hyödynnetty moniaistisuutta, kuten muilla toimialoilla,

9 vaikka aistit ovat tärkeitä juuri matkailussa. Moniaistisuutta on käytetty jonkin verran esimerkiksi museoissa, autoalalla sekä vammaishoidossa. (Alakoski, Bäck & Isacsson, 37.) Makuaistia on kaikista vaikein käyttää markkinointiviestinnässä sekä liittää brändiin. Tosin luonnollisesti toimialan liittyessä ruokaan ja makuaistiin (esimerkiksi ravintolat tai ruoka- ja juomayritykset) asia on toinen. Maku on kuitenkin asia, joka jää erittäin hyvin ihmisen muistiin. Esimerkiksi Matkamessuilla on hyödynnetty eksoottisia ruokia ja maistatettu niitä kävijöille, koska ruoka on yksi matkustamisen tärkeimmistä osista. (Alakoski, Bäck & Isacsson, 27.) 3.8 Tuotteistaminen Tuotteistajan tärkein tavoite on muokata palveluista, hyödykkeistä tai niiden yhdistelmistä markkinointi- ja myyntikelpoinen täsmäratkaisu asiakkaan polttavaan ongelmaan. (Parantainen 2005, 186.) Palvelutuotteen tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun ominaisuuksien sekä käyttötarkoituksen määrittelyä. Tuotteistamalla palvelulle saadaan kokonainen konsepti, joka on valmis myytäväksi. Ensin siis palvelu täytyy tuotteistaa, jonka jälkeen sitä voidaan alkaa markkinoida. Tuotteistamisen idea on, että tuotteesta tai palvelusta tehdään kilpailukykyinen tuote. (Parantainen 2005, 186 191.) Parantainen myös mainitsee teoksessaan Sissimarkkinointi matkatoimiston olevan klassinen esimerkki tuotteistamisesta, koska palvelut (kuljetukset, majoitukset, harrastemahdollisuudet yms.) ovat paketoitu yhdeksi kokonaisuudeksi, jotka on asiakkaan helppo ostaa. (Parantainen 2005, 193.) Tuotteistaminen on siis lähes sama asia kuin kaupallistaminen, koska kohteesta, mikä tahansa se olikaan, tehdään myytävä tuote. Muun muassa markkinointimixin neljä P:tä (Promotion, Place, Price & Product) ovat hyvä apu tuotesuunnittelussa. (Karusaari & Nylund 2010, 78 79.) 4 Järvenpään kohteiden esittely Järvenpään kylä on mainittu vanhoissa kartoissa jo 150 luvulla, sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä, jolloin Järvenpää käsitti luultavasti noin kahdeksan taloa. Kylän keskusta oli tuolloin nykyistä etelämpänä, järven itärannalla. Järven toisella rannalla oli puolestaan Vanhankylän eli Gammelbyn kartano. Vuonna 1840 Järvenpään kylässä oli jo 434 ja Vanhassakylässä 344 asukasta ja seuraavalle vuosisadalle tultaessa väkiluku kasvoi jo reilusti yli tuhannen. (Järvenpää 2011.) Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862 ja se ylitti Lahden valtamaantien Järvenpään kohdalla. Olikin siis luonnollista, että Järvenpää sai rataosuudelle oman asemansa. Alkuvaiheessa asemalla pysähtyi kaksi junaa aamuin illoin, ottaen kyytiin ja jättä-

10 en laiturille kymmenkunta lähiseudun asukasta. Järvenpään rautatieasemasta alueen kehitys varsinaisesti alkoikin, kun rautatien ja maantien risteyspaikan ympäristöön alkoi tulla asutusta. Asutuksen myötä myös teollisuus kasvoi Järvenpään alueella. (Rosenberg 2000, 96 97.) Rautatie loi hyvät edellytykset liiketoiminnalle ja teollisuuden synnylle. Rautatie toi mukanaan myös taiteilijat Tuusulanjärven rannoille 1800-luvun loppupuolella. Järvenpäähän syntyi elinvoimainen taiteilijayhteisö Juhani Ahon ja vaimonsa Jenny Soldan-Brofeldtin muuttaessa ensimmäisinä taiteilijoina Aholaan, Tuusulanjärven rannalle vuonna 1897. Heidän esimerkkiään seurasivat muun muassa taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Jean Sibelius. Alueen väestö kasvoi myös sotien jälkeen, kun karjalaisia siirtolaisia muutti alueelle Terijoelta, Muolaasta, Kellomäeltä ja Viipurin maalaiskunnasta. (Järvenpää 2011.) Järvenpäästä tuli kauppala vuonna 1951 ja kaupunki vuonna 1967, jolloin asukkaita oli reilut 14 000. Nykyään kaupungin väkiluku ylittää jo 36 000. (Järvenpää 2011.) Kaupunki sijaitsee 38 kilometrin ja hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä, Tuusulanjärven rannalla. Kaupunki on lähellä luontoa ja asuinalueet ovat moni-ilmeisiä. Rantapuisto on kaupunkilaisten keskuudessa suosittu ulkoilukohde vuodenajasta riippumatta. Toki kaupungissa on myös muita puistoja ja viheralueita: kaupunki omistaa myös Lemmenlaakson, yksityisen luonnonsuojelualueen, joka kuuluu eurooppalaiseen Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoon. (Järvenpään esite 2011.) Kaupungilla on vahva teollisen työn perinne, ja erityisesti metalliteollisuuden yrityksiä on keskittynyt Järvenpään alueelle. Yrityksistä tunnetuimpia ovat Metso Paper Oy, Rocla, Ruukki, Elopak, Wursti ja Helsingin Mylly. Lisäksi Järvenpäällä on pitkät perinteet kulttuurikaupunkina: säveltäjämestari Jean Sibelius asui Ainolassa yli 50 vuotta. Kulttuuri onkin olennainen osa myös Järvenpään nykypäivää. Tapahtumat, festivaalit ja erilaiset käyntikohteet tarjoavat kulttuurielämyksiä ja -kokemuksia moneen makuun. (Järvenpään esite 2011.) 4.1 Ahola Kirjailija Juhani Aho (1861 1921) ja hänen taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldt (1863 1945) vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpäästä Vårbacka-nimisen huvilan, joka sai nimekseen Ahola. Pariskunnan esimerkkiä seuraten myös muita tunnettuja suomalaisia taiteilijoita, kuten säveltäjä Jean Sibelius ja taiteilija Pekka Halonen, muutti Tuusulanjärven rannalle ja alueelle syntyi elinvoimainen taiteilijayhteisö. Ahojen perheeseen kuuluivat myös Vennyn ja Juhanin pojat Heikki ja Antti. Lisäksi Juhani sai kolmannen pojan, Björnin, Vennyn sisaren, Tilly Soldanin kanssa. Omalaatuinen perhekunta asui Aholassa vuoteen 1911 asti, jolloin Juhanin työ ja poikien opiskelut velvoittivat muuttoa Helsinkiin.

11 Aholassa vietetyt vuodet olivat molemmille taiteilijoille työntäyteistä ja tuloksellista aikaa: Juhani Ahon keskeiset teokset Katajainen kansani, Kevät ja takatalvi sekä Juha, ovat valmistuneet Aholassa vietettyinä vuosina. Venny Soldan-Brofeldt teki Aholassa huomattavimman osan elämäntyöstään. Hän oli tarkkasilmäinen realisti ja piirtäjä, ja se välittyi hänen lukuisista piirroksistaan lapsista, lastenkirjojen kuvituksista ja kanssaihmisten pikakuvauksista. Aholalla on suurempi kulttuurihistoriallinen kuin rakennustaiteellinen arvo. Talon ulkonäköä on vuosien varrella muutettu sen toimiessa muun muassa kotitalousopettajaopistona ja emäntäkoulun tiloina. Niinpä rakennus ei enää ole samanlainen kuin Ahojen aikaan. Nykyään Aholassa toimii valokuvanäyttely Ahon perheen elämästä ja teoksista. (Ainola 2011.) Kuva 2: Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho 4.2 Villa Kokkonen Villa Kokkonen on arkkitehti Alvar Aallon (1898 1976) suunnittelema taiteilijakoti ystävälleen, säveltäjä Joonan Kokkoselle vuonna 1969. Rakennus sijaitsee metsäisellä rinnetontilla, joka avautuu pihan puolelta harmoniseksi kokonaisuudeksi. Alvar Aallolle tyypillinen moderni arkkitehtuuri välittyy niin rakennuksen muodoissa, tilojen rytmityksessä kuin ulkopinnassakin aina pienimpiä yksityiskohtia myöten. (Järvenpää, c.) Rakennuksen ytimen muodostaa kaksi suurehkoa yhtenäistä tilaa, joiden väliseen seinään liittyvät plastiset takat: toinen takka aukeaa musiikkihuoneeseen ja toinen olohuoneeseen. Pihalla on köynnösten kattama pergola eli pylväskäytävä, joka johtaa perinteiseen suomalaiseen tapaan rakennetulle hirsisaunalle ja pienelle uima-altaalle. Uima-allas tosin palvelee nykyään lähinnä lintujen virkistysaltaana. (Alvar Aalto.)

12 Kuva 3: Villa Kokkonen 5 Moniaistisuus kohteissa Tässä kappaleessa tarkastelemme, millaisia matkailukohteita Ahola ja Villa Kokkonen ovat moniaistisuuden näkökulmasta katsottuna. Ovatko nämä matkailukohteet osanneet hyödyntää moniaistisuutta tuotteensa tukena vai eivät? 5.1 Moniaistisuus Aholassa Aholassa moniaistisuutta ei ole osattu hyödyntää kovinkaan paljoa. Kohteella olisi kyllä potentiaalia muokata tuotettansa moniaistisemmaksi, jolloin vierailijatkin saisivat käynnistään kokonaisvaltaisemman kokemuksen. Näköaistille on Aholassa eniten tarjottavaa. Ahola on remontoitu ulkoapäin, se on maalattu ja siihen on rakennettu toinen kerros lisää. Talo näyttää kauniilta ulkoapäin. Kesäisin talon sisällä järjestetään opastuksia (Järvenpää, a). Talossa on Aholan perheen elämästä ja taiteilijaparin teoksista kertova valokuvanäyttely (Ahola). Talon sisällä on myös esillä taiteilijoiden huonekaluja ja tavaroita kuten keinutuoli, suksipari ja ateljeen tarpeisto. (Ahola kirja!?!?!?!) Aholassa on myös museokauppa, josta voi ostaa muun muassa kortteja, kirjoja ja julisteita. Kuuloaistia Aholassa on hyödynnetty opastettujen talokierrosten avulla (Järvenpää, a).

13 Makuaistia ei ole Aholassa hyödynnetty. Lähin kahvio on Ainolassa, noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä (Järvenpää, b). Hyvä idea olisi tarjoilla esimerkiksi kesäisin opastusten yhteydessä leivonnaiset, jotka esimerkiksi olisivat nimetyt Juhanin ja Vennyn mukaan. Näin vierailijat saisivat kokonaisvaltaisemman kokemuksen talokierroksesta. Kahviota ei mielestäni kannattaisi Aholaan perustaa, sillä sille ei välttämättä olisi tarpeeksi käyttöä. Hajuaistia ei ole Aholassa hyödynnetty. Oman tunnelmansa taloon saattaisi luoda piipun haju, sillä Venny tapasi polttaa piippua. Tuntoaistia Aholassa ei ole hyödynnetty. Tuntoaistia voisi hyödyntää antamalla vierailijoille luvan koskea esimerkiksi esineisiin ja kankaisiin talon sisällä. Hyvä idea olisi myös laittaa esille Juhanin ja Vennyn vanhoja vaatteita tai niiden kopioita, jotta vierailijat voisivat tunnustella vanhanaikaisia materiaaleja. 5.2 Moniaistisuus Villa Kokkosessa Villa Kokkosessa on osattu hyödyntää moniaistisuutta paljon enemmän kuin Aholassa. Villa Kokkosen vetovoima perustuukin hyvin pitkälle moniaistisuuden yhdistämisestä varsinaiseen tuotteeseen. Näköaistille Villa Kokkosella on tarjottavaa, sillä talon on suunnitellut kuuluisa arkkitehti Alvar Aalto. Talossa on paljon pieniä yksityiskohtia. Ulkoapäin talo on tumma, mutta sisätilat ovat hyvin valoisat. Sisältä talo on sisustettu Aallon suunnittelemilla huonekaluilla. Työhuoneen kruunaa flyygeli, joka ympärille huone on suunniteltu. (Järvenpää, c.) Villa Kokkosen pihamaa on yritetty siistiä ja entisöidä, ja sielläkin on näköaistille tarjottavaa. Pihalla olevan vesialtaan on suunniteltu heijastamaan Tuusulanjärven vedenpintaa. Pihalla on myös saunarakennus. Kuuloaistille vierailu Villa Kokkosessa on yhtä juhlaa. Isäntäpari Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen ovat rakentaneet tuotteensa mielenkiintoisten tarinoiden, älykkäiden ja hauskojen dialogien sekä upean pianonsoiton ja laulun ympärille. Ilman näitä elementtejä Villa Kokkonen ei olisi se, mikä se nyt on. Näihin elementteihin perustuu talon karisma ja viehätysvoima. Makuaistille Villa Kokkosella on myös tarjottavaa. Taloon voi ostaa erilaisia sisäänpääsylippuja. Valtaosa sisäänpääsyistä sisältää tarjoiluja. Vierailijat voivat valita kahvitarjoilun, salaattiaterian ja seisovan pöydän väliltä. (Villa Kokkonen, d.) Villa Kokkosen lahjatavarakaupasta voi myös ostaa erilaisia tuotteita hemmottelemaan makuaistia, kuten joulusuklaata ja joulukahvia. (Villa Kokkonen, c.) Kokousvierailijoille ja juhlapakettien ostajille Villa Kokkosella on tarjottavanaan myös erilaisia paketteja ruokailuineen (Villa Kokkonen, a).

14 Hajuaisti Villa Kokkosessa herkistyy ruokailun aikaan, kun maukkaan ruoan ja kahvin tuoksu saavuttaa koko talon - etenkin Villa Kokkosen tarjoaman joulukonsertin aikana, kun koko taloon leviää joululeivonnaisten ja kahvin tuoksu (Villa Kokkonen, b). Tuntoaistikin saa ärsykkeitä Villa Kokkosessa. Talossa saa koskea huonekaluihin, sekä lahjatavarakaupan tuotteisiin. Tuntoaisti herkistyy myös saunassa, mikäli vierailijat haluavat vuokrata sen omaan käyttöönsä. 6 Tulokset ja kehitysideat Kaiken kaikkiaan moniaistisuutta ei ole juuri hyödynnetty kohteissamme. Tosin Villa Kokkonen on ainutlaatuinen esimerkki kohteesta, joka erottuu edukseen. Taiteilijat hyödyntävät moniaistisuutta luovalla ja innovatiivisella tavalla. Muissa Järvenpään matkailukohteissa moniaistisuutta ei juuri ole otettu huomioon. Harmiksemme voimme kuitenkin todeta, että niinkin hieno kohde kuin Villa Kokkonen on epäonnistunut markkinoinnissa. Kohteen tunnelma ei välity Internet-sivujen tai muun markkinointimateriaalin kautta. Potentiaalinen yleisö ei ole tietoinen tästä Järvenpään helmestä. Mielestämme Internet-sivujen tulisi vastata kohteen tunnelmaa sekä laatua ammattitaitoisella tavalla. Nykyään ihmiset etsivät tietoa Internetin välityksellä, joten ensimmäinen mielikuva kohteesta muodostuu Internet-sivujen perusteella - ja kaikkihan me tiedämme, että ensivaikutelma on kaiken A ja O. Alla esimerkkinä Villa Kokkosen amatöörimäisesti toteutetuista Internet-sivuista.

15 Kuva 4: Villa Kokkosen Internet-sivut Kuvassa 2 näemme Villa Kokkosen Internet-sivujen etusivun. Parantamisen varaa olisi esimerkiksi heti otsikossa, joka hädin tuskin erottuu. Sivustosta puuttuu yhtenäisyys, sillä käytetyt fontit ovat eri kokoa ja kirjasintyyppiä. Lisäksi yhteistyökumppanit voisi esitellä omassa osiossaan ja yhteystiedotkin ovat niin sanotusti väärässä paikassa. Lyhyesti voisi sanoa, että sivut ovat toimimattomat ja liian sekavat, eivätkä siten houkuttele asiakkaita. Tuotteena Villa Kokkonen on onnistunut, mutta markkinointi on puutteellinen. Aholan ongelmana on profiloitumisen puute. Ahola on jäänyt naapurihuvilansa Ainolan varjoon: Ainola on onnistunut paremmin markkinoinnissa ja kohteensa tuotteistamisessa. Ainolassa on esimerkiksi kahvila ja siellä järjestetään pieniä konsertteja. Aholan tulisi löytää oma tiensä, jolla erottautua muista kaltaisistaan taiteilijahuviloista. Aholalta puuttuvat myös kunnolliset Internet-sivut. Ahola ei ole osannut käyttää moniaistisuutta lainkaan hyödyksi, he voisivat esimerkiksi vaatettaa oppaansa 1900-luvun alun tyyliin sekä ehkä hyödyntää erilaisia

16 tuoksuja ja ääniä. Koska Juhani Aho oli ahkera kalamies, voisi jossain huoneessa olla lavasteena kalasaalis, joka olisi höystetty virtaavan veden äänellä tai laineiden liplatuksella. Rekvisiittana voisi myös käyttää vanhoja onkia tai kalastusvälineitä sekä uistimia. Venny Soldan-Brofeltdin huoneeseen voisi sijoittaa hänen käyttämiensä vaatteiden tyylisiä asukokonaisuuksia. Äänimaailmaksi sopisi esimerkiksi lasten leikkien ääniä ja tuoksuksi piipputupakan purut. Valitsimme Järvenpään kohteidemme tarkastelunäkökulmaksi makuaistin. Tutkimustemme mukaan Järvenpää ei kuitenkaan ole onnistunut hyödyntämään matkailukohteissaan makuaistia juuri ollenkaan. Järvenpäällä ei ole tunnettua ominaisruokaa kuten esimerkiksi Tampereella on mustamakkara. Koska Järvenpään alueella on tunnettuja taiteilijakoteja, voisi olla kannattavaa kehitellä jokaiselle taiteilijalle nimikko leivos tai ruoka. Esimerkiksi Villa Kokkosessa voitaisiin tarjoilla pieniä Aaltomaljakon muotoisia leivoksia, Alvar Aalto -leivoksia tai Aholassa Aho-leivoksia. Ensin täytyisi tietenkin löytää innovatiivinen kondiittori luomaan kyseiset herkut ja herkkujen valmistuttua niiden markkinointiin tulisi panostaa. 7 Yhteenveto Tämä projekti on herättänyt meidät moniaistisuuden mahdollisuuksien ihmeelliseen maailmaan ja osoittanut, kuinka tärkeää moniaistisuus on erityisesti matkailussa. Moniaistisuuden avulla tavallisesta tuotteesta voidaan jalostaa erinomainen ja massasta erottuva tuote. Oikein mietittynä ja toteutettuna moniaistisuus muokkaa tavallisesta rakennuksesta vetovoimaisen matkailukohteen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Sibeliuksen Ainola. Olisi kiinnostavaa päästä jatkamaan työskentelyä moniaistisuuden parissa esimerkiksi suunnittelemalla moniaistinen näyttelykokonaisuus vaikkapa Aholaan. Opinnäytetyöaiheena moniaistisuus olisi myös kiinnostava. Koska kirjallisuutta aiheesta ei löydy, voisi opinnäytteenään luoda yrittäjän käsikirjan moniaistisuudesta ja sen hyödyntämisestä matkailussa.

17 Lähteet Kirjalliset lähteet Jokiniemi, J. 2007. Kaupunki kaikille aisteille Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Espoo: Multiprint Oy. Karusaari, R., Nylund, A. 2010. Matkailu on cool. Helsinki: WSOYpro Oy. Parantainen, J. 2005. Sissimarkkinointi. Helsinki: Talentum Kurronen, L. & Kuusinen, I. 1999. Uusimaa á la carte ruokakirja. Uudenmaan liitto: Libris. Rosenberg, A. 2000. Järvenpään historia Kylästä kaupungiksi 1951-1985. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino. Sähköiset lähteet Ainola 2011. Ahola. Viitattu 8. ja 22.11.2011. http://www.ainola.fi/taiteilijakodit_ahola.php Alakoski, L., Bäck, A., Isacsson, A. 2008 2010. Mmm Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä. http://www.tekes.fi/fi/gateway/ptargs_0_201_403_994_2095_43/http%3b/tekesali1%3b7087/publishedcontent/publish/programmes/vapari/documents/projektien_tuloksia/ mmm_tutkimusraportti.pdf Alvar Aalto. Viitattu 22.11.2011. http://www.alvaraalto.fi/net/villa_mairea/65.htm BBC Science & Nature: Human Body and Mind. 2011. Viitattu 6.10.2011. http://www.bbc.co.uk/science/humanbody/body/factfiles/taste/taste_animation.shtml Finfood Ruokatieto. 2011. Viitattu 27.10.2011. http://www.ruokatieto.fi/suomeksi/ruokakulttuuri/paikallista_kulttuuria/maakunnat/uusim aa Ihmisenaisti.Tripod.com Inc. 2005. Viitattu 6.10.2011. http://ihmisenaisti.tripod.com/makuaisti.htm itourism. Laurea University of Applied Sciences. Viitattu 27.10.2011. http://itourism.laurea.fi/jarvenpaa.html Järvenpää, a. Opastukset. Viitattu 8.11.2011. http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=3414 Järvenpää, b. Saavutettavuus. Viitattu 8.11.2011. http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=3419 Järvenpää, c. Villa Kokkonen. Viitattu 8. ja 22.11.2011. http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=3410 Järvenpää. Järvenpään historiaa. Viitattu 13.11.2011. http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?x=830;sivu_id=830 Järvenpää. Järvenpään esite. Viitattu 13.11.2011. http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/7310.pdf

18 Terveyskirjasto. Hajuaistin häiriöt, Lääkärikirja Duodecim 5.10.2011. Viitattu 9.11.2011. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00936&p_teos= dlk&p_selaus= Selin, R. 2003. Artikkeli Tiede-lehdessä 2/2003. Viitattu 15.11.2011. http://www.tiede.fi/artikkeli/377/ilman_tuntoa_et_parjaisi Tiippana, K. 2.11.2010. Moniaistinen havaitseminen. Viitattu 27.10.2011. http://wiki.helsinki.fi/download/attachments/57440683/tiippana.pdf Villa Kokkonen, a. Kulttuurikohde juhlapaikkana. Viitattu 8.11.2011. http://www.villakokkonen.fi/illanvietot-ja-juhlat Villa Kokkonen, b. Mennään bussilla joulukonserttiin. Viitattu 8.11.2011. http://www.villakokkonen.fi/mennaan-bussilla-joulukonserttiin Villa Kokkonen, c. Villa Kokkosen lahjatavarakauppa. Viitattu 8.11.2011. http://www.villakokkonen.fi/shoppi Villa Kokkonen, d. Villa Kokkosen vierailuhinnasto. Viitattu 8.11.2011. http://www.villakokkonen.fi/shoppi

19 Kuvat Kuva 1: SING-projektin toiminta-alue... 5 Kuva 2: Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho... 11 Kuva 3: Villa Kokkonen... 12 Kuva 4: Villa Kokkosen Internet-sivut... 15

20 Liitteet Liite 1 Ajatuskartta... 21

Liite 1 Ajatuskartta 21 Liite 1