Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki 1

2 Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen voimassaolo Tavoitteet ja toimenpiteet Lisävakanssit Investoinnit Hankkeet Talousarvio ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset

3 Järjestämissopimus vuodelle 2017 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Tomi Timonen, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa Tavoitteet ja toimenpiteet Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet 3

4 Osallisuus ja omatoimijuus Mahdollistetaan kuntalaisten osallisuus. Kehitetään ehkäiseviä ja ihmisten omaehtoista toimintaa tukevaa työtä sekä turvataan asiakkaiden erityisistä tarpeista lähtevä kokonaisvaltainen ja moniammatillinen palveluprosessi. Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön yhteistyössä verkoston kanssa. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä palvelutarpeeseensa liittyviä valintoja. Verkostoyhteistyössä toteutetaan ennakoivaa työotetta ja yhteistyötä (varhaisen mukaan tulon periaatteella). Lapset puheeksi menetelmän käyttö Kehittäminen kuuluu kaikille Kehitetään palvelujärjestelmää ja -sisältöjä siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista. Digipalvelut mahdollistavat uudenlaiset joustavat lähipalvelut. Kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti henkilöstö osallistuu kehittämiseen sekä muutosten valmisteluun ja toteutukseen. Rohkea uudistuminen on osa toimivaa työyhteisöä Valmiina muutoksiin Kehitetään toimintaa ja palveluja kansallisen ja maakunnallisten sote-valmistelun linjausten mukaisesti. Toimitaan aktiivisesti muutoksen valmistelussa. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa. 4

5 Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut - Jatketaan palveluohjauksen mallin kehittämistä ja juurruttamista. Palveluohjaukseen kuuluvat yleisen ohjauksen ja neuvonnan lisäksi mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi toimintamallin (LAPE) neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perhe- ja sosiaalipalvelupisteiden toiminta vakiinnutetaan. - Keskitetyn palveluohjauksen mallin rakentaminen yhdessä perhe, -vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin juurruttaminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Valmistaudutaan työhönvalmennuksen ja työ- ja päivätoiminnan mahdollisiin lainsäädännön muutoksiin - Osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus - Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Vahvistetaan eri asiakasryhmien osallisuutta kehittäjäasiakastoiminnoilla sekä eri asiakasraadeilla. Varmistetaan asiakkaiden sujuvien palveluketjujen toteutuminen toimeentulotuen Kela-siirron myötä. TYP-toimintamallin (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) kehittäminen - Monialaisen yhteispalvelun tarpeen prosessin ja eri toimijoiden roolien selkiinnyttäminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksi-keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön. - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi johtoryhmä. Eri asiakasryhmille suunnattujen työ-ja päivätoimintojen yhteistyön tiivistäminen. - Sosiaalisen tilanteen selvittäminen. - Työttömien terveystarkastukset. Kustannusvaikutukset 5

6 LAPE-muutosohjelma -työskentely - Lapsiystävällinen kunta toimintamalli - Integroidut, perhekeskus- ajatteluun pohjautuvat toimintamallit - Vahvistetaan kasvu- ja kehitysympäristöjen varaan rakentuvia lapsija perhelähtöisiä palveluja - Varmistetaan erityis- ja vaativien palveluiden saatavuus ja edistetään niiden integraatiota peruspalveluihin. Sähköiset palvelut Jatketaan digipalveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa. Tavoitteena sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän kasvattaminen - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto. Valmistaudutaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoon. Lastensuojelu Perhetyön kohdentaminen tarpeen mukaisesti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Edistetään lastensuojelun ja sosiaalitoimentyöntekijöiden työhyvinvointia, tarkennetaan toimintamallia työn tukemiseksi. Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun ja kotihoidon yhteisten rajapintojen järkiperäistäminen. Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen - Työ-ja toimintatavat - Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Asiakasraatien käyttöönotto. Kansa-koulu hanke (sosiaalihuollon asiakirjalain toimeenpanohanke). - Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat (7 vrk). - Palvelutarpeen arvioinnin kesto (3 kk). 6

7 Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena. Kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen asiakaslähtöisesti - Järjestetään seudullisia ja paikallisia asiakasfoorumeja. Päihdepalvelut Päihdepalveluja järjestetään räätälöidysti asiakastarpeiden mukaisesti yhteistyössä terveyspalveluiden ja työllistämispalveluiden kanssa. Neuvolapalvelut Naisten terveystarkastusohjelman luominen ja käyttöönotto. Ryhmätoimintojen vahvistaminen: - Toteutetaan kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia ryhmämuotoisesti. - 2 kk ikäisten lastenneuvolassa ryhmäneuvolatoiminnan käynnistäminen moniammatillisena yhteistyönä. Oppilashuolto Mallinnetun huolipolun vakiinnuttaminen. Seurataan määräaikojen toteutumista koulukuraattoreiden ja psykologien palveluiden pääsystä. Asumispalveluissa ja työ- ja päivätoimintapalveluiden toiminnassa painotetaan elämänhallintataitojen ylläpitämistä ja kuntoutusta. - Syvennetään henkilöstön yhteistyötä ja käyttöä. Asiakkaat ovat itse aktiivisesti suunnittelemassa toimintojen sisältöä. Oppilaille on järjestettävä mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. 7

8 Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Vastaanotto Tekstiviestimuistutusten käyttöönotto peruuttamattomien aikojen vähentämiseksi Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkeyttäminen, hoitajien vastaanotot. Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Keskitetään välinehuolto ja seurataan sen toimivuutta ja korjataan mahdolliset valuviat. Kotisairaanhoidon lääkärityöpanoksen järkevä kohdentaminen. Omahoito-palvelujen laajentaminen. Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutus Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen. Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. Mielenterveystyö Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Pitkäaikaissairaiden ja paljon palvelua käyttävien moniammatillisten hoitosuunnitelmien käyttöönotto. Kahdeksas lääkärivirka yleislääketieteeseen erikoistuvalle lääkärille. Virassa olevan valmistuvan geriatrian erikoislääkärin työpanoksen kohdistaminen vanhustyöhön. Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3-tavoite lääkärit 21 päivää T3-tavoite hoitajat 3-5 päivää Nykyisen resurssin tehokkaampi kohdentaminen. Vanhuspalveluiden kanssa yhteisten pelisääntöjen ja prosessien luominen. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla. Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa. Kotikuntoutuksen pilotoinnin aloittaminen. Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Lastenpsykiatrin konsultaatioiden käynnistäminen. Kustannusvaikutukset

9 Osastohoito Vuodeosastohoito muuttuu geriatrivetoiseksi. Säännölliset geriatrikierrot oman geriatrin toimesta parantavat vanhusväestön hoidontasoa, kuntoutusta ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Parantumattomasti sairaan potilaan hoidon edelleen kehittäminen ja kotihoidon mahdollistaminen ja riittävän osaamisen vahvistaminen hoitohenkilökunnalle. Suun terveydenhuolto Seudullisen ajanvarauksen kehittäminen ja näin hammashoitajan resurssien vapauttaminen tuottavaan työhön. Otetaan käyttöön Hyvä Potku -toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta etenkin reumatologin ja fysiatrin ja lastenpsykiatrin palveluja. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3-tavoite hammaslääkärit 40 päivää. T3-tavoite suuhygienistit 20 päivää. Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Psykiatripalveluita lisätään Pudasjärvellä 1-2 päivää per kuukausi. Tällä pyritään vastaamaan olemassa olevaan palveluntarpeeseen ja vähentämään erikoissairaanhoidon lähetteitä. 9

10 Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Kotona asumista tukevat palvelut Koti toimivana ja turvallisena arkiympäristönä. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja muut lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuositus toteutuu ja vanhuspalvelulain 14 mukaisesti palvelut tulee tuottaa ensisijaisesti kotiin. Tavoitteen mukaan 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Kustannusvaikutukset Terveyspalveluiden toimesta 75 vuotta täyttäneiden terveystarkastukset.) Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Selvitetään ja suunnitellaan asiakaslähtöisen päivätoiminnan käynnistämistä sivukylillä yhteistyössä kunnan kanssa. - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu vähintään kerran vuodessa - Videoavusteisia lähipalveluita vakiinnutetaan ja laajennetaan päivätoiminnassa seudullisesti (toiminnallisuus ja yhteisöllisyys) - Päivätoimintaa tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omaishoito toteutuu optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Vuorohoitoa tuotetaan perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. Omaishoitajien hyvinvointikäynnit toteutuvat suunnitellusti niitä haluaville. Kotihoidon palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita STM:n laatusuositusten mukaisesti ja kunnan erityispiirteet huomioiden. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Yläkartanon kotihoidolla tuettu asumispalvelu vakiintuu toimintamuotona - Toimintamalleja yöaikaisista palveluista tehostetaan ja otetaan käyttöön uusia käytäntöjä - Videovälitteinen kotihoito vakiintuu ja toiminta laajenee - Kotihoidon optimoinnin toiminnallisuus varmistetaan kehittämällä avaimetonta kotihoitoa - Hyödynnetään teknologiaa osana turvallista kotona asumista (esim. lääkeannostelijat ja turvapalvelut). Seurataan ja arvioidaan aktiivisesti uusia teknologisia mahdollisuuksia

11 Asumispalvelut Palvelurakenne toteutuu kuntalaisten palvelutarpeiden ja STM:n laatusuositusten mukaisesti (peittävyys 75- vuotta täyttäneillä 6-7 %). Asumisyksiköt ovat toiminnallisia ja yhteisöllisiä koteja. Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu kuntalaisten palvelutarpeiden ja STM:n laatusuositusten mukaisesti. Hoivahoito toteutetaan voimavaralähtöisesti, monipuolista arkea ja läheisten osallisuutta tukien. - Selvitetään ja kokeillaan uusia kumppanuuksia kotiin vietävissä palveluissa (esim. lääkkeiden viesti kotiin Postin toimesta). Asumispalveluiden rakenne vastaa kuntalaisten palvelutarpeita ja asumispalvelupaikka pystytään osoittamaan suositusten puitteissa palvelun myöntämisestä (vanhuspalvelulaki). Käynnistetään Hirsikartanon asumispalveluyksiköiden toiminta osana Pudasjärven palvelukokonaisuutta. Perhehoito monipuolistuu täydentäen vuorohoidon ja asumispalveluiden kokonaisuutta. Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti: 2-3 % 75 vuotta täyttäneistä on hoivahoidon piirissä Lakkarin hoivapalvelut tuotetaan valvovan viranomaisen edellyttämällä tavalla siten, että yksikössä on vain kahden hengen huoneita (Hirsikartanon pienhankinnat) (Kurenkartanon sähkösänkyjen leasing) 11

12 4 Lisävakanssit - Lääkäri, 1 htv 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kaupungissa: - Hammashoitoyksikkö - Röntgenin kuvanlukulaite 6 Hankkeet Nimi Kuvaus Kesto Toimiva kotihoito / Lappi Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois- Pohjanmaalla Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille LÄHDE! - hyvinvointia taiteesta Tuottavuuden kehittämisen geometria TuTunKo Kansa-koulu esosiaalityön maisterikoulutus Ikäihmisten palvelut Tietojohtaminen, sähköisten palveluiden kehittäminen I&O-kärkihanke. Kotihoidon toimintamallien kehittäminen LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. Terveyttä ja hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista. Tavoitteena on parantaa henkilöstölähtöisen kehittämisen avulla työelämän laatua, muutos- ja innovaatiokyvykkyyttä, työhyvinvointia ja lisätä työn tuottavuutta. Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon tuki. esosiaalityön maisterikoulutuksen kuntaosuudet. Kärkihankkeen tavoitteiden eteenpäin vieminen. Tarkentuu. Tarkentuu. Kokonaisbudjetti 2017 Omarah. Rahoittaja Muuta STM Osallistujana Simo. 10/2016-9/2018 1/ /2018 1/ / M STM Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Kokonaisbudj. 1,5 M ja kuntien toiminnallinen osuus STM Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana Simo ESR Rahoituspäätöstä odotetaan Oulunkaaren osahanke TEKES 600 ESR Rahoituspäätöstä odotetaan. Mukana konsortiossa Oulunkaaren lisäksi Oamk, Oulun yliopisto ja Oulun eteläisen kunnat. 8/2015-2,2 M THL 45 Mahdollinen jatkohanke tulossa 12/2017 vuodelle ESR I&O-hankkeesta kielteinen rahoituspäätös. Selvitetään muita rahoituskanavia. Valmisteltu ko. teemoihin liittyvää kehittämistyötä. Eteneminen kytkeytyy mm. maakunnallisen sote-valmisteluun. 12

13 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kaupungin välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. TP TA TA Muutos TA2016 -> TA % Pudasjärven perhepalvelut Tuotot ,9 Kulut ,2 Kate ,5 Henkilöstömenot ,8 Palvelut ,4 Perustoimeentulotuki, kate ,0 Kuntien tukipalvelut ,7 Pudasjärven terveyspalvelut Tuotot ,9 Kulut ,1 Kate ,9 Henkilöstömenot ,4 Palvelut ,9 Kuntien tukipalvelut ,3 Pudasjärven vanhuspalvelut Tuotot ,5 Kulut ,9 Kate ,8 Henkilöstömenot ,2 Palvelut ,9 Kuntien tukipalvelut ,0 Oma toiminta yhteensä Tuotot ,4 Kulut ,5 Kate ,2 Henkilöstömenot ,4 Palvelut ,9 Kuntien tukipalvelut ,0 Esh Tuotot ,0 Kulut ,6 Kate ,6 Kuntien tukipalvelut ,3 Yhteensä Tuotot ,4 Kulut ,5 Kate ,3 Poistot ja arvonalent ,0 Soten hankkeet ,0 Yhteensä ,3 13

14 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta-/arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Tomi Timonen Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 14