MUSTIONJOKI SUOJELTAVA LUONTOHELMI SVARTÅN EN SKYDDSVÄRD PÄRLA AV NATUREN Mustionjoki helmeilee/esko Vuorinen/13.5.2017
Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin vesistöalue (2050 km 2 ) Svartåns vattendrag Den största vattendraget i Nyland
Mustionjoki on 26 km pitkä, keski-virtaama on 19,4 m 3 /s Svartån 25 km, medelflöde 19,4 m 3 /s
Lohijoki Laxälv Lajeina sekä lohi (VU) että taimen (CR) Arter: lax och öring Lohikanta kuollut sukupuuttoon Laxstammen utdöd Taimenta vesistön latvoilla Öring finns i källflöden
Muita vaelluskalalajeja Andra vandringsfiskarter Vimpa (LC), siika (EN), nahkiainen (NT), ankerias (EN) Vimba, sik, nejonöga, ål Kannat erittäin heikkoja tai istutusten varassa Stammarna ytterst svaga eller beroende av planteringar
Simpukkajoki Musselån Joessa esiintyvät kaikki seitsemän suursimpukkalajia Alla finska stormusselarter förekommer Natura 2000: perusteena jokihelmisimpukan eli raakkujen sekä vuollejokisimpukoiden suojelu Nätverket Natura 2000: som grund för skyddet förekomsten av flodpärlmusslan och tjockskalig målarmussla
Natura 2000 Taimen ja lohi raakuntoukan väli-isäntänä eli raakkujen elvyttäminen vaatii lohen ja taimenen palauttamista Lax och öring fungerar som värd för flodpärlmusslans larver, återupplivning av flodpärlmusslan kräver återskapning av lax- och öringsstammar kalatiet fiskvägar uomakunnostukset restaurering av ån och sidobäckar vedenlaadun parantaminen förbättrandet av vattenkvalitet
Natura-luontotyypit Natura 2000 -habitat Natura-perusteena myös sivupuroista neljä, jotka edustavat luontotyyppiä 3260 (pikkujoet ja purot) Fyra sidobäckar representerar naturtyp 3260 (små bäckar och åar) Gammelbybäcken Storängsbäcken-Krabbäcken Ingvalsbybäcken Mossabäcken
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) VU Tjockskalig målarmussla Mustionjoen kanta yli 1 milj. kpl Stammen över 1 miljon individer Hyvinvoiva ja lisääntyvä (väli-isännäksi kelpaavat mm. monet särkikalat) Mår bra, förökar (mörtfiskar duger som värd) Rauhoitettu Fridlyst Tiukasti suojeltu (luontodirektiivin IVa-laji) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen kielletty Strängt skyddad (naturdirektiv IVa) förbjudet att förstöra och försämra platser musslorna förökar sig och rastar
Muita luonnonarvoja Andra naturvärden Etelänhernesimpukka VU Trekantig ärtmussla Saukko NT Utter Koskikara VU, virtavästäräkki VU, kuningaskalastaja CR Strömstare, forsärla, kungsfiskare Puropunakalvo LC Bäckstenhinna (Hildenbrandia rivularis)
Mustionjoki Svartån Vesipuitedirektiivi: Mustionjoki voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, jossa tavoitteena hyvä ekologinen potentiaali Vattenramdirektivet: Svartån är et kraftigt modifierat vatten, där målet är god ekologisk potential Natura 2000: raakku! Natura 2000: flodpärlmussla! Kalatiestrategian huippukohde Prioriterad objekt i nationell fiskvägstategin
Kulkureitti ja kalastusalue En vattenled och ett fiskeområde Jo esihistoriassa tärkeä reitti sisämaasta rannikolle Redan i förhistoriska tider en viktig vattenled mellan kusten och inlandet Historiallisesti Uudenmaan ainoa lohijoki Den enda historisk känd egentliga laxälv i Nyland Joen suu (Karjaalta alas) keskiajalla virolaisten munkkien läänitys, Skavistad, nimenomaan lohenpyynnin takia Åmynningen från Karis nedströms var i medeltiden en förläning för estniska munkar för laxfiskets skull, kändes med namn Skavistad
Voimaa ruukeille ja myllyille Kraftkälla för bruk och kvarnar Jokea on käytetty ruukkien ja myllyjen voimana mm. Suomen ensimmäinen rautaruukki Mustio 1561 teollisuuden kehto Används för bruk och kvarnar t.ex. Svrtå brik, den första bruket i Finland 1561 industrins vagga Joessa säilyi pitkään vapaa väylä Kungsled sparades i ån länge
Sähkövoimaa Elkraft Neljä voimalaa rakennettiin 1900 luvun alkupuolella: Mustionkoski, Peltokoski, Pinjaistenkoski (Billnäs) ja Åminnefors De fyra kraftverken byggdes i början av 1900- talet: Fabriksfallet, Åkerforsen, Billnäsforsen, Åminneforsen Åminneforsin voimalapadon uudistaminen 1956: lohi ja taimen hävisivät Förnyelsen av Åminnefors damn 1956: laxen och öringen dog ut
Kalakantojen uudelleenluominen Nykytilanne: Mustionjoen oma lohikanta on kuollut sukupuuttoon. Taimenta on Mustionjoen alueella jäljellä mahdollisesti enää yhdessä sivupurossa, mutta vesistön yläjuoksulla on säilynyt lukuisia luonnonvaraisia alkuperäisiä taimenkantoja. Tavoite: Emokalakanta ja istutukset vesistön omasta taimenkannasta.
Raakkujen lisääminen Nykytilanne: Mustionjoen raakkukanta on vähälukuinen ja iäkäs, eikä ole lisääntynyt enää useampaan vuosikymmeneen. Tavoite: Raakkuja lisätään ja istutetaan. Luontainen lisääntyminen käynnistyy.
Ohitusuomat/kalatiet Nykytilanne: Mustionjoessa on neljä voimalaitospatoa, jotka estävät kalojen nousun merestä ja vaikeuttavat huomattavasti niiden alasvaellusta. Tavoite: Ohitusuomat toimivat kalojen nousureitteinä ja tarjoavat korvaavaa lisääntymis- ja elinaluetta lohikaloille ja raakulle.
Uomien kunnostukset Nykytilanne: Voimatalouden ja maatalouden tarpeisiin tehdyt perkaukset ovat yhdessä vesistörakentamisen kanssa hävittäneet vaelluskalojen ja simpukoiden alkuperäiset lisääntymis- ja elinalueet tai heikentäneet merkittävästi niiden laatua. Kunnostuksilla voidaan lohikalojen vuosittaista poikastuotantopotentiaalia kasvattaa 1 500 vaelluspoikasesta 5 500 vaelluspoikaseen ja luoda samalla riittävästi tervettä joenpohjaa, jossa pikkusimpukoiden kehitys onnistuu. Tavoite: Uomakunnostusten toimeenpano.
Kalojen merivaelluksen turvaaminen Nykytilanne: Mustionjoki laskee kapeaan vuonomaiseen Pohjanpitäjänlahteen, jonka läpi lohien ja meritaimenten on vaellettava noustessaan kudulle Mustionjokeen. Pohjanpitäjänlahdella on runsaasti verkkokalastusta, joka saattaa verottaa huomattavasti jokeen nousevia vaelluskaloja. Tavoite: Kutuvaellus turvataan Pohjanpitäjänlahden alueella kalastuksensäätelytoimien avulla.
Vedenlaadun parantaminen Nykytilanne: Kiintoaineskuormitus heikentää suursimpukoiden ja lohikalojen lisääntymistulosta. Tavoite: Kiintoaineskuormituksen vähentäminen.
Kalastus ja matkailu Nykytilanne: Kalastus on huonosti organisoitu. Joen virkistysmahdollisuudet ovat heikosti hyödynnetty. Tavoite: Joen ja kalaston hyödyntäminen virkistykseen ja matkailuun järjestetään kestävällä tavalla.
Kalatiesähkö? Aloite kalastajilta ja virtavesikunnostajilta Kuluttaja sitoutuu maksamaan sähkölaskussaan pienen kalatiemaksun sähköyhtiö sitoutuu rakentamaan kalateitä http://projectfishrun.fi/kalatiesahko/
Billnäsin kalatie FCG/Jan Tvrdý
Billnäsin kalatie FCG/Jan Tvrdý
Billnäsin kalatie FCG/Jan Tvrdý