ALANSA YKKÖNEN 1 / 2008 Vesistölämpö on Lieksan urheiluopistolle korjattu uimahalli hyvä saa ysin ratkaisu, vesijumppaaja Marko Ruti Sirkka-Liisa sanoo. Mustoselta. sivulla sivu 38 36 Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20 Turku valaisi keskustan puiston sponsorirahalla sivu 26 Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52 Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua sivu 6 Mikkeli on matkustajan keidas
VEDEN- JA KORROOSION KESTÄVÄT LAMI-OVET KESTÄVÄT JA HYGIEENISET LAMI-LUJITE- MUOVIOVET 40 VUODEN KOKEMUKSELLA Uimahalleihin, kylpylöihin, wc- ja pesuhuonetiloihin, märkätiloihin ja kosteisiin tiloihin yleensä Muovilami Oy Yrittäjäntie 5 FI-63700 Ähtäri Puh. 0207 2818 28 Fax. 0207 2818 48 www.lamidoors.com e-mail: lamidoors@lamidoors.com
SISÄLTÖ 1 / 2008 5. helmikuuta 20 Vanhan Porvoon suojelussa asemakaava antaa hyvät eväät arvioida alueen rakentamis- ja kohennustöitä. 42 Satamien ympäristöön kohdistuu jatkuvasti uusia uhkia. Rotterdamin satama on sitoutunut toimimaan ympäristön ehdoilla. LIIKENNEYMPÄRISTÖ Mikkelin matkakeskus valmistui vuosikymmenten väännön jälkeen 6 Veistosmaisesta vinoköysisillasta Tampereen uusi maamerkki 12 Ledeillä toimivia tievalaisimia ei ole 16 ARKKITEHTUURI Vanhan Porvoon suojelulla on pitkä perinne 20 Turun Samppalinnan puisto valaistiin satumaisemaksi 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys 36 Kuntien Putkimestarit 37 46 Timo Sallinen pohtii, mihin yhdyskuntalietteen termisen kuivatuslaitoksen lopputuote oikein pitäisi sijoittaa. LIIKUNTAPAIKAT Lieksan 2004 remontoitu uimahalli on kuntalaisten suosiossa 38 YMPÄRISTÖ Meriliikenteen kasvu koettelee satamien ympäristöä 42 Evira kielsi kuivatun lietteen käytön lannoitteksi 46 Jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta valitusrumba 48 Kiinalainen ekolähiö totuttelee kuivakäymälöihin 49 TALVIKUNNOSSAPITO Katupöly kuriin tehokkaalla aurauksella ja lumenpoistolla 52 Hiljaiset päällysteet vähentävät melua ja pölyä 54 52 Täsmälevittimellä kalsiumkloridiliuos osuu kadun pahimmin pölyäviin kohtiin, eikä koko ajorataa tarvitse kastella. PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Tykkilunta 19 Kolumni/Mette Granberg: Matkakertomus 45 LUKIJOILTA Peter Lindholm: It ja johto puhuvat eri kieltä 56 Uutisia 58 Uutuuksia 62 Henkilöuutiset 64 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2008 3
Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. aisu k t a r u p p m u p estävä k a t s u t u l aa. u p k m o p l e h Kovaa n o ja huoltokin Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, 02631 Espoo (09) 502 811 www.sgnieminen.fi
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI - Energia - Geotekniikka - Hankinta - Jätehuolto - Kiinteistöt - Kunnallistekniikka - Käyttö ja kunnossapito - Liikuntapaikat - Tietotekniikka - Vesihuolto - Väylät ja liikenne - Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20 Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle 1 / 2008 Turku valaisi keskustan puiston sponsorirahalla sivu 26 Vesistölämpö on Lieksan urheiluopistolle korjattu uimahalli hyvä saa ysin ratkaisu, vesijumppaaja Marko Ruti Sirkka-Liisa sanoo. Mustoselta. sivulla sivu 38 36 Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52 potkua sivu 6 Mikkeli on matkustajan keidas TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Faksi (09) 771 2486 Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Liisi Vähätalo Puh. (09) 771 2307, 040 503 6669 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa Puh. (09) 771 2314 tuula.vesa@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 65 Vuosikerta 72 Irtonumero 8,50 Kannen kuva: Paula Myöhänen ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm PÄÄKIRJOITUS Liisi Vähätalo liisi.vahatalo@kuntatekniikka.fi Valaistuksella on monet kasvot Kaamos on näin helmikuun alussa jo päättynyt, mutta poikkeuksellisen pimeä syksy ja sydäntalvi ovat vielä hyvässä muistissa. Pimeä vuodenaika on esillä myös tämän numeron artikkeleissa. Niiden kuvituksesta näkee hyvin, miten merkittävä asia valaistus Suomessa on sekä valon tuojana että elämyksien ja tunnelman luojana. Valaistustekniikka ja sen mukana valaistuksen suunnittelu ovat viime vuosina kehittyneet huimasti. Myös tieto valon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on lisääntynyt. Kirkasvalo- ja sarastusvalolamput ovat tänä talvena käyneet hyvin kaupaksi. Valon värilläkin on hyvinvoinnin kannalta merkitystä. Parhaana pidetään päivänvaloa vastaavaa väriä, mutta myös muilla väreillä on paikkansa. Valonlähteen ja sen värin valintaan vaikuttaa se, onko tarkoitus valaista, luoda tunnelmaa vai sekä että. Liikenneympäristön valaistuksessa on olennaista, että sen avulla pimeänäkin aikana voidaan liikkua turvallisesti sekä moottori- että lihasvoimalla. Uutta tekniikkaa on otettu innokkaasti käyttöön vaihtelevalla menestyksellä. Aina ei uusilla valaisimilla ylletä vaatimusten mukaiseen valaistustasoon. Kehitys on kuitenkin nopeaa. Ehkä piankin voimme nauttia minimaalisesti energiaa kuluttavasta, elämyksiä tarjoavasta ja miellyttävästä valaistuksesta, joka säätyy tarpeen mukaan. Valoisampi ilme myös lehdelle Kun vuosi vaihtuu, herää usein myös tarve jonkinlaiseen uudistamiseen. Tällä kertaa kohteena oli lehden ulkoasu. Tavoitteena on tarjota tietoa visuaalisesti miellyttävässä, selkeässä ja helposti luettavassa muodossa. Graafikko Minna Ruusinen suunnitteli lehdelle uuden keveämmän ilmeen, jonka lukijaystävälliset tekstityypit, rauhalliset värit ja pirteät yksityiskohdat toivottavasti pitävät lukijan mielenkiinnon hereillä viimeiseen sivuun asti. SIVUNVALMISTUS: Faktor Oy PAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 2. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/ Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA Kuntatekniikka 2 / 2008 19.2. 11.3. Vesihuolto, jätehuolto / kierrätys, liikuntapaikat / jäähallit Kuntatekniikka 3 / 2008 1.4. 22.4. Energia, kiinteistöt, maankäyttö / kaavoitus, viherympäristö Kuntatekniikka 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen Kuntatekniikka 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu Kuntatekniikka 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka Kuntatekniikka 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus Kuntatekniikka 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide 5
Liki 30 vuoden hanke toteutui noin 10 miljoonalla MIKKELIN MATKAKE yhdistää junat, bussit ja rahdin Mikkelin matkakeskus istuu ilmavasti rakennettuun kaupunkimaisemaan. Rautatie- ja linjaautoasemat löytyvät vierekkäisistä rakennuksista. 6 Kuntatekniikka 1/2008
LIIKENNEYMPÄRISTÖ SKUS TEKSTI Päivi Kapiainen-Heiskanen KUVAT Paula Myöhänen Kolmisenkymmentä vuotta suunniteltu Mikkelin matkakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Raide- ja linja-autoliikenteen yhteisen alueen ilmavaa arkkitehtuuria kiitellään, vaikka uusien käytäntöjen opettelu viekin aikaa. Vuosia odoteltu kävelysilta keskustasta satamaan sai innostuneen vastaanoton. Mikkeli mainosti takavuosina itseään ihmisenkokoisena kaupunkina. Kaupungin perustamisvaiheessa 1838 luotu empire-ruutukaava onkin pitänyt pintansa näihin päiviin saakka. Liki kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen keskustakortteleissa rakennetaan lähivuosina ennätystahtia muun muassa toriparkki, asuntoja ja kauppakeskuksia. Ensimmäisenä kaupunkikuvassa näkyvänä suurena uudistuksena avattiin Mikkelin matkakeskus. Matkahuolto sai modernit tilat perinteikkään rautatieaseman viereen. Samalla rakennettiin junaraiteet yhdistävä kävelysilta, jota pitkin voi kävellä ja pyöräillä satamaan. Suunnittelun monet vaiheet Matkakeskus alkoi näkyä suunnittelupöydillä jo 1970-luvun alussa. Vuodesta 1984 suunnittelussa mukana ollut kaupungin kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen muiste- Kuntatekniikka 1/2008 7
MIKKELIN MATKAKESKUS Rahtiasemarakennus Betonirakenteinen kolmikerroksinen rakennus, julkisivuissa puuta, lasia ja terästä. Suurin muutos työn aikana oli perustamistavan muuttaminen paaluperustukseksi. Kokonaiskerrosala 952 m 2. Rakennuksen alimmassa kerroksessa ovat Matkahuollon tavaraterminaali ja sosiaalitilat. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on vuokrattavia liiketiloja. Kaupunki saa vuokratuloja rakennuksesta kaikkiaan noin 120 000 euroa. Suunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Suunnittelua koordinoi professori Pentti Murole ja arkkitehtuurista vastasi arkkitehti Jussi Murole. Talonrakennusurakoitsijana oli Lujatalo Oy. Pysäköintipaikat Silta Katettu ja lasitettu terässilta on varustettu puisella puukannella ja puisella alakatolla. Siltaan liittyvät hissi- ja porrastornit, joiden kautta päästään 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle. Sillan urakoi YIT Oyj. Laiturikenttä Luonnonkivestä rakennettu laiturikenttä, jonka liikennöintialue on asfalttia. Matkustajien odotusalue ja bussien pysäkkialue on varustettu sulanapitojärjestelmällä. Luonnonkivipäällysteitä on 1 040 m 2 ja asfalttipäällysteitä 2 350 m 2. Katokset Teräsrakenteiset linja-autolaiturin katos (191 m 2 ) ja Mannerheimin salonkivaunun katos (132 m 2 ). Katosten puiset alakatot luovat tunnelmaa, ja katosten pylväissä on valaisimet. 56 pysäköintipaikkaa, joista 38 vuokrataan VR:n omaan käyttöön. Kunnallistekniikan rakentaminen Uutta katupinnoitetta 12 303 m 2, graniittisia reunakiviä 1 598 m, luonnonkivetystä 2 627 m 2, puita 40 ja uusia valaisinpylväitä 47. Laajoja vesi- ja viemärilinjojen uudistustöitä. Informaatiojärjestelmä Sähköisiä näyttötauluja 13, infoautomaatteja kaksi, lipunmyyntiautomaatteja kaksi, Matkakeskus-opasteita kolme, valokaappeja neljä, opastepyloneja kaksi, aikataulukehyksiä seitsemän ja erillisiä opasteita, merkkejä ja lippuja 20. Lisäksi tulevat Matkahuollon omat merkit ja opasteet. Rautatieasemalla Sisäänkäynti korjataan esteettömäksi ensi kesänä. Asemarakennus jäi VR:n omistukseen. Kaupunki vuokrasi puolet odotustilasta VR:n ja Matkahuollon yhteiseksi odotustilaksi. Odotustilassa on sekä rautatieliikenteen että bussiliikenteen infolaitteita. Kustannukset Lopulliset kustannukset noin 10,5 miljoonaa euroa, josta bussiterminaali noin 4 miljoonaa, silta noin 3,5 miljoonaa ja kunnallistekniset työt noin 3 miljoonaa euroa. Valtio osallistui hankkeeseen eri tavoin 3,5 miljoonalla. Kaupungin nettokustannukseksi jäi 7 miljoonaa euroa. lee, että alkuvuosien haave oli rakentaa Hallituskadun rinteeseen keskusliikenneasema Imatran ja Kouvolan tapaan purkamalla alta vanha rautatieasema. Sitten 1980-luvulla linja-autoasema päätettiin rakentaa sitä varten ostetulle alueelle maamerkkeinä toimivien siilon ja valssimyllyn tilalle lähes torin tasolle arkkitehtuurikilpailun tuoman kellotornin kera. Suunnitelmiin sisältyi myös pysäköintilaitos sekä liike- ja toimistorakentamista. Hanketta ei saatu kannattavaksi, vaan vuosikymmenen vaihteessa uusi kvr-kilpailu toi mukaan lisää liiketilaa ja hotellin. Lama muutti suunnittelun asetelmat tyystin. Sen jälkeen ajatuksena oli rahoittaa rakentaminen tekemällä asuntoja myös vanhuksille liki rautatien tasoon sijoitetun linja-autoaseman kentän päälle Kampin tapaan. Vanhusten asunnoista syntyi paljon keskustelua, ja rakennuksia pidettiin liian massiivisina. Valitusten myötä kaava meni kiville, Räsänen sanoo. Vanhaa hyödyntäen Nyt toteutunut ratkaisu lähti liikkeelle ajatuksesta, että matkakeskus rakennetaan vanhaa rautatieasemaa hyödyntäen ja muuta rakentamista rajaten alueelle, jolla ei ole kilpailevaa maankäyttöä. Kun 90-luvulla linja-autoliiton väki näki tarpeellisena 14 laituripaikan rakentamisen, nyt toteutui seitsemän. Ruuhka-aikojen jonotuspaikat ovat matkakeskusalueella. Rautatie- ja linja-autoasemat ovat vierekkäin ja rahti- sekä matkapalvelut lähellä toisiaan. Autot voivat myös ajaa aseman läpi peruuttelematta, liikennöi- 8 Kuntatekniikka 1/2008
LIIKENNEYMPÄRISTÖ Käyttäjät kiittelevät sadekatoksia ja katettua kävelysiltaa, jonka kautta pääsee kulkemaan torilta satamaan. Kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen odottaa, että keskustelu siilon ja valssimyllyn kohtalosta viriää jälleen vilkkaana, kun rakennusten kuntoarviot valmistuvat. tävyys parani ja odottaville matkustajille tuli tilaa, Räsänen kuvaa tyytyväisenä. Rakennuttamisessa tiiviisti mukana ollut kaupungin tekninen johtaja Jorma Holopainen kuvaa hanketta sikäli haasteelliseksi, että mukana oli monta osapuolta. Kaupunki otti vahvan vastuun hankkeesta, jotta sopimusneuvottelut sujuivat sutjakasti Ratahallintokeskuksen ja Matkahuollon kanssa. Hankkeen nopeaa syntymistä auttoi se, että kaupunki otti myös taloudellisen vetovastuun, Holopainen korostaa. Vastaavanlaisiin hankkeisiin hän suosittaa pääsuunnittelijalle erityisen vahvaa roolia. Kun monenlaista suunnittelua sovitetaan yhteen ja osapuolia on monta, tarvitaan pääsuunnittelijalta vahvaa otetta. Hän koordinoi ja sovittaa yhteen eri osiot, jotta rakentamisvaiheessa ei synny rajapintoja, joita ei suunnitteluvaiheessa ole osattu ottaa huomioon. Vaikkei tämä suuruusluokaltaan ollutkaan valtavan iso hanke, se oli kuitenkin hyvin vaativa ja vivahteikas toteuttaa. Nyt uutta ajetaan sisään ja käyttäjätahojen kanssa viilataan vielä käytäntöjä. Käyttäjäryhmien kanssa neuvottelemme vielä asioista. Nyt esille tulleet parannusehdotukset ovat olleet käytännössä varsin pieniä yksityiskohtia, jotka voidaan hoitaa kuntoon. Suurin merkitys tällä on kuitenkin kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kannalta, Holopainen sanoo. Väylä satama-alueen kehittämiselle avautuu Valtakunnallisessa matkakeskushankkeessa mukana oleva liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Kari Korpela korostaa matkakeskuksen avaavan Saimaan rantaan sijoittuvan satamaalueen kehittämismahdollisuudet. Lähivuosina alkavan matkakeskuksen viereisten kortteleiden täydentämisrakentamisen toivotaan haittaavan matkakeskusta mahdollisimman vähän. Uusi bussiliikenteen rahtiasema on osoittautunut erittäin toimivaksi. Rautateiden henkilöliikenne ja bussien kauko- ja seutuliikenne voivat nyt tehdä tehostunutta yhteistyötä, ja matkustajat saavat hyvin tietoa eri liikennemuodoista. Rakennuskustannukset muodostuivat niin edullisiksi, että enää tänä päivänä toteutus ei olisi mahdollinen vastaavilla kustannuksilla, Korpela arvioi. Kompromissejakin täytyi tehdä. Korpela kertoo, että Museoviraston kannan takia rautatieasemalla olevaa yhteistä odotustilaa ei voitu avata suoraan bussikentälle päin, vaikka matkustajat usein haluavat suoran näköyhteyden lähtevien ja saapuvien bussien laiturille. Vain paikallisliikennettä käyttävä matkustaja kokee käynnin matkakeskuksessa turhana. Mikkeli on kuitenkin niin pieni paikka, ettei seutu- ja kaukoliikenteen käyttäjiä voi aina erotella juuri matkustajalle sopiviin vuoroihin. Kuntatekniikka 1/2008 9
Matkakeskuksessa on 13 sähköistä näyttötaulua. Vuosikymmenten väännön aikana matkakeskuksen suunnittelu kypsyi hyödyntämään vanhaa rautatieasemaa. Siilo ja valssimylly jäivät paikoilleen. Kävelysilta ihastuttaa Mikkeliläiset toivoivat vuosikymmeniä kävely-yhteyttä satamaan. Katetulta ja lasitetulta sillalta pääsee hissi- sekä porrastornien kautta 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle. Sillan molemmissa päissä kehitetään vielä kevyen liikenteen ratkaisuja lähivuosina. Kävelysilta on myös kaavoituspäällikkö Räsäsen oma suosikki, jossa voi odottaa bussin tuloa, seurata matkustajainformaatiota infotauluilta ja nähdä bussin saapumisen. Kulkuyhteys satamaan tulee lähivuosina entistä merkittävämmäksi, kun alueelle rakennetaan 35 000 neliömetriä asumiselle ja 15 000 neliötä palvelutoiminnalle. Lisäksi Veturitallin alueella tulee 10 000 neliötä uuteen käyttöön. Satama-alueelle muuttaa 800 1 000 asukasta, joten siitä tulee kellon ympäri elävä ympäristö. Satama liittyy jatkossa Kenkäveroon uusien kevyen liikenteen väylien kautta ja sieltä pääsee myös kevyelle liikenteelle rakennettavaa siltaa pitkin Graanin alueelle, Räsänen visioi. Minkälaisia terveisiä kaavoituspäälliköllä on vastaavanlaisten iäisyyshankkeiden kanssa painiville ammattilaisille? Älkää menettäkö uskoanne. Vaativissa ja monitahoisissakin hankkeissa pääsee maaliin, jos on tahtoa. Kun joudutaan etenemään vieraalla maalla, kannattaa tehdä kerralla asioita. Jos olisimme vaikkapa siirtäneet kävelysillan toteutusta, pettymys olisi siitä ollut valtava. Käyttäjillä riittää toiveita Kun olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tehdään uutta, suunnittelussa joudutaan luovimaan. Uusi matkakeskus on herättänyt valmistuttuaankin vilkasta keskustelua. Matkustajat eivät ole vielä löytäneet rautatieasemalla olevaa yhteistä odotustilaa, vaan toivovat Matkahuollon olevan paremmin auki viikonloppuisin. Ihan hevin ei uusia pysäkkejäkään ole opittu. Maaseudulla asuva kouluttaja Auli Kekkonen kulkee niin vakiovuoroilla kuin pikavuoroillakin. Jollei mene matkakeskukselle saakka, pitää jännätä, onko oikeassa paikassa odottelemassa torin laidalla vai nakkiputkan vieressä. Esitteessä oli mielestäni liikaakin teknistä tietoa, joten kuljettajilta on saanut parhaat tiedot ja sähköiset opastaulut palvelevat hyvin, Kekkonen arvioi. Matkakeskus toimii Kekkosesta paremmin kuin entinen. Sadekatos on hyvä parannus, ja suojatiemerkintöjä pitkin kannattaa kulkea. Ulkopenkkejä odotellaan vielä. Kovin paljon väljemmän tuntuinen matkakeskus ei kuitenkaan nyt ole, bussit ovat lähekkäin ja kulkevat aika tiukalla aikataululla, hän miettii. Myös kuljettajien taukotilat herättävät närää. Savonlinja Oy:n kuljettajien pääluottamusmies Väinö Ahtiainen kertoo puutelistasta, josta on tarkoitus neuvotella kaupungin kanssa. Läpiajettavat laiturit ovat ok, mutta liikenteellisesti matkakeskukseen on vaarallista ajaa pitkillä 15 metrin busseilla. Mäen alla keskukseen käännyttäessä joutuu vastaantulevan liikenteen kaistalle, ja siilon takia näkyvyys on huono. Lisäksi kuljettajille on käytössään vain noin kahdeksan neliön taukotila, jossa on neljä tuolia, hän listaa. Vaikka rahtitavaroiden käsittelyyn on nyt hyvin tilaa, rahtia noutavat ihmiset joutuvat nykyään aina jonottamaan, kun Matkahuolto vähensi yhden työntekijän, Väinö Ahtiainen sanoo. Matkakeskuksia valmistuu edelleen Liikenne- ja viestintäministeriön 1990-luvulla aloittaman Matkakeskushanke 2007 hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa julkisen liikenteen käyttöä ja toteuttaa matkakeskukset esteettöminä. Alkuperäisenä tavoitteena oli 23 matkakeskuksen toteuttaminen viime vuoden loppuun mennessä. Monien keskusten suunnitteluvaihe on kuitenkin venynyt alkuperäisistä aikatauluista vuosilla. Hankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa. Tällä hetkellä Mikkelin lisäksi ovat valmistuneet Helsingin, Jyväskylän, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Porin, Seinäjoen ja Varkauden matkakeskukset. Riihimäen ja Vaasan matkakeskukset valmistuvat tämän vuoden aikana ja Oulun matkakeskuksen rakentaminen alkaa tänä kesänä. Tampereen keskus valmistunee ensi vuonna. Kemin matkakeskus aiotaan toteuttaa ensi vuonna. Valmiita suunnitelmia on jo Imatralla, Pieksämäellä, Rovaniemellä ja Vantaalla. Suunnittelu on käynnissä Kuopiossa. Kaavavaiheessa suunnittelu on Joensuussa, Turussa ja Kajaanissa. Hämeenlinnan hanke venyy. Matkakeskuksista halutaan tehdä kaikille matkustajille korkeatasoinen ja viihtyisä matkustusympäristö, josta matkustuspalvelut ovat helposti saatavilla ja vaihtaminen kulkumuodosta toiseen sujuvaa ja turvallista. Keskuksissa on matkustamista tukevia oheispalveluja sekä yhtenäinen ilme ja informaation esitystapa. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa matkakeskusten vaikutuksia. Ministeriö on laatinut vaikutusarvioinnit Kampin ja Jyväskylän matkakeskuksista. Kampin keskuksen valmistumisen jälkeen joukkoliikenteen matkat ovat lisääntyneet kahdeksalla prosentilla, eli kaikkiaan seutu- ja kaukoliikenteessä on tehty kaksi miljoonaa matkaa enemmän. Lipputulojen lisäys on ollut 1,7 miljoonaa euroa. Kampin vaikutusarviointi löytyy ministeriön julkaisusarjasta (nro 16/2007) www-sivustoilla. LISÄTIETOJA: www.matkakeskus.fi 10 Kuntatekniikka 1/2008
Matkapalvelukeskusten kehittäminen siirtyy kunnille Matkapalvelukeskukset välittävät yhteiskunnan maksamia matkoja, kuten vammaisten ja vanhusten kuljetuksia, terveyskeskusmatkoja sekä sairaaloiden tulo- ja kotiuttamiskuljetuksia. Tavoitteena on ohjata, yhdistellä ja ketjuttaa matkoja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin liikennevälineisiin. Palvelu on tarkoitettu muun muassa kutsuohjatun liikenteen asiakkaille ja yhteiskunnan maksamien matkojen yhdistelyyn. Tällä hetkellä ns. valtakunnallisen mallin mukaisia keskuksia toimii Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Matkapalvelukeskusten kehittäminen on siirtymässä kunnille. Käytännössä lääninhallitusten liikenneosastot koordinoivat meneillään olevat kokeilut loppuun, ja kunnat ottavat ne sitten johtoonsa. Mikkelin palveluista kehuja ei juuri ole tullut Mikkelissä matkapalvelukeskusta hoitaa operaattori TDC Song Oy:n alihankkijana iisalmelainen puhelinpalveluoperaattori, jonka toiminta ei juuri kehuja ole kirvoittanut asiakkaissa. Mikkelin kaupungin liikenneinsinööri Liisa Heikkinen muistuttaa, että palvelua kehitetään koko ajan. Asiakkaiden on tietysti vaikea ymmärtää, että huono palvelu ei ole aina operaattorista kiinni, toisinaan autokalustoa ei vain ole saatavilla riittävästi. Tänä vuonna mukaan on tulossa uusia yrittäjiä. Uusia taksilupia on myönnetty niin tavallisille takseille kuin invavarustelluillekin. Myös operaattorin käyttämää ohjelmistoa on kehitetty koko ajan, Heikkinen kertoo. Mikkelin seudulla suunnitellaan tämän vuoden aikana kuntavetoisesti matkapalvelukeskuksen tulevaa toimintaa. Tutkittavana ja linjattavana on matkapalvelutoiminnan tulevaisuus ja siinä rinnalla painotukset ulkopuolisen tai kunnallisen operaattorin käyttöön. Mikkelistä isäntäkunta, matkakeskus solmupiste Mikkeli voi ja todennäköisesti toimii tässä isäntäkuntana jatkossa. Kehitettävää riittää myös siinä, että avoimen joukkoliikenteen kutsujoukkoliikenne ja muut kunnan ostamat kuljetukset saadaan koordinoitua yhteen ohjausjärjestelmään. Matkakeskus toimii joukkoliikenteen keskuksena ja on kuljetusten solmupiste, joka lisää avoimen joukkoliikenteen käytettävyyttä ja näkyvyyttä, Heikkinen sanoo. Aiemmin perustettuja kunnan, Kansaneläkelaitoksen tai muun tahon johtamia matkapalvelukeskuksia on tällä hetkellä kahdeksan. Matkapalvelukeskus-hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos. Opetusministeriö on jättäytynyt pois hankkeesta. Kela jatkaa omien hankkeidensa kehittämistä ja osallistuu hankkeisiin tarpeen mukaan. Muut tahot jatkavat matkapalvelukeskusten kehittämistä muun muassa lainsäädäntötyön ja tiedotuksen avulla. Kuntaliitossa matkapalvelukeskus-hankkeesta lisätietoja antaa liikenneinsinööri Silja Siltala, silja.siltala@kuntaliitto.fi Joensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunnan keskus, jonka väestömäärä lisääntyy päätettyjen kuntaliitosten vuoksi 72.000 asukkaaseen 1.1.2009. Itä-Suomen elinvoimaisin kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy osaavien ihmisten ja hyvän ilmapiirin voimalla. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi Joensuun kaupungilla on nyt haettavana tilakeskuksen johtajan virka. Joensuun kaupungin tilakeskus hankkii kaupungin hallintokunnille toimitilat ja niihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistö- ja tilapalvelut sekä vastaa kaupungin omistaman tilaomaisuuden ylläpidosta, sen arvon säilymisestä ja tehokkaasta käytöstä. Tilakeskusta johtaa tilakeskuksen johtaja. Tilakeskuksen johtaja on liiketoimintajohtajan alainen. Tilakeskuksen johtajan viran kelpoisuusehto on soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemus kiinteistönpidosta. Virkojen palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen palkkaryhmän III hinnoittelutunnuksen 50101011 mukaisesti. Hakijat voivat esittää myös oman palkkatoivomuksensa. Ennen viran vastaanottamista on virkaan valitun esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaa haetaan sähköisesti Joensuun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa http://www.jns. /tyopaikat, josta löytyvät myös hakuilmoitus ja hakemuslomake. Opinto- ja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä. Hakuaika päättyy 29.2.2008. Lisätietoja virasta antavat liiketoimintajohtaja Heikki Soininen, puh. 050 63 594, heikki.soininen@jns. sekä tilakeskuksen johtaja Heimo Karhapää, puh. 050 554 0731, heimo.karhapaa@jns.. Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 project@antti-teollisuus.fi www.antti-teollisuus.fi Kuntatekniikka 1/2008 11
Veistosmainen vinoköysisilta valmistuu 2009 Ratinan kevyen liikenteen on Tampereen uusi maamerkki Tampereen Ratinanniemen ja Laukontorin välisen uuden kevyen liikenteen sillan suunnittelukilpailu on ratkaistu. Voittanut ehdotus on palkintolautakunnan mukaan erittäin näyttävä silta, joka muodostunee yhdeksi kaupungin positiiviseksi tunnusmerkiksi. Rakentaminen aloitettaneen ensi syksynä, jolloin silta valmistuisi jo 2009. Jenni Lautso, arkkitehti SAFA Juha Eskolin, yhdyskunta- ja arkkitehtuuriyksikön päällikkö Pekka Pulkkinen, siltayksikön päällikkö WSP Finland Oy Tammerkosken ylittävät sillat ovat tärkeä osa Tampereen kaupungin ilmettä ja toimintaa. Ratinan uusi kevyen liikenteen silta sijoittuu kaupunkikuvalliseen solmukohtaan, jossa Tampereen ruutukaava kohtaa Ratinan suvannon eteläpuolen puistomaisen alueen. Viime vuonna järjestelyllä Laukonsillan suunnittelukilpailulla haettiin esteettisesti ja liikenteellisesti toimivaa ja onnistunutta maamerkkimäistä ratkaisua. Laukonsilta tarjoaa uuden kevyen liikenteen reitin suurillekin väkijoukoille Ratinan stadionilta ja kauppakeskukselta Laukontorille ja siitä edelleen keskustaan. Sillan paikka Tampereen koskimaisemassa on kaupunkikuvallisesti haastava. Avointa maisemaa hallitsevat Ratinan stadion valaisintorneineen, vesi sekä eläväinen Laukontori matkustajasatamineen. Uuden sillan suunnittelussa tuli ottaa huomioon sillalla kulkijan lisäksi myös sillan alittavan laivamatkustajan näkökulma sekä sisävesiliikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Siltakilpailu ratkaistiin viime vuoden lo- 12 Kuntatekniikka 1/2008
LIIKENNEYMPÄRISTÖ Valaistuksen väri ja voimakkuudet säädeltävissä Silta ja liikennereitit valaistaan pimeän aikana. Molempiin kaiteisiin on esitetty jonovalaisinta, joka valaisee kannen jalankulkutasossa koko sillan pituudella. Juhlavalaistustilanteissa valaistaan pyloni ja köydet. Valojen väriä voidaan vaihtaa ja voimakkuutta säätää juhlatunnelman ja vuodenajan mukaan. Siltatyyppi on yksipyloninen betoninen visilta Ratinan vuolteen ylittävä silta tulee olemaan yli 100 metriä pitkä. Sillasta ennustetaan positiivista maamerkkiä Tampereelle Näsinneulan tavoin. pulla. Voittajaksi samoin kuin toiselle sijalle selviytyivät WSP Finland Oy:n ehdotukset. Kolmas palkinto meni ehdotukselle Torii the gate, tekijänä Insinööritoimisto Ponvia Oy. Positiivinen tunnusmerkki kaupungille WSP Finland Oy:n voittanut ehdotus Kellopeli on yksipyloninen vinoköysisilta. Siltaratkaisun lähtökohtana on päästä vesistön yli yhdellä ilmavalla jänteellä, jolloin silta ei rajoita vesiliikennettä. Sillan pyloni on sijoitettu Ratinan puolelle, keskeiselle paikalle avointa kaupunkitilaa. Pyloni on kallistettu Laukon torille päin. Se on tehty teräksestä, jotta se poikkeaisi muista ilmatilaa hallitsevista materiaaleista ja rakenteista, kuten stadionin betoniset valotornit ja vanhan teollisuuskaupungin punatiiliset savupiiput. Tavoitteena on ollut tehdä veistosmainen silta, joka tarjoaa mieleen jäävän kokemuksen jalankulkijalle ja josta syntyisi positiivinen tunnusmerkki Tampereen kaupungille. Sillan vaatimat uudet rakenteet kunnioittavat sijainniltaan ja muodoltaan stadionin suojeltuja rakenteita. Väriltään köydet ovat valkoiset. Takaköydet haarautuvat viuhkamaisesti Ratinan puolella paikkoihin, missä ne eivät häiritse alueen toimintoja. Liikennevirrat haarautuvat stadionin puolella itään, uuteen ostoskeskukseen ja etelään, tulevalle asuntoalueelle. Lisäksi pylonin jalustaan tulee porras. Kuntatekniikka 1/2008 13
Toiseksi yltänyt Fishbone on sirorakenteinen ja saanut hahmoonsa vaikutteita luonnonmuodoista. Suunnittelun lähtökohtia olivat ympäristöön sopivuus, esteettisyys läheltä, kaukaa ja alapinnoista sekä omaleimaisuus. noköysisilta, jonka pääjänteen pituus on 112 metriä. Siltaan ei tule veteen rakennettavia tukia. Pyloni on pyöreä teräsrakenteinen torni. Takaköydet haarautuvat kahteen suuntaan, mikä jäykistää pylonia vaakasuunnassa. Sillan päällysrakenne on betonirakenteinen palkkikannattaja, joka on dynaamisesti vakaa ja sitkeä mahdollisia törmäyksiä vastaan. Voittaneen ehdotuksen pää- suunnittelija on DI Pekka Pulkkinen. Muut tekijät ovat TkL Esko Järvenpää, arkkitehti Jussi Tervaoja (Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy), DI Erik Eriksson, teknikko Kari Nikula, insinööri Hannu Suojanen, insinööri Antti Karjalainen, insinööri Kari Saksio sekä DI Kai Gulin. Valkoinen kalanruoto puusta tai graniitista Toiseksi tulleen Fishbone-ehdotuksen muotokieli on saanut vaikutteita suomalaisesta järviluonnosta. Kaukaa tarkasteltaessa havaitaan ensimmäisenä vedestä työntyvät sillan omaleimaiset pylonit. Pylonien vinon asemoinnin seurauksena sillan hahmo muuntuu eri suunnista tarkasteltuna. Ratinan silta tuo uuden orgaanisen aiheen Tampereen silhuettiin, jota entuudestaan leimaavat mm. tehtaiden piiput ja etenkin Ratinan alueella stadionin neljä valomastoa. Sillan alapinta on kuin kalan ruoto. Valkoinen ranka ja ruodot näkyvät kuljettaessa sillan ali jalan, pyörällä tai veneellä. Sillan päällysteeksi ehdotettiin joko tervattua puuta tai tummaa ristipäähakattua graniittia kalanruotoladonnalla. Sillan pituusgeometriassa on sulava luonnonmuoto, joka johdattaa kulkijaa. Laukontorin puolella silta päättyy nykyisen kahviorakennuksen kohdalle, joka on esitetty purettavaksi. Uusi rantaravintola voidaan rakentaa sillan kupeeseen osittain ulokkeena veden päälle. Silta laskeutuu aukion tasoon siten, ettei portaita välttämättä tarvita. Eri suunnista lähestyttäessä on mahdollista hyödyntää väljiä portaita sillalle siirtymiseen tai istuskeluun. Sillan ali kuljetaan laituritason kautta. Laituritaso on oivallinen paikka pysähtyä hetkeksi nauttimaan vaikka torilta ostetut eväät ja seurata vilkasta laivaliikennettä. Toiseksi sijoittunut siltatyyppi on liittorakenteinen vinoköysisilta. Pylonituki sijoittuu veteen, ja muut tuet rakennetaan maalle. Välitukien pilarit sekä pylonit ovat teräsrakenteisia. Päällysrakenteen poikkileikkaus on teräspalkiston ja betonisen kansilaatan liittorakenne, joka kannatetaan Ratinan suvannon kohdalla vinoköysillä. Reunoiltaan köysillä tuettu liittorakenteinen kansi on hoikka. Kilpailussa toisen palkinnon saaneen ehdotuksen työryhmässä olivat DI Sami Niemelä (pääsuunnittelija), DI Atte Mikkonen sekä arkkitehdit Juha Eskolin, Jenni Lautso ja Tuomas Vuorinen. Pohjarakenteista vastasi DI Kai Gulin. 14 Kuntatekniikka 1/2008
Jopa 25 % vähemmän häiriöitä! ABB:n taajuusmuuttajat eivät saastuta sähköverkkoa. Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät uuden, 1.2.2008 voimaan tulevan IEC/EN 61000-3-12-standardin vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen kuristimeen verrattuna. www.abb.fi /drives ABB Oy Kotimaan tuotemyynti
Kun valonjakoominaisuuksia ei ymmärretä, niiden merkitystä vähätellään. Taulukko 1. Valaistustyyppien vertailu Valaistusteknilliset vaatimukset Valaistustyyppi Lamput H A (m) S (m) L (cd m 2 ) 1,00 0,40 0,40 15 U o U l TI (%) Tehon tarve (W/tiemetri) 1-rivinen reunasijoitus ST-150 10 45 1,01 0,64 0,58 11,4 3,8 LED 10 45 0,09 0,13 0,08 5,5 1,1 2-rivinen vuorottainen LED 10 22,5 0,18 0,36 0,22 5,3 2,1 LED 10 10 0,40 0,69 0,82 5,8 4,8 LED 8 10 0,39 0,55 0,65 7,9 4,8 LED 5 10 0,33 0,42 0,49 15,9 4,8 16 Kuntatekniikka 1/2008
LIIKENNEYMPÄRISTÖ LEDEILLÄ toimivia TIEVALAISIMIA ei ole Led-innostus velloo vallattomana. Valmistajat kehuskelevat tuotteidensa sopivan kaikkialle ja lupaavat runsaita säästöjä sekä yleistä hyvää. Luottamusmiehet ja poliitikot uskovat. Valaisimien vastaavuutta vakuutettaessa käsitellään tekijöitä, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Valonjako-ominaisuuksia ei ymmärretä ja niiden merkitystä vähätellään. Kaupantekoon on lähdetty keskeneräisin vehkein. Toisaalta on merkkejä, etteivät loppukäyttäjät toistaiseksi tee led-valaistuksia. Näihin kelpaava tievalaisin syntyy aikanaan. Pentti Hautala, dipl.ins., Sito Oy pentti.hautala@sito.fi Tievalaistus on liikenneturvallisuutta parantava, ennaltaehkäisevä toimenpide. Vaikutusten aikaansaaminen edellyttää valaistukselta sellaisia ominaisuuksia, että kuljettaja näkee edessään olevan ajoradan ja toiset ajoneuvot, havaitsee liikennetilanteen muutokset sekä mahdolliset esteet. Näiden edellyttämät valaistusteknilliset vaatimukset ovat: Keskimääräinen luminanssi osoittaa, miten valoisalta tienpinta näyttää. Se vaikuttaa havaitsemiseen, näköetäisyyteen, reaktioaikaan ja suhteellisen liikkeen arviointiin. Yleistasaisuus vaikuttaa näkösuorituskykyyn. Pitkittäistasaisuus on merkittävä ajo- ja näkömukavuuden kannalta Estohäikäisy vaikuttaa näkemiseen. Valaistusteknilliselle vaatimuksille on tieteellisesti todistetut sekä laboratoriossa ja todellisissa liikenneympäristöissä testatut arvot. Ihmissilmän ominaisuuksia ei voida viranomaisten tai poliitikkojen päätöksillä muuttaa. Valaistustyypit pystytään mitoittamaan, valitsemaan asialliset valaisimet ja rakentamaan niin, että valaistusteknilliset vaatimukset täyttyvät valonlähteestä riippumatta. Mutta ledeillä toimivia tievalaisimia ei vielä ole. Tievalaistuksen mitoitus Tarkastellaan esimerkkinä tavallista kaksikaistaista tietä, ajorata 7,0 m ja valaistusluokka AL4a (L m 1,0 cd/ m 2 ). Tällaisilla teillä ei ole käytetty uusasennuksissa elohopealamppuja yli 20 vuoteen vastoin led-kauppiaiden väitteitä. Luonteva valaistustyyppi on yksiri- Kuva 2. Erään led-valaisimen valonjakokäyrät ja valaistustulos. Pentti Hautala Kuva 1. Nykyaikaisen tievalaisimen valonjako-ominaisuudet ja esimerkkimaantien luminanssin tasa-arvokäyrät. Äärimmäisenä oikealla (kuva 3) sama valaisin kuin kuvassa 2, vuorottainen valaistustyyppi ja luminanssin tasa-arvokäyrät. Kuva 3 Kuntatekniikka 1/2008 17
Yksi ongelma on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Toinen perusvika ovat kehittymättömät valonjako-ominaisuudet. vinen reunasijoitus, 10 m asennuskorkeus ja varren ulottuma 1,5 m. Kun käytetään 150 W suurpainenatriumvalaisimia, joilla on kuvan 1 mukaiset valonjakokäyrät, saadaan 45 m pylväsvälillä samassa kuvassa esitetyt luminanssin tasa-arvokäyrät. Tulos täyttää kaikki vaatimukset (taulukko 1). Jos edelliseen vaihdetaan ledvalaisin, jollaisen tyypilliset tämän päivän valonjako-ominaisuudet ovat kuvassa 2, tien pinnan luminanssin tasa-arvokäyrät ovat saman kuvan mukaiset. Tulos on täysin ala-arvoinen. Tosin estohäikäisy on vain kolmasosa sallitusta arvosta. Jo tämä laskelma osoittaa, ettei yksirivisellä valaistustyypillä ja led-valaisimilla synny hyväksyttävää tulosta. 18 Kuntatekniikka 1/2008 Muutetaan edellinen ratkaisu kaksiriviseksi vuorottaiseksi tyypiksi. Tuloksena ovat kuvan 3 luminanssin tasa-arvokäyrät. Kaikki valaistusteknilliset ominaisuudet paranevat mutta tehontarve kasvaa kaksinkertaiseksi. Tulos on edelleen kelvoton. Tarkastelua jatketaan pienentämällä asennuskorkeutta ja pylväsväliä. Tulokset ovat taulukossa 1. Tasapainoista vaatimukset täyttävää ratkaisua ei löydy. Valaistusteknillisesti paras vaihtoehto on 8 m asennuskorkeus ja 10 m pylväsväli. Tällöinkin keskimääräinen luminanssi on vasta 40 prosenttia vaaditusta arvosta. Nykyaikaisilla suurpainenatriumvalaisimilla toteutettuun ratkaisuun verrattuna rakennuskustannukset ovat yli nelinkertai- Haapakosken Tehdas Oy on toimittanut vesi- ja viemärilaitoksille sekä teollisuudelle yli 100 vuoden ajan valurautaputkia, putkikäyriä, erilaisia venttiileitä, paloposteja ja sulkuluukkuja. Haluamme jatkossakin toimittaa aidosti kotimaiset tuotteemme nopeina, räätälin työnä tehtyinä tehdastoimituksina, takuulla ja tarvittaessa asennettuna juuri oikeaan aikaan periaatteella. Reagoimme heti asiakkaiden ongelmiin, teemme uuden tuotteen, huollamme vanhan laitteen, toimitamme omiin tuotteisiimme varaosia ja annamme tarvittavaa tieto-taitoa HM - Service yksikkömme puitteissa. Ottakaapa yhteyttä! Haapakosken Tehdas Oy Putkolantie 5 77520 Haapakoski Puhelin: 015-428 102 Toimitusjohtaja Timo Luhtinen, gsm 0400 656 100 Teknillinen johtaja Olavi Kähkönen gsm 050 4067490 www.haapakoskentehdas. set. Hoitokustannukset kasvavat 26 prosenttia pelkästään lisääntyneen sähkönkulutuksen takia. Tässä yhteydessä ei tarkastella muita kunnossapidon lisäkustannuksia, jotka syntyvät ylettömän valopistemäärän takia. Huomattavan osuuden tuottavat pylväisiin törmäämisestä johtuvien rakenteiden ja kalusteiden uusimiset. Myötäävät pylväät vähentävät henkilövahinkoja. Kaiteiden rakentaminen molemmille reunoille vaikuttaisi onnettomuuksien seurauksiin, mutta rakennuskustannukset lisääntyisivät entisestään. Ulkonäkönsä puolesta tällainen seinämäinen rakennelma vetäisi ihmettelijöitä puoleensa. Led-valaisimien ongelmia Suurin syy järjettömään tulokseen on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Tarkastelua hämmentävät valmistajien tulkinnat eri valonlähteiden vastaavuudesta. Samoin todistelut, joiden mukaan psykologisesti ja poliittisesti katsottuna ledeillä toteutettu valaistus on riittävä. Minkälaisella matematiikalla voidaan osoittaa, että edellä olevassa esimerkissä 3 000 lm on yhtä kuin 17 000 lm? Toinen perusvika ovat kehittymättömät valonjako-ominaisuudet. Markkinoilla esiintyy kaksi mallia. Pallonmuotoinen, jolla saa valaisimen alle pyöreän läiskän. Palloa ei voi kallistaa. Toisessa tyypissä maksimivalovuo on tien suuntainen, γ-kulma ± 30 º ja poikittain hyvin kapea keila. Jälkimmäisen vaikutus näkyy taustakuvassa. Ajoradan puoliväliin ulottuvan läiskän valaistusvoimakkuus on 45 lx ja pylväsvälin (27 m) puolivälissä 0,5 lx. Kadulla liikkuvat jalankulkijat haahuilevat mustina hahmoina. Tunnistaminen on lähietäisyydeltäkin mahdotonta, koska puolisylinterivalaistusvoimakkuus on olematon. Valonjaon vaakasuora komponentti puuttuu, sillä valaisin toimii kuin syväsäteilijä. Luotettavien tietojen puute riesana Luotettavat tiedot puuttuvat monista seikoista, mm. seuraavista: Valovirran alenema polttoajan funktiona. Eliniäksi mainostettu 100 000 h menettää merkityksensä, kun valovirrasta on murto-osa jäljellä. Ledien kuolleisuus. Valaisimien muoto, rakenne, kotelointi ja kunnossapitoystävällisyys. Kunnossapidon yksityiskohdat. Miten vaihdetaan yksi tai useampi kuollut led? Ryhmävaihto ja sen ajankohta. Valaisimien paino (nykyisin ilmoitetaan 3 14 kg) ja sen vaikutus kannatinrakenteisiin. Pillimäisiä pylväitä ei voida käyttää liiallisen heilumisen ja ilkivallan takia. Pylvään osuus lämmönhallinnassa. Valmista ehkä 2020 mennessä Ennen pitkää, ehkä vuoteen 2020 mennessä joku keksii ja kehittää ledeillä toimivan tievalaisimen. Siinä on esim. oikein suunnatut ja määrältään riittävät vektorit, joilla on erilaiset valovoima-arvot. Näin syntyy tievalaistuksen edellyttämät valonjako-ominaisuudet. Kun ledejä ohjataan yksilöllisesti, syntyy dynaaminen valaisin muuttuvaan tievalaistukseen. Lienee mahdollista kehittää ledeillä toimiva, valovirraltaan riittävä lamppu, joka sopii perinteisen valaisimen optiikkaan. Kolmas vaihtoehto on kehittää ajoneuvoja ja liikenteen hallintaa niin, ettei kiinteää tievalaistusta tarvita lainkaan.
Tykkilunta Koska meillä suomalaisilla kerran on hanki ja jää, halla ja yö, niin emme peruuta. Tykkilunta hiihtoputkeen ja menoksi. Jopa pujottelurinteet pääsevät katon alle. Ilmastonmuutos on haaste ja mahdollisuus. Kurakeli pitenee Muutama vuosikymmen sitten etelä-suomessakin oli totuttu siihen, että talvi tuli Loppiaiseksi. Sitä ennen oli vaihtelevaa säätä, välistä parikymmentä pakkasastetta, sitten taas sohjoa ja lämpöasteita. Mutta vain marras-joulukuun ajan talvi sahasi eestaas. Reino Kalliola lohdutti meitä kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa sillä tiedolla, että joulun jälkeen talven valta vakiintuu. Niin kävikin. Jopa Helsingissä saattoi jonkin viikon ajan luistella luonnonjäillä. Vuoden keskilämpötilan pienikin nousu näyttää muuttavan dramaattisesti pohjoisen talvea. Lumen tulo ja sen luoma perusvaloisuus viipyy. Jouluna 2007 ei ollut lunta Rovaniemelläkään. Pukki tuli silti. Itse asiassa St. Nikolaus, Smyrnan piispan klooni, tuleekin ilmatietä lentäen ja jättää lahjat ihmislapsille kaikessa hiljaisuudessa. Markku Mattila Tekolumen anatomia Muutoksen mukana on lumitykistä tullut aikamme sankari. Sillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakkanen. Raakaaineeksi riittää kylmä vesi ja peruskoneeksi kompressori, jolla voidaan tuottaa paineilmaa. Veden ja ilman yhteislämpötilan kuuluu olla pakkasen puolella. Kun luonnonvesi on tunnetusti talvella noin +4-asteista, niin pakkasta pitää olla saman verran, mieluummin lähempänä kymmentä astetta. Sellaistakin keliä joutuu jo odottelemaan. Lumitykki on lieriö, jonka toisessa päässä puhallin ja toisessa ilma- ja vesisuuttimet. Suutinpuolella on ensin esikiteytys, jossa käytetään veden ja paineilman sekoitusta. Puhallin työntää sumutyyppiset pikkupisarat ulkoilmaan, ja toisista suuttimista tulee lisää vettä niiden niskaan. Tuloksena on kaunis, hienojakoinen ja tiivis lumi, jossa kiteet ovat vähemmän sakaraisia kuin luonnollisessa. Hiihto putkeen Hiihtokautta on alettu pidentää keinotekoisesti jäähdytetyillä putkilla, joita Suomessa laitetaan sekä maan alle että pinnalle. Yleensä ne ovat lyhyehköjä, mutta niin näyttävät olevan kansainvälisten kilpailujen hiihtomatkatkin. Kansa haluaa katsoa kisat alusta loppuun. Veikko Hakulisen ja Marjo Matikaisen sankariteot havumetsien pimennoissa jäävät urheilun historiaan. Hiihto muuttuu stadionlajiksi. Olematta erityinen profeetta voi arvata, että niin käy laskettelunkin. Espoon näyttää pyrkivän edelläkävijäksi. SuperLife Lab kaavailee Leppävaaraan ensimmäistä sisälaskettelurinnettä, kun kerran sellaisia on nähty Isolla Hiekallakin. Kilon vanhoille kartanoniityille tulee luikertelemaan Snowring Sportsin hiihtoputki. Katettu ympärivuotinen hyppyrimäki ei vielä ole missään ohjelmissa. Pekka Rytilä on 69-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Infran erityisasiantuntijana. Lumitykillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakkanen. Tykit itse teossa Vantaan Hakunilan SM-kilpailujen alla tammikuussa 2008. Kuntatekniikka 1/2008 19
Vanhassa Porvoossa rakennetaan myös uutta. Hotelli Porvoon Mitta rakenteilla 2006. Runsasluminen talvi on haasteellinen, Itäinen Pitkäkatu. Porvoo tunnetaan rantaaitoista ja Tuomiokirkosta. Vanhan Porvoon rakennuskanta on pääosin 1700-luvun lopulta. 20 Kuntatekniikka 1/2008