LIIKENTEEN DIGITALISAATIO JA SEN POTENTIAALI PIRKANMAALLA

LIIKENTEEN DIGITALISAATIO JA SEN POTENTIAALI PIRKANMAALLA 20.12.2016

Alkusanat Tämä työ on tehty Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELYkeskuksen tilauksesta elo-joulukuussa 2016. Tilaajien yhdyshenkilöinä ovat olleet DI Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitosta ja DI Harri Vitikka Pirkanmaan ELYkeskuksesta. Raportissa hahmotetaan, millainen rooli digitalisaatiolla on Pirkanmaan tulevaisuuden liikenteessä. Digitalisaatio on vain yksi osa teknologista kehitystä, joskin voimakkaasti eri toimintoihin vaikuttava. Pirkanmaan kehitykseen vaikuttavat monet muutkin muutosvoimat, joita työssä tunnistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, millainen on julkishallinnon toimijoiden rooli digitalisaation edistämisessä ja mikä osuus soveltuu parhaiten markkinaehtoisille toimijoille. Teknologian kehitys on nopeaa, sovellusten vieläkin nopeampaa. Liikennejärjestelmän ja laajemmin koko yhteiskunnan kehittämisessä ei voida mennä pelkästään teknologia edellä, vaan täytyy tunnistaa ihmisten ja yritysten tarpeet. Koska ne muuttuvat jatkuvasti, myös tulevaisuuden kysynnän muutoksia on arvioitava. Monet ilmiöt muuttavat toimintaympäristöä ja vaikuttavat sekä liikenteen kysyntään että tarjontaan. Ilmiöt tapahtuvat eri aikoina ja eri nopeudella. Teknologian ennakointiin pitkällä aikavälillä tulee suhtautua varovasti. Se, mikä vielä vuosikymmen sitten oli modernia, ei ole sitä enää tänään. Sen sijaan nykyisiä ongelmia ja niihin nyt soveltuvaa teknologiaa voidaan arvioida helpommin. Pidemmän aikavälin ennakoinnissa tarvitaan siihen soveltuvia työkaluja, joita työssä esitellään. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta erilaisia tulevaisuuskuvia voi luoda. Ne auttavat valitsemaan toimenpiteitä, jotka johtavat toivottuun tulevaisuuteen ja estävät kehityksen kulkua ei-toivottuun suuntaan. Pirkanmaan toivottavaa tulevaisuutta on konstruoitu hankkeen ohjausryhmän ja tulevaisuustyöpajan osallistujien kanssa. Julkisella hallinnolla on digitaalisten toimintamallien yleistyessä monta roolia. Se voi tukea haluttua teknologista kehitystä, vaikka suuri osa palvelun tuottajista toimii markkinaehtoisesti. Sen tulee ymmärtää uusien liiketoimintojen logiikkaa voidakseen toimia yritysten kumppanina. Samalla erittäin tärkeä rooli sillä on pitää huolta laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Työ on tehty WSP Finland Oy:ssä professori Jorma Mäntysen johdolla. Työhön ovat osallistuneet DI Tuuli Rantala, DI Pasi Metsäpuro ja DI Ruut Haapamäki sekä tekn. yo Annukka Säätelä ja tekn. kand. Riku Huhta. Henkilö-, tavara- ja tietoliikenteen näkemystä on vahvistettu seuraavien asiantuntijoiden haastatteluilla: Senior Consultant Jouni Wallander (Solita), toimitusjohtaja Mika Varjola (Mattersoft), Head of Sales Petri Palo (DB Schenker) ja toiminnanjohtaja Marko Forsblom (ITS-Finland). Hankkeen ohjausryhmän työpajassa ja Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumissa pohdittiin tulevaisuuden muutosvoimia ja Pirkanmaan tärkeimpiä kehityskohteita.

SISÄLLYSLUETTELO 1 Pirkanmaan tulevaisuus syntyy tekemällä.....4 2 Tulevaisuuden Pirkanmaa.....11 Top 10 ratkaistavaa ongelmaa...12 Pirkanmaan potentiaali ja tavoitteita...14 3 Teknologia ja toimintamallit...24 Trendejä tulevaisuuteen...25 Teknologioiden yleistyminen...30 Lähitulevaisuuden teknologioita.....34 Työkaluja teknologian ennakointiin... 43 4 Pitkän aikavälin tulevaisuuden arviointi...55 Muutokset ja digitalisaation rooli......56 Tulevaisuuskuvia.....61 5 Tuloksia tulevaisuusfoorumista...68

1 PIRKANMAAN TULEVAISUUS SYNTYY TEKEMÄLLÄ YHTEENVETO

DIGITAALISEN EKOSYSTEEMIN KEHITTÄMINEN Edistettävä kaikin tavoin Julkishallinnon datan avaaminen Ei julkishallinnon tehtävä kehittää sovelluksia Liikenneyritykset avaamaan palvelujen ja tietosisältöjen rajapinnat Kaupalliset toimijat tarjoavat sovelluksia eri asiakasryhmille Vaatii nopeat mobiiliyhteydet (5G) ja paikannusteknologian sekä ajantasaisen karttatiedon Reaaliaikainen paikkatieto reaaliaikaisen palvelun tarjontaan Automaation kannalta tärkeää, että eri järjestelmät kommunikoivat keskenään Liikenneinfrastruktuurissa mahdollisimman vähän ITteknologiaa

DIGITALISAATIO JA JULKISHALLINNON ROOLI Muuttuvaan toimintaympäristöön varautuminen Suunnitteluprosessin muuttaminen siten että kyetään jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeisiin Koska kysyntä, tarjonta, teknologia, toimintamallit ja koko toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, myös suunnittelun täytyy olla joustavaa (transformaatio) Lainsäädäntö tukemaan markkinoiden kehittymistä ja uusien toimijoiden tulemista Palveluja tukevan toimintaympäristön muodostaminen Pirkanmaan liitto merkittävä toimija maakuntakaavoittajana toimintojen sijoittelussa Kaupan, teollisuuden ja väestön liikkumisen tarpeet muuttuvat, joka vaikuttaa mm. terminaalien ja pysäköintipaikkojen määrään ja sijaintiin Fyysisen infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ELY-keskus merkittävä verkottaja infran tulevaisuuden ennakoinnissa liikenne- ja kuljetusalan toimijoiden kanssa Tiedon tuottaminen ja jakaminen liikenneinfrastruktuurista ja joukkoliikenteestä Markkinaehtoisilla toimijoilla varsinainen palvelutuotanto, mutta julkishallinnon on syytä perehtyä yritysmaailman toimintatapaan yhteistyön onnistumiseksi Pirkanmaan liitto koordinoimaan myös koko Pirkanmaan kehitystä Pienten kaupunkien ja kuntien prosessit vielä ruutupaperilla First Class Rural Mobility Tähdättävä liikenteen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen Sovelluskelpoisuus myös muualla ja koko maailmassa

DIGITALISAATIO JA LIIKENNEPOLIITTISET TAVOITTEET Liikenteen digitalisaatio keskittyy voimakkaasti autoliikenteeseen Plussaa: rationalisoi autoliikennettä, autonomiset ajoneuvot Miinusta: voi vähentää kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta Liikennepoliittisesti tavoiteltavia ja digitaalisuutta hyödyntäviä Liikkumista ja liikennejärjestelmää tehostavat mobiilisovellukset Matkaketjupalvelut Resurssienjakopalvelut Yhteiskäyttöiset sähköajoneuvot (autot, polkupyörät) Palvelujen happotesti Miten hyvin ne muodostavat kokonaisuuden sisältäen kaikki liikennemuodot ja kaikki operaattorit Miten hyvin ihmiset ottavat ne vastaan Fyysinen liikenne pohjana - digitalisaatio tukee ja rationalisoi sitä

PIRKANMAAN TAVARALIIKENTEEN DIGITALISAATIO KÄRKEEN Pirkanmaan ja Tampereen seudun sijainti logistisesti ylivoimainen: matka- ja kuljetusketjujen luontainen solmupiste Valtakunnallinen tie- ja rataverkko Yhteydet useisiin satamiin noin 200 km säteellä Lentoyhteydet Pirkkalasta ja Vantaalta Sisä-Suomen logistinen keskus - ei vielä täysmääräisesti hyödynnetty Vientiteollisuuden, kaupan ja väestön keskittymä Voimakas IT-klusteri Vahva tutkimus ja koulutus Hyvät yhteistyöverkostot hyödynnettävä myös tavaraliikenteessä Digitalisaation taloudellinen hyöty suurin elinkeinoelämän kautta Liikennesektori on perinteisesti henkilöliikennepainotteinen Paljon kehityspotentiaalia, vaikka alueella epäonnistuneita logistiikkahankkeita painolastina

JOUKKOLIIKENTEEN DIGITALISAATIO Valtakunnallisen joukkoliikenteen solmupiste Suuret volyymit Tampereen kaupunkiseudulla Pirkanmaa on pienois-suomi: Eri alueet tarjoavat mahdollisuuksia kehittää erilaisia ratkaisuja Paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen taso Vahva toimijoiden verkosto henkilöliikenteen puolella Vahva osaaminen henkilöliikenteen IT-alalla Osaamisella myös vientipotentiaalia

SUUNNANNÄYTTÄJÄ MISSÄ? Suuri osa teknologiasta ja toimintamalleista tulee maailmalta Pirkanmaa voi olla suunnannäyttäjä jollakin huolella valitulla alueella, esim. Elinkeinoelämän logistiikan tehostaminen Maaseudun liikkuminen ja kuljetukset Julkisesti tuettujen kuljetusten järjestäminen Digitaalista tietoa kaikille liikkujille (esim. kaupallisista palveluista) Ei voida kilpailla esim. maailman autoteollisuuden kanssa Kehityshankkeissa voidaan olla mukana fokusoiduilla alueilla Pirkanmaalla vahvuutena ainutlaatuinen yhteistyö Julkishallinto, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Hyvät edellytykset toimia kehityksen moottorina Tavoitetaso korkealle siinä mitä päätetään tehdä yhdessä Määrätietoisella yhteistyöllä korkeisiin päämääriin!

2 TULEVAISUUDEN PIRKANMAA ongelmia, tarpeita ja tavoitteita

2 TULEVAISUUDEN PIRKANMAA ongelmia, tarpeita ja tavoitteita TOP 10 RATKAISTAVAA ONGELMAA

TOP 10 RATKAISTAVAA ONGELMAA Tieverkon kunnossa on kehittämisen varaa Olosuhteet eivät houkuttele kävelemään tai pyöräilemään Joukkoliikenteen käyttö ei ole tarpeeksi houkuttelevaa Matka- ja kuljetusketjut terminaaleineen vaativat kehittämistä Liika sidonnaisuus yksityisautoiluun ja auton tehoton käyttö Liikenteen kysynnän tilannekuva tällä hetkellä vajavainen Kansainväliset yhteydet ovat puutteelliset Sote- ja koulukuljetusten suuret ja kasvavat kustannukset Haja-asutusalueen liikkumispalvelut ovat tehottomat ja kalliita järjestää Liikkumisen palvelut eivät tue elinkeinojen, kuten matkailun, kasvua Tulokset perustuvat hankkeen johtoryhmän tulevaisuustyöskentelyyn sekä Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumin osallistujille pidettyyn työpajaan

2 TULEVAISUUDEN PIRKANMAA ongelmia, tarpeita ja tavoitteita PIRKANMAAN POTENTIAALI JA TAVOITTEITA

LIIKENNE PIRKANMAALLA Pirkanmaa on uniikki alue liikenteen ja kuljetusten osalta koko Suomessa. Sen maantieteellinen sijainti Suomen talouden vahvimmassa neljänneksessä eteläisen ja läntisen Suomen sisämaassa tekee siitä tärkeän. Tampereen kaupunkiseudun kasvava väestö ja useat vientiteollisuuden alat sekä kansainvälinen kommunikointi edellyttävät hyviä liikenneyhteyksiä. Pirkanmaan liikenne on monidimensionaalista: paikallista, alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä. Kukin näistä vaatii omanlaisensa ratkaisut ja niistä muodostuvat matka- ja kuljetusketjut. Tavaraliikenteestä suuri osa on sisäistä, mutta alue on myös merkittävä tavaraliikenteen läpikulkualue ja Eurooppaan suuntautuvan tavaraviennin alue. Saapuva ja lähtevä liikenne Sisäinen ja läpikulkuliikenne Valtakunnallinen ja kansainvälinen liikenne

LIIKKUMISMUOTOJEN KANTAMAT Lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan ja Helsinki-Vantaan lentoasemilta ovat edellytys kansainväliselle kommunikoinnille Pirkanmaan ja muun maailman välillä. Tampere-Pirkkalan suorat Eurooppa-yhteydet ovat erityisen tärkeitä. Pirkanmaa on valtakunnallisen liikenteen solmupiste. Nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja muihin kaupunkikeskuksiin ovat tärkeitä. Tampereen seutu Pirkanmaan ytimessä on alue, josta parin tunnin säteellä saavuttaa useita kaupunkeja. Tulevaisuudessa voidaan tavoitella vielä lyhempiä matka-aikoja, kunhan huolehditaan rataverkon kapasiteetin riittävyydestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pirkanmaan sisäisen liikenteen yhteydet sekä Tampereen kaupunkiseudun liikenteen kehittäminen ovat tärkeitä lyhyemmän etäisyyden kehittämisen kohteita. 0,5 5 50 500 5000 km

PIRKANMAAN VETOVOIMAISUUS Pirkanmaa säilyy vetovoimaisena ja vahvan kasvun alueena keskellä pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan välistä kasvuvyöhykettä. Siihen on hyvät edellytykset, koska Pirkanmaa monimuotoisuudessaan edustaa Suomea pienoiskoossa. Alueella on vahva Tampereen kaupunkiseutu ja useita elinvoimaisia seutukuntia sekä maaseudun resursseja ja luontoa. Väestö on kasvu-uralla, ja erittäin voimakkaasti keskittynyt Tampereen kaupunkiseudulle vetäen puoleensa korkean koulutuksen omaavaa työvoimaa sekä erilaista yritystoimintaa. Monipuolinen elinkeinorakenne on tärkeä tavoite, koska tällä tavoin voidaan tasoittaa suhdanteiden ja eri alojen erilaisten kehitysvaiheiden tuottamaa huojuntaa. Tampereen ja kehyskuntien väestökehitys Suomen maakuntien välinen nettomuuttoliike 2000-luvulla Pirkanmaan väestöpohja muodostaa vahvan pohjan kaupalle. Suomen teollisuushistoria alkaa Pirkanmaalta ja useiden uudistusaaltojen myötä alueella ollaan kehityksen kärjessä koneisiin, automaatioon ja tietotekniikkaan liittyvillä aloilla. Näiden yhdistelmistä muodostuu uutta samoin kuin teollisuuden palveluistumisesta. Matkailu on varsin myöhään tunnustettu Suomessa merkittäväksi elinkeinoksi. Kuitenkin viime vuosina ulkomaiset matkailijat ovat tuoneet Suomeen 4 miljardin euron tulot. Pirkanmaan alueen monimuotoisuus on vahva valtti matkailulle, kunhan matkailutuotteita ja niiden kansainvälistä markkinointia kehitetään. Pirkanmaasta, erityisesti Tampereen seudusta, halutaan kehittää tunnustettu kansainvälinen osaamiskeskus. Tällöin alueelle voidaan saada lisää kansainvälisiä yrityksiä. Tampereen seutu on kaikilta muilta osin houkutteleva vaihtoehto pääkaupunkiseudulle kansainvälisten yritysten pääkonttorien sijoittumiselle, kunhan suorat lentoyhteydet saadaan nykyistä huomattavasti paremmalle tasolle. Suorien Eurooppa-yhteyksien puute hidastaa alueen kansainvälistymiskehitystä.

PIRKANMAAN SAAVUTETTAVUUS Rautateiden matkustajavirrat 2015 Kansainvälinen saavutettavuus on nykyisen globalisaation aikana välttämättömyys. Tampere-Pirkkalan lentoasemalta halutaan lisää suoria kansainvälisiä yhteyksiä Euroopan hubeihin. Jotta yhteyksiä voidaan saada lisää, täytyy lähimaakuntien matkustuspotentiaali saada kanavoiduksi Tampere-Pirkkalaan. Tällä tavoin muodostuu positiivinen kasvun kierre. Lentoliikenteessä on aina toiminut logiikka, että uusi tarjonta luo uutta kysyntää. Edellyttäen tietysti, että kysyntäpotentiaalia on. Joustava liityntä sisä-suomesta Tampere-Pirkkalaan on välttämätön kehitettäessä Suomeen toinen kansainvälinen lentoliikenteen solmupiste. Ensin tarvitaan matkailutuote ja se täytyy osata markkinoida. Sen jälkeen matkailukohde täytyy olla helposti saavutettavissa. Nykyään matkailijoiden aikabudjetti on rajallinen ja lyhyessä ajassa halutaan kokea paljon. Siihen ei sovi, että lennetään kauaksi kohteesta ja käytetään runsaasti aikaa siirtymiin. Ellei nopeaa yhteyttä ole, valitaan jokin toinen kohde. Valtakunnallinen saavutettavuus on Pirkanmaan alueelle tärkeää. Alueen sijainti keskellä vahvoja henkilö- ja tavaravirtoja korostaa alueen merkitystä. Työmatkapendelöinti erityisesti pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan välillä on vahvistunut kaiken aikaa. Nopea raideliikenne Helsinkiin on Pirkanmaan ykköstavoitteita. Tämä edellyttää lisää ratakapasiteettia. Riittävä ratakapasiteetti on välttämätöntä, jotta kilpailun toimivuus voidaan turvata henkilöliikenteen kilpailun aikanaan avautuessa. Myös Pirkanmaan pohjoispuolella on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan seudut ovat taloudellisesti hyvällä kasvu-uralla ja nopeasti junalla saavutettavissa jo nyt. Tampereen ja Seinäjoen välinen matkustajavirta rautateillä on Suomen vahvimpia ja nopeassa kasvussa. Kaksoisraiteeksi täydentäminen koko välille Tampere-Seinäjoki turvaisi kapasiteetin, lyhentäisi matka-aikoja ja vähentäisi liikennehäiriöiden vaikutusta. Samalla se mahdollistaisi laajemman työssäkäyntialueen ja jatkaisi kasvuvyöhykettä pohjoiseen. Tämä vahvistaisi Pirkanmaan ja Tampereen seudun merkitystä valtakunnallisena solmupisteenä. Pitkän aikavälin kaavailut Tallinnan ja Helsingin välisestä tunnelista palvelevat hyvin Pirkanmaan yhteystarpeita Eurooppaan. Pirkanmaa on merkittävä teollisen tuotannon keskus jatkossakin ja Eurooppaan suuntautuva vienti vaatii hyvät kuljetusreitit.

VALTAKUNNAN TAVARALIIKENTEEN KESKITTYMÄ Rautateiden kuljetusjavirrat 2015 Pirkanmaa on väestön, kaupan ja teollisuuden keskittymä. Se on kasvualue, joka tuottaa tulevaisuudessa jo itsessään kysyntää. Väestösidonnaisia toimialoja ovat mm. kauppa, rakentaminen ja energia. Alueella on valtakunnallisesti merkittävää potentiaalia tavaravirtojen syntyyn ja käsittelyyn. Koska logistiikan ja tavaraliikenteen digitalisaatio on vielä varsin alustavassa vaiheessa, Pirkanmaalla on uusia mahdollisuuksia logistiikan digitalisointiin. Elinkeinoelämä etsii jatkuvasti toiminnan tehostamisen keinoja, ja sitä kautta saadaan myös vaikutuksia alueen yritysten talouteen. Tampereen seudulle voidaan kehittää valtakunnallinen ja kansainvälinen logistiikan solmupiste. Ns. sisämaan satamakonsepti on maailmalla suosittu. Ylivoimainen etu Tampereen seudulla on maantieteellinen sijainti Suomessa ja mahdollisuus hyödyntää kattavaa tie- ja rataverkkoa. Noin 200 kilometrin säteellä on kymmenkunta satamaa, mikä tarjoaa erittäin hyvän valikoiman erilaisille vientikuljetuksille. Digitaalisen kaupankäynnin yleistyessä lentorahdin merkitys kasvaa. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on potentiaalia myös lentorahdin hoitamiseen. Uuden ajan toimintamalleja voidaan soveltaa myös tavaraliikenteessä. Tällaisia ovat Uberin kaltaiset konseptit sekä jakamistalouden hyödyntäminen jakelukuljetuksissa.

pixabay.com Tampereen kaupunki (muokattu) MODERNI LIIKKUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Tampereen kaupunkiseudun kasvaessa alkaa muodostua enemmän kysyntää lähijunaliikenteelle. Rataverkko ulottuu Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven suuntaan. Nauhamainen maankäyttö mahdollistaa asumisen ja työpaikkojen sijoittelun ratojen varteen, jolloin turvataan riittävät matkustajavirrat. Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen nopeuttaminen ja modernisointi ovat tärkeitä panostusalueita tulevaisuudessa. Jatkuvan kehittämisen periaate johtaa siihen, että ei tyydytä nykyiseen hyvään, vaan panostetaan jatkuvasti kehitystyöhön. Joukkoliikenteessä nopeus on keskeinen kilpailuetu ja sitä pitää vahvistaa eri keinoin. Samalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Kaupunkiseudun pyöräliikennejärjestelmät ovat modernien europpalaisten kaupunkien tapa hoitaa lähiliikkuvuutta. Kööpenhaminan pyöräliikennejärjestelmä on yksi parhaiten toimivia maailmassa ja pohjoismaiset olosuhteet tekevät siitä sovellettavan myös Tampereen seudulla. Kävelyolosuhteiden kehittäminen tuo elinvoimaa varsinkin kaupunkien keskustojen liike-elämälle ja tekevät kaupungeista ihmismagneetteja. Viihtyisässä kävely-ympäristössä erilaiset ihmiset voivat kohdata ja käyttää erilaisia kaupunkielämän elementtejä. Liikenteen palveluistuminen täytyy ottaa agendalle kaikkien liikennemuotojen osalta. Digitaaliset palvelut ovat tärkeitä myös kävelijöille ja pyöräilijöille.

LIIKKUMISEN KEHITTÄMINEN Keskeisiä liikkumiseen vaikuttavia muutosvoimia Matkaketjujen ja niihin liittyvien tietopalvelujen kehittäminen ovat tulevaisuuden liikennejärjestelmän kehittämisen ydintä. Energiatehokkuus ja ympäristö tulee samalla ottaa huomioon. Kaupunki-ilman laatu, terveysvaikutukset sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen siihen ovat liikenteen oleellisia tavoitteita. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Uudistuva teknologia Digitalisaation kehittämisessä täytyy aina varmistaa, ettei olla viemässä kehitystä liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden vastaiseen suuntaan. Esimerkiksi automaattiset yksilölliset ajoneuvot voivat syödä potentiaalia kävelyltä, pyöräilyltä ja joukkoliikenteeltä kaupunkialueilla. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan sovellettuna teknologia toimii renkinä eikä isäntänä. Taloudellisuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi sote- ja koulukuljetusten rationalisointi on tärkeä lähiajan kehittämiskohde. Henkilöautoliikenteen suosimisella on pitkä historia ja omat perusteensa. Henkilöautoilun hyödyt ovat ilmeiset, samoin sen haitat, kuten onnettomuudet, melu ja päästöt. Erittäin harvoin nousee esille, että henkilöautoilu on tilaa vievää toimintaa. Kaupunkialueilla tehokkaan tilankäytön takia tulee suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Näiden liikennemuotojen kapasiteetti on omaa luokkaansa. Henkilöautolla on oma paikkansa myös tulevaisuudessa, mutta se ei saa dominoida kaupunkialueilla. Julkishallinnolle on tunnistettu mahdollistajan rooli, kun taas yksityinen sektori on parhaimmillaan toteuttajana. Erittäin tärkeä rooli julkishallinnolla on varmistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen. Käyttäjien tarpeet ja toiveet Julkishallinnon uudet roolit Lähde: NEW MOBILITY, WSP Canada & Metrolinks

PIRKANMAA KAUPUNKIA JA MAASEUTUA Pirkanmaata voi luonnehtia pienois-suomeksi, koska se sisältää monimuotoisesti piirteitä koko valtakunnasta. Kaupunkiseutu on vahva ja kasvava, maaseudulla on eri vauhdilla kehittyviä alueita. Myös hidasta ja taantuvaa kehitystä ilmenee. Kaupunkiseudun ja maaseudun symbioosi on tavoittelemisen arvoista. Näitä kahta erilaista aluetta ei pidä laittaa vastakkain. Maaseutu on tärkeää matkailulle, virkistykselle, biotaloudelle, kiertotaloudelle, luomutuotannolle sekä energian lähteenä. Kummatkin hyötyvät toisistaan, vastakkainasettelusta ei kukaan. Pirkanmaa voi olla edelläkävijänä symbioosin kehittäjänä ja uutta ajattelutapaa voi soveltaa laajemminkin Suomessa. Myös henkilö- ja tavarakuljetuksia voi yhdistellä, mistä on hyviä kokemuksia Suomesta ja ulkomailta. Maaseudun liikennepalvelujen uudet mallit ovat välttämättömiä. Joukkojen vähentyessä joukkoliikenne perinteisellä tavalla ei enää toimi. Digitaalisen tiedon avulla voidaan järjestää reaaliaikainen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen käyttäen samalla oikea määrä kuljetuskapasiteettia. Maaseudulla on tunnustettava edelleen henkilöauton keskeinen rooli eikä sitä pidä yrittää kaventaa siellä, missä ei muita hyvin toimivia vaihtoehtoja ole.

MONITOIMIJAYMPÄRISTÖN LUOMINEN Pirkanmaa voisi olla laaja ja monipuolinen testialue, joka houkuttelee kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tampereella on runsaasti sekä yksityisen että julkisen sektorin kehittämishankkeita, mm. palveluoperaattoreiden pilotti. Erityisesti Tampereen seudulla on runsaasti teknologian kehittämiseen erikoistuneita toimijoita ja alueelle on muodostunut vahva ekosysteemi. Julkisten toimijoiden rooli on tunnistaa isompia systeemisiä kehittämisalueita ja houkutella yksittäisiä yrityksiä ratkomaan ilmenneitä ongelmia. Silloin saadaan isomman kokonaisuuden kehittämiseen tehoa. Yksittäisten pienehköjen yritysten panostukset eivät siihen riitä, mutta isomman kokonaisuuden osana niiden vaikuttavuus on oleellinen. Liikenteen tehostaminen digitaalisin keinoin on sovellettavissa mm. sote- ja koulukuljetuksissa sekä harvaan asutun alueen liikenteen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa. Näillä kummallakin alueella on mahdollista luoda maailmallakin kiinnostavia ratkaisumalleja ja tuotteita. Tavoitteeksi voisi asettaa World class concept and product. Kun lähdetään ratkomaan todellisia ongelmia, etsitään suurta säästöpotentiaalia eikä mennä vain teknologia edellä. Kuva: ITS Factory

3 TEKNOLOGIA JA TOIMINTAMALLIT

3 TEKNOLOGIA JA TOIMINTAMALLIT TRENDEJÄ TULEVAISUUTEEN

Trendejä tulevaisuuteen Liikenteen kysyntä ja tarjonta Reaaliaikainen kysyntätieto Automaattiajoneuvot Reaaliaikainen kysyntätieto on saatavilla ja kehittyneiden analyysimenetelmien avulla tarjonta voidaan sovittaa vastaamaan kysyntää Pienten ja keskisuurten kysyntävolyymien reiteillä pienemmät ajoneuvot keräilevät tai kuljettavat matkustajia Suurten kysyntävolyymien reiteillä suuret ajoneuvot muodostavat runkoyhteyksiä Tarjoaa toisaalta liikkujalle enemmän vaihtoehtoja, mutta tuo myös liikkumiseen kustannussäästöjä nykyistä paremman käyttöasteen myötä Ajoneuvot kykenevät itsenäiseen ajamiseen edistyksellisten sensoreiden ja tiedonsiirron avulla Automaattisesti ajavat ajoneuvot mahdollistavat laajan kaupallisen tarjonnan pienille ja keskisuurille kysyntävolyymille Auton omistaminen keskittyy kuluttajilta kaupallisille tarjoajille Automaatiossa on useita eri asteita, joista ylin mahdollistaa täysin automaattisen ajamisen, mutta sen laajamittainen käyttö on vasta kaukana tulevaisuudessa. Kuljettajaa avustavat järjestelmät kehittyvät koko ajan ja ovat jo nyt hyvin edistyksellisiä. Raskaan liikenteen platooning eli letka-ajo Älykkäät kaupungit Kahden tai useamman ajoneuvon letka mahdollistaa erikseen ajaviin ajoneuvoihin verrattuna pienemmän ilmanvastuksen Uusi teknologia sulautuu osaksi kaupunkia ja helpottaa viisaiden ratkaisuiden tekemistä arkielämässä. Vähentää kuljetusten energiankulutusta ja edistää ajamisen automatisointia Turvallinen letka-ajo edellyttää ajoneuvojen välistä kommunikointia esimerkiksi hätäjarrutusjärjestelmän toimimiseksi Useita onnistuneita kokeiluja on toteutettu Euroopassa Reaaliaikaista dataa on saatavissa useista eri toiminnoista ja sensoreista ja datan hyödyntämiseen on kehitetty toimivia menetelmiä Tiedon saanti helpottuu Esimerkiksi voidaan tarjota liikkujille enemmän vaihtoehtoja tai himmennetään katuvalaistusta silloin kun ihmisiä ei kulje

Trendejä tulevaisuuteen Palvelut, tuotanto ja kulutus Päivittäistavaroiden verkkokauppa 3D-tulostus ja -tuotanto Ruokaostokset tilataan enenevässä määrin verkosta ja toimitusten jakelujärjestelmät uudistuvat 3D-tulostaminen yleistyy ja printattavien materiaalien määrä kasvaa ja ominaisuuden kehittyvät Ostokset toimitetaan suoraan kotiin tai noutopisteisiin (vrt. Postin pakettiautomaatti) Kysyntää voidaan ennustaa paremmin, koska tilaukset tehdään ennakkoon Printattavien asioiden skaala laajenee pienistä varaosista lentokoneisiin tai rakennuksiin Massatuotannon rooli voi muuttua ja tuotantoa siirtyy takaisin teollistuneisiin maihin Muuttaa kuljetustarpeita: raaka-ainekuljetusten osuus lisääntyy ja tuotekuljetusten osuus vähenee Robotisaatio ja palvelut Jakamistalous Robotisaatio yleistyy yhä enemmän ja muokkaa työn suorittamistapaa monilla aloilla Internetiä hyödyntävät sovellukset mahdollistaa fyysisten esineiden/asioiden lainaamisen tai palvelun tuottamisen uudella tavalla Vaikuttaa työn suorittamistavan lisäksi myös työpaikkojen määrään eri aloilla Muokkaa myös työajan käsitettä (klo 8-16 => 24h) Pankkiautomaatit esimerkki ensimmäisistä sovelluksista Mahdollistaa aiempaa edullisemmat hinnat (esim. Hotelli vs. Airbnb huoneistovuokraus tai taksi vs. Uber henkilökuljetuspalvelu) Palautejärjestelmä karsii nopeasti väärinkäyttäjät pois Mahdollistaa käyttöasteen kasvattamisen ja monipuolisemman tarjonnan Harmaa talous saattaa kasvaa, tarvitaan lisää sääntelyä ja muutoksia verotukseen Heikentää tiettyjen palvelualojen työllisyyttä

Trendejä tulevaisuuteen Tieto ja data Big Data päätöksenteossa Tiedon varastointi Saatavilla olevan datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja laskentatehon kasvu mahdollistaa sen paremman hyödyntämisen Tallennustilan halpeneminen, tietoverkkojen nopeuden kasvu ja sensoreiden yleistyminen mahdollistaa laajan tiedon varastoinnin Datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana Reaaliaikainen automaattinen päätöksenteko ja suunnittelu mahdollistuu analyysimenetelmien kehittyessä Haasteeksi nousee hyvien kysymysten esittäminen Dataa kerätään enemmän ja laajemmilta alueilta, kaikesta jää jälki Tarvitaan edistyneempiä menetelmiä datan analysointiin Data-analytiikka tarjoaa laajan hyödyntämis- ja liiketoimintapotentiaalin Asioiden internet Älykkäiden sensorien laskentateho paranee, virrankulutus sekä valmistuskustannukset vähentyvät ja niitä kytketään verkkoon kiihtyvällä tahdilla Koneita, laitteita tai kokonaisia teollisuuslaitoksia on mahdollista ohjata etäyhteyden avulla Reagointi tapahtuviin asioihin on mahdollista entistä nopeammin Myös negatiivisia piirteitä, kuten yksityisyyden vähentyminen ja kompleksisuuden kasvu

Trendejä tulevaisuuteen Innovaatiot Puettava internet Joukkoistaminen Uusi teknologia ja internet integroituu esim. rannekelloihin tai vaatteisiin Vaatteisiin voidaan integroida esimerkiksi fysiologisia arvoja mittaavia sensoreita, jotka tuottavat tietoa terveydentilasta Ihmiselle voidaan tuoda uusia keinotekoisia aisteja tai parantaa olemassa olevia erilaisten sensoreiden avulla Ihmisten tunnistaminen ja seuranta on helpompaa Tietoturva ja yksityisyydensuoja on otettava huomioon Joukkoistamalla valjastetaan iso joukko asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneita henkilöitä tuottamaan tietoa tai ratkaisemaan ongelmaa. Parhaimmillaan joukkoistamalla voidaan tuottaa paljon hyödyllistä materiaalia, kun joukko saadaan motivoitua Toisaalta riskinä voi olla kerätyn tiedon laadulliset ongelmat esim. poikkeavista keräysmentelmistä johtuen Näkökentästä uusi rajapinta Blockchain eli lohkoketjuteknologia Heijastavien pintojen, sensoreiden ja tietoverkon avulla näkökenttään voidaan tuoda uutta informaatiota Lohkoketjuteknologian avulla toisilleen vieraat toimijat voivat tuottaa ja ylläpitää tietokantaa hajautetusti ilman kolmatta osapuolta Silmälasien tai näkökentän kytkeytyminen verkkoon Asioiden heijastaminen näkökenttään esim. lämpökamera tai kaikuluotain helpottamaan liikkumista pimeässä tai sanakirja silmälaseissa Mahdollistaa esim. varojen siirron luotettavasti ja läpinäkyvästi ilman ylimääräisiä välikäsiä Tietokannan muutoksista eli esim. varojen siirrosta tallennetaan tapahtuma lohkoketjuun, eikä sitä ole jälkikäteen mahdollista muuttaa Mahdollistaa esim. mikromaksut, joiden ongelmana nykyisin välittäjän veloittamat palkkiot

3 TEKNOLOGIA JA TOIMINTAMALLIT TEKNOLOGIOIDEN YLEISTYMINEN

TEKNOLOGIOIDEN VALTAVIRTAISTUMINEN

AUTOMAATTIAJONEUVOJEN YLEISTYMINEN Ennusteita. Lähteitä mm. Reuters, Focus, Wired.com IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers) predicts up to 75% of vehicles will be autonomous in 2040 Uber fleet to be driverless by 2030 Tesla CEO expects true autonomous driving by 2023 Intel CTO predicts that autonomous car will arrive by 2022 First autonomous Toyota to be available in 2020 Volkswagen expects first self driving cars on the market by 2019 Automaattiajoneuvojen yleistymisestä on hyvin erilaisia näkemyksiä. Paljon riippuu myös siitä millaista automaation tasoa tavoitellaan, miten nopeasti se halutaan saavuttaa ja millä resursseilla se rahoitetaan? 2020 2030 2040 2050

Kuljetusten automaatioaste ARVIO AUTOMAATTIAJONEUVOJEN YLEISTYMISESTÄ Kuljetusmarkkinat Henkilö- ja tavarakuljetukset kaupungeissa Henkilökuljetukset suurempien kaupunkien välillä Tavarakuljetukset suurempien kaupunkien välillä Pienet ilmakuljetukset esim. Droneilla Pilotteja automaattiajoneuvoista, esim. Tesla, Google, automaattibussi Vantaan asuntomessuilla 2015 2020 2030 2040 2050

3 TEKNOLOGIA JA TOIMINTAMALLIT LÄHITULEVAISUUDEN SOVELLUKSIA

YLEISTÄ DIGITALISAATION SOVELLUKSISTA Mobiililaitteet ovat kaiken keskiössä. Suuri osa liikenteen digitalisaatioon liittyvästä kehityksestä hyödyntää käyttöalustanaan ihmisten henkilökohtaisia puhelimia. Mukana kannettavan puhelimen rooli voi muuttua merkittävästi nykyisestä. Henkilöautoissa mobiililaitteita pyritään integroimaan osaksi auton yhdistettyä käyttöliittymää. Sijaintitieto on merkittävä osa digitalisaatiota. Paikannus tapahtuu pitkälti puhelimien kautta. Seuraavaksi on esimerkkejä jo olemassa olevista digitalisaatiota hyödyntävistä liikenteen sovelluksista ja järjestelmistä.

JOUKKOLIIKENNE KUTSUPLUS Helsingin Seudun Liikenne järjesti pääkaupunkiseudulla Kutsuplus-liikennettä kokeiluna vuosina 2012-2015. Kutsuplus oli maailman ensimmäinen täysin automatisoitu, tosiaikainen ja kysyntäohjautuva julkinen liikennepalvelu. Kutsuplus-palvelun älyliikennejärjestelmässä asiakas pystyi tilaaman matkan verkkosivulta tai puhelinsovelluksella. Asiakkaan asetettua lähtöpiste ja päätepiste sekä toivottu lähtöaika, määritti palvelin ajoneuvojen automaattisen reitinoptimoinnin. Matkustaja pystyi valitsemaan haluamansa palvelutason, jonka mukaisesti matkan hinta määrittyi. Matkustajille tarjottiin myös opastus lähtöosoitteesta lähtöpysäkille ja edelleen määräpysäkiltä määränpäähän. Suunnilleen samaan suuntaan kulkevat matkustajat kerättiin samaan kulkuneuvoon samalla kun ohjaus- ja palvelujärjestelmä optimoi ajoneuvojen reitityksen ottaen huomioon matkustajakohtaiset aikaikkunat. Suomen nykyisellä kysynnän volyymilla ja kustannusrakenteella kokeilu ei osoittautunut kannattavaksi. Konsepti on myyty Yhdysvaltoihin ja se on kaupallisessa käytössä Washingtonissa. Kutsuplus-pikkubussi sekä -sovellus. Kuva: Tekes

JOUKKOLIIKENNE FAMS EU:N tukeman FAMS Consortiumin ja lukuisten ITosaajien yhteistyössä teetetty pilotti kutsujoukkoliikenteeseen liittyen. Projektin tarkoitus oli parantaa kommunikaatiota ja integraatiota useiden eri kutsujoukkoliikenneyritysten välillä kehittämällä yhteistyötä ja ratkaisemalla teknisiä ongelmia. Tavoite oli tarjota yhtenäinen rajapinta useiden kutsujoukkoliikenneyritysten ja asiakkaiden hallintaan. FAMS-projekti tarjosi koko palveluketjun kattavan järjestelmän, jonka avulla pystyttiin järjestämään kutsujoukkoliikenteen hallinnolliset ja liiketoiminnalliset osat. Projektin tuotoksena oli järjestelmä, joka tarjosi liikennöitsijälle palveluita mm. resurssienhallintaan sekä matkatilausten jakamiseen eri liikennöitsijöiden välillä. Matkustajille tarjottu palvelu puolestaan sisälsi yhtenäisen tilausjärjestelmän sekä tukipalvelun kaikille eri sidosryhmille ja palvelun käyttäjille. Pilottiprojektit toteutettiin Anguksen alueella Skotlannissa sekä Firenzen alueella Italiassa. Matkan varaaminen tapahtui verkkosivun tai puhelinpalvelun kautta. Varaus tuli tehdä tilanteesta riippuen 15min-vuorokautta ennen. Ajoneuvojen ja tilauskeskuksen välinen kommunikointi tapahtui GSM- ja GPRS -matkapuhelinteknologioilla. Projekti loi ensiaskeleita tuleville kutsujoukkoliikennepalveluille.

PYÖRÄILY LONTOON KAUPUNKIPYÖRÄT Järjestelmä kattaa Lontoon keskustan, käsittäen yli 750 pyöräpysäkkiä ja 11 000 kaupunkipyörää. Pyörien vuokraus toimii maksamalla luottokortilla kahden punnan vuokrausmaksu automaattiin. Tämän jälkeen käyttäjä saa koodin, jolla pyörän saa käyttöönsä. Hintaan kuuluu vuorokauden aikana rajaton määrä korkeintaan puolen tunnin matkoja. Pyörän voi palauttaa mille tahansa pyöräpysäkille. Jos pyörää ei palauteta puolen tunnin sisään, veloittaa järjestelmä kaksi puntaa jokaiselta seuraavalta alkavalta puolelta tunnilta. Pyöräpysäkin ollessa täynnä, antaa järjestelmä 15 minuuttia ilmaista aikaa löytää seuraava pysäkki. Kaupunkipyöräjärjestelmä sopii hyvin lyhyille, korkeintaan muutaman kilometrin matkoille keskustan sisällä, ja on helppokäyttöinen niin turistille, kuin paikallisellekin. Paikalliset voivat ostaa myös pyöräkoodin koko vuodeksi 90 punnan hintaan. Santander Cycles reaaliaikainen pyörätilanne Käyttäjärajapinnassa vuokraaja voi hyödyntää puhelinsovellusta, joka tulostaa käyttökoodin suoraan puhelimen näytölle. Sovelluksella voi nähdä reaaliaikaisen pyörätilanteen eri pysäkeillä, suunnitella reittinsä ja tarkastella viimeaikaisia matkoja ja maksuja. Kuva: Gizmondo.co.uk

PYÖRÄILY LIITTYMIEN PYÖRÄILIJÄTUNNISTIN Liittymiin asennettava järjestelmä, joka tunnistaa tutkien avulla pyöräilijät jopa 150m etäisyydeltä. Kun pyöräilijä lähestyy liittymää, saa järjestelmä tästä tiedon ja vähentää pyöräilijän odotusaikaa risteyksessä huomattavasti estämällä valoin kääntyvän liikenteen. Tekee liittymistä turvallisempia, koska pyöräilijän ei tarvitse ylittää liittymää varoen kääntyviä ajoneuvoja. Järjestelmä nopeuttaa myös pyöräilijöiden matka-aikaa tehden pyöräilystä houkuttelevamman vaihtoehdon. Toinen hyödyllinen järjestelmän ominaisuus on sen tutkan liikennelaskentakyky: se pystyy laskemaan tarkasti molempiin suuntiin kulkevan pyöräily- ja kävelyliikenteen. Laite lähettää tiedot GPRS/3G verkon kautta pilveen, josta tiedot voidaan koota yhteen. Laitteisto on helppo asentaa nykyisiin liittymiin ja mahdollisuus on myös aurinkovoimaisiin ratkaisuihin. Kuvat: http://www.its-uk.org.uk/filelibrary/file/itsukreviewnov15.pdf

HENKILÖAUTO SF PARK Älykäs henkilöautoilijoille tarkoitettu pysäköintijärjestelmä San Franciscossa, jonka tavoitteena on tarjota yksityisautoilijoille jatkuvasti vapaita pysäköintipaikkoja kaupungin sisällä. Järjestelmä sisältää pysäköintiruutujen tunnistuksen sekä älykkään pysäköintimaksujärjestelmän. Pysäköintiruutuihin asennetut langattomat sensorit tunnistavat reaaliaikaisesti onko pysäköintipaikka vapaana. Pysäköintipaikan etsimiseen käytettävää aikaa puolestaan pyritään vähentämään alueittain mukautuvalla hinnoittelulla. Ruuhkautuvien pysäköintialueiden pysäköinnin hintaa nostetaan, kunnes paikkoja alkaa vapautua. Vastaavasti matalan kuormitusten pysäköintipaikkojen hintaa lasketaan niiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kaikkien pysäköintiruutujen tilanteen voi tarkistaa SFparkin mobiilisovelluksesta tai kotisivuilta. Pysäköintitiedot tarkemmalle alueelle voi myös tilata tekstiviestillä. Pysäköinnin voi maksaa käteisellä, luottokortilla tai SFparkin omalla maksukortilla. SF-pysäköintimittareita San Franciscossa. Kuva: Urban Land Institute Parking availability via Sfpark Kuva: openplans.org

TAVARALIIKENNE MYWAYS DHL:n kehittämä pakettikuljetuksiin liittyvä mobiilisovellus, jonka tarkoitus on tarjota vaihtoehtoja viimeisen kilometrin ongelmaan joukkoistamista hyödyntäen. MyWaysin rekisteröityneet käyttäjät voivat jättää paketin hakupyynnön ja kuljetuksen haluamaansa osoitteeseen valitsemanaan aikana. Muut MyWaysin käyttäjät näkevät tilauksen, ja voivat noutaa ja toimittaa paketin henkilökorttia näyttäen DHL:n palvelupisteestä tilaajan valitsemaan osoitteeseen. Tilaaja maksaa tästä toimituspalvelusta toimittajalle sovelluksen kredittejä, joita tilauksen toimittaja voi muuttaa rahaksi, tai vaihtoehtoisesti itse tilata paketin kotiinkuljetuksen muilta käyttäjiltä. Sovellus on käytössä Tukholmassa. Paketin toimittaminen. Kuvat: myways.com

INFRASTRUKTUURI ELEKTRONISET TIETULLIT Järjestelmä tunnistaa portin läpi ajavien autojen rekisterikilvet automaattisesti kameroiden avulla. Tiedot menevät Transport Styrelsenin keskushallintajärjestelmään, joka lähettää kuukausittain laskun kulkuneuvon omistajalle. Tullijärjestelmän lisäksi elektroniset näyttötaulut kertovat nykyisen ruuhkamaksun hinnan, joka vaihtelee ajankohdan mukaan. Tarkoitus on lieventää ruuhkahuippujen kuormitusta, joten hinnat ovat korkeimmillaan aamu- ja iltapäiväruuhkien aikana. Maksut eivät ole käytössä viikonloppuisin ja öisin. Maksuportti Tukholmassa. Kuva: Mikael Ullén Käytössä Tukholman ja Göteborgin alueilla. Maksupisteet kartalla. Kuva: www.transportstyrelsen.se

3 TEKNOLOGIA JA TOIMINTAMALLIT TYÖKALUJA TEKNOLOGIAN ENNAKOINTIIN

TEKNOLOGIAN KEHITYS Teknologian suorituskyvyn on yleensä todettu noudattavan niin sanottua S-käyrää Diffuusiokäyrä, joka muodostuu kolmesta vaiheesta: alkuvaihe, nopean kasvun vaihe ja kypsyysvaihe Alkuvaiheen kehitys on kriittinen teknologian menestymisen kannalta Nopea kasvu alkaa taittua parametrin lähestyessä luonnollista raja-arvoansa Teknologian suorituskyvyn lähestyessä luonnollista raja-arvoa, sen korvaa yleensä uusi teknologia Esimerkiksi GSM-matkapuhelinverkko korvasi NMT:n 1990-luvulla kehittyneemmän digitaalitekniikkansa vuoksi S-käyrää voidaan käyttää myös selittämään innovaation yleistymistä Yleistymiseen yleensä vaikuttavat teknologisen suorituskyvyn lisäksi, kustannukset, hyväksyttävyys ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät riskit Esimerkiksi monissa kuluttajatuotteissa teknologian yleistymistä rajoittaa väestön määrä, kuten matkapuhelinten tapauksessa Tarkasteltava parametri 1. Sukupolven teknologian luonnollinen raja-arvo Keksiminen, soveltaminen, lanseeraus Teknologian kehitys ja murrosvaihe Inkrementaali parantaminen epäjatkuvuuskohta Uuden sukupolven teknologiat Kypsyysvaihe, hylkääminen Aika

ESIMERKKEJÄ TEKNOLOGIOIDEN YLEISTYMISESTÄ YHDYSVALLOISSA 100 % 80 % sähkö radio auto matkapuhelin 60 % väritelevisio 40 % jääkaappi 20 % internet 1900 1915 1930 1945 1960 1975 1990 2005 Lähde: Michael Felcton, The New York Times

TEKNOLOGIAN KEHITYS Teknologinen kehitys voidaan nähdä syklinä Teknologinen epäjatkuvuuskohta: Kun nykyinen teknologia saavuttaa kehityksen saturaation, alkavat suuremman kehittymispotentiaalin teknologiat kilpailla nykyisen teknologian kanssa Epävarmuuden kausi: Yleensä useita teknologioita näköpiirissä. Eri teknologioita kehitetään rinnakkain. Dominant design: Yleensä yksi kilpailevista teknologioista saavuttaa kriittisen massan ja lähes kaikki kilpailijat häviävät. Inkrementaalin kehityksen kausi: Panostukset keskittyvät kriittisen massan saavuttaneen teknologian kehittämiseen. Myöhemmin prosessin kehittämisen myötä teknologiasta tulee yhä edullisempaa. Teknologisen kehityksen sykli Epävarmuuden kausi Dominant design Teknologinen epäjatkuvuuskohta Inkrementaalin kehityksen kausi Teknologian kehitysvaiheet ja innovaatiot Prosessiinnovaatiot Tuoteinnovaatiot Prosessiinnovaatiot Tuoteinnovaatiot Epävakaa vaihe Siirtymävaihe Erikoistumisvaihe

ESIMERKKI HENKILÖAUTON KÄYTTÖVOIMATEKNOLOGIAN KEHITYSSYKLISTÄ 1890-luku: Rudolf Diesel kehitti dieselmoottorin 1908: T-mallin Fordia alettiin valmistaa teollisesti 1700-luku: Cugnot n suunnitteli höyryvoimalla toimivan ajoneuvon 1400-luku: da Vinci suunnitteli jousivoimalla toimivan kojeen 1885: Benz valmisti ensimmäisen nykyaikaisen polttomoottorikäyttöisen auton 1830-luku: Faraday kehitti sähkömoottorin periaatteen 1900-luku: autoistumisen kausi alkoi, jolloin henkilöautojen myyntimäärä lisääntyi voimakkaasti. Innovaatioita sekä moottori- että tuotantoteknologiassa 1996: GM yritti teollista sähköauton valmistamista EV1- mallilla. Valmistus loppui 1999. 2016: Akkuteknologia nähdään edelleen merkittävimpänä esteenä sähköautojen yleistymisen hidasteena 2008: Tesla toi markkinoille akkukäyttöisen Roadster-mallin. Markkinoille myös muita sähköautoja eri valmistajilta 1997: Toyota toi markkinoille hybriditeknologialla toimivan Prius-mallin Lähteitä: mm. Eckermann 2001, World History of the Automobile; WSOY, elektroninen tietosanakirja 2001, Wikipedia 2016

TEKNOLOGIA JA TOIMIJOIDEN JÄSENTÄMINEN Yksi tapa jäsentää toimijoita on luokitella ne teknologisen edelläkävijyyden sekä toiminnan laajuuden perusteella Laajan kentän teknologinen johtaja hyödyntää ja kehittää aktiivisesti teknologioita liiketoiminnassaan. Teknologiat luovat liiketoiminnan perustan. Valikoidun segmentin teknologinen johtaja keskittyy rajattuun joukkoon teknologioita ja pyrkii olemaan tällä kapealla segmentillä paras Teknologinen hyödyntäjä käyttää monipuolisesti teknologioita, mutta näkee niissä välinearvoa, joka ei tuota suoranaista kilpailuetua toimijalle Teknologinen seurailija keskittyy liiketoiminnan kannalta välttämättömien teknologioiden hyödyntämiseen, mutta näkee niissä vain välinearvoa Järjestelmään liittyvillä sidosryhmillä on usein erilainen kyky ja motivaatio vaikuttaa järjestelmän toimintaan Liikennejärjestelmän sidosryhmiä ovat viranomaiset, kansalaiset ja liike-elämän toimijat Vaikuttamisen kyky voi perustua esimerkiksi lainsäädäntöön, materiaaliseen tai immateriaaliseen pääomaan tai asemaan Toisaalta korkean motivaation myötä sidosryhmä voi kyetä saamaan puolelleen muita vaikutusvaltaisempia tahoja Edelläkävijä Teknologinen edelläkävijyys Seuraaja Kyky vaikuttaa järjestelmän toimintaan Suuri Pieni Laaja Vaikutusvaltaisia, ennustettavia Pidettävä ajan tasalla Vähän vaikutusvaltaa Pieni panostus Pieni Toimijan luokittelu Laajan kentän teknologinen johtaja Teknologian hyödyntäjä Valikoidun segmentin teknologinen johtaja Teknologian seurailija Teknologisen toimintakentän laajuus Sidosryhmien luokittelu Suurimmat uhat ja mahdollisuudet Suurin panostus Arvaamattomia Pidettävä tyytyväisinä Motivaatio vaikuttaa järjestelmän toimintaan Rajoitettu Suuri

ESIMERKKI PIRKANMAAN TAHTOTILASTA LIIKENTEEN DIGITALISAATIOSSA Laajan kentän teknologinen johtaja Valikoidun segmentin teknologinen johtaja Edelläkävijä Teknologinen edelläkävijyys Korkea teknillinen koulutus ja osaaminen Avoimen datan jakelu Teknologian hyödyntäjä Älykäs tavaralogistiikka Kysyntäohjautuva joukkoliikenteen tarjonta Julkisesti tuetut henkilökuljetukset Teknologian seurailija Seuraaja Päivittäistavaroiden verkkokauppa Automaattiajoneuvot Laaja Rajoitettu Teknologisen toimintakentän laajuus

ASIAKASRYHMÄT TEKNOLOGISEN KEHITYKSEN VAIHEISSA Tuotteen tai teknologian kehityksen eri vaiheissa asiakkaat voidaan nähdä ryhminä tyypillisten ominaisuuksiensa perusteella Innovaattorit ovat kiinnostuneita teknisistä ratkaisuista usein niiden uutuusarvon takia ja sietävät usein toiminnallista epävarmuutta, koska ymmärtävät paljon teknologiasta Aikaiset omaksujat ovat kiinnostuneita teknologian lupaavasta hyödynnettävyydestä, mutta eivät välttämättä ole teknologian syvällisiä asiantuntijoita Aikainen enemmistö usein määrittää onko teknologialla mahdollisuus massamarkkinoille. Se kiinnostuu markkinajohtajan tuotteista ja haluaa käytännöllisiä sekä toimivia ratkaisuja. Myöhäinen enemmistö on konservatiivista ja vaatii ennen kaikkea yksinkertaisia ratkaisuja. Se on usein haluton opettelemaan uutta ja herkkiä hinnalle. Seurailijat ovat lähtökohtaisesti teknologiavastaisia ja tarvitsevat tuotetta konkreettisten tarpeiden tyydyttämiseen. Teknologian sulauttaminen tuotteeseen on yleensä edellytys sen käyttöönotolle. Käyttöönottajien määrä Innovaattorit (< 2,5 %) Aikaiset omaksujat (9-20 %) Myyntivolyymi / käyttäjät / suorituskyky Teknologian käyttöönottajien luokittelu Aikainen enemmistö (29-32 %) Myöhäinen enemmistö (29-32 %) Teknologian ja tuotteiden kehitys Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Seurailijat (21-24 %) Teknologia Teknologia- ja tuotekehitys Sovellusten lanseeraus Sovellusten määrän kasvu, teknologian laaja soveltaminen Sovellusten kypsyysvaihe, sovellukset alkavat muistuttaa toisiaan Teknologian kilpailukyky huononee

TEKNOLOGIAN SOSIAALINEN HYVÄKSYTTÄVYYS Menestyvän teknologian on oltava teknologisen erinomaisuutensa lisäksi myös taloudellisesti kannattava ja sosiaalisesti hyväksyttävää Esimerkkinä automaattisesti ohjautuvat ajoneuvot: Useissa lähteissä on todettu, että automaattisesti ohjautuvien ajoneuvojen vaatima teknologia on olemassa Tällä hetkellä vielä testivaiheessa olevien automaattiajoneuvojen kustannukset ovat hyvin korkeat, joten teknologia ole vielä kaupallisesti menestyvä Esimerkiksi automaattiajoneuvossa esteiden havaitsemiseen käytetyn kaukokartoituslaitteen kustannukset ovat Googlen mukaan 75 000 dollaria Menestyäkseen automaattiajoneuvojen on myös saatava sosiaalinen hyväksyntä Parhaillaan keskustelua käydään esimerkiksi aiheista, kuinka turvallisia automaattiautot ovat, kuka on vastuussa onnettomuuksista, väheneekö yksityisyys, mitä riskejä kyberhyökkäysten saralla? MENESTYVÄ KAUPALLINEN TUOTE TAI TEKNOLOGIA SOSIAALISESTI HYVÄKSYTTÄVÄÄ TALOUDELLISESTI KANNATTAVAA TEKNOLOGISESTI MAHDOLLISTA Edellytys 1 Edellytys 2 Edellytys 3

SYSTEEMITASO JA TEKNOLOGIA Kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja tulevan kehityksen ymmärtämiseksi yksi keino on jäsennellä järjestelmä niin sanottuihin alijärjestelmiin Alijärjestelmät ovat osia, joista pääjärjestelmä koostuu Teknologian kehityksessä tapahtuu muutoksia jokaisella tasolla Esimerkiksi sähköajoneuvoissa systeemitason kehitystä ovat pitkään hidastaneet kehitysharppausten puutteet alatasolla eli akkuteknologiassa Toisaalta älyliikenne on pitkään keskittynyt henkilöautojen järjestelmien kehittämiseen ja systeemitason kehitys on jäänyt pienemmälle panostukselle Systeemitaso 1. alataso 2. alataso 3. alataso

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SYSTEEMITASOT Polttoaineen hinta, työsuhde-edut, pysäköintimaksut 3. alataso Harrastukset, verotus, joukkoliikennetuet, tuotanto 2. alataso Arvot, maankäyttö, hinnoittelu 1. alataso kysyntä Liikennejärjestelmä Systeemitaso tarjonta Liikennevälineet, liikenteen infrastruktuuri, palvelut 1. alataso Henkilöautot, linja-autot, tieverkko, joukkoliikenteen tarjonta, liikenteenohjaus Ajoneuvojen osat, asfalttipinnoite, liikennevalot 2. alataso 3. alataso

ERILAISTEN TARPEIDEN KEHITTYMISEN AIKAJÄNTEET Digitalisaatio on prosessien kehittämistä: Tiedettävä, miksi jotakin prosessia pitää kehittää Digitalisaatio väline eikä päämäärä itsessään Teollisuus- ja palvelualoja, jotka eivät vielä ole päässeet täysillä kehitykseen mukaan Perinteiset toimintamallit vaimentaneet kehitystä Tulevaisuus ei ole lineaarinen, vaan monen murroksen leimaamaa Tuotannon takaisinvirtaus Tiedonsiirtotarpeet Robotisaatio 3D-tulostus IoT Big Data Materiaalin kuljetustarpeet Etätyö Mobiili Ihmisten liikkumistarpeet Ihmisten perustarpeet 2000 2010 2020 2030

4 PITKÄN AIKAVÄLIN TULEVAISUUDEN ARVIOINTI

4 PITKÄN AIKAVÄLIN TULEVAISUUDEN ARVIOINTI MUUTOKSET JA DIGITALISAATION ROOLI

unsplash.com VÄESTÖ JA ELÄMÄNTAVAT Liikkumisen pakko vähenee, kun digitaaliset palvelut valtaavat alaa. Yhä enemmän asioita voidaan hoitaa digitaalisesti. Liikkuminen muuttuu on-demand pohjaiseksi. Ihmisten perustarve liikkumiseen ja kommunikointiin toistensa kanssa ei tule häviämään. Matkojen määrä ei välttämättä vähene, mutta niiden tarkoitusjakauma sen sijaan voi muuttua paljonkin. Liikkuminen keskittyy enemmän vapaa-aikaan. Harrastusten paikkasidonnaisuuden paradoksi on ilmeinen: fyysistä läsnäoloa vaativat harrastukset saattavat olla yksi harvoja kiinteitä asioita, jotka sitovat esimerkiksi asumaan tietyllä paikkakunnalla. Nuoret ikäluokat ovat liikkuvia paimentolaisia, joiden elämäntapa on elämyshakuinen. He ovat sitoutumattomia yhteen työpaikkaan ja asuinpaikkaan. Arvojen muutokset eri ikäluokissa vaikuttavat oleellisesti liikenteen kysyntään, mutta myös uudenlaisten liikennepalvelujen hyväksyttävyyteen ja sitä kautta niiden yleistymisnopeuteen. Aika- ja paikkasidonnaisuus tulee vähenemään, mikä on suuri haaste joukkoliikenteelle. Työmatkojen vahvat virrat on perinteisesti ollut helppo hoitaa joukkoliikenteellä. Tulevaisuudessa matkojen ajat ja paikat ovat dynaamisemmin vaihtelevia, jolloin digitaalinen kysyntätiedon ja tarjontatiedon yhteensovittaminen tarjoavat ratkaisumallin. Pyrkimys tulla toimeen vähemmällä liikennesuoritteella on yhteiskunnallinen tavoite, jotta saavutetaan ilmastoja ympäristötavoitteet. Turvallisuuden parantamiseksi vähempi liikennesuorite on myös tärkeä tavoite.

LOGISTIIKKA JA TAVARALIIKENNE Logistiikan toimiala on varsin konservatiivinen ja perinteiset toimintamallit ovat käytössä vielä laajasti. Käytettävissä olevaa tietoa ei täysmääräisesti hyödynnetä, mikä tarjoaa suuren kehityspotentiaalin kehittää prosesseja digitalisaation avulla. Ajoneuvot ja tavara kommunikoivat yhä enemmän (IoT, Intenet of Things). Prosessit lyhenevät digitalisaation ansiosta. Esimerkiksi tietoa voidaan syöttää ja käsitellä kuljetuksen aikana ja näin lyhentää prosessien läpimenoaikoja. Isot kaupalliset toimijat keskittyvät isoihin yksiköihin logistiikan tehokkuuden parantamiseksi. Kaupan suuryksiköiden rooli muuttuu. Niille tulee useita funktioita lisää: ne ovat elämyskeskuksia, tavara- ja henkilövirtojen solmupisteitä sekä verkkokaupan jakelukeskittymiä. Pientavara- ja päivittäistavaralogistiikka kasvaa voimakkaasti. Verkkokaupan ja vertaiskaupan murros lisää pientavarakuljetusten määrää. Toimituksia tehdään kotiin ja työpaikalle, mutta tavaraa haetaan myös noutopisteistä. Vähitellen myös elintarviketoimitukset tulevat verkkokaupan piiriin. Maankäytön kannalta on tärkeää hahmottaa, millaisia ovat tulevaisuuden logistiset solmupisteet ja niiden kautta kulkevat tavaravirrat. Kaupunkiseutujen jakelu on toinen nopesti kehittyvä alue. Kuten henkilöliikenteessä, myös tavaraliikenteessä sekä kysynnän että tarjonnan muutokset ovat ilmeisiä. Uuden ajan elämäntavat ja tarjonnan uudet mallit muuttavat kauppaa.

MAASEUDUN LIIKENNE Kysyntä polarisoituu tulevaisuudessa vielä enemmän kaupunkiseutupainotteiseksi. Maaseudulla auton omistaminen ja käyttö merkittävää edelleen Kaupungistuminen voi merkitä myös uutta symbioosia ympäröivän maaseudun kanssa, kuten aiemmin on todettu (virkistys, biotalous, matkailu, luomutuotanto etc.) Uusia liikennetarpeita syntyy mm. digitaalisen kaupankäynnin yleistyessä. Maaseutu on digitaalisen kaupan avulla kytketty globaaleihin markkinoihin eri tavalla kuin tähän asti on ollut mahdollista. Uudet toimintamallit perustuvat resurssienjakopalveluihin, ts. käytetään nykyistä tehokkaammin olemassa olevia resursseja muiden toimijoiden kanssa. Digitaalinen tieto auttaa koordinoimaan toimintaa. Kutsuohjattu liikenne tuo mahdollisuuksia maaseudulle jo nyt, mutta tulevaisuudessa reaaliaikainen tieto kysynnästä ja tarjonnasta tulee olla tavoitteena. Taksit ja kuljetusten yhdistely ovat jo nyt käyttökelpoisia välineitä, mutta digitaalisuudella niiden käyttöä voidaan vielä rationalisoida. pixabay.com

pixabay.com pixabay.com JULKISHALLINNON ROOLI Julkishallinto voi lainsäädäntöä uudistamalla tukea markkinoiden kehittymistä ja uusien toimijoiden tulemista. Näin edistetään palveluja tukevan toimintaympäristön muodostamista. Fyysisen infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen kuuluu edelleen julkishallinnolle. Kasvava tehtävä sillä on tiedon tuottaminen ja jakaminen liikenneinfrastruktuurista ja joukkoliikenteestä. Markkinaehtoisille toimijoille on luontaista hoitaa varsinainen palvelutuotanto. Pienten kaupunkien ja kuntien digitaaliset prosessit ovat vielä monelta osin alkuvaiheessa. Pirkanmaan liitto voisi olla juuri sopiva organisaatio koordinoimaan myös muun Pirkanmaan kehitystä tällä alueella. Tähtäimessä tulisi olla liikenteen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen reaaliajassa on-demand pohjaisesti. Sovelluskelpoisuus myös muualla ja koko maailmassa antaa mahdollisuuden viedä osaamista Pirkanmaan ulkopuolelle. Brändinä voisi olla vaikka First Class Rural Mobility. Maailmassa kuitenkin tulevaisuudessakin noin 3 miljardia ihmistä asuu maaseudulla. ELY-keskukselle sopivaa roolia ovat muuttuvat nopeusrajoitukset sekä liikenneverkon teknisen kehityksen vieminen siihen suuntaan, että uuden ajan automaatio on mahdollista. Yhteistyö tavaraliikenneoperaattoreiden kanssa on ELY-keskusten keskeistä roolia. Se sisältää vuoropuhelu liikenneinfran tilasta sekä mukanaolon yritysten kanssa logististen prosessien kehittämisessä. Kaupungille ominaista roolia on rohkeasti toteuttaa kestävän kehityksen mukaista liikennepolitiikkaa, suosien kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kaikilla näillä alueilla on moderneja esikuvia ja selkeitä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Adaptiivinen liikenteen valo-ohjaus on maailmanluokan tavoite, jolla taas rationalisoidaan autoliikenteen olosuhteita.

4 PITKÄN AIKAVÄLIN TULEVAISUUDEN ARVIOINTI TULEVAISUUSKUVAT

LIIKENTEEN KYSYNTÄ SYNTYY LIIKENTEEN ULKOPUOLELLA Liikenteen kysynnän syntyminen Liikenteen tulevaisuuden kehitystä ennakoitaessa tärkein teesi on, että liikenne on johdettua kysyntää. Tällöin kaikkein tärkeintä on hahmottaa, mitä tapahtuu liikenteen kysyntää generoiville tekijöille, kuten väestön määrälle ja sosiodemografialle, elämäntavoille, työlle, kaupalle, teollisuudelle ja palveluille. Kun on muodostettu käsitys tulevan kysynnän erilaisista mahdollisuuksista, voidaan arvioida, millaisella tarjonnalla siihen voidaan vastata. Tällä hetkellä tilanne on se, että kysyntä ja tarjonta molemmat ovat murroksessa. Uuden ajan digitaalisen tiedon avulla ja uudenlaisten liikennepalvelujen avulla voidaan tarjontaa hoitaa huomattavastikin nykyisestä poikkeavalla tavalla. Matkojen tarkoitusjakauma Tampereen seudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

TULEVAISUUSKUVAT Tulevaisuuteen vaikutta erittäin suuri määrä tekijöitä. Jotta voitaisiin saada edes jonkinlainen käsitys tulevaisuuden mahdollisuuksista, tekijöitä voidaan ryhmitellä eri koreihin. Tällöin ei mitään oleellista lohkoa unohdeta. PESTE-analyysi toimii hyvänä muistilistana, joka ottaa huomioon poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tekijät. Nykyään on vallalla teknologiavetoinen kehitys ja vaarana unohtaa vähintään yhtä paljon yhteiskuntaan vaikuttavia tekijöitä. Julkisten toimijoiden rooli on pitää monidimensionaalista tarkastelutapaa yllä kaikessa toiminnassa. Millaisia tulevaisuuksia sitten voi olla? Siihen auttavat erilaiset tulevaisuuskuvat, joita voidaan muodostaa antamalla PESTEn eri tekijöille hyvinkin erilaisia arvoja ja muodostamalla niistä erilaisia kombinaatioita. Osa kombinaatioista ei ole mahdollisia. Tulevaisuuskuvien tärkein tehtävä on herättää ajattelemaan, millaista tulevaisuutta kannattaa tavoitella ja millaista taas torjua eri keinoin. Poliittinen Ekonominen Sosiaalinen Teknologinen Ekologinen Tulevaisuuskuva A Tulevaisuuskuva B Arvo 1 Arvo 2 Arvo 3 Mikä on toivottava tulevaisuuskuva? Miten voimistetaan positiivisia kehityssuuntia? Miten ehkäistään ei-toivottavia kehityssuuntia? Mikä rooli julkisilla toimijoilla? Mikä rooli markkinaehtoisilla toimijoilla?