1 Projektinumero: 306523 WSP Finland Oy
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 1 2.1 Työn sisältö ja käytetyt menetelmät... 1 2.2 Laskentamalli ja lähtötiedot... 1 2.2.1 Käytetyt liikennemäärät... 1 2.3 Käytettyjen menetelmien epävarmuudet... 2 2.3.1 Laskentamallin epävarmuus... 2 2.4 Ympäristömelun ohjearvot... 2 3 Tulokset... 3 3.1 Nykytilanne... 3 3.2 Ennustetilanne... 4 4 Johtopäätökset... 4 5 Viitteet... 5 Liite 1. Tieliikenteen meluvyöhykkeet nyky- ja ennustetilanteessa Liite 2. Raideliikenteen meluvyöhykkeet nyky- ja ennustetilanteessa Liite 3. Tie- ja raideliikenteen yhteismeluvyöhykkeet nyky- ja ennustetilanteessa Liite 4. Asumis- ja loma-asumiskäyttöä rajoittavat melualueet WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 FI-00210 Helsinki Puh.: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 WSP Finland Y-tunnus: 0875416-5 Kotipaikka: Helsinki www.wspgroup.fi
1 1 Johdanto Jyväskylän kaupunki on laatimassa Leppälahden osayleiskaavaa. Tämä laskennallinen meluselvitys tehtiin osayleiskaavan tueksi ja selvityksen tulosten perusteella arvioitiin valtatien 9 ja rautatien lähialueiden soveltumista asuin- ja loma-asuinrakentamiseen. Selvityksen on laatinut Sirpa Lappalainen ja tarkistanut Ilkka Niskanen WSP Finland Oy:stä. 2 Lähtötiedot ja menetelmät 2.1 Työn sisältö ja käytetyt menetelmät Valtatien 9 ja Jyväskylä Pieksämäki rautatien liikenteen melun leviämistä arvioitiin melun laskentamallin avulla. Melulaskennat tehtiin seuraaville tarkasteluille: Melutilanne nykyisillä liikennemäärillä: tieliikenne ja rautatieliikenne erikseen sekä yhteismelu Melutilanne ennusteliikennemäärillä: tieliikenne ja rautatieliikenne erikseen sekä yhteismelu 2.2 Laskentamalli ja lähtötiedot Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 4.4 ympäristömelun laskentaohjelmaan kuuluvilla pohjoismaisilla tie- ja raideliikennemelun laskentamalleilla (Nordic Council of Ministers 1996a ja 1996b). Laskennan maastomallin pohjana käytettiin maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa sekä maastotietokantaa. Laserkeilausaineistosta luotiin maanpinnan korkeuskäyrät yhden metrin välein. Maastotietokannasta saatiin tiedot rakennusten, vesistöjen ja tie- sekä rautatielinjojen sijainneista. Laskentamallissa maa-alueet on oletettu pehmeiksi (absorptio 1) ja vesistöalueet akustisesti koviksi (absorptio 0). Laskennassa huomioitiin ensimmäisen kertaluokan heijastukset rakennuksista. Laskentamalli on ns. myötätuulimalli eli sillä arvioidut laskentatulokset pätevät olosuhteissa, joissa tuulen suunta on melulähteestä arvioitavaan kohteeseen. Melulaskenta on tehty 10 x 10 m laskentapisteverkolla 2 metrin korkeudelle maan pinnan tasosta. 2.2.1 Käytetyt liikennemäärät Tieliikenteen nykyliikennemäärä perustuu yleissuunnitelmaan Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla (Keski-Suomen ELY-keskus 2013). Ennustetilanteen liikennemäärä on laskettu nykyisestä liikennemäärästä kertomalla se kasvukertoimella 1,3 (Lii- WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 FI-00210 Helsinki Puh.: +358 207 864 11 Fax: +358 207 864 800 WSP Finland Y-tunnus: 0875416-5 Kotipaikka: Helsinki www.wspgroup.fi
2 kennevirasto 2014). Tieliikennemäärien kasvu 1,3-kertaiseksi vastaa melutasoissa 1,1 db kasvua. Tieliikenteen liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Raideliikenteen liikennemäärät ovat WSP:n vuonna 2009 tekemässä selvityksessä (WSP 2009) käytettyjä junaliikennemääriä. Ennustetilanteen liikennemäärä on laskettu nykyliikennemäärästä kertomalla junapituus kertoimella 1,2. Raideliikenteen kasvu 1,2 kertaiseksi vastaa melutason nousua 0,8 db. Raideliikenteen liikennemäärät esitetään taulukossa 2. Taulukko 1. Tieliikenteen liikennemäärät nyky- ja ennustetilanteessa. Liikennemäärä nykytilanne Liikennemäärä ennustetilanne v. 2030 Raskaan liikenteen osuus Nopeusrajoitus, ajon. / vrk ajon. / vrk % km/h Valtatie 9 10 500 13 650 8 80 Taulukko 2. Raideliikenteen liikennemäärät nyky- ja ennustetilanteessa. Junien määrä Päivä (klo 7-22) Junien määrä Yö (klo 7-22) Nopeus Junapituus nykytilanne (v. 2007) Junapituus ennustetilanne (v. 2020) kpl kpl km/h m m Pendolino 6 0 120 180 216 Sr1/2 9 0 120 180 216 Tavarajuna 6 7 80 500 600 2.3 Käytettyjen menetelmien epävarmuudet L:\2000\306523_ OYK_dB\8_Raportit\ osayleiskaava_meluselvitys_111214.doc Mall: Rapport - 2003.dot ver 1.0 2.3.1 Laskentamallin epävarmuus Tieliikennemelun laskentamallin tulokset ja mittaustulokset ovat hyvin vertailukelpoisia silloin, kun maasto on tasainen ja sääolosuhteet vastaavat mallissa asetettuja sääolosuhdevaatimuksia. Tällöin tulokset eroavat 1 db toisistaan. Mitä monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän lasketut ja mitatut tulokset eroavat toisistaan. Laskentamallivertailussa tieliikenteen aiheuttamalle melulle mitatut ja lasketut tasot mäkisessä maastossa erosivat suurimmillaan 5-6 db (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä tarkasteltua suunnittelualuetta voidaan pitää suhteellisen yksinkertaisena laskentaympäristönä, minkä vuoksi arvioimme, että laskentamallin tarkkuus tieliikennemelun osalta on tässä tapauksessa luokkaa 2 db. 2.4 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 3). Projektinumero: 306523
3 Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). Taulukko 3. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot 55 db 45 50 db 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoustilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. 1) 2) L:\2000\306523_ OYK_dB\8_Raportit\ osayleiskaava_meluselvitys_111214.doc Mall: Rapport - 2003.dot ver 1.0 3 Tulokset Tieliikenteen osalta päiväajan ohjearvotasot ovat mitoittavia ja raideliikenteen osalta yöajan ohjearvot. Tämä johtuu tie- ja raideliikenteen erilaisesta jakaantumisesta päiväja yöajalle. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti uusille rakennettaville asuinalueille sovelletaan yöaikana tiukempaa ohjearvoa (45 db) kuin olemassa oleville ja täydennysrakennettaville asuinalueille (50 db). Alueilla, joilla sovelletaan tiukempaa yöajan ohjearvoa, on myös tieliikenteen osalta yöajan ohjearvo mitoittava. Tässä tarkastelussa on oletettu, että Leppälahden alueen rakentamista pidetään täydennysrakentamisena ja asuinrakentamisen yöaikainen ohjearvotaso on 50 db. 3.1 Nykytilanne Nykytilanteessa tieliikenteen päiväajan 55 db keskiäänivyöhyke ulottuu maa-alueilla pisimmillään noin 300 metrin päähän valtatiestä 9. Päiväajan 45 db meluvyöhyke ulottuu jopa 1000 metrin päähän valtatiestä 9. Vesistön kohdalla meluvyöhykkeet ovat Projektinumero: 306523
4 huomattavasti leveämmät, koska akustisesti kova vesipinta ei vaimenna melua (Liite 1, kuva 1). Raideliikenteen yöajan 50 db keskiäänivyöhyke leviää 100 250 metrin päähän radasta lukuun ottamatta muutamaa leikkausta, joissa vyöhyke jää kapeammaksi. Yöajan 40 db keskiäänivyöhyke leviää enimmillään 650 metrin päähän radasta (liite 2, kuva 2). Tie- ja raideliikenteen yhteismeluvyöhykekarttoja tarkasteltaessa on huomattava, että tieliikenteen osalta päiväajan meluvyöhykkeet 55 db ovat mitoittavia kun taas raideliikenteen osalta yöajan meluvyöhykkeet 50 db ovat mitoittavia. Liitteen 4 kuvassa 1 esitetään nykytilanteen kartta, johon on yhdistetty päivä- ja yöajan mitoittavat melualueet samaan kuvaan. Nykytilanteessa asumiseen käytettäviä alueita olisi mahdollista sijoittaa myös tien ja rautatien väliin. Loma-asumiseen käytettäviä alueita puolestaan ei voida sijoittaa tien ja rautatien väliin ilman meluntorjuntatoimenpiteitä (Liite 3, kuvat 1 ja 2 sekä Liite 4, kuva 1). 3.2 Ennustetilanne Ennustetilanteessa tieliikenteen meluvyöhykkeet kasvavat lisääntyvästä liikenteestä johtuen 1,1 db, jolloin päiväajan 55 db keskiäänivyöhyke leviää enimmillään noin 400 metrin päähän. Päiväajan 45 db meluvyöhyke levenee vain jonkin verran (noin 100 metriä) verrattuna nykytilanteeseen (Liite 1, kuva 3). Raideliikenteen aiheuttamat yöajan 50 db meluvyöhyke ja 40 db meluvyöhyke levenevät noin 10 20 metriä nykytilanteesta (Liite 2, kuva 4). Tie- ja raideliikenteen yhteismeluvyöhykkeet eivät olennaisesti kasva nykytilanteesta. Edelleen tien ja rautatien väliin jää alueita, joilla asuinrakentaminen on mahdollista. Lomarakentamisen käyttöön nämä alueet eivät sovellu ilman meluntorjuntatoimia (Liite 3, kuvat 3 ja 4 sekä Liite 4, kuva 2). L:\2000\306523_ OYK_dB\8_Raportit\ osayleiskaava_meluselvitys_111214.doc Mall: Rapport - 2003.dot ver 1.0 4 Johtopäätökset Tie- ja raideliikenteen yhteismeluvyöhykkeet aiheuttavat osayleiskaava-alueelle leveähkön kaistaleen, joilla asuin- ja erityisesti lomarakentamiselle annetut ohjearvotasot ylittyvät. Tie- ja raidelinjojen välissä on alueita, joille asuinrakennusten täydennysrakentaminen on mahdollista. Leppälahden osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty alueita, joille on tarkoituksena kaavoittaa vakituista asumista tai loma-asumista. Vakituisen asumisen suhteen liikenteen melu aiheuttaa rajoituksia vain väylien lähiympäristössä. Leppälahden kyläalueella tie- ja raideliikenteen melu rajoittaa rakentamista enimmillään 300 metrin etäisyydellä väylistä. Loma-asumiselle liikenteen melu aiheuttaa rajoituksia huomattavasti laajemmalla alueella tiukempien ohjearvojen vuoksi. Palvajärven rantojen kaavoittamista lomaasumisen käyttöön rajoittaa laajasti raideliikenteen aiheuttama melu. Valtatien 9 melu leviää päiväaikana 45 db tasoisena vesistön kohdalla etelään Iso Ketvenensaareen saakka. Muurikaisjärven kaakkoisranta jää ennustetilanteessa tieliikenteen päiväajan 45 db meluvyöhykkeelle, joten lomarakentamisen käyttöön tämä alue ei sovellu. Projektinumero: 306523
5 5 Viitteet Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Suomen ympäristö 753. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005. Keski-Suomen ELY-keskus 2013: Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla, Jyväskylä, yleissuunnitelma. Raportteja 114/2013. Liikennevirasto 2014: Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. Nordic Council of Ministers 1996a: Road Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 525. Nordic Council of Ministers 1996b: Railway Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 524. Ristikartano, Iikkanen, Tervonen, Lapp. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014, Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030. Valtioneuvoston päätös 993/1992. WSP 2009: Jyväskylän Vaajakosken meluselvitys arkkitehtikilpailua varten, 15.6.2009. L:\2000\306523_ OYK_dB\8_Raportit\ osayleiskaava_meluselvitys_111214.doc Mall: Rapport - 2003.dot ver 1.0 Projektinumero: 306523
Liite 1, kuva 1/4 NYKYTILANNE Tieliikenne Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 [db].
Liite 1, kuva 2/4 NYKYTILANNE Tieliikenne Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 [db]. 40.0 db
Liite 1, kuva 3/4 ENNUSTETILANNE Tieliikenne Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 [db].
Liite 1, kuva 4/4 ENNUSTETILANNE Tieliikenne Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 [db]. 40.0 db
Liite 2, kuva 1/4 NYKYTILANNE Raideliikenne Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 [db].
Liite 1/42/4 Liite2,2,kuva kuva NYKYTILANNE Raideliikenne Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 [db]. 40.0 db
Liite 2, kuva 3/4 ENNUSTETILANNE Raideliikenne Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 [db].
Liite 2, kuva 4/4 ENNUSTETILANNE Raideliikenne Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 [db]. 40.0 db
Liite 3, kuva 1/4 NYKYTILANNE Tie- ja raideliikenteen melu Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 [db].
Liite 3, kuva 2/4 NYKYTILANNE Tie- ja raideliikenteen melu Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 [db]. 40.0 db
Liite 3, kuva 3/4 ENNUSTETILANNE Tie- ja raideliikenteen melu Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 [db].
Liite 3, kuva 4/4 ENNUSTETILANNE Tie- ja raideliikenteen melu Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 [db]. 40.0 db
Liite 4, kuva 1/2 Melualue, joka rajoittaa käyttöä Asuinalueena Asumis- ja loma-asumiskäyttöä rajoittavat melualueet nykytilanteessa Kartassa päivä- ja yöajan mitoittavat meluvyöhykkeet on yhdistetty yhdeksi alueeksi. Loma-asuinalueena 8.12.2014
Liite 4, kuva 2/2 Melualue, joka rajoittaa käyttöä Asuinalueena Asumis- ja loma-asumiskäyttöä rajoittavat melualueet ennustetilanteessa v. 2030 Kartassa päivä- ja yöajan mitoittavat meluvyöhykkeet on yhdistetty yhdeksi alueeksi. Loma-asuinalueena 8.12.2014