Järjestämissopimus 2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta 1
Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen voimassaolo... 3 3 Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 4 Lisävakanssit... 11 5 Investoinnit... 11 6 Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeet... 12 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen... 12 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 14 9 Sopimuksen liitteet... 14 10 Sopimuksen seuranta... 14 11 Allekirjoitukset... 14 2
Järjestämissopimus vuodelle 2017 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Utajärven kunta Laitilantie 5, 91600 Utajärvi Vastuuhenkilö: Kyösti Juujärvi, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa 1.1.2017 31.12.2017. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet. 3
Osallisuus ja omatoimijuus Mahdollistetaan kuntalaisten osallisuus. Kehitetään ehkäiseviä ja ihmisten omaehtoista toimintaa tukevaa työtä sekä turvataan asiakkaiden erityisistä tarpeista lähtevä kokonaisvaltainen ja moniammatillinen palveluprosessi. Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön yhteistyössä verkoston kanssa. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä palvelutarpeeseensa liittyviä valintoja. Verkostoyhteistyössä toteutetaan ennakoivaa työotetta ja yhteistyötä (varhaisen mukaan tulon periaatteella). Lapset puheeksi menetelmän käyttö Kehittäminen kuuluu kaikille Kehitetään palvelujärjestelmää ja -sisältöjä siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista. Digipalvelut mahdollistavat uudenlaiset joustavat lähipalvelut. Kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti henkilöstö osallistuu kehittämiseen sekä muutosten valmisteluun ja toteutukseen. Rohkea uudistuminen on osa toimivaa työyhteisöä Valmiina muutoksiin Kehitetään toimintaa ja palveluja kansallisen ja maakunnallisten sote-valmistelun linjausten mukaisesti. Toimitaan aktiivisesti muutoksen valmistelussa. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa. 4
Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2017 Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut - Jatketaan palveluohjauksen mallin kehittämistä ja juurruttamista. Palveluohjaukseen kuuluvat yleisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi toimintamallin (LAPE) neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perhe- ja sosiaalipalvelupisteiden toiminta vakiinnutetaan. - Keskitetyn palveluohjauksen mallin rakentaminen yhdessä perhe, -vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin juurruttaminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Valmistaudutaan työhönvalmennuksen ja työ- ja päivätoiminnan mahdollisiin lainsäädännön muutoksiin - Osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus - Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Vahvistetaan eri asiakasryhmien osallisuutta kehittäjäasiakastoiminnoilla sekä eri asiakasraadeilla. Varmistetaan asiakkaiden sujuvien palveluketjujen toteutuminen toimeentulotuen Kela-siirron myötä. TYP-toimintamallin (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) kehittäminen - Monialaisen yhteispalvelun tarpeen prosessin ja eri toimijoiden roolien selkiinnyttäminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksi-keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön. - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi johtoryhmä. Eri asiakasryhmille suunnattujen työ-ja päivätoimintojen yhteistyön tiivistäminen. - Sosiaalisen tilanteen selvittäminen. - Työttömien terveystarkastukset. Kustannusvaikutukset 5
LAPE-muutosohjelma -työskentely - Lapsiystävällinen kunta toimintamalli - Integroidut, perhekeskus- ajatteluun pohjautuvat toimintamallit - Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvia lapsija perhelähtöisiä palveluja - Varmistetaan erityis- ja vaativien palveluiden saatavuus ja edistetään niiden integraatiota peruspalveluihin. Sähköiset palvelut Jatketaan digipalveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa. Tavoitteena sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän kasvattaminen - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto. Valmistaudutaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoon. Lastensuojelu Perhetyön kohdentaminen tarpeen mukaisesti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Edistetään lastensuojelun ja sosiaalitoimentyöntekijöiden työhyvinvointia, tarkennetaan toimintamallia työn tukemiseksi. Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun ja kotihoidon yhteisten rajapintojen järkiperäistäminen. Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen - Työ-ja toimintatavat - Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Asiakasraatien käyttöönotto. Kansa-koulu hanke (sosiaalihuollon asiakirjalain toimeenpanohanke). - Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat (7 vrk). - Palvelutarpeen arvioinnin kesto (3 kk). 6
Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena. Kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen asiakaslähtöisesti - Järjestetään seudullisia ja paikallisia asiakasfoorumeja. Päihdepalvelut Päihdepalveluja järjestetään räätälöidysti asiakastarpeiden mukaisesti yhteistyössä terveyspalveluiden ja työllistämispalveluiden kanssa. Neuvolapalvelut Naisten terveystarkastusohjelman luominen ja käyttöönotto. Ryhmätoimintojen vahvistaminen: - Toteutetaan kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia ryhmämuotoisesti. - 2 kk ikäisten lastenneuvolassa ryhmäneuvolatoiminnan käynnistäminen moniammatillisena yhteistyönä. Oppilashuolto Mallinnetun huolipolun vakiinnuttaminen. Seurataan määräaikojen toteutumista koulukuraattoreiden ja psykologien palveluiden pääsystä. Asumispalveluissa ja työ- ja päivätoimintapalveluiden toiminnassa painotetaan elämänhallintataitojen ylläpitämistä ja kuntoutusta. - Syvennetään henkilöstön yhteistyötä ja käyttöä. Asiakkaat ovat itse aktiivisesti suunnittelemassa toimintojen sisältöä. Oppilaille on järjestettävä mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. 7
Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2017 Vastaanotto Pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoitosuunnitelmien moniammatillinen ja systemaattinen laatiminen. Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Eri ammattilaisten välisen työnjaon kehittäminen mm. pitkäaikaissairaiden kontrollikäyntien osalta. Omahoito-palvelujen laajentaminen Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitajien työaikaresurssin ajoittaminen järkevästi vastaamaan puhelinkysynnän huippuja työvuoron ja eri päivien osalta. Kuntoutus Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminnan edelleen juurruttamien TULES- potilaiden osalta. Ryhmätoiminnan juurruttaminen Mielenterveystyö Mielenterveystyön ja sosiaalipuolen yhteistyön kehittäminen yhteisten asiakkaiden osalta. Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Osastohoito Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä viime vuonna aloitetun hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään myös turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 lääkärit 14-21 päivää. T3 hoitajat 3-5 päivää. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla. Selvitellään sähköisen hoidontarpeen arvioinnin mahdollisuuksia. Kehitetään edelleen videovälitteistä kotikuntoutusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Otetaan toimintamalli käyttöön soveltuvin osin. Kustannusvaikutukset 8
Suun terveydenhuolto Hyödynnetään Hyvä Potku -toimintamallia, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Työterveyshuolto Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omalla terveysasemalla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 hammaslääkärit 40 päivää. T3 suuhygienistit 20 päivää. Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. 9
Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Kotona asumista tukevat palvelut Koti toimivana ja turvallisena arkiympäristönä. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja muut lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositus toteutuu ja vanhuspalvelulain 14 mukaisesti palvelut tulee tuottaa ensisijaisesti kotiin. Tavoitteen mukaan 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 91-92 %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 vuotta täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu vähintään kerran vuodessa - Videoavusteisia lähipalveluita vakiinnutetaan ja laajennetaan päivätoiminnassa seudullisesti (toiminnallisuus ja yhteisöllisyys) - Päivätoimintaa tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Selvitetään ja suunnitellaan asiakaslähtöisen päivätoiminnan käynnistämistä sivukylillä. Omaishoito toteutuu optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Vuorohoitoa tuotetaan perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. Omaishoitajien hyvinvointikäynnit toteutuvat suunnitellusti niitä haluaville. 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 %. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Toimintamallit yöaikaisesta kotihoidosta arvioidaan ja hyvät käytännöt vakiinnutetaan - Kotihoidolla tuetun asumispalvelun (Metsola) toimintoja arvioidaan ja toiminta vakiinnutetaan - Videovälitteinen kotihoito vakiintuu ja toiminta laajenee - Kotihoidon optimoinnin toiminnallisuus varmistetaan kehittämällä avaimetonta kotihoitoa - Hyödynnetään teknologiaa osana turvallista kotona asumista (esim. lääkeannostelijat ja turvapalvelut). Seurataan ja arvioidaan aktiivisesti uusia teknologisia mahdollisuuksia. Kustannusvaikutukset 25 000 10 000 10
Asumispalvelut Palvelurakenne toteutuu kuntalaisten palvelutarpeiden ja STM:n laatusuositusten mukaisesti. Asumisyksiköt ovat toiminnallisia ja yhteisöllisiä koteja. Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu kuntalaisten palvelutarpeiden ja STM:n laatusuositusten mukaisesti. Hoivahoito toteutetaan voimavaralähtöisesti, monipuolista arkea ja läheisten osallisuutta tukien. Asumispalveluiden rakennemuutos (Pääskylä, Emmilä) vastaa kuntalaisten palvelutarpeita ja asumispalvelupaikka pystytään osoittamaan kolmen kuukauden kuluessa palvelun myöntämisestä (vanhuspalvelulaki). Perhehoito monipuolistuu täydentäen vuorohoidon ja asumispalveluiden kokonaisuutta. Kehitetään toimintaa esim. avoimien ovien ja oppilaitosyhteistyön sekä vapaaehtoistyön keinoin. Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti: 2-3 % 75 vuotta täyttäneistä on hoivahoidon piirissä. 4 Lisävakanssit - Sosiaalityöntekijä, pakolaistyö 20 % - Lääkäriresurssi, pakolaistyö 20 % 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa: - Henkilöturvajärjestelmä - Sprinklausjärjestelmä 11
6 Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeet Nimi Kuvaus Kesto Toimiva kotihoito / Lappi Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois- Pohjanmaalla Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille LÄHDE! - hyvinvointia taiteesta Tuottavuuden kehittämisen geometria TuTunKo Kansa-koulu esosiaalityön maisterikoulutus Ikäihmisten palvelut Tietojohtaminen, sähköisten palveluiden kehittäminen I&O-kärkihanke. Kotihoidon toimintamallien kehittäminen LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. Terveyttä ja hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista. Tavoitteena on parantaa henkilöstölähtöisen kehittämisen avulla työelämän laatua, muutos- ja innovaatiokyvykkyyttä, työhyvinvointia ja lisätä työn tuottavuutta. Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon tuki. esosiaalityön maisterikoulutuksen kuntaosuudet. Kärkihankkeen tavoitteiden eteenpäin vieminen. Tarkentuu. Tarkentuu. Kokonaisbudjetti 2017 Omarah. Rahoittaja Muuta 994 000 STM 1 800 Osallistujana Simo. 10/2016-9/2018 1/2017-12/2018 1/2017-12/2018 2 M STM 12 000 Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Kokonaisbudj. 1,5 M ja kuntien toiminnallinen osuus 907 040. STM 2 000 Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Simo. 2017-2019 443 000 ESR 25 800 Rahoituspäätöstä odotetaan. 2017-2018 Oulunkaaren osahanke 178 000 2016-2017 625 000 TEKES 600 ESR 17 800 Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana konsortiossa Oulunkaaren lisäksi Oamk, Oulun yliopisto ja Oulun eteläisen kunnat. 8/2015-2,2 M THL 45 Mahdollinen jatkohanke tulossa 12/2017 vuodelle 2018. 2015-2017 ESR 2 700 I&O-hankkeesta kielteinen rahoituspäätös. Selvitetään muita rahoituskanavia. Valmisteltu ko. teemoihin liittyvää kehittämistyötä. Eteneminen kytkeytyy mm. maakunnallisen sote-valmisteluun. 12
7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. TP TA TA Muutos TA2016 -> TA2017 2015 2016 2017 % Utajärven perhepalvelut Tuotot 372 000 411 000 308 000-103 000-25,1 Kulut -2 854 000-2 904 000-2 730 000-174 000-6,0 Kate -2 483 000-2 493 000-2 422 000-71 000-2,8 Henkilöstömenot -990 000-1 078 000-1 036 000-42 000-3,9 Palvelut -1 211 000-1 192 000-1 215 000 23 000 1,9 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki -43 000 0 0 0 0,0 Perustoimeentulotuki, kate -73 000-65 000 0-65 000-100,0 Kuntien tukipalvelut -162 000-165 000-165 000 0 0,0 Utajärven terveyspalvelut Tuotot 896 000 809 000 826 000 17 000 2,1 Kulut -3 197 000-3 164 000-3 201 000 37 000 1,2 Kate -2 301 000-2 355 000-2 375 000 20 000 0,8 Henkilöstömenot -1 893 000-1 889 000-1 854 000-35 000-1,9 Palvelut -795 000-758 000-817 000 59 000 7,8 Kuntien tukipalvelut -313 000-325 000-328 000 3 000 0,9 Utajärven vanhuspalvelut Tuotot 814 000 889 000 846 000-43 000-4,8 Kulut -3 320 000-3 250 000-3 222 000-28 000-0,9 Kate -2 506 000-2 361 000-2 376 000 15 000 0,6 Henkilöstömenot -2 179 000-2 110 000-2 089 000-21 000-1,0 Palvelut -696 000-656 000-660 000 4 000 0,6 Kuntien tukipalvelut -514 000-513 000-504 000-9 000-1,8 Oma toiminta yhteensä Tuotot 2 082 000 2 108 000 1 980 000-128 000-6,1 Kulut -9 372 000-9 318 000-9 153 000-165 000-1,8 Kate -7 290 000-7 210 000-7 173 000-37 000-0,5 Henkilöstömenot -5 062 000-5 077 000-4 979 000-98 000-1,9 Palvelut -2 702 000-2 605 000-2 692 000 87 000 3,3 Kuntien tukipalvelut -989 000-1 003 000-998 000-5 000-0,5 Esh Tuotot Kulut -3 828 000-3 700 000-3 570 000-130 000-3,5 Kate -3 828 000-3 700 000-3 570 000-130 000-3,5 Yhteensä Tuotot 2 082 000 2 108 000 1 980 000-128 000-6,1 Kulut -13 200 000-13 018 000-12 723 000-295 000-2,3 Kate -11 119 000-10 910 000-10 743 000-167 000-1,5 Poistot ja arvonalent. -3 000-3 000-3 000 0 0,0 Soten hankkeet -11 000-12 000-12 000 0 0,0 Yhteensä -11 133 000-10 925 000-10 758 000-167 000-1,5 13
8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019. 10 Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta-/arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kyösti Juujärvi Kunnanjohtaja Utajärven kunta 14