Ympäristön tilan seurantaohjelma 2005

H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U K S E N M O N I S T E 89 / 2005 Petri Horppila (toim.) Ympäristön tilan seurantaohjelma 2005 1

ISBN 951-9370-78-1 (PDF) ISSN 1239-8357 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 89 / 2005 2

Sisällys 1 Johdanto... 5 2 Pintavesien tilan seurannat... 6 2.1 Valtakunnalliset seurantaohjelmat... 6 2.1.1 Jokien vedenlaadun seuranta (EUROWATERNET)... 6 2.1.2 Vedenlaadun seuranta järvisyvänteillä (EUROWATERNET)... 11 2.1.3 Järvien biomonitorointi (EEA-järvet)... 19 2.1.4 Reaaliaikainen levähaittaseuranta... 25 2.1.5 Kasviplankton ja rehevöityminen... 28 2.1.6 Happamoitumisen seuranta pintavesissä... 29 2.1.7 Ympäristön yhdennetty seuranta... 33 2.1.8 Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyseuranta... 38 2.1.9 Orgaanisten klooriyhdisteiden seuranta selluteollisuuden vaikutusalueilla simpukkaviljelymenetelmällä... 40 2.2 Alueelliset seurantaohjelmat... 44 2.2.1 Alueellinen virtaavien vesien seuranta... 44 2.2.2 Alueellinen järvisyvänneseuranta... 46 2.2.3 Järvien vedenlaadun peruskartoitus... 49 2.2.4 Lintuvesien seuranta... 51 2.2.5 Maatalouden vesiensuojelunmenetelmien vaikutusten seuranta... 53 2.2.6 Äimäjärven seuranta... 54 2.2.7 Pienten harjujärvien seuranta... 56 3 Hydrologiset seurannat... 60 3.1 Sadannan seuranta... 60 3.2 Lumen vesiarvon seuranta... 62 3.3 Haihdunnan seuranta... 63 3.4 Vesistöjen vedenkorkeushavainnot... 64 3.5 Virtaamahavainnot... 66 3.6 Jääseurannat... 68 3.7 Vesistöjen lämpötilaseurannat... 69 3.8 Roudan seuranta... 70 3.9 Geohydrologinen seuranta... 71 3.10 Sisävesien syvyyskartoitus... 73 4 Maaympäristön tilan seuranta... 75 4.1 Valtakunnalliset seurannat... 75 4.1.1 Valtakunnallinen hyönteisseuranta... 75 4.1.2 Päiväperhosseuranta maatalousympäristössä... 78 4.1.3 Uhanalaisten putkilokasvien seuranta... 81 4.1.4 Haitallisten aineiden seuranta maaympäristössä... 84 4.1.5 Ympäristönäytepankki... 88 3

4.2 Alueelliset seurantaohjelmat... 91 4.2.1 Alueellinen saukkoseuranta... 91 5 Ympäristön kuormituksen seuranta... 92 5.1 Valtakunnalliset seurantaohjelmat... 92 5.1.1 Haitallisten aineiden ympäristöseurantojen kehittäminen HAASTE... 92 5.1.2 Laskeuman laadun seuranta... 93 5.2 Alueelliset seurantaohjelmat... 96 5.2.1 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden valvontanäytteenotto... 96 5.2.2 Jätteenkäsittelylaitosten valvontanäytteenotto... 97 5.2.3 Teollisuuden valvontanäytteenotto... 98 5.2.4 Satunnaispäästöjen tai onnettomuuksien aiheuttamat selvitykset... 99 4

1 Johdanto... Hämeen ympäristökeskuksen seurantaohjelma vuodelle 2005 perustuu vuosien 2003 2005 valtakunnalliseen ohjelmaan. Järvisyvänteiden ja jokien vedenlaadun valtakunnallinen seuranta jatkuu vuonna 2000 perustetun EEA-havaintopaikkaverkoston turvin. Tämä verkosto on välivaihe ennen kuin vesipuitedirektiivin mukainen seuranta alkaa vuonna 2006. Pintavesien valtakunnallista seurantaa on mahdollisuuksien mukaan täydennetty alueellisilla ohjelmilla. Ne jatkuvat pääosin entisellään, mutta joitakin uusiakin järviä on otettu seurantaan. Suurin muutos on se, että useita vuosia kestänyt Päijänteen lahtien ja niihin laskevien jokien seuranta päättyy ainakin toistaiseksi. Uutena ohjelmana alkaa pienten happamien harjujärvien vedenlaadun seuranta. Ohjelma kohdistuu vähäisten voimavarojen vuoksi vain suppealle alueelle eikä sen jatkumisesta pidempään ole varmuutta. Vuonna 2004 alkanut lähteiden vedenlaadun kartoitus jatkuu. Sen tarkoituksena on lisätä tietämystä pohjavesien laadusta, sillä ympäristön tilan seurannan pahimpia puutteita Hämeessä on pohjavesien liian vähäinen seuranta. Ympäristöhallinnolla on Hämeen ympäristökeskuksen alueella vain kaksi valtakunnallista pohjaveden laadun havaintopaikkaa. Seurantaa tarvittaisiin lisää, mutta vähäisten voimavarojen vuoksi pohjavesien laatua ei ole aiemmin voitu seurata alueellisilla ohjelmilla. Lähivuosina pohjavesien seurantaa on muutenkin tehostettava EU:n vesipuitedirektiivin vaatimuksesta. Direktiivi edellyttää että käytettävissä olevan pohjaveden laatu ja määrä tunnetaan ja että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti. Hämeen ympäristökeskuksella ei ole omaa näytteenotto- ja laboratorioyksikköä. Vuonna 2005 Itä-Hämeen näytteenotosta huolehtii edelleen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja analyyseistä Kymen ympäristölaboratorio. Kanta-Hämeen näytteenotto ja analyysipalvelut saadaan entiseen tapaan Pirkanmaalta. Artjärven ja Orimattilan näytteet ottaa Uudenmaan ympäristökeskus ja ne analysoi Suomen ympäristökeskuksen laboratorio. Pirkanmaan ympäristökeskuksen näytteenottoyksikköä viime vuosina vaivannut voimavarojen puute saattaa aiheuttaa ongelmia myös vuonna 2005. Kaikki mahdolliset vaikeudet eivät ole ennalta arvattavissa. Sen vuoksi ohjelmasta voidaan joutua poikkeamaan vuoden aikana. Valtakunnalliset seurannat pyritään kuitenkin hoitamaan kaikissa tilanteissa. Niin on tehty tähänkin asti. Jos näytteenottoa joudutaan kesken vuotta vähentämään resurssipulan takia, se tehdään alueellisten ohjelmien kustannuksella. Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Tätä tietoa kysytään yhä enemmän. Sitä käytetään paitsi hallinnon myös yleisen ympäristötietoisuuden tarpeisiin. Hallinnon sisällä seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoja hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja sen ohjauksessa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Seurantatietoja tarvitaan myös kansainvälisten sopimusten edellyttämiin selvityksiin. Tietoja hyödynnetään lisäksi tutkimuksessa. Suuren yleisön ja esimerkiksi oppilaitosten kiinnostus ympäristön tilaa koskevaan tietoon on jatkuvasti kasvanut. Varsinkin järvien vedenlaatua koskevia kyselyitä tulee jatkuvasti. Myös ympäristövalistukseen tarvitaan ajan tasalla olevaa tietoa ympäristön tilasta. Sen vuoksi Hämeen ympäristökeskus vie wwwsivuilleen seurantaohjelmien tuottamaa tietoa. Sivustoja ympäristön tilasta Hämeessä kartutetaan sitä mukaa kuin vähäiset voimavarat antavat siihen mahdollisuuksia. 5

2 Pintavesien tilan seurannat... 2.1 Valtakunnalliset seurantaohjelmat 2.1.1 Jokien vedenlaadun seuranta (EUROWATERNET) SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Jokien vedenlaadun seuranta (EUROWATERNET) Englanninkielinen nimi (Project title) Water quality monitoring of rivers (EUROWATERNET) Päätutkijan nimi ja nimike Jorma Niemi, erikoistutkija Osoite PL 140 00251 Helsinki Sähköposti jorma.niemi@ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti UUS Eeva-Riitta Puomio HAM Petri Horppila KAS Marja Kauppi PSA Taina Hammar LSU Göran Lax [Goran Lax] LSU Esa Koskenniemi PPO Anneli Ylitolonen Organisaatio Suomen ympäristökeskus Puhelin 09-40300316 LOS Pasi Laihonen PIR Timm Sothmann ESA Jarmo Kivinen PKA Riitta Niinioja KSU Seppo Yli-Karjanmaa KAI Sirkka-Liisa Markkanen LAP Pekka Räinä [Pekka Raina] Laatimispvm. 9.1.2003 Projektinro A03001 Telefax 09-40300390 Alkamisvuosi 1962 SYKE: Heidi Vuoristo, Pirkko Kauppila, Sari Antikainen, Olli-Pekka Pietiläinen [Olli-Pekka Pietilainen], Markku Korhonen Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunumi.sukunimi@ymparisto.fi Tarkoitus ja tavoitteet Hankkeessa seurataan jokien veden laadun kehittymistä pitkällä aikavälillä fysikaalis-kemiallisten ja biologisten muuttujien avulla. Hanke täyttää Euroopan ympäristökeskuksen (European Environment Agency) pintavesien seurannalle asetetut vaatimukset. Verkon avulla hankitaan tietoja paitsi EEAn EUROWATERNET- verkkoa varten myös seuraaviin hankkeisiin: mm. GEMS, EEC 77/795 ja kalavesidirektiivi. Verkkoa kehitetään lähivuosina, jotta se täyttäisi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin seurannalle asettamat vaatimukset. Tämän direktiivin mukainen seurantaverkko on oltava toiminnassa joulukuusta 2006 lähtien. Liitteet: Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 6

liite JOKIEN VEDEN LAADUN SEURANTA (A03001) SEURANTAOHJELMA Yleistä Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa maamme jokien veden laadusta pitkällä aikavälillä ja täyttää samalla EEA:n (European Environment Agency) vedenlaatuseurannoille asettamat vaatimukset. Tämän ns. EUROWATERNET-verkon tavoitteet on esitetty julkaisuissa: "S. Nixon, J. Grath and J. Bogestrand. 1998. Eurowaternet - The European Environment Agengy's Monitoring and Information Network for Inland Water Resources. Technical Guidelines for Implementation, Technical Report no.7. European Environment Agency" ja "Niemi et al. 2001. The Finnish Eurowaternet- with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment 445. pp.62. Finnish Environment Institute." Pääosa havaintoverkon paikoista tuottaa yleistä tietoa jokien veden laadusta. Lisäksi mukana on havaintopaikkoja, joista kerätään vedenlaatutietoa erillissopimusten perusteella, esimerkiksi GEMS, EEC 77/795 - tietojenvaihtosopimus ja kalavesidirektiivi. Mukana on myös havaintopaikkoja, jotka kuuluvat toisiin hankkeisiin. Tällaisia ovat mm. "Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seuranta (A04003)", "Veden laadun seuranta Suomen rajavesissä ( A03004)" ja "Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyseuranta (A05028)". Kuormitettujen paikkojen seurannassa on paljon velvoitetarkkailupaikkoja. Kerätyt vedenlaatutiedot tallennetaan vedenlaaturekisteriin (PIVET). Seurantaverkossa on 192 havaintopaikkaa. Niiden luokittelussa käytetään seuraavia symboleja, jotka on esitetty edellä mainitussa EEA:n julkaisussa. R = Lähellä luonnontilaa olevat puhtaiden alueiden joet, ns. vertailupaikat ( reference sites), 30 kpl F = Joet, joilla seurataan jokien kuljettamia ainemääriä (flux sites), 49 kpl I = Kuormitetut joet (impact sites), 88 kpl. Pääasiallisen kuormitustyyppi on ilmoitettu suluissa seuraavasti: U = asutuksen vaikutus ( urban) PP = metsäteollisuus ( pulp and paper) OI = muu teollisuus (other industry) D = hajakuormitus (diffuse loading) FF = kalanviljely (fish farming) PM = turvetuotanto ( peat mining) Tr = Valtakunnan rajan ylittävät joet (transboundary sites), 17 kpl B = Alueen veden laadun kannalta tyypilliset ja edustavat joet (basic sites), 76 kpl Havaintopaikkatyyppejä (R, F, I, Tr,B) on yhteensä (260) enemmän kuin havaintopaikkoja (192) koska sama paikka voi kuulua useampaan tyyppiin, esimerkiksi kuormitettu paikka voi olla samalla rajajoki tai ainemäärien laskentapaikka. Kansallista EUROWATERNET- verkkoa kehitetään lähivuosina edelleen, jotta se vastaisi tulevan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää veden laadun seurantaa, joka astuu voimaan vuoden 2006 lopulla. Puitedirektiivi painottaa erityisesti biologisten muuttujien seurantaa, joten niiden määrää on lisättävä tulevaisuudessa. 7

Havaintopaikat, näytesyvyydet, havaintotiheydet ja analysoitavat muuttujat Liitteessä esitetään Hämeen ympäristökeskuksen havaintopaikoilta tehtävät analyysiryhmät ja analyysiryhmiin kuuluvat määritykset. Havaintopaikat ja analysoitavat muuttujat on ryhmitelty seuraavasti: GEMS-asemat (Global Environment Monitoring System) (vastuuhenkilö Jouko Rissanen) Nämä havaintopaikat kuuluvat ns. GEMS-seurantaan. Niitä on Suomessa yhteensä kolme, joista yksi Hämeen ympäristökeskuksen alueella. Paikoista on lähetetty vedenlaatutietoja jo vuodesta 1979 lähtien Kanadaan (UNEP and WHO GEMS/Water Collaborating Centre, National Water Rersearch Institute, Environment Canada, Burlington). Hämeen ympäristökeskuksen GEMS-asema nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Kalkkistenkoski 4800 679860:342534 14.141 Asikkala Näytesyvyys: 1 m Havaintotiheys: 1 krt/kk sekä yli- ja alivirtaamakausien havainnot Analysoidaan määritysryhmät A, B, C, D EEC 77/795 - tietojenvaihtosopimus jokien veden laadusta (vastuuhenkilö: Jouko Rissanen) Tämän tietojenvaihtosopimuksen mukaisia tietoja on lähetetty vuosittain EU- komissioon Brysseliin vuodesta 1993 alkaen. Tietojenvaihto edellyttää myös BOD 7 :n ja bakteerien määrittämistä. Sen vuoksi analyysilistaan C (Liite 3) on lisätty BOD 7, fekaaliset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit. Hämeen ympäristökeskuksen havaintopaikoista tietojenvaihtosopimukseen kuuluu Kalkkistenkoski 4800 Kuormitetut paikat (ns. Impact sites) (vastuuhenkilö: Heidi Vuoristo) Havaintopaikat: Nämä kuormitetut paikat kuuluvat pääosin velvoitetarkkailun piiriin. Havaintopaikat on määrätty tarkkailuohjelmissa, joita aluekeskukset koordinoivat. Näytesyvyys: Velvoitetarkkailuohjelman mukainen Analysoidaan: Analyysit vaihtelevat velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Analyysivalikoima sisältää yleensä tyypillisimmät muuttujat. Lähes aina mitataan happi, kokonaisravinteet, ph, sähkönjohtavuus, väri, sameus tai/ja kiintoaine. Yleisesti mitataan myös kemiallinen hapenkulutus ja hygienian indikaattoribakteerit. Harvemmin mitataan alkaliniteetti, asiditeetti, liukoiset ravinteet, a-klorofylli, metallit, elohopea ja haihdutus- ja hehkutusjäännös. Verrattain harvoin mitataan BOD 7, AOX, TOC, öljyt, fenoli, sulfaatti, kloridi, natrium ja erittäin harvoin kokonaisrikki, kloorifenolit, hartsihapot, ftalaatti ja PCB. Tarkkailuvelvolliset hoitavat pääasiassa kuormitettujen paikkojen seurannan. Tavoitteena on, että tarkkailuvelvolliset ottaisivat kuormitetuista paikoista 4 näytettä vuodessa (aluekeskusten mahdollisesti täydentäessä velvoitetarkkailua) ja näytteistä analysoitaisiin pääsääntöisesti analyysiryhmä A (liite). Pitkän tähtäimen tavoite on, että aluekeskukset tarkkailuohjelmia uudistaessaan yhtenäistävät ne vähitellen seurantaohjelmaan sopiviksi. Hämeen ympäristökeskuksen impact-asemat nimi koordinaatit vesistöalue kunta Puujoki 1,0 6751403:3374675 35.811 Janakkala Porvoonjoki 62,5 6743760:3429050 18.041 Orimattila Vanajavesi, Lepaa 7320 6780976:3355985 35.230 Hattula 8

Hämeen ympäristökeskuksen muut paikat nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Vääksynjoki 4700 6785860:3421200 14.240 Asikkala Alvettulanjoki 0,8 (7110) 6790925:3365012 35.770 Hauho Nuoramoinen 4600 6815450:3439040 14.810 Sysmä Näytesyvyys: 1 m Havaintotiheys: 1.- 10.3., 10.- 20.5., 10.- 20.8., ja 20.-31.10. (siis vähintään 4 krt/v) ja tämän lisäksi yli- ja alivirtaamakausien havainnot mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. Analysoidaan: määritysryhmä A Hämeen ympäristökeskuksen havaintopaikoilta analysoitavien määritysryhmien (A,B,C,D) analyysit: Ryhmä A: lämpötila, happi, hapen kyllästys-%, sameus, kiintoaine, sähkönjoht., gran-alkalinit., ph, väri, COD Mn, kok.n, NO 2 + NO 3, NH 4, kok.p, PO 4 -P, Cl, SO4, Fe, Mn, Al, K, Ca, Mg, Na, org.c/toc, SiO 2 Ryhmä B: As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, kiintoaine 1), liuk. kok.p Ryhmä C: Hg, AOX, fek.kolif.bakt., fek.enterokokit., BOD 7 Ryhmä D: Se, a-klorof 2). 1) Nuclepore 0,40 µm polykarbonaatti 2) touko-, kesä-, heinä-, elo-, syyskuu Aikaisemmin ilmestyneitä julkaisuja, joissa käsitellään seurantatuloksia Niemi, J. 1997. Vedenlaadun alueelliset erot Suomessa 1966-1995. Vesitalous 5/1997:24-30. Niemi, J. 1998. Lounais-Suomen jokien vedenlaatu 1965-1995. Vesitalous 2/1998:31-35. Niemi, J. 1998.The quality of river waters in Finland. European Water Management 1(3):36-40. Vuoristo, H. 1998. Water quality classification of Finnish inland waters. European Water Management 1(6):35-41. Antikainen, S., Vuoristo, H., Joukola, M. ja Raateland, A. 1999. Vesien laatu 1994-1997. Suomen ympäristökeskuksen laatima esite.6s. Niemi, J., Heinonen, P. ja Mäkinen, H. 1999. Suomen jokien ravinnepitoisuuksista vuosina 1967-1996. Vesitalous 2/1999:39-44. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. ja E. Rönkä. 2001. Vesien tilan seuranta euroaikaan. Vesitalous 5/2001:29-32. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet- with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment 445. pp.62. Finnish Environment Institute (Available also in the internet at: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm) Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet. European Water Management 4(4):47-53. Räike, A., Pietiläinen, O.-P., Rekolainen, S., Kauppila, P., Pitkänen, H., Niemi, J. and Raateland. A. 2002. Trends of phosphorus, nitrogen and chlorophyll_a concentrations in Finnish rivers and lakes in 1975-2000. The Science of the Total Environment. (in press). Lisäksi vedenlaatutietoja on toimitettu mm. Hydrologiseen vuosikirjaan ja Tilastolliseen vuosikirjaan. 9

5. Julkaisusuunnitelma/seurantatietojen käyttö Yhteenvetoja seurantatuloksista alan ammatillisiin lehtiin Tietojen toimittaminen eri tahoille (Hydrologinen vuosikirja, Tilastollinen vuosikirja, EEC 77/795 tietojen vaihto, GEMS, Ympäristökatsaus) Velvoitetarkkailuraportit Veden laadun luokittelu www-sivut: www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu 10

2.1.2 Vedenlaadun seuranta järvisyvänteillä (EUROWATERNET) SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Laatimispvm. Vedenlaadun seuranta järvisyvänteillä (EUROWATERNET) 9.1.2003 Englanninkielinen nimi (Project title) Water quality monitoring of lake deeps (EUROWATERNET) Projektinro A03002 1965 Alkamisvuosi Päätutkijan nimi ja nimike Sari Mitikka, vanhempi tutkija, MMM Organisaatio Suomen ympäristökeskus Osoite Puhelin Telefax PL 140, 00251 Helsinki 09-40300 398 09-40300 390 Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Sähköposti sari.mitikka@ymparisto.fi Alueelliset ympäristökeskukset: UUS Leena Villa PSA Taina Hammar LOS Teija Kirkkala LSU Hans-Göran Lax, [Hans-Goran Lax] HAM Petri Horppila PPO Anneli Ylitolonen PIR Timm Sothmann KAI Sirkka-Liisa Markkanen KAS Marja Kauppi LAP Pekka Räinä, [Pekka.Raina] ESA Jarmo Kivinen PKA Riitta Niinioja KSU Seppo Yli-Karjanmaa SYKE: Heidi Vuoristo, Liisa Lepistö [LiisaLepisto], Jaakko Mannio, Petri Ekholm, Kari Y. Kallio, Olli-Pekka Pietiläinen [Olli-Pekka Pietilainen], Jorma Niemi Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunumi.sukunimi@ymparisto.fi Tarkoitus ja tavoitteet Järviemme veden laatua seurataan EUROWATERNET- seurantaverkolla, joka täyttää Euroopan Ympäristökeskuksen pintavesien seurannalle asettamat vaatimukset. Verkkoon on valittu pääsääntöisesti havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa järviseurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960- luvulle. Verkko on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 2000. Verkko palvelee myös EU:n ns. kalavesidirektiivin (78/659/ETY) ja nitraattidirektiivin (92/676/ETY) vaatimaa seurantaa. Verkkoa kehitetään lähivuosina edelleen, jotta se täyttäisi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) vaatimukset ns. perusseurannan osalta. Liitteet: A-D Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottoajat ja määritykset jne. A Julkaisusuunnitelma A Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 11

liite VEDEN LAADUN SEURANTA JÄRVISYVÄNTEILLÄ (A03002) SEURANTAOHJELMA Yleistä Järviemme veden laatua seurataan EUROWATERNET -seurantaverkolla, joka täyttää Euroopan Ympäristökeskuksen pintavesien seurannalle asettamat vaatimukset. Verkkoon on valittu pääsääntöisesti havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa järviseurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Verkko on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 2000. Verkko palvelee myös EU:n ns. kalavesidirektiivin (78/659/ETY) ja nitraattidirektiivin (92/676/ETY) vaatimaa seurantaa. Verkkoa kehitetään lähivuosina edelleen, jotta se täyttäisi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) vaatimukset ns. perusseurannan osalta. Havaintopaikat (yhteensä 253) on jaettu tyyppeihin EUROWATERNETin ohjeiden mukaisesti: L large; yli 100 km 2 altaat (37 kpl) LR large reference; yli 100 km 2 altaat, jotka soveltuvat myös ko. vesistöalueen referenssikohteeksi (11 kpl) LI large impact; sekä suurten järvien että impact-järvien verkkoon kuuluva paikka (2 kpl) B basic; alle 100 km 2 järvialtaat, jotka kuvaavat tyypillistä vedenlaatua ko. vesistöalueella (105 kpl) R reference; pienemmät kuin 100 km 2 referenssijärvet (33 kpl) I impact; vaikutuspisteet, pistemäisen kuormituksen tai säännöstelyn vaikutus (48 kpl) A hajakuormituskohteet (maa- ja metsätalous, haja-asutus), pääpaino maataloudessa (17 kpl) Havaintopaikat ja näytteenotto Vuosina 1994-1999 voimassa ollut valtakunnallinen verkko Määritysryhmät Tämä asemajoukko sisältää yhteensä 71 asemaa, joista 15:tä on seurattu kesäaikaan intensiivisesti hankkeen A03003 "Järvien biomonitorointi" mukaan. Näytteenotto ja analysointi säilytetään pienin lisäyksin ennallaan. Kaikkien 71 aseman veden laatua seurataan vuosittain sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskausien lopulla ja syystäyskierron aikana. Hämeen ympäristökeskuksen havaintopaikoilta tehtävien määritysryhmien sisältö selviää liitteestä ja ne yhdistellään eri näytteenottokertoina seuraavasti: talvikerrostuneisuus määritysryhmät ABC kesäkerrostuneisuus määritysryhmät ABDG syystäyskierto määritysryhmät ABC Seuraavalla asemalla määritysryhmät poikkeavat hieman: järvi vesistö- asema tyyppi EEA- talvikerros- kesäkerros- syystäyskierto alue verkossa tuneisuus tuneisuus Pyhäjärvi 16.003 syvänne 88 B ABCE ABDEG ABCE Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostuneisuuskausien lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määritysryhmä A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n välein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. 12

h : vesipatsaan keskisyvyys 2h-1 : metri pohjan yläpuolelta Mikäli järven kokonaissyvyys on sellainen, että 5 m ja h:n väli on pienempi kuin 5 metriä, otetaan vain 5 m:n syvyys. 1) Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajankohta 15.-31.3. Näkösyvyys määritetään aina Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h-1 Määritysryhmä C 5 m ja h Määritysryhmä E 5 m (seleeni, vain neljältä havaintopaikalta) Määritysryhmä F 1 m, 5 m, h, 2hB1 (vain 15 havaintopaikalta) Liukoinen PO 4 -P (määritysryhmä F) otetaan maaliskuussa määritysryhmä B:n tavoin 15 intensiiviasemalta. Tämä muuttuja on lisätty myös intensiiviseurannassa olevien järvien (kts. hanke A03003) >Järvien biomonitorointi=) touko-elokuun näytteenottojen yhteyteen. 2) Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havaintoajankohta 15.-31.8. Näkösyvyys määritetään aina Määritysryhmä A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2hB1 Määritysryhmä C 5 m ja h (vain GEMS-asemat, niitä ei ole Hämeen ympäristökeskuksen alueella) Määritysryhmä D 0B2 m (klorofylli) Määritysryhmä E 5 m (seleeni, vain neljältä havaintopaikalta) Määritysryhmä G 0B2 m Kaukokartoituksen tarpeita varten on elokuun näytteenottoon lisätty absorbanssikerroin (400 ja 750 nm), kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö (määritysryhmä G). Ryhmän G määritysten näytteenotto suoritetaan samasta 0B2 m:n kokoomanäytteestä kuin klorofylli (määritysryhmä D). Minimivaatimuksena on seuraava: Jos aluekeskuksen resurssit eivät riitä kaikkiin näihin analyyseihin, voidaan hehkutushäviö jättää analysoimatta. Myös kiintoaineen pois jättämistä voidaan harkita, mutta klorofylli ja absorbanssikerroin tulee sisältyä kaikkien 71 aseman elokuun ohjelmaan. Määritysryhmä G on lisätty myös intensiiviseurannassa olevien järvien (kts. hankea03003) >Järvien biomonitorointi=) näytteenottojen yhteyteen. 3) Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta 1.-15.10. Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä A Lämpötila 5 m tai 10 m välein Happipitoisuus 1 m, h, 2hB1 Määritysryhmä B h Määritysryhmä C h Määritysryhmä E h (seleeni, vain neljältä havaintopaikalta) Hämeen ympäristökeskuksen syvännehavaintopaikat (Vuosina 1994-1999 voimassa ollut valtakunnallinen verkko) nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Päijänne 76 6818527:3414218 14.221 Padasjoki Vesijärvi - Kajaanselkä 80 6734420:3446140 14.241 Asikkala Pyhäjärvi 88 6734420:3446140 16.003 Artjärvi Pääjärvi 95 6773514:3349045 35.833 Hämeenkoski 13

Impact-paikat Nämä havaintopaikat on valittu pääosin vesistöjen velvoitetarkkailusta ja niillä on siis toimiva tarkkailuohjelma. On syytä tarkistaa, että ohjelmassa on myös ne muuttujat, joita käytetään vesistöjen yleisen käyttökelpoisuuden luokittamisessa: kokonaisfosfori, näkösyvyys, klorofylli, sameus, väri, happitilanne, levähaitat ja kuormituksen tyypistä riippuen myös fekaaliset streptokokit ja koliformiset bakteerit sekä haittaaineet. Ravinteet ja niiden jakeet (kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) olisi syytä kuulua jokaisen impact-paikan ohjelmaan. Näytteenottofrekvenssin tulisi olla vähintään kahdesti vuodessa, talvi- ja kesäkerrostuneisuuden loppuvaiheilla. Kaikki Hämeen ympäristökeskuksen impact-havaintopaikat ovat velvoitetarkkailupaikkoja. nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Kernaalanjärvi keskiosa 5 6753073:3371007 35.811 Janakkala Konnivesi 021 6784490:3450880 14.131 Heinola Vanajavesi Hattulanselkä 33 6773203:3360414 35.232 Hattula Maatalouden vesistövaikutusten seuranta Maatalouden vesistövaikutusten seurannan havaintopaikat on merkitty tyypiksi A. Järvet on valittu sillä perusteella, että ne ovat mahdollisimman puhdaspiirteisiä maatalouden kuormittamia järviä eli pistemäistä kuormitusta ei ole (eikä ole ollut) ja muu kuin maataloustoiminta valuma-alueella on vähäistä. Järven valuma-alueen peltoprosentti on vähintään 20. Lisäksi on valinnassa on painotettu niitä havaintopaikkoja, joilta on yhtenäinen aikasarja (kokonais-p) vuodesta 1990 alkaen. Hämeen ympäristökeskuksella on vain yksi järvi tässä seurannassa: nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Rehtijärvi Kirmunharju 1 6753237:3309450 35.977 Jokioinen Näytteenotossa pyritään saamaan aikasarja järven syvännealueelta. - yksi havaintokerta talvikerrostuneisuuden lopulla (1. III-IV) - kolme havaintokertaa kesä-syyskuussa (2. VI, 3. VI-VIII, 4. VIII-IX) - tarkistetaan kerrostuneisuus lämpötilamittauksella 1-3 metrin välein - mitataan näkösyvyys Määritykset ja syvyydet: 1 m ja 2h-1 m: O2, O2%, ph, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, suodatettu PO4-P, kokonaistyppi, NO2+NO3-N, NH4-N Huom! Kaikki suodatukset tehdään 0,4 µm Nuclepore-kalvolla. 0-2 m: klorofylli - levähaitan arvio näytteenoton yhteydessä asteikolla 0-3 (0=ei havaittavissa, 1=havaittu, 2=runsaasti, 3=erittäin runsaasti) ja levänäyte runsaasta tai erittäin runsaasta kukinnasta) Muut havaintopaikat EUROWATERNETiin on valittu osin samoja järviä kuin hankkeessa A01002 "Happamoitumisen seurata pintavesissä". Nämä paikat ovat katsottu sopiviksi edustamaan pienikokoisia, alueelleen tyypillisiä järviä (tyyppi B) ja osa on katsottu sopiviksi referenssi-järviksi (tyyppi R). Näytteenotto suoritetaan syksyllä ohjelman A01002 mukaisesti. Mikäli aluekeskuksella on mahdollista kasvattaa koodilla HAPRO merkitty- 14

jen paikkojen vuosittaista näytteenottofrekvenssiä, niin suositus on käydä näillä paikoilla nykyisen syksyn näytteenoton lisäksi kerran sekä talvi- että kesäkerrostumakauden loppupuolella kappaleessa seuraavasti: talvikerrostuneisuus määritysryhmä ABC kesäkerrostuneisuus määritysryhmä ABD Ne havaintopaikat, joita ei edellä ole erikseen mainittu, liitetään EEA -verkkoon kohdan 2.1 näytteenotto ohjelman mukaisesti eli talvikerrostuneisuus määritysryhmät ABC kesäkerrostuneisuus määritysryhmät ABD syystäyskierto määritysryhmät ABC Hämeen ympäristökeskuksen muut havaintopaikat nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Iso-Roine syvänne 101 6791377:3370640 35.773 Hauho Katumajärvi syvänne 97 6767266:3365429 35.236 Hämeenlinna Punelia Neittysaari 158 6731948:3347321 23.053 Loppi Pyhäjärvi syvänne 122 6746251:3323151 35.931 Tammela Päijänne 78 6790740:3422000 14.211 Asikkala Reference -asemat Hämeen ympäristökeskuksella on kaksi R-asemaa. Toinen on Heinolassa sijaitseva Sonnanen, joka kuuluu valtakunnalliseen happamoitumisseurantaan (projekti XA 340). Sen kautta saadaan suurin osa EEA:n edellyttämistä vedenlaatutiedoista. Muutama määritys on jouduttu lisäämään EEA:n vaatimusten vuoksi. Lammilla sijaitsevan Valkea-Kotisen vedenlaatutiedot saadaan yhdennetyn seurannan (projekti XA 502) kautta. Biologinen seuranta järvillä EUROWATERNET-verkkoon kuluvien järvien biologinen seuranta Hämeessä on esitetty seuraavassa taulukossa. Intensiiviseurannan järvillä kasviplanktonnäytteet kerätään joka vuonna, kuten myös eläinplankton- ja pohjaeläinnäytteet. Muilta Hämeen järviltä otetaan biologisen seurannan näytteet vuonna 2005. Taulukkoon lisäksi on merkitty taustatiedoksi tieto, onko muissa kartoitus-, seuranta- tai velvoitetarkkailuohjelmissa ko. havaintopaikalla kerätty biologista aineistoa. Biologisesta seurannasta on lisäksi erillinen hankekuvaus >Järvien biomonitorointi' A03003. 15

Biologisen seurannan havaintopaikat ja näytteenoton aikataulu Hämeessä vuosina 2003-2005 nimi järvi pohjaeläin- ja eläinpl. muu biol.seuranta kasvipl. (esim. velvoitetarkkailu) syvänne 101 Iso-Roine 2005 syvänne 97 Katumajärvi 2005 keskiosa 5 Kernaalanjärvi 2005 pohjael., kasvit, perifyton 021 Konnivesi 2005 pohjael., perifyton 033 Konnivesi 2005 pohjael. Neittysaari 15 Punelia 2005 Syvänne 122 Pyhäjärvi 2005 syvänne 88 Pyhäjärvi 2005 76 Päijänne 2005 78 Päijänne 2005 syvänne 95 Pääjärvi 2003-05 2003-05 perifyton, eläinpl Kirmunharju 1 Rehtijärvi 2005 81 Ruotsalainen 2005 pohjael., perifyton 167 Sonnanen 2005 kesk. 2 Valkea-Kotinen 2005 Hattulanselkä 33 Vanajavesi 2005 pohjael., kasvit, perifyton 80 Kajaanselkä 2005 Hämeen ympäristökeskuksen havaintopaikkojen määritysryhmät ja niihin kuuluvat määritykset: ryhmä A: lämpötila, happi, hapen kyllästys-% ryhmä B: sameus, sähkönjoht., gran-alkaliniteetti, ph, väri, COD Mn, kok. N, NO 2 +NO 3, NH 4, kok. P, PO 4, Cl, SO 4, Fe, Mn ryhmä C: Al, K, Ca, Mg, Na, org. C/TOC, SiO 2 ryhmä D: ryhmä E: a-klorofylli Se ryhmä F: liuk. PO 4 -P Nuclepore 0,4 µm ryhmä G: absorbanssi (400 ja 750 nm), kiintoaine (GF/F), hehkutushäviö Tietojen tallennus Aluekeskukset tallentavat tiedot vedenlaaturekisteriin (PIVETin vedenlaatuosaan). Julkaisusuunnitelma - yhteenvetoja seurantaverkosta ja sen tuloksista ammatillisiin lehtiin - Ympäristö-lehden katsaukset - aluekeskuskohtainen raportointi - eri tilastot, kuten tilastokeskus, EEA, OECD - velvoitetarkkailuraportit - veden laadun luokittelu 16

Lisäksi Hämeen ympäristökeskuksen alueella on kolme vesipuitedirektiivin mukaiseen interkalibrointipaikkaverkkoon kuuluvaa havaintopaikkaa: nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Tevänti, keskiosa 2 6782626:3398792 35.835 Lammi Punelia 158 6731948:3347321 23.053 Loppi Pääjärvi, syvänne 95 6773514:3349045 35.833 Hämeenkoski On mahdollista että Hämeen ympäristökeskuksen interkalibrointijärviltä otetaan kasvukauden aikaiset kasviplankton-näytteet samaan tapaan kuin v. 2004 (ohjelmaa kirjoitettaessa asia ei ollut vielä varma): Järvien interkalibrointipaikkojen kasviplanktonnäytteenotto toteutetaan kuten järvien biologisen seurannan intensiiviasemilla, paitsi, että näytteitä otetaan viiden sijasta kuusi. Havaintopaikoilta tehdään lisäksi fysikaalis-kemialliset analyysit. Kasviplanktonnäytteet otetaan seuraavasti: 1. näytteenotto: toukokuun 20. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv 6. näytteenotto: syyskuun 20. päivänä ± 3 pv Kasviplanktonnäytteet otetaan 0-2 m:n profiilinäytteinä (putkinoudin). Kirkasvetisistä, syvistä järvistä (väri alle 30 mg Pt/l, näytteenottopaikan kokonaissyvyys > 15 m) olisi suotavaa ottaa ylimääräinen näyte 0-4 m:n profiilinäytteenä. Touko - syyskuussa 2004 kokoomanäytteistä 0 2 m analysoidaan a-klorofylli, kok. P, PO 4 -P, liukoinen PO 4 -P (suodatettu, Nuclepor polykarbonaatti, 0,4 µm) kok. N, NO 3 -N+NO 2 -N, NH 4 -N. Lämpötilaprofiili mitataan kerrostumatilanteen selvittämiseen riittävän tarkasti. Sameus, ph, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, väriluku, COD Mn, happi sekä hapen kyllästysaste analysoidaan syvyyksiltä 1 m ja pohja -1 m. Näytteenoton yhteydessä mitataan aina näkösyvyys. 6 Ilmestyneet julkaisut Mitikka, S. & Ekholm, P. 2002. Lakes in the Finnish Eurowaternet: status and trends. The Science of the Total Environment.(accepted) Kallio, K., Koponen, S., Pulliainen, J., Pyhälahti, T. 2002. Applicability of MODIS 250-m data for regional lake monitoring. Proceedings of the Seventh International Conference on Remote Sensing for Marine and Coastal Environments, Miami, Florida, 20-22 May 2002. Veridian, Ann Arbor, MI, USA. 8 pp. [CD-ROM] Koponen, S., Pulliainen, J., Kallio, K. & Hallikainen, M. 2002. Lake water quality classification with airborne hyperspectral spectrometer and simulated MERIS data. Remote Sensing of Environment 79: 51-59. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. & Rönkä, E. (Eds.) 2001. The Finnish Eurowaternet - with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment No. 455, Finnish Environment Institute. 17

Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. & Rönkä, E. 2001. The Finnish Eurowaternet. European Water Management. Vol. 4 No. 4, pp. 47-53. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. & Rönkä, E. 2001. Vesien tila Euroaikaan. Vesitalous 5/2001. pp. 29-32. Antikainen, S. 1999. Nutrients and chlorophyll a in lake monitoring. In Peltonen, A. & Viljanen, M. (eds.): Proceedings of a workshop on monitoring of large lakes. Page. 63. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 126. Joensuun yliopistopaino. ISSN 0358-7347. ISBN 951-708-785-3. Antikainen, S., Joukola, M. & Vuoristo, H. 2000. Suomen pintavesien laatu 1990-luvun puolivälissä. Vesitalous 2/2000. (In Finnish with English abstract). Antikainen, S. 1999. Vesiemme laatu on paikoin parantunut. Ympäristö-lehti nro 5: 16-17. Oy Edita Ab, Helsinki. Antikainen, S. 1998. Valtakunnallinen veden laadun seuranta Suomessa. National monitoring of water quality in Finland. In. Grönlund, E., Simola, H., Viljanen, M. & Niinioja, R. 1998 (eds.). Saimaa-seminaari 1998. Saimaa nyt ja tulevaisuudessa. Joensuun yliopisto.karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 122. Joensuu. Pp. 66-70. ISSN 0358-7347 Antikainen, S. 1999. Monitoring and classification of lake water quality in Finland. In A. Peltonen, E. Grönlund & M. Viljanen (eds.): Proceedings of the third international Lake Ladoga symposium 1999. University of Joensuu, Publications of Karelian institute N:o 129. Joensuu 2000. Vuoristo, H. ja Antikainen, S. 1997. Järvien ja jokien vedenlaatu. Käyttökelpoisuusluokitus 1990-1993-. Water quality classification of Finnish inland waters on the basis of data from 1990-1993. A brochure published by the Finnish Environment Institute, pp. 5. (In Finnish, with an English abstract.) Antikainen, S. 1996. Monitoring of freshwater quality in Finland. Poster-esitys. Monitoring Tailor-made II. An International Workshop on Information Strategies in Water Management. Nunspeet, the Netherlands, September 9-12, 1996. Antikainen, S., Puupponen, M., Vuoristo, H. ja Seuna, P. 1996. Surface Water Monitoring Networks in Finland. EurAqua: Optimizing Freshwater Data Monitoring Networks Including Links with Modelling. Second technical review. Paris, la Defence, October 18-20, 1995. ISSN 1430-9297. Antikainen, S. 1994. Vesien tila ja laatu. Taulukot 167 ja 168 sekä kuvat 169, 170 ja 171. Tilastokeskus. Ympäristötilasto. Environment Statistics. Ympäristö 1994:3. pp. 216. Ympäristökatsaus/Pintavedet vuodesta 1992 alkaen vuosittain. Www-sivut: Järvien jokien ja merialueen vedenlaatu -luokitus 1994-1997 www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien laatu 18

2.1.3 Järvien biomonitorointi (EEA-järvet) SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Laatimispvm. Järvien biomonitorointi (EUROWATERNET) 7.12.2003 Englanninkielinen nimi (Project title) Biological monitoring of lakes Päätutkijan nimi ja nimike Liisa Lepistö, hydrobiologi, FT Organisaatio SYKE/VTO Projektinro Osoite Puhelin Telefax A03003 1963 PL 140, 00251 Helsinki 09-40300312 09-40300390 Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti MMT Jorma Niemi, SYKE /YV MMK Olli-Pekka Pietiläinen, SYKE / YV MMK Sari Mitikka, SYKE / YV FM Jouko Rissanen, SYKE YV Apul. tutkija Reija Jokipii, SYKE / YV Apul. tutkija Maija Niemelä, SYKE / YV Alueelliset ympäristökeskukset HAMissa FM Petri Horppila Sähköposti liisa.lepisto@ymparisto.fi Alkamisvuosi Tarkoitus ja tavoitteet Hankkeessa selvitetään järvien veden laatua ja siinä tapahtuvia pitkäaikaisia muutoksia biologisten muuttujien (kasvi- ja eläinplankton ja pohjaeläimet) avulla. Seuranta toteutetaan projektin A03002 osana, joka toimii EUROWA- TERNET-seurantaverkkona. Seurantaohjelmaan kuuluvien havaintopaikkojen määrää ei ole merkittävästi muutettu edelliseen seurantajaksoon 2000-2002 verrattuna. Kaikilla havaintopaikoilla seurataan kasviplanktonin diversiteettiä, määrää ja koostumusta kolmen vuoden välein heinäkuussa toistettavalla näytteenotolla ja samalla tehdään ohjelman mukaiset fysikaalis-kemialliset mittaukset. Intensiiviasemilta (yhteensä 15) otetaan kasvi- ja eläinplanktonnäytteet edelleen viisi kertaa kesässä (touko-elokuussa) ja tehdään ohjelman mukaiset fysikaalis-kemialliset mittaukset. Pohjaeläinnäytteet kerätään intensiivijärviltä lokakuun lopulla. Makrofyyttiseurantaa ja perifytonviljelyä ei toteuteta vuosina 2003-2005. Menetelmän kehittelyn edetessä voidaan nämä myöhemmin liittää seurantaohjelmaan. Velvoitetarkkailuun liittyvän planktonseurannan tulosten vertailtavuutta lisätään järjestämällä koulutusta ja neuvontaa. Liitteet: x Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottoajat ja määritykset jne. X Julkaisusuunnitelma X Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 19

JÄRVIEN BIOMONITOROINTI (A03003) SEURANTAOHJELMA liite Yleistä Tässä hankkeessa kuvataan järvien vedenlaadun seurannan biologisten muuttujien näytteenotto ja analysointi. Havaintopaikat kuuluvat havaintoverkkoon, jotka on esitetty projektin A03002 liitteessä D. Seurantaverkon puitteissa on tavoitteena tuottaa tietoa järvien ekologisesta tilasta biologisten muuttujien, tässä hankkeessa kasviplankton ja pohjaeläimet, pitkäaikaisella havainnoinnilla. Lisäksi jatketaan edelleen eläinplanktonseurantaa. Makrofyyttiseurantaa ja perifytonviljelyä ei toteuteta vuosina 2003-2005. Nyt käynnistyvässä seurannassa havaintopaikkoja on yhteensä 253. Havaintopaikoista 71 kuului vuosien 1997-1999 valtakunnalliseen seurantaverkkoon, joista 15:tä seurataan intensiivisesti. Biologisten muuttujien näytteenotto ja analysointi ovat säilyneet lähes ennallaan, ja intensiiviseurantaa jatketaan aiemmilla havaintopaikoilla. Intensiiviasemilta tehtävissä fysikaalis-kemiallisissa analyyseissä on otettu huomioon kaukokartoituksen tarpeet. Biologinen seuranta liittyy seuraaviin hankkeisiin: A03002, (veden laadun seuranta järvisyvänteillä, EUROWATERNET), A03026 (Vesistöjen tyypittelyn, ekologisen luokittelun ja seurannan periaatteiden valmistelu), A003008 (Hydrobiologinen rekisteri), A03023 (rehevöityminen, kasviplankton), WB208 (ASSIMENVI, kaukokartoitus), YA04012 (Midi-Chip, EU-projekti, sinilevien biodiversiteetti). Intensiiviseurannan järvihavaintopaikat ja näytteenotto Hankkeessa seurataan vuosittain kasviplanktonyhteisöjen ja pohjaeläinten diversiteettiä, määrää ja koostumusta 15 intensiiviseurannan järvihavaintopaikalla (hankkeen A03002 liite D). Intensiiviasemilta kerätään lisäksi näytteet eläinplanktonista. Intensiiviseurannan havaintopaikat Hämeen ympäristökeskuksen alueella nimi koordinaatit (YK) vesistöalue kunta Pääjärvi syvänne 95 6773514:3349045 35.833 Hämeenkoski Kasvi- ja eläinplankton 1. näytteenotto: toukokuun 20. päivänä + 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä + 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä + 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä + 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä + 3 pv Kasviplanktonnäytteet otetaan 0-2 m:n profiilinäytteinä (putkinoudin) ja eläinplanktonnäytteet 0-5 m:n ja 5-10 m:n profiileina (1 metrin noudin Sormunen tai Limnos, haavin silmäkoko 50 µm). Kerätty näytemäärä lasketaan haavin läpi. Huom! noutimen tyyppi ja tilavuus sekä haavin silmäkoko ja haavin suun halkaisija merkittävä näytetunnistetarraan. 20

Planktonnäytteiden yhteydessä otettavat fys.-kemialliset näytteet Kokoomanäytteistä analysoidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa: a-klorofylli, kok. P, PO4-P, liukoinen PO4-P (PO4; suodattamaton ja suodatettu, Nuclepor polykarbonaatti, 0,4 µm), kok. N, NO3-N, NO2- N, NH4-N. Lämpötila mitataan ja sameus, ph, väriluku, happi sekä hapen kyllästysaste analysoidaan syvyyksiltä 1 m ja pohja-1m. Näytteenoton yhteydessä mitataan aina näkösyvyys. Kaukokartoituksen tarpeita varten on 15 intensiiviaseman analyyseihin lisätty absorbanssikerroin, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö. Analyysit tehdään samasta 0-2 m:n kokoomanäytteestä kuin klorofylli. Jos aluekeskuksen resurssit eivät riitä kaikkiin näihin analyyseihin, voidaan hehkutushäviö jättää analysoimatta. Myös kiintoaineen pois jättämistä voidaan harkita, mutta klorofylli ja absorbanssikerroin tulee sisältyä kaikkien 15 aseman ohjelmaan touko-elokuun aikana. Pohjaeläimet ja niiden yhteydessä otettavat fys.-kemialliset näytteet Pohjaeläinnäytteet otetaan intensiivijärviltä vuosittain 15.-30.10 välisenä aikana kahdelta havaintopaikalta altaan maksimisyvyydestä ja ns. välisyvyydestä, joka on maksimisyvyys jaettuna kahdella. PIVETiin tulee perustaa tälle pisteelle oma havaintopaikka. - Rinnakkaisia näytteitä otetaan aina viisi (5) käyttäen Ekman-näytteenotinta. - Näytteenottomenetelmä on tarkoitettu pehmeille pohjille, joten näytteenottajan tulee tarkastaa, että pohjanlaatu on pehmeä. - Noutimen tulee ottaa näyte riittävän syvältä, sen tulee sulkeutua kunnolla ja näytteen tulee kaikin puolin täyttää kvantitatiivisuuden kriteerit. Tarvittaessa näyte voidaan hylätä ja ottaa uusi näyte. - Seulonnassa tulee varoa liian voimakasta vesisuihkua, joka helposti rikkoo esim. harvasukamadot. Myös liian pitkä seulonta-aika vaikuttaa tulokseen eläinten siirtyessä aktiivisesti seulan läpi. - Näyteastioina tulevat kysymykseen vain hyvin sulkeutuvat kierrekorkilliset, mieluiten lasipurkit. - Säilöntään käytettävää denaturoitua etanolia tulee lisätä reilusti (lopullinen väkevyys 70 %), sillä ongelmana on aiempina vuosina ollut näytteiden kuivuminen. Kuivuessaan näyte menee pilalle. - Näytepurkkeja lähetetään takaisin aluekeskuksiin, kun niitä näytteistä vapautuu. Näytteet tutkitaan edelleen konsulttityönä (noin 10 000 euroa/vuosi). Pohjaeläinten näytteenoton yhteydessä otetaan vesinäytteet kummaltakin havaintopaikalta (syvänne- ja välisyvyys). Päällysvesikerroksesta (0-2 m) otetaan vesinäyte, josta analysoidaan a- klorofylli ja pohjan läheisestä vesikerroksesta (1 m pohjasta) analysoidaan seuraavat määritykset: lämpötila, O 2, väriluku, COD Mn, kok. P, kok. N, ph ja alkaliniteetti. Lisätietoja: Jouko Rissanen, SYKE/YV Kasvi- ja eläinplanktonnäytteet sekä pohjaeläinnäytteet lähetetään osoitteella: Reija Jokipii/ Maija Niemelä Suomen ympäristökeskus /YV Kesäkatu 6, 00260 Helsinki (PL 140, 00251 Helsinki). Muut seurannan järvet (EEA-järvet) (kts. hanke A03002 kohta Biologinen seuranta järvillä) Muilla kuin intensiiviseurantaan kuuluvilla järvillä tullaan biologisen seurannan näytteenottoa jatkamaan edelleen vain heinäkuussa kolmen vuoden rotaatiolla ja toistaiseksi otetaan vain kasviplanktonnäytteet. Näytteenoton keskittämisellä eri vuosina eri osiin maata pyritään ottamaan näytteet saman aikaisesti saman tyyppisiltä suurilmastoalueilta. Laajan seurantaohjelman puitteissa kasviplanktonnäytteet otetaan vain heinäkuussa, koska heinäkuinen kasviplanktonyhteisö edustaa kunkin järven kasvukauden perusyhteisöä, joka vallitsee kesäkerrostuneisuuden aikana, kun keväinen levämaksimi on päättynyt, eikä syysmaksimi ole vielä kehittynyt. Lisäksi useilta havaintopaikoilta on jo olemassa noin kolmenkymmenen vuoden ajalta tuloksia heinäkuun kasviplanktonin määrästä ja laadusta. 21

Hämeessä näytteenotto toteutetaan vuonna 2005. Kasviplanktonnäytteet otetaan hankkeen A03002 liitteen D mukaisesti 0-2 m:n profiilinäytteinä heinäkuun 10. päivänä 3 pv. Kokoomanäytteistä analysoidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa: a-klorofylli, kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 3 -N, NO 2 -N, NH 4 -N. Lämpötila mitataan, ja sameus, ph, väriluku, happi sekä hapen kyllästysaste analysoidaan syvyyksiltä 1 m ja pohja- 1m. Näkösyvyys mitataan aina näytteenoton yhteydessä. Hankkeen A03002 liitteessä D on arviolta 19 velvoitetarkkailun havaintopaikkaa, joista osaan liittyy kasviplanktonanalyysi. Nämä analyysit säilyvät edelleen osana velvoitetarkkailua, mutta vertailukelpoisen tuloksen saavuttamiseksi yhteistyötä SYKEn kasviplanktonryhmän kanssa tiivistetään (koulutus ja interkalibrointi). Mahdollisuuksia laajentaa myös pohjaeläinten näytteenottoa muille kuin intensiiviseurannan järville selvitetään. Näytteenotto tulisi myös olemaan kolmen vuoden välein, ns. rotaationa. Tulosten hyödyntäminen Kasviplanktonista analyysitulokset tallennetaan hydrobiologiseen rekisteriin ja fysikaalis-kemialliset tulokset vedenlaaturekisteriin. Fysikaalis-kemiallisten määritysten ja kasviplanktontulosten tilastollisen käsittelyn avulla selvitetään eri vedenlaadunmuuttajien yhteyttä mm. rehevöitymiskehitykseen, erityisesti mineraalitypen ja suodatetun fosfaattifosforin (DRP) osuutta kasviplanktontuotannon minimitekijänä. Jatketaan seurantajärvien ryhmittelyä eri tyyppisiin järviin ja selvitetään seurantajärvien edustavuus suomalaisista järvityypeistä. Yhteistyötä järviluokituksessa Ruotsissa järviseurantadataa tuottavan Uppsalan ympäristölaitoksen (Institut of Environmental Assesment) kanssa tiivistetään. Kasviplanktonin vuodenaikaissukkession seuranta tulisi uusia kuukausittaisella näytteenotolla (vuodessa 12 näytettä) niissä 38 järvessä, jotka on tutkittu vastaavalla tavalla vuosina 1967-1969. Tutkimuksen ajankohtaa tullaan myöhemmin tarkentamaan (T&K-ohjelmassa). Julkaisusuunnitelma Vuoksen vesistöalueen kasviplanktontuloksista vuosilta 1963-1999 julkaistaan raportti vuoden 2003 alussa. Jatketaan raporttien kokoamista kasviplanktonin määrästä ja koostumuksesta ja niihin vaikuttavista ympäristötekijöistä muilta vesistöaluilta. Raportteihin kerättyä dataa hyödynnetään vesipuitedirektiivin edellyttämässä luokittelussa. Hankkeesta aiemmin ilmestyneet julkaisut tai muut tulosteet Lepistö, L. 1990. Some centric diatoms as indicators of water quality in Finnish lakes. H. Simola (ed.). 10th Diatom-Symposium 1988. Proceedings of the Tenth International Diatom Symposium. Joensuu, Finland, August 28 - September 2, 1988.: 499-504. Sivonen, K., Niemelä, S.I., Niemi, R.M., Lepistö, L., Luoma, T.H. and Räsänen, L.A. 1990. Toxic cyanobakteria (Blue-green algae) in Finnish fresh and coastal waters. Hydrobiologia 190: 267-275. Lepistö, L. 1991. Phytoplankton as indicator of eutrophy. In: Primary production of inland waters. In: Freidling, A. & Heitto, L. (eds.). The second soviet-karelian - Finnish symposium on water problems held in Petrozavodsk, USSR, 21-25 May 1990. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A n:o 72: 31-45. Helsinki Ekman-Ekebom, M., Kauppi, M., Sivonen, K., Niemi, M. and Lepistö, L. 1992. Toxic Cyanobacteria in some Finnish lakes. Environmental Toxicology and Water Quality: An International Journal Vol. 7: 201-213. Lepistö, L., Antikainen, S. & Kivinen, J. 1994. The occurrence of Gonyostomum semen (Ehrenberg) Diesing in Finnish inland waters. Hydrobiologia 273: 1-8. Kenttämies, K., Lepistö, L. & Vilhunen, O. 1995. Metsätalouden osuus todetuista vesistöjen levähaitoista. Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppuraportti. Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.). Suomen ympäristö 2 - ympäristön suojelu: 229-239. 22

Lepistö, L. & Storberg, K.-E. 1995. Lappajärven rehevöityminen vuosina 1963-1993. Vesitalous 1/1995:8-11. Lepistö, L. 1995. Kasviplanktonin kehittyminen, luku 7.4.2. Inarijärvi-tutkimus, synteesiraportti, luonnos 2, 27.5.1996: 58-61. Lepistö, L. 1995. Phytoplankton succession from 1968 to 1990 in the subarctic Lokka reservoir. Publications of the Water and Environment Research Institute, Helsinki. 19, 42 ss. Rosenström, U. & Lepistö, L. 1996. Phytoplankton indicator species of different types of boreal lakes. Algological Studies. 82: 131-140. Antikainen, S. & Lepistö, L. 1996. Sisävesien rehevyys vuonna 1995. Ympäristökatsaus 2: 18. Lepistö, L. & Jokipii, R. 1996. Sisävesien rehevyys vuonna 1995. Ympäristökatsaus 2: 19. Lepistö, L. & Pietiläinen, O.-P. 1996. Lokan, Porttipahdan ja Kemijärven vedenlaatu ja kasviplankton. Ympäristökatsaus 2: 20-22. Lepistö, L. & Pietiläinen, O.-P. 1996. Kasviplanktonin määrän ja koostumuksen muutokset Lokassa, Porttipahdassa ja Kemijärvessä. Suomen ympäristö 13, ympäristönsuojelu. Helsinki, 78 s. Lepistö, L. & Pietiläinen, O.-P. 1996. Development of water quality and phytoplankton communities in two subarctic reservoirs and one regulated lake. Proceedings of International Conference on Aspects of Conflicts in Reservoir Development & Management. 3-5 September 1996. City University, London, United Kingdom. 553-566. Palo, A. 1996. Kasviplanktonin määrän ja lajiston pitkäaikaisvaihtelu oligotrofisissa järvissä. Pro gradutyö. Helsingin yliopisto, 91 s. Rosenström, U. 1996. Kasviplanktonlajiston ja -biomassan vaihteluista erityyppisissä järvissä. Suomen ympäristökeskuksen moniste 25. Helsinki, 61 s. Lepistö, L. 1997. Sinilevistä ja muista levistä Suomen vesissä. Vesitalous 5/1997:5-8. Turkia, J. & Lepistö, L. 1997. Skeletonema potamus (Weber) Hasle, a diatom newly found in Finnish lakes. Algological Studies 86: 39-49. Lepistö, L. 1997. Kasviplanktonin kehittyminen. Julkaisussa Inarijärven tila ja käyttö ja niihin vaikuttavat tekijät. Marttunen, M., Hellsten, S., Puro, A., Huttula, E., Nenonen, M.-L., Järvinen, E., Salonen, E., Palomäki, R. & Bergman, T. (toim.). Suomen ympäristö 58: 68-70. Lepistö, L. 1998. Kasviplanktonin vuotuinen rytmiikka, s. 82. In: Suomen luonnon monimuotoisuus. I. Lappalainen (toim). Suomen ympäristökeskus, Edita, Helsinki, 304 pp. Lepistö, L. & Rosenström, U. 1998. The most typical phytoplankton taxa in four types of boreal lakes. Phytoplankton and trophic gradients. M. Alvarez-Cobelas, C.S. Reynolds, P. Sancez-Castillo & J. Kristiansen.(eds.). Hydrobiologia 369/370: 89-97. Nurmi, P. 1998. Eräiden Suomen järvien pohjaeläimistö. Valtakunnallisen seurannan tulokset vuosilta 1989-1992. Suomen ympäristö 172, Luonto ja Luonnonvarat. 79 s. Turkia, J. & Lepistö, L. 1999. Soze variations of planctonic Aulacoseira Thwaites (Diatomae) in wate r and in sediment from Finnish lakes of varying trophic state. Journal of Plankton Research. 21 (4): 757-770. Lepistö, L., Räike, A. & Pietiläinen, O.-P. 1999. Long-term changes of phytoplankton in a eutrophicated boreal lake during the past one hundred years (1893-1998). Algologishe Studies 94: 223-244. Lepistö, L. 1999. Phytoplankton monitoring in Finnish lakes. In: Proceedings of a workshop on monitoring of large lakes. (Peltonen, A. & Viljanen, M. eds.). Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja. 126:144-148. Holopainen, A.-L., Lepistö, L. & Rahkola, M. 1999. Pienet asukkaat, ss. 94-101. Teoksessa: Elävä Saimaa (toim. E. Kuusisto). Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Nurmi, P. & Rissanen, J. 1999. Macrozoobenthos community structure an d it s relation to environmental variables in some Finnish lakes. Nordic Benthological Meeting, 9.-12. September 1999, Jyväskylä (abstract & poster). Lepistö, L., Sammalkorpi, I., Jokipii, R & Niemelä, M. 2002. Effects of destratification and fish removal on the genus Microcystis in a shallow hypertrophic lake. Algologishe Studies (accepted) Lepistö, L. & Holopainen, A.-L. 2002. Occurrence of Cryptophyceae in boreal lakes. Hydrobiologia (submitted). Rekolainen, S., Lepistö, L., Vuoristo, H., Räike, A. & Pietiläinen, O.-P. 2002. Recovery of lakes after reduction of industrial and municipal waste water loading in Finland (manuscript). 23