Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020

Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020 Tulevaisuuden työpaikat osaajia tarvitaan Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja

Opetushallitus ja tekijät ISBN 978-952-13-3831-1 (nid.) ISBN 978-952-13-3832-8 (pdf) ULKOASU: Kirsti Pohjapelto PAINO: Edita Prima Oy, Helsinki 2009 2

sisältö ESIPUHE...5 TIIVISTELMÄT...7 1 TAUSTAA...25 1.1 Ennakoinnin tavoitteet ja organisointi...25 1.2 Ennakointimenetelmä...28 1.3 Ennakoinnin tilastoaineistot ja luokitukset...31 2 VÄESTÖKEHITYS JA MUUTTOLIIKE...34 2.1 Väestökehitys...34 2.2 Muuttoliike...37 3 UUDEN TYÖVOIMAN ENNAKOITU KYSYNTÄ VUOTEEN 2020...39 3.1 Talouskehitys...39 3.2 Työvoiman kysyntä toimialoittain...40 3.3 Työvoiman kysyntä ammattiryhmittäin...66 3.4 Poistuma työllisestä työvoimasta...98 3.5 Avautuvat työpaikat vuosina 2005 2020...106 3.6 Työttömän työvoiman vaikutus uuden työvoiman kysyntään...111 3.7 Ammattisiirtymät...114 4 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ KOULUTUKSEN MUKAAN VUOTEEN 2020...122 4.1 Ammattien ja koulutuksen vastaavuus...122 4.2 Avautuvat työpaikat koulutuksen mukaan...125 5 ALOITTAJATARVE AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEESSA KOULUTUKSESSA...129 5.1 Koulutusjärjestelmän toimivuus ja työelämään sijoittuminen...129 5.2 Nuorten ikäluokan kouluttamiseen tarvittava aloittajamäärä...134 5.3 Koulutuksen aloittajatarve...135 5.3.1 Humanistinen ja kasvatusala...137 5.3.2 Kulttuuriala...142 5.3.3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala...149

5.3.4 Luonnontieteiden ala... 155 5.3.5 Tekniikan ja liikenteen ala... 161 5.3.6 Luonnonvara- ja ympäristöala... 177 5.3.7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala... 184 5.3.8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala... 191 6 ALUEELLISEN ENNAKOINNIN TULOKSIA... 199 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 204 LÄHTEET... 209 LIITTEET... 219 1 Käsitteitä... 219 2 Toimialaluokitus... 224 3 Ammattiluokitus... 227 4 Opetushallinnon koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus... 231 5 Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet... 234 6 Työllisten määrä toimialoittain... 241 7 Työllisten määrä ammattiryhmittäin... 243 8 Työpaikkojen määrän muutos pääammattiryhmittäin, maakunnat yhteensä... 247 9 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat 2005 2020 ammattiryhmittäin... 248 10 Ammatin vaihtaminen 2000 2004 ammattiryhmittäin keskimäärin vuodessa, työvoiman nettoluovuttajat... 252 11 Ammatin vaihtaminen 2000 2004 ammattiryhmittäin keskimäärin vuodessa, työvoiman nettosaajat... 253 12 Nettosiirtymän 2001 2004 osuus keskimäärin vuodessa vuoden 2000 työllisistä... 254 13 16 21-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokan muutos (%) vuosina 2006 2020 maakunnittain... 255 14 Nuorten ikäluokkaan sovitettu aloittajatarve nykyisillä ja tavoitteellisilla tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimilla perus- ja tavoitekehityksessä... 256 15 Nuorten koulutuksen aloittajatarve ja sen yhteensovittaminen työelämän koulutustarpeen kanssa... 262

esipuhe Tämä raportti sisältää ennakointitietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista. Työvoiman kysyntäennusteet, jotka ulottuvat vuoteen 2020 saakka, on laadittu kahtena vaihtoehtoisena laskelmana (perus- ja tavoitekehitys). Koulutustarpeiden ennakointitulokset kuvaavat ensi vuosikymmenen alkupuolen aloittajatarpeita. Ne on laadittu koulutus- ja opintoaloittain ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta sekä perus- että tavoitekehitystä kuvaavana vaihtoehtona. Tulokset painottuvat nuorten ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen, mutta raportista ilmenevät myös kokonaisaloittajatarpeet, joihin sisältyy sekä nuorten että aikuisten koulutus. Ennakoinnin lähtökohtana ovat olleet toimialoittaiset pitkän aikavälin työvoiman kysyntäennusteet, jotka perustuvat työministeriön Työvoima 2025 -projektin (Työvoima 2025, 2007) työhön. Raportissa on kuvattu ennakointimenetelmä ja eri ennakointivaiheet. Aineisto on pyritty sisällyttämään mahdollisimman laajasti raporttiin. Osa muusta tausta-aineistosta löytyy Opetushallituksen Internetsivuilta. Ennakointityötä on hyödynnetty muun muassa vuosien 2007 2012 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (Opetusministeriö 2008) aloittajatavoitteiden valmistelussa. Tässä raportissa on lyhyt yhteenveto myös maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien toteuttamien maakuntaennakointien tuloksista. Tarkemmat tiedot löytyvät maakuntien liittojen omista raporteista, niiden Internet-sivuilta ja Opetushallituksen ennakoinnin sähköisestä tietopalvelusta Enstistä (www.oph.fi/info/ensti). Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Erityisasiantuntija Ulla Taipale-Lehto on osallistunut mallin kehittämiseen ja ennakointityöhön. Osastosihteerit Riitta Siitonen ja Vesa Tiese ovat osallistuneet ennakoinnissa käytettyjen aineistojen muokkaukseen ja raportin tekniseen valmisteluun. Myös opetusministeriön Koulutustarjonta 2012 -työryhmä laajapohjaisine asiantuntijaryhmineen on tukenut ennakointityötä ja antanut arvokasta palautetta.

Rinnakkain ennakointityön kanssa toteutettiin Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston ja opetusministeriön rahoittama projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ennakointimenetelmää, ennakoinnin laskentamallia ja alueellista ennakointiyhteistyötä. Kehittämistyötä testattiin samanaikaisesti tässä ennakointityössä. ESR-projektin työstä vastasivat erikoissuunnittelija Seppo Montén, erikoissuunnittelija Samuli Leveälahti sekä ohjelmoija Jari Järvinen. Opetushallitus kiittää kaikkia tähän ennakointiin osallistuneita yhteistyötahoja. Lisäksi Opetushallitus kiittää maakuntien liittoja ja niiden ennakointiryhmiä yhteistyöstä ja alueellisen ennakoinnin toteuttamisesta. Opetushallitus toivoo, että ennakointituloksia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti koulutustarjonnasta päätettäessä. Ritva Jakku-Sihvonen Laatujohtaja

Tiivistelmät TIIVISTELMÄ Tämän työn tavoitteena on ennakoida pitkän aikavälin työvoiman kysyntään pohjautuvia koulutustarpeita. Työvoiman kysyntää on tarkasteltu vuoteen 2020. Kysynnän muutoksesta on johdettu ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) aloittajatarpeet ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Ennakointityö kytkeytyi vuosien 2007 2012 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmisteluun. Määrällisten koulutustavoitteiden valmistelusta vastasi opetusministeriön Koulutustarjonta 2012 -työryhmä. Sen työssä päähuomio kiinnittyi nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeisiin, joita raportoidaan tässä julkaisussa. Tulokset on ilmaistu koko valtakuntaa koskevina aloittajatarpeina, ja ne kattavat sekä suomen- että ruotsinkielisen koulutuksen ja erityisopetuksen. Ruotsinkielisen koulutuksen valtakunnallisia tarpeita ennakoitiin erikseen omassa hankkeessaan. Samanaikaisesti valtakunnallisen työn kanssa työvoima- ja koulutustarpeita ennakoitiin kaikissa maakunnissa vastaavalla menetelmällä alueellista strategiatyötä ja päätöksentekoa varten. Koulutuksen määrällisiä ennakointituloksia käytetään paitsi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmia valmisteltaessa myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulos- ja tavoitesopimuksia valmisteltaessa, koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä sekä ammatinvalinnan ohjauksessa, työvoimaneuvonnassa ja opinto-ohjauksessa. Pitkän aikavälin ennakointitiedoilla pyritään ohjaamaan koulutuksen järjestäjien vuosittaista tarjontaa. Aloittajatavoitteet on esitetty tässä julkaisussa kahtena vaihtoehtona, jotka ovat peruskehitys ja tavoitekehitys. Kehittämissuunnitelmaa valmisteltaessa on painotettu tavoitekehityksen ennakointituloksia. Ennakoinnin lähtökohtana oli työllisten määrän kehitys toimialoittain vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet perustuvat työministeriön Työvoima 2025 -työryhmän työn tuloksiin. Peruskehityksen vaihtoehdossa työllisten määrän ennakoidaan kasvavan noin 63 000:lla ja tavoitekehityksen vaihtoehdossa lähes 190 000:lla. Työllisen työvoiman määrä kasvaisi lähtökohtavuoteen 2004 verrattuna useimmilla toimialoilla. Tavoitekehityksen mukaan määrällisesti eniten kasvua on sosiaalipalveluissa, terveydenhuoltopalveluissa sekä liike-elämän teknisissä

ja kaupallis-hallinnollisissa palveluissa. Eniten työllisyyden ennakoidaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa sekä julkisessa hallinnossa. Työllisten määrän ennakoidaan muuttuvan, ja lisäksi työelämästä poistuu kaudella 2005 2020 yhteensä noin 913 000 työntekijää, mikä on 41 prosenttia vuoden 2004 työllisten määrästä. Kun otetaan huomioon työpaikkojen lisäys ja poistumaa korvaavat työpaikat, avautuu ennakointikaudella peruskehityksessä lähes 980 000 ja tavoitekehityksessä noin 1 100 000 työpaikkaa. Työpaikkoja avautuisi keskimäärin vuosittain peruskehityksessä 61 000 ja tavoitekehityksessä 69 000. Kun otetaan huomioon nuorten keskimääräisen ikäluokan (16 21-vuotiaat) koko ensi vuosikymmenen alkupuolella (noin 64 000) ja tavoite nuorten työvoimaosuudesta (90 %), nuorisoikäluokka pystyisi tyydyttämään tavoitekehityksen vaihtoehdossa noin 80 prosenttia ja peruskehityksen vaihtoehdossa noin 90 prosenttia uuden työvoiman tarpeesta. Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan molemmissa kehitysvaihtoehdoissa palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn sekä teollisen työn pääammattiryhmissä. Viimeksi mainitussa poistuman osuus avautuvista työpaikoista on merkittävä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten työpaikkoja avautunee vuoteen 2020 mennessä kauppiaiden ja myyjien, sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien sekä sairaanhoitajien ja muun terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattiryhmissä. Koulutuspoliittisena lähtökohtana on se, että koko peruskoulun ja lukion päättävällä ikäluokalla on mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa. Lisäksi riittävälle osalle ikäluokasta varataan mahdollisuus edetä ammatillisen koulutuksen jälkeen korkeakouluopintoihin, erityisesti ammattikorkeakouluihin (Koulutus ja tutkimus 2007 2012). Laskelmien mukaan tähän päästään, jos koulutustarjonta mitoitetaan niin, että aloittajamäärä on ensi vuosikymmenen alkupuolella noin 95 300. Tällöin laskelmissa on otettu huomioon koulutuksen läpäisy sekä ensimmäisen tutkinnon jälkeen seuraavalla koulutusasteella uuden tutkinnon suorittavien osuus (koulutusväylät) ja tutkinnon jälkeen työelämään siirtyvien osuus. Näille tekijöille on asetettu ennakoinnissa nykytilanteesta poikkeavat tavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteiden nostaminen vähentää aloittajatarvetta useimmilla opintoaloilla. Seuraavassa tarkastellaan ennakoituja aloittajatarpeita koulutusaloittain. Yksityiskohtaisempia ennakointituloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä esitellään luvussa 5.3.

Humanistinen ja kasvatusala Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä sekä peruskehityksen että tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Tavoitekehityksessä supistamistarvetta on ensisijaisesti aloittajamäärältään suurimmalla koulutusasteella eli yliopistokoulutuksessa ja siinä kaikilla opintoaloilla paitsi opetus- ja kasvatustyön sekä teologian opintoaloilla. Opetus- ja kasvatustyössä aloittajatarve on kasvava ja teologian opintoalalla koulutustarve vastaa nykytilannetta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen sekä viittomakielisen ohjauksen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilannetta. Ammattikorkeakoulutuksessa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sekä viittomakielentulkin koulutuksen aloittajatarve kasvaa hieman. Kulttuuriala Kulttuurialan koulutustarjonta ei vastaa kaikilta osin työvoimatarpeita. Koulutuksen ennakoitua vähennystarvetta on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että alalla työskentelevät ovat suhteellisen nuoria ja työllisten ikäpoistuma on pientä. Alan yliopistokoulutuksen vähennystarve on sen sijaan pienempää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa supistustarve kohdistuu määrällisesti eniten suurimpiin opintoaloihin, toisin sanoen käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintä- ja informaatiotieteen koulutukseen. Vähennystarve painottuu prosentuaalisesti eniten kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutukseen. Musiikkialan ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta on tarpeen vähentää huomattavasti. Vähennystarpeeseen vaikuttavat myös koulutuksen läpäisylle asetetut tavoitteet. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan aloittajatarpeesta peruskehityksen ja tavoitekehityksen mukaiset ennakoinnit antavat vastakkaisen tuloksen. Peruskehityksen mukaan aloittajatarve kasvaisi ja tavoitekehityksessä taas vähenisi vuoden 2006 tilanteesta. Peruskehityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve ja ammattikorkeakoulun aloittajatarve olisivat suuremmat kuin vuonna 2006. Yliopistokoulutuksen tarve pienenisi. Tavoitekehityksessä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tarve vastaa nykytilannetta. Yliopistokoulutuksen

tarve olisi tässäkin vaihtoehdossa alhaisempi kuin vuonna 2006 aloittaneiden määrä. Liiketalouden ja kaupan opintoalalla yliopistokoulutuksen aloittajatarve on molemmissa vaihtoehdoissa nykyistä pienempi. Samoin on pienemmillä opintoaloilla eli kansantalouden, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden opintoaloilla. Oikeustieteen opintoaloilla on sen sijaan lisäystarvetta sekä perus- että tavoitekehityksen vaihtoehdoissa, ja sosiaalitieteissä lisäystä tarvitaan tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden koulutusalan ennakoitu aloittajatarve on 50 60 prosenttia vuonna 2006 opiskelunsa aloittaneiden määrästä. Kaikkein eniten aloittajatarpeen ennakoidaan vähenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällä koulutusalalla on ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vain tietojenkäsittelyn opintoalalla. Painopiste on ammattikorkeakoulutuksessa, jonka aloittajatarve tavoitekehityksen vaihtoehdossa on nykyisiä aloittajamääriä suurempi. Myös yliopistokoulutuksessa aloittajatarpeen ennakoidaan olevan huomattavasti nykyistä pienempi. Tämä edellyttää, että yliopistokoulutuksen opintoaloilla pystytään merkittävästi parantamaan koulutuksen läpäisyä. Luonnontieteellisen koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on ollut samansuuntainen myös aikaisemmin tehdyillä ennakointikierroksilla. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalan ennakoitu nuorten koulutuksen aloittajatarve on nykytilaan nähden kasvava niin perus- kuin tavoitekehityksessäkin. Peruskehityksessä kasvu on 6 prosenttia ja tavoitekehityksessä 9 prosenttia. Koulutusasteittaisia ennakointituloksia tarkasteltaessa tekniikan ja liikenteen koulutusalalla havaitaan selvä kouluasteiden välinen ero. Molempien kehitysvaihtoehtojen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan lisää opiskelijoita. Sen sijaan korkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulu ja yliopisto) aloittajamääriä olisi ennakointilaskelmien mukaan tarve nykyisestä vähentää. Tavoitekehityksessä aloittajatarpeiden vähennykset ovat korkeakoulutuksessa peruskehitystä huomattavasti pienempiä. Vaikka koulutusalalle kokonaisuudessaan on tarvetta saada lisää aloittajia, aloittajatarpeissa on suuriakin eroja kouluasteiden ja opintoalojen välillä. Määrällisesti eniten tulevaisuudessa on lisäystarvetta kone-, metalli- ja energiatekniikan, arkkitehtuurin ja rakentamisen, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuk- 10

sessa. Aloittajatarvetta selittävät ennen kaikkea toimialojen ennakoitu kehitys ja tuleva ammattiryhmittäinen poistuma. Ennakoitujen koulutuksen lisäämistarpeiden kanssa on tekniikan ja liikenteen koulutusalalla jo pidempään voitu todeta, että esimerkiksi opiskelijamäärien voimakas lisäys on vienyt alan teknillistieteellisen koulutuksen suorituskyvyn äärirajoille. Opetusministeriö onkin kirjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2007 2012, että alan korkeakouluopetusta halutaan vahvistaa muun muassa koulutusohjelmarakenteita uudistamalla ja koulutuksen läpäisyä parantamalla. Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöalan aloittajatarpeen ennakoidaan kasvavan ammattikorkeakouluissa ja pienenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä yliopistoissa. Peruskehityksen ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa on vain pieni ero. Tavoitekehitys painottaa jalostusasteen nostamista ja uusien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä, minkä vuoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarve on peruskehitystä suurempi ja vastaavasti ammatillisen peruskoulutuksen tarve on pienempi. Maatilatalouden opintoalalla on kasvua ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Metsätalouden opintoalalla on aloittajamäärien vähentämistarvetta kaikilla koulutusasteilla sillä edellytyksellä, että varsinkin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden pysyvyys metsätalouden ammateissa paranee. Muilla opintoaloilla on pääasiassa vähentämistarvetta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavan nykytilanteeseen verrattuna eniten kaikista koulutusaloista: peruskehityksessä 15 prosenttia ja tavoitekehityksessä 20 prosenttia. Lisäystarvetta on peruskehityksessä etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa mutta myös yliopistokoulutuksessa. Tavoitekehitysvaihtoehdossa kasvutarvetta on kaikilla koulutusasteilla. Koulutustarvetta lisää ennen kaikkea ennakoitu sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialojen voimakas kasvu. Määrällisesti eniten aloittajamäärien lisäystarvetta on ennakointitulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan (alojen yhteiset ohjelmat) ammatillisessa peruskoulutuksessa, terveysalan opintoalan ammattikorkeakoulutuksessa sekä teknisten terveyspalvelujen opintoalalla. Vähennystarvetta on eniten kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa. 11

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisesti eriytyneen nuorten koulutuksen aloittajatarve kasvaa molemmissa kehitysvaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna. Alan ammatillisen peruskoulutuksen ja yliopistokoulutuksen aloittajatarve on tulevaisuudessa nykytilaan nähden suurempi. Ammatillisen peruskoulutuksen lisätarve johtuu puhdistuspalvelujen koulutuksen poikkeuksellisen suuresta lisäystarpeesta. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on sen sijaan huomattavasti pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät. Siitä huolimatta, että alan keskeisille toimialoille, kuten matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalle, ennakoidaan työllisten kasvua, useiden opintoalojen koulutustarve supistuu ammattirakenteiden muutoksen ja eräiden ammattiryhmien ikäpoistumien vähäisyyden vuoksi. Matkailualan ja puhdistuspalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen ennakointitulokset poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä. Matkailualan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet pienenevät. Sen sijaan puhdistuspalvelujen koulutustarve kasvaa nykytilanteeseen verrattuna, samoin kuin kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen tarpeet. 12

SAMMANDRAG Målet med detta arbete var att prognostisera utbildningsbehoven utgående från arbetskraftsefterfrågan på lång sikt. Arbetskraftsefterfrågan har granskats fram till år 2020. Behoven av nybörjarplatser inom yrkesinriktad utbildning (grundläggande yrkesutbildning, yrkeshögskoleutbildning och universitetsutbildning) i början av nästa årtionde beskrivs utgående från förändringarna i efterfrågan. Prognostiseringsarbetet var anknutet till beredandet av utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren 2007 2012. De kvantitativa utbildningsmålen utarbetades inom undervisningsministeriets projekt Utbildningsutbud 2012. I projektet uppmärksammades i huvudsak utbildningsbehoven inom yrkesinriktad utbildning för ungdomar som presenteras i denna publikation. Resultaten återges som behov av nybörjarplatser i hela Finland och de omfattar både svensk- och finskspråkig utbildning samt specialundervisning. Behoven inom den svenskspråkiga utbildningen i Finland har prognostiserats skilt i ett separat projekt. Parallellt med det riksomfattande arbetet prognostiserades arbetskrafts- och utbildningsbehoven med en motsvarande metod i alla landskap för att stödja regionalt strategiarbete och beslutsfattande. Prognosresultaten kommer, förutom vid beredandet av utvecklingsplaner för utbildning och forskning, även att användas vid beredandet av yrkeshögskolornas och universitetens resultat- och målavtal, vid beslutandet om tillstånd att ordna utbildning samt vid yrkesvägledning, arbetskraftsrådgivning och studiehandledning. Syftet med en långsiktig prognostisering är att styra utbildningsanordnarnas årliga utbildningsutbud. Målen för antalet nybörjarplatser presenteras i denna publikation enligt två alternativ: basutveckling och målutveckling. Prognosresultaten enligt målutvecklingsalternativet har varit tongivande vid beredandet av utvecklingsplanen. Utgångspunkt för prognostiseringen var sysselsättningsutvecklingen per yrkesområde fram till år 2020. Prognoserna för sysselsättningsutvecklingen baserar sig på resultat av arbetet inom arbetsministeriets projekt Arbetskraft 2025. Enligt alternativet basutveckling förutspås sysselsättningen öka med cirka 63 000 och enligt alternativet målutveckling med närmare 190 000 personer. Antalet sysselsatta skulle öka inom flera yrkesområden jämfört med år 2004. Enligt alternativet målutveckling finns den största kvantitativa tillväxten inom social- och hälsovård samt inom teknik och handelsadministration. Sysselsättningen förutspås minska mest inom jordbruk, jakthushållning och fiskerihushållning, partihandel och agenturverksamhet samt inom den offentliga sektorn. Antalet sysselsatta kommer enligt prognosen att förändras och dessutom avgår under perioden 2005 2020 totalt cirka 913 000 arbetstagare från arbetslivet, vilket 13

är 41 procent av antalet sysselsatta år 2004. När man beaktar arbetsplatsökningen samt arbetsplatserna som frigörs på grund av avgång från arbetslivet, uppstår under prognosperioden enligt basutvecklingsalternativet närmare 980 000 arbetsplatser och enligt målutvecklingsalternativet cirka 1 100 000 arbetsplatser. Enligt basutvecklingsalternativet skulle i medeltal 61 000 arbetsplatser bli lediga per år och enligt målutvecklingsalternativet 69 000. När man beaktar den genomsnittliga storleken på åldersklassen unga (16 21-åringar) i början av nästa årtionde samt målet för de ungas arbetskraftsandel (90 %), skulle ungdomsåldersklassen enligt målutvecklingsalternativet kunna fylla ungefär 80 procent av behovet av ny arbetskraft och enligt basutvecklingsalternativet ungefär 90 procent. Flest arbetsplatser förutspås enligt bägge utvecklingsalternativen bli lediga inom servicebranschen, social- och hälsovård samt inom de största yrkesgrupperna inom industriellt arbete. I den sistnämnda gruppen är andelen arbetsplatser som frigörs till följd av avgång betydande. Granskat enligt yrkesgrupp kommer fram till år 2020 det största antalet arbetsplatser att bli lediga inom yrkesgrupperna köpmän och försäljare, socialarbetare och handledare inom socialbranschen samt sjukskötare och andra specialister inom hälsovård. Utbildningspolitiskt är utgångspunkten att hela den åldersklass som går ut grundskolan eller gymnasiet ska ha möjlighet till yrkesinriktad utbildning inom yrkesutbildningen eller den högre utbildningen. Dessutom ska en tillräckligt stor del av åldersklassen ha möjlighet att efter yrkesutbildningen fortsätta med högskolestudier, särskilt vid yrkeshögskolor (Utbildning och forskning 2007 2012). Kalkylerna visar att detta går att genomföra, om utbildningsutbudet dimensioneras så att antalet nybörjarplatser i början av nästa årtionde är ungefär 95 300. Kalkylerna beaktar då genomströmningen samt andelen studerande som efter sin första examen avlägger en annan examen på följande utbildningsstadium (utbildningsvägar) och andelen studerande som efter sin examen övergår till arbetslivet. För dessa faktorer finns mål uppställda i prognosen, som avviker från nuläget och som för att uppnås förutsätter ökad effektivitet inom utbildningen. Ökad utbildningseffektivitet innebär ett minskat behov av nybörjarplatser inom de flesta studieområden. I det följande granskas det förutspådda behovet av nybörjarplatser per utbildningsområde. Det humanistiska och pedagogiska området Behovet av nybörjarplatser inom det humanistiska och pedagogiska området kommer att vara en aning mindre än i dag, såväl enligt basutvecklings- som enligt målutvecklingsalternativet. Enligt målutvecklingsalternativet det primära nedskärningsbehovet finns inom universitetsutbildningen som har det största antalet 14

nybörjare, närmare bestämt inom alla studieområden förutom undervisning och fostran samt teologi. Inom studieområdet undervisning och fostran är utbildningsbehovet växande och inom studieområdet teologi motsvarar utbildningsbehovet nuläget. Behovet av nybörjarplatser inom ungdoms- och fritidsinstruktion samt teckenspråkshandledning inom den grundläggande yrkesutbildningen motsvarar nuläget. När det gäller medborgaraktivitet och ungdomsarbete samt utbildning till teckenspråkstolk inom yrkeshögskoleutbildningen ökar behovet av nybörjarplatser en aning. Kultur Utbildningsutbudet inom kultur motsvarar inte till alla delar arbetskraftsbehoven. Behovet av nedskärning finns främst inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Det beror huvudsakligen på att de personer som arbetar inom branschen är förhållandevis unga och åldersavgången liten. Nedskärningsbehovet inom universitetsutbildningen är däremot mindre än inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Behovet av nedskärning inom den grundläggande yrkesutbildningen gäller främst de största studieområdena, med andra ord utbildning inom hantverk och konstindustri samt mediakultur och informationsvetenskaper. Relativt sätt finns det största behovet av nedskärning inom universitetsutbildningen i kultur och konstforskning. Grundläggande yrkesutbildning och yrkeshögskoleutbildning inom musik bör skäras ned avsevärt. Behovet av nedskärning beror på målinriktade effektivitetskoefficienter samt på att avgången från arbetslivet är liten. Det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området När det gäller prognostisering av behovet av nybörjarplatser inom det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området ger basutvecklingsoch målutvecklingsalternativet motsatta resultat. Enligt basutvecklingsalternativet skulle behovet öka och enligt målutvecklingsalternativet igen minska jämfört med år 2006. Enligt basutvecklingsalternativet skulle behovet av nybörjarplatser inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen vara större än år 2006. Inom universitetsutbildningen skulle behovet minska. Enligt målutvecklingsalternativet motsvarar behovet inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen nuläget. Behovet inom universitetsutbildningen skulle också enligt detta alternativ vara lägre än antalet nybörjare år 2006. 15

Inom studieområdet företagsekonomi och handel är behovet av nybörjarplatser inom universitetsutbildning enligt båda alternativen mindre än i dag. Samma gäller inom de mindre studieområdena, d.v.s. samhällsekonomi, administration, statistik och politikvetenskap. Inom juridik finns det däremot behov av ökning, såväl enligt basutvecklings- som enligt målutvecklingsalternativet och inom socialvetenskap behövs enligt målutvecklingsalternativet en ökning. Det naturvetenskapliga området Det förutspådda behovet av nybörjarplatser inom det naturvetenskapliga området är 50 60 procent av antalet nybörjare år 2006. Behovet av nybörjarplatser förutspås minska allra mest inom den grundläggande yrkesutbildningen. Grundläggande yrkesutbildning och yrkeshögskoleutbildning finns inom detta utbildningsområde endast inom studieområdet databehandling. Tyngdpunkten ligger på yrkeshögskoleutbildningen, där behovet av nybörjarplatser enligt målutvecklingsalternativet är större än nuvarande antal nybörjare. Även inom universitetsutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser minska betydligt jämfört med i dag. Det här förutsätter att genomströmningen inom studieområdena inom universitetsutbildningen förbättras avsevärt. Det förutspådda behovet av nybörjarplatser inom naturvetenskaplig utbildning motsvarar tidigare prognoser. Teknik och kommunikation Behovet av nybörjarplatser för ungdomar inom utbildningsområdet teknik och kommunikation förutspås öka såväl enligt bas- som enligt målutvecklingsalternativet. Enligt alternativet basutveckling är ökningen 6 procent och enligt målutveckling 9 procent. Vid en granskning av prognosresultaten enligt utbildningsstadium, kan man notera en klar skillnad mellan utbildningsstadierna inom utbildningsområdet teknik och kommunikation. Enligt bägge utvecklingsalternativen behövs fler studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen. Inom högskoleutbildningen (yrkeshögskola och universitet) finns det däremot enligt prognoskalkylerna behov av att minska antalet nybörjare. Enligt målutvecklingsalternativet är behoven att minska antalet nybörjarplatser i högskoleutbildningen betydligt mindre än enligt basutvecklingsalternativet. Fastän det som helhet finns behov av fler nybörjarplatser inom utbildningsområdet, finns det stora skillnader mellan de olika utbildningsstadierna och studieområdena. Det kvantitativt största behovet av ökning i framtiden finns inom den grundläggande yrkesutbildningen, närmare bestämt inom studieområdena maskin-, metalloch energiteknik, arkitektur och byggande, fordons- och transportteknik samt 16

process-, kemi- och materialteknik. Det ökade behovet av nybörjarplatser beror framför allt på den förutspådda utvecklingen inom dessa områden och den kommande avgången från arbetslivet. Förutom de förutspådda ökade utbildningsbehoven, har man redan länge inom utbildningsområdet teknik och kommunikation kunnat konstatera att till exempel den kraftigt ökade mängden studerande har drivit den tekniskvetenskapliga utbildningens kapacitet till sin yttersta gräns. I undervisningsministeriet plan för utbildning och forskning för åren 2007 2012 finns därför dokumenterat att högskoleutbildningen inom området ska stärkas bland annat genom att utbildningsprogrammens uppbyggnad moderniseras och genomströmningen förbättras. Naturbruk och miljöområdet Behovet av nybörjarplatser inom naturbruk och miljöområdet förutspås öka i yrkeshögskolor och minska inom den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. Mellan alternativen basutveckling och målutveckling finns endast en liten skillnad. I målutvecklingsalternativet betonas höjd förädlingsgrad och utveckling av nya metoder och produkter, vilket är orsaken till att behovet av nybörjarplatser är högre i yrkeshögskolor och universitet och i motsvarande grad lägre inom den grundläggande yrkesutbildningen än enligt basutvecklingsalternativet. Inom studieområdet lantbruk förutspås en tillväxt inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen. Inom studieområdet skogsbruk finns ett behov av nedskärning av antalet nybörjarplatser på alla utbildningsstadier, under förutsättning att speciellt de som avlagt examen inom grundläggande yrkesutbildning i högre grad stannar kvar i yrkena inom skogsbranschen. Inom övriga studieområden finns det huvudsakligen behov av nedskärningar. Social-, hälso- och idrottsområdet Utbildningsbehovet inom social-, hälso- och idrottsområdet förutspås öka mest jämfört med alla andra utbildningsområden: enligt basutvecklingsalternativet 15 procent och enligt målutvecklingsalternativet 20 procent. Behovet av ökning finns enligt basutvecklingsalternativet främst inom den grundläggande yrkesutbildningen men också inom universitetsutbildningen. Enligt målutvecklingsalternativet finns ett tillväxtbehov på alla utbildningsstadier. Orsaken till det ökade utbildningsbehovet är först och främst den förutspådda kraftiga tillväxten inom yrkesområdena social- och hälsovårdstjänster. Det kvantitativt största behovet av flera nybörjarplatser finns enligt prognosresultaten inom social- och hälsoområdet (gemensamma program) inom den grund- 17

läggande yrkesutbildningen, inom studieområdet hälsovård inom yrkeshögskoleutbildningen samt inom studieområdet teknisk hälsoservice. Nedskärningsbehov finns inom skönhetsbranschen inom den grundläggande yrkesutbildningen samt inom det sociala området inom yrkeshögskoleutbildningen. Turism-, kosthålls- och ekonomibranschen Behovet av nybörjarplatser inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen inom yrkesinriktad utbildning för ungdomar förutspås enligt bägge utvecklingsalternativen öka jämfört med nuläget. Behovet av nybörjarplatser kommer i framtiden att vara större än i dag inom den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. Det ökade behovet inom den grundläggande yrkesutbildningen beror på att behovet inom rengöringsservice har ökat exceptionellt mycket. Behovet av nybörjarplatser inom yrkeshögskoleutbildningen däremot kommer att vara betydligt mindre än antalet nybörjare i dag. Trots att en ökning av sysselsättningen förutspås inom centrala områdena som turism, inkvartering och kosthåll, minskar utbildningsbehoven inom flera studieområden till följd av att yrkesstrukturerna förändras och åldersavgången inom vissa yrkesgrupper är liten. Prognosresultaten för turism och rengöringsservice inom den grundläggande yrkesutbildningen avviker märkbart från de nuvarande antalen nybörjare. Behovet av nybörjarplatser minskar inom turism inom den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen samt inom inkvarterings- och kosthållsbranschen, huslig ekonomi och konsumentservice inom den grundläggande yrkesutbildningen. Däremot ökar utbildningsbehovet inom rengöringsservice samt inom huslig ekonomi och konsumentservice inom yrkeshögskole- och universitetsutbildningen jämfört med i dag. 18

SUMMARY The objective of this work was to anticipate educational needs on the basis of longterm demand for labour, which has been examined up until 2020. Changes in demand for labour have been used as a basis to derive intake needs for vocationally/professionally oriented provision i.e. upper secondary vocational education and training (VET), polytechnic education and university education for the early part of the next decade. Anticipation work was linked to preparation of the Development Plan for Education and Research for 2007 2012. Quantitative educational targets were prepared by the Committee on Educational Provision 2012. The Committee focused its work primarily on educational needs in terms of vocationally/professionally oriented provision aimed at young people, which are reported in this publication. The results have been expressed in terms of nationwide intake needs that cover both Finnish- and Swedish-language provision and special needs education. National needs for Swedish-language provision were anticipated in a specific project. In parallel with national work, demand for labour and educational needs were also anticipated in all regions, using a corresponding method, for the purposes of regional strategy development and decisionmaking. In addition to preparation of the periodic Development Plans for Education and Research, quantitative educational anticipation results are also used when preparing target and performance agreements between the Ministry of Education and individual polytechnics and universities, deciding on authorisations to provide education and training, as well as for the purposes of vocational guidance, employment counselling and guidance counselling. Longterm anticipation data is used to steer education providers annual provision. In this publication, intake targets have been presented in terms of two alternative scenarios, namely, the basic development scenario and the target development scenario. The Development Plan was prepared with a focus on anticipation results in line with the target scenario. The point of reference used for anticipation constituted development trends in the number of employed people by industry up until 2020. Forecasts are based on the results of the work carried out by the Labour Force 2025 working group appointed by the Ministry of Labour. The basic scenario anticipates that the number of employed people will increase by about 63,000, whereas the equivalent figure in the target scenario is almost 190,000. The employed labour force would thus increase in most industries when compared with the reference year, i.e. 2004. The target scenario suggests that the highest quantitative growth will take place in health and social work and technical, commercial and administrative business services. The most considerable decreases in employment rates are expected to oc- 19

cur within agriculture, hunting and fishing, commission and wholesale trade and public administration. The number of employed people is expected to change, while a total of about 913,000 employees are retiring from the labour market during the period from 2005 to 2020, accounting for 41% of the number of employed people in 2004. When allowing for job increases and new opportunities compensating for natural wastage, the number of job opportunities over the anticipation period will be almost 980,000 in the basic scenario and about 1,100,000 in the target scenario. In other words, the average number of job openings projected in the basic and target scenarios would be 61,000 and 69,000 jobs per year, respectively. Taking account of the average size of the young age group (those aged 16 to 21) in the early part of the next decade (about 64,000) and the targeted labour force participation rate for young people (90%), the young age group would be able to satisfy about 80% of the demand for new labour anticipated in the target scenario, while the equivalent figure for the basic scenario is 90%. Both scenarios anticipate the highest number of job openings in the major occupational groups of service work, health and social work and manufacturing. In the lastmentioned group, natural wastage accounts for a significant proportion of job openings. An analysis by occupational group indicates that the largest number of jobs becoming available by 2020 will probably be found within the occupational groups of merchants and sales workers, social services workers and instructors, as well as nurses and other health care professionals. The education policy premise is that all age groups leaving comprehensive and upper secondary schools will be offered opportunities to study for qualifications in vocational or higher education. In addition, a sufficient share of vocational qualificationholders will have the possibility to continue in higher education, particularly at polytechnics. (Development Plan for Education and Research 2007 2012.) According to calculations, this target will be achieved if educational provision is quantified to accommodate about 95,300 entrants in the early part of the next decade. These calculations take account of completion rates and the proportions of holders of initial qualifications moving on to the next level of education to complete higher qualifications (educational tracks) and those entering the labour market. The targets set for these factors as part of the anticipation project differ from the current situation and achievement of the targets requires an increase in the efficiency and effectiveness of education and training. Raising efficiency and effectiveness targets will lead to a reduction in intake needs in most fields of education. 20