KIRJALLINEN KYSYMYS 182/2013 vp Sosiaaliasiamiehen tehtävien hyvän hoitamisen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Sosiaaliasiamiehestä säädetään asiakaslaissa, tarkemmin sanottuna sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :ssä. Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, mutta kahdella tai useammalla kunnalla voi kuitenkin olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies toimii koko kunnan sosiaalihuollon asiakkaiden tukena. Tehtäviin kuuluvat asiakasneuvonta, tiedottaminen sekä toiminta asiakkaan tai potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi sosiaaliasiamies avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä sosiaalihuollon virheistä. Sosiaaliasiamiehen velvollisuutena on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa sekä antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Heikko taloustilanne, huono-osaisuuden lisääntyminen ja väestön ikääntyminen kasvattavat sosiaaliasiamiehen tehtäväkuormaa. Monissa kunnissa sosiaaliasiamiehelle kasaantuu niin paljon tehtäviä, että toimen hoitaminen hyvin on vaarantunut. Hallituksen esitys laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (HE 160/2012 vp) viittaa monin paikoin siihen, että 1.7.2013 voimaan tuleva laki voi käytännössä lisätä sosiaaliasiamiehen tehtäviä merkittävästi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen sosiaaliasiamiehen tehtävien nykyisestä vaativuudesta ja suuresta määrästä ja kuinka hallitus aikoo jatkossa turvata sosiaaliasiamiehen tehtävien hyvän hoitamisen lain tarkoittamalla tavalla? Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 182/2013 vp: Onko hallitus tietoinen sosiaaliasiamiehen tehtävien nykyisestä vaativuudesta ja suuresta määrästä ja kuinka hallitus aikoo jatkossa turvata sosiaaliasiamiehen tehtävien hyvän hoitamisen lain tarkoittamalla tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaskeskeisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Lakiin sisältyy myös sosiaaliasiamiesjärjestelmä. Lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiespalveluja tuotetaan kunnan omana palveluna, kuntien keskinäisten sopimusten perusteella tai kuntien välisenä ostopalveluna sekä ostopalveluna kokonaan kuntien ulkopuolisilta organisaatioilta. Asiamiesjärjestelmä tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tarvittaessa kääntyä häntä oikeusturvakysymyksissä neuvovan puolueettoman henkilön puoleen. Lisäksi järjestelmä luo edellytyksiä asiakkaan neuvonnalle ja ohjaukselle sekä myös palvelujen tuottamisen ja toteuttamisen valvonnalle siten, että asiakkaan asema kunnassa paranee. Sosiaaliasiamiehellä ei ole laissa annettua itsenäistä päätösvaltaa. Jotta sosiaaliasiamiehen puolueettomuus ja riippumattomuus voitaisiin turvata, hän ei voi olla asiakastyössä päätöksiä tekemässä. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on seurata asiakkaan oikeuksien toteutumista ja toimia muutenkin asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seurantatehtäväänsä hoitaessaan sosiaaliasiamies antaa kunnanhallitukselle selvityksen vuosittain sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman toteutumisesta kunnassa. Epäkohtia ja puutteita havaitessaan sosiaaliasiamies voi saattaa asian aluehallintoviraston tietoisuuteen mahdollisia toimenpiteitä varten. Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut ja arvioinut sosiaaliasiamiestoiminnan kehittymistä. Vuonna 2008 ministeriön asettama työryhmä antoi sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämisehdotukset, jotka kohdentuivat sosiaaliasiamiestoiminnan organisointiin, sosiaaliasiamiehen riippumattoman aseman varmistamiseen sekä työn ja osaamisen että sosiaaliasiamiestoiminnan seurannan ja valvonnan kehittämiseen (STM selvityksiä 2008:17). Vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ja sosiaaliasiamiehet tapaavat yhteisessä työkokouksessa, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja pulmatilanteita. Sosiaaliasiamiesjärjestelmän kehittämisessä on edelleen kiinnitettävä huomiota siihen, miten sosiaaliasiamiehen riippumattomuus ja puolueettomuus toteutuu sekä miten hyvin kunnissa on otettu huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittain kunnanhallitukselle antama seurantapalaute sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumisesta. Kunnanhallituksille annettavat sosiaaliasiamiehen selvitykset ovat sisällöltään ja laajuudeltaan kehittyneet, mutta selvitysten aiheuttamista toimenpiteistä ei ole vielä kerätty riittävästi seu- 2
Ministerin vastaus KK 182/2013 vp Arja Juvonen /ps rantatietoa. Sosiaaliasiamiestoiminnan kautta kertyvän mittavan sosiaalihuollon palvelujen tilaa koskevan palautetiedon jäsentämistä ja yhteistyötä valtionhallinnon toimielinten kanssa tuleekin parantaa. Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on arvioitava asiakkaiden kannalta merkittävän sosiaaliasiamiestoiminnan yhdenvertaista saatavuutta koko maassa sekä sosiaaliasiamiestoiminnan organisointia uudessa palvelurakenteessa ja asiamiehille kertyvän asiakkaita koskevan tiedon hyödyntämistä entistäkin paremmin sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman parantamiseksi. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 182/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Är regeringen medveten om att socialombudsmannen för närvarande har ett stort antal krävande uppgifter och på vilket sätt ämnar regeringen i fortsättningen säkerställa att socialombudsmannens uppgifter utförs omsorgsfullt i enlighet med det som avses i lagen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården (812/2000) ingår de centrala rättsliga principerna i anslutning till klientens deltagande, bemötande av klienten och klientens rättsskydd inom socialvården. Syftet med lagen är att främja klientmedverkan och förtroendefulla klientrelationer samt klientens rätt till god service och gott bemötande inom socialvården. I lagen finns också bestämmelser om ett socialombudsmannasystem. Enligt lagen ska kommunen utse en socialombudsman. Socialombudsmannatjänster produceras i form av kommunens egna tjänster, på basis av inbördes avtal mellan olika kommuner, som köpta tjänster mellan kommunerna eller som köpta tjänster från organisationer helt utanför kommunerna. Ombudsmannasystemet ger klienten en möjlighet att enligt behov vända sig till en obunden person som kan ge råd i rättsskyddsfrågor. Systemet skapar dessutom förutsättningar för rådgivning och handledning av klienter och även tillsyn av produktionen och tillhandahållandet av tjänster i syfte att förbättra klientens ställning i kommunen. Socialombudsmannen har med stöd av lagen ingen självständig beslutanderätt. För att socialombudsmannens opartiska och obundna ställning ska kunna tryggas kan denne inte vara involverad i och fatta beslut om klientarbete. Socialombudsmannen ska följa att klienternas rättigheter tillgodoses och också i övrigt arbeta för att främja klientens rättigheter och för att de ska bli tillgodosedda. I anslutning till att socialombudsmannen utför sin uppföljningsuppgift ska denne årligen till kommunstyrelsen avge en redogörelse för hur klienternas rättigheter och ställning tillgodoses i kommunen. Om socialombudsmannen lägger märke till olägenheter och brister så kan denne delge regionförvaltningsverket ärendet för eventuella åtgärder. Social- och hälsovårdsministeriet har följt och utvärderat utvecklingen av socialombudsmannaverksamheten. År 2008 lade en arbetsgrupp som hade tillsatts för att utveckla socialombudsmannaverksamheten fram förslag som var inriktade på organisering av socialombudsmannaverksamheten, tryggande av socialombudsmannens oberoende ställning och utveckling av arbetet och kompetensen samt utveckling av uppföljning och övervakning av socialombudsmannaverksamheten (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2008:17). Företrädare för social- och hälsovårdsministeriet och socialombudsmännen träffas under en gemensam arbetskonferens som årligen hålls för att behandla aktuella frågor och problemsituationer. Vid utvecklingen av socialombudsmannasystemet ska man fortfarande fästa uppmärksamhet vid på vilket sätt socialombudsmannens opartiska och obundna ställning realiseras och vid hur 4
Ministerns svar KK 182/2013 vp Arja Juvonen /ps väl kommunerna har beaktat den uppföljningsrespons på klienternas rättigheter inom socialvården vilken framgår av socialombudsmannens årliga redogörelse till kommunstyrelsen. De redogörelser som socialombudsmännen avger till kommunstyrelserna har utvecklats till innehåll och omfattning men det har inte ännu samlats in tillräckligt med information om de åtgärder som de har lett till. Struktureringen av den omfattande respons på läget i fråga socialvårdstjänsterna vilken fås via socialombudsmannaverksamheten och samarbetet med organen inom statsförvaltningen måste därmed förbättras. I samband med servicestrukturreformen ska man utvärdera den jämlika tillgången till socialombudsmannaverksamhet i landet med tanke på klienterna, organiseringen av socialombudsmannaverksamheten i den nya servicestrukturen och möjligheterna att på ett bättre sätt än tidigare ta tillvara den information som socialombudsmännen får om klienterna för att förbättra klienternas rättigheter och ställning inom socialvården. Helsingfors den 2 april 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5