Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 1 (74) Aika 23.05.2016, klo 18:00-21:10 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 55 Pöytäkirjan tarkastus 56 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu ajalle 8.8.2016-23.1.2017 57 Konserniohje 58 Talouden seuranta 3/2016 ja määrärahan kohdentaminen 59 Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistaminen 60 Valtuustoaloite Ristiinan Pellosniemen alueen kehittämisestä ja yleisilmeen siistimisestä 61 Valtuustoaloite karavaanareiden houkuttelemiseksi Mikkeliin 62 Valtuustoaloite eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan hyväksymisestä 63 Valtuustoaloite valtuuston puheenjohtajiston toimikaudesta 64 Valtuustoaloite liikuntaharrastuksen mahdollisuuksien lisäämiseksi Mikkelissä 65 Valtuustoaloite harrastajateattereiden olosuhteiden parantamiseksi 66 Valtuustoaloite 10 % kuntatuesta vanhojen talojen hissien rakentamiseen 67 Luettelo valtuustoaloitteista, joita ei ole käsitelty 31.12.2015 mennessä Lisäpykälät 68 Kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle 69 Valtuustoaloite valtuuston liikuntakerhon perustamisesta 70 Valtuustoaloite leikkipuistotoiminnan aloittamiseksi ja avoimen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi Mikkelissä 71 Valtuustoaloite kirjastopalvelujen säilyttämiseksi 72 Kuntalaisaloite Otavan neuvolapalveluista
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 2 (74) Saapuvilla olleet jäsenet Satu Taavitsainen, puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, 2. varapuheenjohtaja Eero Aho, poistui 19:36 Liisa Ahonen Paavo Barck Rauni Berndt Taina Harmoinen Raimo Heinänen Vesa Himanen Marita Hokkanen Marianne Huoponen Marja Hämäläinen Sami Järvinen, poistui 21:01 Marja Kauppi Outi Kauria Harri Kivinen, poistui 21:03 Jyrki Koivikko Tapani Korhonen Seija Kuikka Veli Liikanen, poistui 21:01 Hannu Mielonen Pekka Moilanen Olli Nepponen, poistui 19:58 Kalle Nieminen Heikki Nykänen Juhani Oksman Petri Pekonen Matti Piispa, poistui 20:44 Satu Pulkkinen, poistui 20:00 Heikki Pyrhönen Minna Pöntinen Jukka Pöyry Pekka Pöyry Erkki Rantalainen Jari Roivas Armi Salo-Oksa Arto Seppälä Keijo Siitari Mikko Siitonen Mali Soininen Jaana B. Strandman, poistui 19:36 Petri Tikkanen Hannu Toivonen, poistui 19:55 Hannu Tullinen Markku Turkia Osmo Ukkonen Jaana Vartiainen Juha Vuori Jaakko Väänänen Päivi Ylönen Anne Korhola, varavaltuutettu, poistui 21:03 Pirjo Siiskonen, varavaltuutettu
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 3 (74) Juha Kontinen, varavaltuutettu Ari Kuikka, varavaltuutettu Leena Teittinen, varavaltuutettu Jorma Harmoinen, varavaltuutettu Satu Hasanen, varavaltuutettu Sari Teittinen, varavaltuutettu Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Timo Halonen, kaupunginjohtaja Heli Huopainen, henkilöstöjohtaja, poistui 20:30 Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, poistui 19:55 Jukka Savolainen, kaupunginlakimies Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Heikki Siira, talousjohtaja Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Aki Kauranen, strategia- ja kehityspäällikkö, poistui 19:55 Aleksi Paananen, konsernitarkastaja, poistui 18:20 Merja Peltonen, toimistosihteeri Poissa Markku Aholainen Elina Hölttä Markku Kakriainen Raine Lehkonen Olli Miettinen Tero Puikkonen Markku Siitari Lenita Toivakka Hannu Kilkki, kaupunginhallituksen jäsen Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen Simone Stevenson, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Satu Taavitsainen Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Jyrki Koivikko Seija Kuikka
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 4 (74) Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 30.5.2016 Ari Liikanen, hallintojohtaja
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 5 (74) 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille 18.5.2016. Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 18.5.2016 ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo 18.5.2016 ja Mikkelin Kaupunkilehti 19.5.2016. Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Markku Siitari, Markku Kakriainen, Elina Hölttä, Olli Miettinen, Raine Lehkonen, Markku Aholainen, Tero Puikkonen ja Lenita Toivakka olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Anne Korhola, Pirjo Siiskonen, Juha Kontinen, Ari Kuikka, Leena Teittinen, Jorma Harmoinen, Satu Hasanen ja Sari Teittinen. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 51 varsinaista valtuutettua ja 8 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 6 (74) 55 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Jyrki Koivikko ja Seija Kuikka. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Jyrki Koivikko ja Seija Kuikka.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 7 (74) Kaupunginhallitus, 179, 09.05.2016 Kaupunginvaltuusto, 56, 23.05.2016 56 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu ajalle 8.8.2016-23.1.2017 MliDno-2015-2398 Kaupunginhallitus, 09.05.2016, 179 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on kaupunginkansliassa laadittu ehdotus kokousaikatauluksi 8.8.2016-23.1.2017. Aikatauluehdotus on seuraava: Kvalt klo 18.00 Khall klo 15.00 8.8.2016 Tarvittaessa 15.8.2016 22.8.2016 29.8.2016 5.9.2016 12.9.2016 19.9.2016 klo 16.00-20.00 Iltakoulu talousarvion valmistelusta 26.9.2016 3.10.2016 10.10.2016 17.10.2016 31.10.2016 klo 13.00 TA:n käsittely 1.11.2016 klo 13.00 TA:n käsittely 7.11.2016 klo 13.00 TA:n käsittely 14.11.2016 klo 12.00 TA:n käsittely ja veroprosentti 21.11.2016
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 8 (74) 28.11.2016 5.12.2016 12.12.2016 19.12.2016 Tarvittaessa 16.1.2017 23.1.2017 Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kaupunginhallitus kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai seminaareihin myös muina aikoina. Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo 15.00. Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo 18.00. Kuntalain 54 :n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta todetaan seuraavaa: Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen. Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, 23.05.2016, 56 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma 29.8.2016 - ma 10.10.2016 - ma 14.11.2016 - ma 12.12.2016 - ma 23.1.2017 ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 :ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00, paitsi 14.11.2016, jolloin kokous aloitetaan klo 12.00. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että iltakoulu talousarvion valmistelusta pidetään maanantaina 19.9.2016 klo 16.00-20.00.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 9 (74) Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen. Hyväksyttiin. Tiedoksi Kansliapalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 10 (74) Kaupunginhallitus, 146, 02.05.2016 Kaupunginvaltuusto, 57, 23.05.2016 57 Konserniohje MliDno-2015-90 Kaupunginhallitus, 02.05.2016, 146 Liitteet 1 Liite Konserniohjeluonnos Kaupunginhallitus 2.2.2015 44 Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh. 044-794 2050, konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh. 044-794 2032 ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh. 044-794 2030 Omistajapolitiikka muodostuu omistajastrategian valinnasta ja omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön perustuvasta konserniohjauksesta. Mikkelin kaupunki laatii kevään 2015 aikana omistajapolitiikkansa ja sen osana on nyt päivitetty konserniohje. Mikkelin kaupunki on siirtänyt osan palvelutuotantoaan yhteisöille, jotka kaupunki omistaa kokonaan itse tai yhdessä muiden tahojen kanssa. Yhteisöt toimivat pääasiassa joko osakeyhtiönä tai kuntayhtyminä. Tämän lisäksi kaupungilla on omistusta alueen kehittämisen ja elinkeinostrategian kannalta merkittävissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä. Kaupungin omistamisen lähtökohtana on aina kaupungin kehittämistavoitteet ja palvelustrategia. Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti. Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus sekä määritellään, miten konsernin tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty kaupungin toimesta. Uudistetulla konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisen, kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeen ennakkolupamenettelyä on kirkastettu. Ne konserniyhtiöiden ratkaisut, joilla on olennaista vaikutusta koko konsernin taloudelliseen tilaan tai muutoin esim. riskeihin, valmistelee konserniohjausryhmä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen konsernijaoksen päätettäviksi. Kuntalain (17.3.1995/365) 13 :n mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä tavoitteista, konserniohjausken periaatteista sekä kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista. Valtuusto hyväksyy myös yleensä konserniohjeet, vaikka asiasta ei olekaan kuntalaissa säädetty. Mikkelin kaupungin valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen 10.12.2007 148. Kaupunginhallitus on lisäksi (22.6.2009 334) nimennyt kullekin yhtiölle johtoryhmästä valvonta- ja seurantavastuuhenkilöt, joka on pääsääntöisesti ollut asianomaisen toimialan vastaava toimialajohtaja kaupungin puolelta, kaupunginjohtaja tai talousjohtaja.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 11 (74) Nyt päivitettyyn konserniohjeeseen on tehty tarkennuksia, joilla on kirkastettu koko kuntakonsernin kanalta talouden ja riskien hallinnan. Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon, tilintarkastajien ja omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa 1) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen 2) merkittävä tai poikkeuksellinen investointi 3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4) osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen 5) liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely, mukaan lukien merkittävät kiinteän omaisuuden järjestelyt 6) lainanotto tai vakuuden antaminen 7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset tulospalkkiojärjestelmässä 12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti vaikuttava tapahtuma 13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset Ennakkoluvan käsittelee ja luvan myöntää kaupunginhallituksen jaosto. Hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisötai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen tai osakkuusyhteisöjen johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Käyttäessään omistajaohjausta kaupunki ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei käytetä siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate).
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 12 (74) Merkittävimpiä tytäryhteisöjä on kuultu konserniohjeluonnoksen johdosta. Tytäryhteisöjen kommentit esitellään kokouksessa. Valtuuston hyväksymisen jälkeen konserniohje lähetetään käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi yhteisöjen hallituksille tai vastaaville toimielimille. Tultuaan hyväksytyksi konserniohje sitoo yhteisöjä. Konserniohje Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet Esitys kaupunginvaltuustolle. : Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 23 Konserniohje Liite Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. : Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen esitti mm. valtuutettujen Raimo Heinäsen, Markku Turkian ja Juhani Oksmanin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 jaa-ääntä ja 40 ei-ääntä sekä 1 tyhjä ääni. Poissa 3. Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Merkitään, että varavaltuutettu Pekka Heikkilä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus 2.5.2016 146 Valmistelija / lisätiedot: Aleksi Paananen aleksi.paananen@mikkeli.fi
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 13 (74) Kuntalain 410/2015 47 mukaan konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1. kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2. konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3. tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4. velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5. konsernin sisäisistä palveluista; 6. kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7. kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Kuntaliiton konserniohjetta koskevan ohjeistuksen mukaan kunnan on tarkoituksenmukaista selvittää ainakin merkittävien tytäryhtiöidensä hallitusten alustavat näkemykset suunniteltuun konserniohjeeseen ennen konserniohjeiden hyväksymistä kunnanvaltuustossa. Lisäksi ennen konserniohjeen käsittelyä ja hyväksymistä yhtiökokouksessa ja yhteisön hallituksissa on selvitettävä, ettei konserniohje ole ristiriidassa yhteisöä koskevan pakottavan lainsäädännön tai voimassa olevien yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Kunnan ennakkokäsityksen hankkiminen on konsernijohdon keino ohjata ja valvoa konserniin kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja taloutta. Periaatteessa jokainen tytäryhteisön hallituksen jäsen toimii hallituksessa yksilövastuullisesti ja häntä ohjaa siinä tehtävässä vain yhtiön etu. Käytännössä tytäryhteisön hallitus edustaa kuitenkin samalla konsernin johtoa ja omistajaa yhteisön hallinnossa ja hallituksen toiminta on siten osa omistajaohjausta. Ennakkokäsityksen hankkimisessa ei ole kyse yhteisön sisäisen päätöksenteon tai yhteisöä koskevan lain mukaisen toimitusjohtajan tai hallituksen vastuun siirtämistä konsernijohdolle tai oikeudellisen yhteisvastuun synnyttämistä yhteisön toimielimen päätöksestä ennakkokäsityksen antaneen kanssa. Lopullinen päätösvalta ja vastuu on ennakkokäsitystä edellyttävästä asiasta aina yhteisön omalla päätöksentekoelimellä. Konserniohjeessa on täsmennetty ja taustoitettu laajemmin muun muassa tietojensaantioikeutta ja tiedonantovelvollisuutta koskevia pykäliä. Ennakkokäsityksen pyytäminen ja tiedonantovelvollisuus koskee merkittäviä tapahtumia. Asioiden merkittävyyden arvioinnissa voidaan hyödyntää kaupunginjohtajan, konserniohjausryhmän tai konsernivastuuhenkilön konsultaatiota. Konserniohje valmisteltiin uudelleen ja valmisteluun otettiin mukaan konserniyhtiöitä, viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Konserniohjeluonnosta ovat päässeet kommentoimaan keskeisten konserniyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja toimitusjohtajat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Ohjeluonnokseen on pyydetty myös kaupungin tilintarkastajan kanta. Konserniohjetta sovelletaan tytäryhteisöissä siltä osin, kuin se ei aiheuta ristiriitaa erityislain-säädännön (esim. osakeyhtiölaki, säätiölaki, kirjanpitolaki,
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 14 (74) laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja aravalaki) kanssa. Konserniohje merkitään tiedoksi tai hyväksytään tytäryhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Osakkuusyhteisöissä konserniohjetta noudatetaan kaupungin päätäntävallan asettamissa rajoissa. Omistajaohjauksessa korostetaan avoimuutta ja rakentavaa yhteistyötä kaupungin ja tytäryhteisöjen välillä. Konserniohjeluonnos on esityslistan liitteenä Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. Hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Aleksi Paananen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, 23.05.2016, 57 Liitteet 1 Liite kv Konserniohje Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut/Aleksi Paananen
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 15 (74) Kaupunginhallitus, 178, 09.05.2016 Kaupunginvaltuusto, 58, 23.05.2016 58 Talouden seuranta 3/2016 ja määrärahan kohdentaminen MliDno-2016-827 Kaupunginhallitus, 09.05.2016, 178 Valmistelija / lisätiedot: Heikki Siira, Jari Laitinen Liitteet 1 Liite Seurantaraportti 31.3.2016 Taloutta ja toimintaa seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginvaltuustolle raportoidaan kaupungin kuluvan vuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta talousarviokirjan 2016 mukaisesti kolme kertaa vuodessa ( 104, kv 9.11.2015). Seurannassa 31.3. raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Seurantaraportti sisältäen johdon analyysin ja tuloslaskelmaennusteen, lautakuntien, taseyksiköiden ja liikelaitosten toteutumisennusteen, investointimenojen toteutumisennusteen, rahoituslaskelmaennusteen sekä tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpiteiden vaikutukset vuosina 2016-2020 on liitteenä. Johdon analyysissä on raportoitu myös tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen. Johdon analyysi Elinvoimaa merkittävästi lisääviä hankkeita käynnissä Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen kevät 2016 mukaan Suomen taloudelle ennustetaan 0,9 % kasvua vuonna 2016 ja 1,2 % kasvua vuosina 2017 2018. Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Etelä-Savon maakuntaliiton ennusteiden mukaan eteläsavolaisten yritysten suhdannenäkymät ovat kehittyneet barometrien mukaan viime syksystä jonkin verran positiivisempaan suuntaan. Alueen asiantuntijat näkevät myönteisiä merkkejä mm. metsä- ja teknologiateollisuuden aloilla liittyen erityisesti uuden biotuotetehtaan käynnistymiseen. Kehityskuva on kuitenkin epäyhtenäinen ja yrityskohtaiset erot voivat olla suuria saman toimialan sisälläkin. Enemmän nähdään kuitenkin jo olevan niitä yrityksiä, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti. Myös työttömyyden kasvu on selvästi hidastunut vaikka työttömyys on ollut edelleenkin hiukan kasvussa.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 16 (74) Mikkelin tulevaisuuden kehitys- ja kasvunäkymät ovat hyvät tuleville vuosille. Kaupungissa on käynnistymässä merkittäviä rakennushankkeita, tapahtumia ja hallintotoiminnan uudistuksia. Näiden toimenpiteiden nopea ja määrätietoinen edistäminen on keskiössä tasapainoisen kasvun ja talouden tavoitteiden saavuttamisessa. Valtio myönsi VT5 Mikkeli Juva investoinnille rahoitusta 121 miljoonaa euroa, josta osa rahoitetaan kuntien rahoitusosuuksilla. Hankkeen käynnistyminen keväällä 2017 tulee näkymään alueella lyhyellä aikavälillä työllisyydessä ja verotuloissa. Hanke valmistuessaan parantaa Mikkelin pohjoisen osan maankäytön mahdollisuuksia ja luo investointimahdollisuuksina valtatien lähituntumassa. Asuntomessualueen kiinteistöjen rakentaminen on nyt kevään tullessa lähtenyt käyntiin. Vuonna 2017 pidettävät asuntomessut lisäävät Mikkelin näkyvyyttä valtakunnallisesti messujen aikana ja niiden avulla tarjoutuu mahdollisuus saada matkailuun pidempiaikainen vetovoiman lisäys. Mikkelin Areenan rakentaminen on täydessä vauhdissa vuonna 2017 ja monitoimihallin valmistuminen ajoittuu keväälle 2018. Mikkelin Jukureiden menestyksellinen nousu SM -liigaan vahvistaa kaupungin näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet lisätä kaupungin hyvinvointi- ja liikuntamatkailua tulevaisuudessa. Nämä asiat lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailun edistämismahdollisuuksia oleellisesti. Rakentamisen hyvä tilanne näyttää muutoinkin olevan kaupungissa turvattu lähivuosille. Kiinteistökehitys Naistinki aloittaa parhaillaan Mölnlycken tuotantotilojen laajennusta, Mikkelin Vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamon rakentaminen on kokonaisuudessaan noin 40 miljoonan euron investointi ja siilokorttelin kehittämissuunnitelmat ovat edenneet. Hallinnon uudistamista Kaupunki on valmistellut keväällä 2016 hallintorakenneuudistusta, joka paremmin tukisi voimassa olevan hyvinvointistrategian toteuttamista. Hallintorakenneuudistus on ajankohtainen myös sen vuoksi, että sosiaali- ja terveystoimi siirtyy uuteen ESSOTE -kuntayhtymään 1.1.2017 lukien, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta lakkaa. ESSOTE:lta odotetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiosta saatavia synergiahyötyjä heti ensimmäisenä toimintavuotena 2017. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousun hillintä on keskeistä vuosina 2016-2018 ennen SOTE- maakuntamalliin siirtymistä vuonna 2019. Hallintopalvelukeskuksen valmistelu on edennyt ja uusi organisointimalli aloittaa toimintansa 1.6.2016. Hallintopalvelukeskus yhdenmukaistaa hallinnon prosesseja läpi organisaation: prosessien yhdenmukaistamisella ja toimintamallin uudistamisella parannetaan tuottavuutta. Taloudellista säästöä ei saada heti vaan ne toteutuvat seuraavien 1-3 vuoden aikana. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma Tasapainoisen kasvun ja talouden työryhmä on valmistellut talouden tasapainotuksen toimenpideohjelmaa. Toimenpiteet on jaoteltu toimialoittain. Toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat tuottavuuden lisäämiseen, palvelutarjonnan supistamiseen, palveluverkon keskittämiseen ja
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 17 (74) henkilöstömäärän vähentämiseen. Tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpiteiden vaikutukset vuosina 2016-2020 ovat seurantaraportin liitteenä. Talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden läpivienti ei ole edennyt odotusten mukaisesti luottamuselimissä. Nyt on keskeistä, että kaikki tasapainotusohjelman toimenpiteet viedään päätöksentekoon mahdollisimman nopeasti. Erityisesti on panostettava erikoissairaanhoidon ja perusterveyshuollon yhteistyön kautta saatavien tasapainotustoimenpiteiden toimeenpanoon. Tämä on keskeistä sen vuoksi, että uudelta ESSOTEkuntayhtymältä odotettu kustannusten hillintä toteutuu mahdollisimman nopealla aikataululla. Tasapainotuksen vaihtoehtona nopeavaikutteiset toimenpiteet Mikäli hallinnon uudistamisen ja talouden tasapainottamiseen tähtäävät keinot eivät lähde etenemään suunnitellun mukaisesti, on taseen ylijäämien turvaamiseksi ryhdyttävä nopeavaikutteisin toimenpiteisiin, kuten rekrytointikiellot tai henkilökunnan lomautus vuonna 2017. Lisäksi ilman tasapainotustoimenpiteiden onnistumista joudutaan tulevina vuosina turvautumaan merkittäviin kiinteistö- ja tuloverojen korotuksiin, mikä osaltaan hidastaa talouden elpymistä. Määrärahaesitykset Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Toimintakeskus Veturi on aloittanut toimintansa 1.4.2016 alkaen ja samalla Kinnarin asumispalveluyksikkö on lakkautettu. Koska toiminnan lopullinen suunnittelu on ollut valmis talousarviota laadittaessa määrärahavarausta Toimintakeskus Veturille ei tehty, vaan määrärahat on varattu Kinnarin yksikköön. Seurantaa varten on aiheellista siirtää rahat oikealle kustannuspaikalle. Siirretään kustannuspaikalle 140232490 Toimintakeskus Veturi kustannuspaikalta 140232469 Kinnarin asumispalveluyksikkö määrärahoja seuraavasti: Toimintatuotot yhteensä 55.500 euroa Toimintakulut yhteensä 211.100 euroa Henkilöstökulut 139.600 euroa Palveluiden ostot 31.100 euroa Aineet ja tarvikkeet 23.200 euroa Avustukset 3.000 euroa Muut toimintakulut 14.200 euroa Toimintakeskus Veturin vuokrakulut ovat suuremmat kuin Kinnarissa ja määrärahaa jää näiden osalta vajaaksi 50.000 euroa, joka katetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnasta. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus edellyttää hallinnon uudistusten läpivientiä suunnitellussa aikataulussa ja talouden tasapainotustoimenpiteiden viemistä nopealla aikataululla päätöksentekoon ja toteutukseen.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 18 (74) Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin 31.3.2016 tilanteesta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavan määrärahan kohdentamista koskevan muutoksen: Siirretään kustannuspaikalle 140232490 Toimintakeskus Veturi kustannuspaikalta 140232469 Kinnarin asumispalveluyksikkö Toimintatuotot yhteensä 55.500 euroa Toimintakulut yhteensä 211.100 euroa Henkilöstökulut 139.600 euroa Palveluiden ostot 31.100 euroa Aineet ja tarvikkeet 23.200 euroa Avustukset 3.000 euroa Muut toimintakulut 14.200 euroa Esittelijä täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitukselle valmistellaan selvitykset ja esitys tehtävistä toimenpiteistä vuodelle 2016 talouden tasapainottamiseksi, jotka esitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 16.5.2016. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän täydennetty esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, 23.05.2016, 58 Liitteet 1 Liite kv Seurantaraportti 31.3.2016 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin 31.3.2016 tilanteesta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalouteen seuraavan määrärahan kohdentamista koskevan muutoksen: Toimintatuotot yhteensä 55.500 euroa Toimintakulut yhteensä 211.100 euroa Henkilöstökulut 139.600 euroa Palveluiden ostot 31.100 euroa Aineet ja tarvikkeet 23.200 euroa Avustukset 3.000 euroa Muut toimintakulut 14.200 euroa. Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 19 (74) Tiedoksi Talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 20 (74) Kaupunginhallitus, 6, 18.01.2016 Kaupunginhallitus, 131, 11.04.2016 Kaupunginhallitus, 185, 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto, 59, 23.05.2016 59 Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistaminen MliDno-2016-136 Kaupunginhallitus, 18.01.2016, 6 Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen, Ari Liikanen Liitteet 1 Liite Uudistamisprosessin aikajana Pääministeri Sipilän hallitus on valmistelemassa laajaa aluehallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista, jonka vaikutukset kuntien tehtäviin, rahoitukseen, hallintorakenteiseen ja johtamisjärjestämään ovat erittäin suuret. Kysymys tulevaisuuden kunnan sisällöstä ja olemuksesta on ajankohtainen kaikkialla Suomessa. Se on sitä myös Mikkelissä, jonka työllisyystilanne, ikärakenne, koulutustaso ja elinkeinorakenne haastavat kaupunkia, kuntalaisia ja alueen yrityksiä edellä todettujen uudistusten ohella pohtimaan mikkeliläisiä ratkaisuja tulevaisuuden tekemiseksi. Mikkelin kaupunkistrategiaan sisältyy näkemys tavoiteltavasta Mikkelistä kestävästi uudistuvana kasvukeskuksena Saimaan rannalla. Strategian toimeenpano on haastanut kaupungin poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon pohtimaan myös kaupungin hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta tavalla, joka mahdollistaa tulevaisuuden tavoitetilan toteutumisen. Konkreettisia kuvauksia hyvinvointilähtöisestä rakenteesta luonnosteltiin alkukeväällä 2015 Aulangolla kaupunginhallituksen ja virkamiesjohtoryhmän seminaarissa. Lisäksi ajatukset Mikkelin ratkaisujen valmistelemiseksi kaupungin tulevaisuuden tehtävien, palveluiden, hallintorakenteen ja johtamisjärjestämän osalta nousivat esiin strategian väliarvioinnissa v. 2015 syksyllä sekä edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien puheenvuoroissa. Alustavana lähtökohta-ajatuksena on suunnitella ja toteuttaa uudistusprosessi, jonka aikana luodaan edellytykset Mikkelin omille ratkaisuille tulevaisuuden kuntana. Keskeiset uudistamisprosessin kysymykset ovat seuraavat: - millainen on tulevaisuuden Mikkeli ja millaisen organisaation ja johtamisjärjestelmän se tarvitsee? - millainen rooli on poliittisella ja toisaalta viranhaltijajohtamisella? - millainen henkilöstö tarvitaan toteuttamaan muutos ja Mikkelin tulevaisuuden ratkaisut? - miten toteutetaan kuntalaisten osallistaminen? Tulevaisuuden Mikkelin uudistamisprosessin tavoitteena on - avoimella, innostavalla ja osallistavalla tekemisellä luoda ja toteuttaa Mikkelin omat ratkaisut kaupungin tehtävien, palveuiden, hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamiseksi tavalla, joka mahdollistaa vaikuttavammin, tehokkaammin ja ketterämmin toimivan kaupungin;
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 21 (74) - valmistella uudistukset vuoden 2016 kevään ja syksyn aikana niin, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta hallintorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä marraskuussa 2016 osana vuoden 2017 talousarviota; uuden hallintorakenteen perusperiaatteista on tarkoitus päättää kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.5.2016. - valmistella uuden hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimeenpano niin, että ne niiden mukainen toiminta käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen 1.6.2017 käynnistyvän valtuustokauden alusta lukien. Uudistusprosessin operatiivisen valmistelun ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, jossa jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä pääsopijajärjestöjen edustaja. Operatiivisesta valmistelusta vastaa kaupunginjohtoryhmä ja kehityspäällikkö Aki Kauranen. Kaupunginhallitus ja valtuusto vastaavat omissa rooleissaan uudistuksen poliittisesta johtamisesta. Uudistamisprosessin aikatauluehdotus on liitteenä. Seppo Määttä Broadscope Oy:stä on kokouksessa selvittämässä uudistusprosessin keskeisiä periaatteita sekä aikataulua. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy hallintorakenneuudistuksen käynnistämisen esitetyssä aikataulussa ja nimeää sille ohjausryhmän, johon kuuluvat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja pääsopijajärjestöjen edustaja. Kaupunginhallitus pyytää pääsopijajärjestöjä nimeämään oman edustajan ohjausryhmään. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan tilaamaan prosessin tueksi tarvittavan konsulttiavun. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja heille varajäseniksi valtuustoryhmien varapuheenjohtajat ja kaksi pääsopijajärjestöjen edustajaa ja heille varajäsenet sekä nimesi ohjausryhmän puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajaksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan. Kaupunginhallitus pyytää pääsopijajärjestöjä nimeämään omat edustajat ja varajäsenet ohjausryhmään. Lisäksi kaupunginhallitus valtuutti kaupunginjohtajan tilaamaan prosessin tueksi tarvittavan konsulttiavun. Merkitään, että kehityspäällikkö Aki Kauranen ja Seppo Määttä Broadscope Oy:stä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Juha Ropponen ja Timo Talo poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 16.03.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 22 (74) Kaupunginhallitus, 11.04.2016, 131 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Aki Kauranen Mikkelin hallintorakenneuudistuksen valmistelua on jatkettu 2.2.2016 valtuustoseminaarissa, 7.-8.3.2016 kaupunginhallituksen seminaarissa sekä valmisteluryhmän toimesta. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous on 11.4.2016. Startegia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen antaa kokouksessa selvityksen valmistelun tiämänhetkisestä tilanteesta. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin. Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus, 16.05.2016, 185 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Aki Kauranen Liitteet 1 Liite Hallintorakenne-esitys Mikkelin kaupungin hallintorakenteen valmistelua on kaupungin johtoryhmän kokousten lisäksi kevään 2016 aikana tehty mm. seuraavissa tilaisuuksissa: 22.2. valtuustoseminaari 25.2. valmisteluryhmän työpaja 7.8.3. KH-seminaari 31.3. valmisteluryhmän työpaja 11.4. hankkeen ohjausryhmä 19.4. valtuustoryhmien puheenjohtajien kokous 25.4. valtuustoryhmien puheenjohtajien kokous 2.5. hankkeen ohjausryhmän kokous 10.5. valmisteluryhmän työpaja Lisäksi hallintorakenteen valmistelusta on kevään aikana kerrottu mm. kaupunginhallituksen, pääluottamusmiesten, aluejohtokuntien sekä kylien neuvottelukunnan ja eri puolueiden valtuustoryhmien kokouksissa sekä koko kaupungin henkilöstöinfossa. Yt-neuvottelukunnalle hallintorakenteen valmistelusta pidetään info maanantaina 16.5.2016. Valmisteluryhmän esitys Mikkelin kaupungin hallintorakenteen pääperiaatteiksi :
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 23 (74) Kaupunginvaltuuston koko on 51 vaaleilla valittua valtuutettua, joiden keskuudesta valitaan puheenjohtaja ja 2 varapuheenjohtajaa. Valtuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 valittua hallituksen jäsentä. Kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta, taloudesta ja elinvoimasta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen alaisuudessa on konsernijaosto, jossa on 5 jäsentä. Konsernijaoston tehtävänä on: vastata kaupungin henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta, vastaa henkilöstösuunnittelusta, vastata kunnallisen virka- ja työehtosopimuslainsäädännön edellyttämästä valvonnasta, huolehtia kaupungin yhteistoimintajärjestelmän, työsuojelutoiminnan sekä työterveyshuollon keskitetystä järjestämisestä työnantajan edustajana, määrätä kaupungin edustajat yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- ja vuosikokouksiin ja antaa heille toimiohjeet, nimetä kuntayhtymien toimintaa seuraavat viranhaltijat, huolehtia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien kysymysten seurannasta ja paikallisten ohjeiden valmistelusta, vastata osaltaan kaupungin henkilöstön koulutustoiminnan järjestämisestä, vastata kaupungin työllistämispolitiikasta ja seurata työllisyyttä. Konsernijaostoa laajennetaan ryhmien puheenjohtajilla silloin kun käsitellään seuraavia asioita: vastata konsernin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden valmistelusta, valmistella ja tunnistaa luottamuselinten päätöksenteon perustaksi kaavoitus- ja maapolitiikan strategisia polkuja elinkeinopolitiikan ja kaupunkikehityksen tukemiseksi, valmistella ja tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle talouden linjauksia ja toimenpiteitä koskeviksi toimenpiteiksi kaupungin ja konsernin tuloksen pitämiseksi positiivisena ja velkaantumisen hillitsemiseksi, valmistella tytäryhteisöjen kanssa tehtävät tavoite- ja tulossopimukset, seurata tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden toimintaa ja käsitellä niiden seurantaraportit, huolehtia muutoinkin omistaja- ja konserniohjauksen kehittämisestä ja omistajuuteen liittyvästä edunvalvonnasta Konsernijaoston ja laajennetun konsernijaoston kokousaikataulu on erillään kaupunginhallituksen kokouksista. Mikkelin kaupungissa on kolme palvelualuetta: Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue, Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue sekä Konsernipalveluiden palvelualue.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 24 (74) Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella on kaksi lautakuntaa: Kasvatus ja opetuslautakunta sekä Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, joissa molemmissa on 11 jäsentä. Kasvatus ja opetuslautakunta päättää varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden (perusopetus; lukiokoulutus, kansalaisopisto) osalta toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista jne. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää liikunta- ja nuorisopalveluiden, kulttuuripalveluiden, kirjastopalveluiden, museopalveluiden, kaupunginorkesterin toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista jne. Osallisuuden ja lähidemokratian osalta lautakunnan tehtävät tarkentuvat jatkovalmistelussa kun esim. lähidemokratiaan liittyvät linjaukset ovat tiedossa. Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueella on kaupunkiympäristölautakunta, jossa on 11 valittua lautakunnan jäsentä. Lautakunta päättää palvelualueellaan toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista jne. Tällä hetkellä odotetaan Kuntaliiton lakimiehen tulkintaa erillisen lupajaoston perustamisen pakollisuudesta ja valmistelua jatketaan saadun vastauksen perusteella. Konsernipalveluiden palvelualueen yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä, strategiatyössä, hyvinvoinnin koordinoinnissa sekä taloudenhoidossa sekä konserni- ja sisäinen valvonta. Yhteiset tukipalvelut luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista (ml. liikelaitokset, kuntayhtymät ja konserniyhtiöt). Keskusvaali-, tarkastus, Mikkelin seudun ympäristö ja Etelä-Savon pelastuslautakunta ovat toiminnallistaloudellisesti sijoitettuna konsernipalveluiden palvelualueille. Yhteenveto esitetystä rakenteesta on liitteenä. Lähidemokratiaan liittyvät kysymykset valmistellaan erikseen syksyn 2016 aikana. Valmistelua jatketaan valtuuston 23.5. päätöksen jälkeen aiemmin hyväksytyn aikataulun mukaan, jossa tavoitteena on saada uudistettu hallintorakenne päätettäväksi myöhemmin syksyllä vuoden 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Seuraava ohjausryhmän kokous on sovittu pidettäväksi 6.6. ja kaupunginhallituksen katselmointi aiheeseen liittyen on merkitty pidettäväksi 20.6.. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hallintorakenteen valmistelun jatkamista edellä esitettyjen ja liitteenä olevien linjausten pohjalta. Hallintorakenne tulee päätettäväksi 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä esitti seuraavat muutokset: Konsernijaostolle esitetyistä tehtävistä poistetaan työllisyyden hoito sekä henkilöstöön liittyvät asiat.
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 25 (74) Laajennettu konsernijaosto poistetaan ja sille ajatellut tehtävät lisätään säilytettyyn konsernijaostoon. Uutena jaostona perustetaan elinvoimajaosto, johon kuuluvat valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Elinvoimajaoston tehtävänä on tarpeen mukaan käsitellä kaupungin talouteen ja elinvoimaan liittyviä kysymyksiä. Nämä muutokset huomioidaan myös liitteessä. Vesa Himanen esitti Kati Kähkösen kannattamana, että valtuuston koko olisi 55 jäsentä, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa 13 jäsentä. Lisäksi konsernijaostossa tulisi taata kaikkien ryhmien osallistumismahdollisuus. Lisäksi Vesa Himanen esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Jaakko Väänänen esitti Petri Pekosen kannattamana, että kaupunkiympäristön lautakunnassa olisi 13 jäsentä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään Vesa Himasen ja Jaakko Väänäsen esityksistä. Ne jotka kannattavat Väänäsen esitystä äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Himasen esitystä, äänestävät "ei" ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 "kyllä"-ääntä (Arto Seppälä, Outi Kauria, Jaana Vartiainen, Jaakko Väänänen, Hannu Kilkki, Seija Kuikka, Minna Pöntinen, Petri Pekonen), 2 "ei"- ääntä (Kati Kähkönen, Vesa Himanen), 4 tyhjää ääntä (Sari Teittinen, Olli Nepponen, Raine Lehkonen, Juha Vuori) ja 1 poissa (Armi Salo- Oksa). Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on voittanut, ja se asetetaan esittelijän esitystä vastaan siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "kyllä", ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 "kyllä" -ääntä (Arto Seppälä, Raine Lehkonen, Seija Kuikka, Olli Nepponen, Sari Teittinen, Juha Vuori), 7 "ei" -ääntä (Outi Kauria, Petri Pekonen, Jaakko Väänänen, Minna Pöntinen, Hannu Kilkki, Jaana Vartiainen, Vesa Himanen) ja 2 poissa (Armi Salo-Oksa, Kati Kähkönen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupunginjohtajan muutetun esityksen sillä tarkennuksella, että kaupunkiympäristölautakunnassa olisi 13 jäsentä. Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Merkitään, että Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen ja Kati Kähkönen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Kaupunginvaltuusto, 23.05.2016, 59 Liitteet
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 26 (74) 1 Liite kv Hallintorakenne-esitys Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hallintorakenteen valmistelun jatkamista edellä esitettyjen ja liitteenä olevien linjausten pohjalta. Hallintorakenne tulee päätettäväksi 2017 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Hyväksyttiin. Merkitään, että kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 19.34-19.49. Merkitään, että valtuutetut Eero Aho ja Jaana Strandman poistuivat kokouksesta klo 19.36. Tiedoksi Talouspalvelut/Aki Kauranen
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 27 (74) Kaupunginhallitus, 404, 14.12.2015 Kaupunginhallitus, 160, 02.05.2016 Kaupunginvaltuusto, 60, 23.05.2016 60 Valtuustoaloite Ristiinan Pellosniemen alueen kehittämisestä ja yleisilmeen siistimisestä MliDno-2015-1645 Kaupunginhallitus, 14.12.2015, 404 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas, Jouni Riihelä Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 129 Valtuutettu Kirsi Olkkonen ym. esittivät 10.11.2014 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Mikkelin Ristiinassa sijaitsevaa Pelloksen tehdasta ja asuinympäristöä voidaan pitää Suomen yhtenä, merkittävimpänä aluepoliittisena ratkaisuna, kun tehtaan rakentamispäätös vuonna 1962 tehtiin. UPM:n vaneritehdas tarjoaa edelleen vuonna 2014 työtä yli 600 sadalle henkilölle Mikkelin Ristiinassa ja ympäristökunnissa. Olemme samassa tilanteessa Etelä-Savossa vuonna 2014, kuin vuonna 1962, silloinkin Itä-Suomessa tarvittiin työtä, runsaat metsävaramme hoitoa ja uutta käyttöä ja suunnittelua metsillemme. Biohiilipellettitehtaan tuotantolaitosta suunnitellaan Ristiinan Pellokselle, jos tuotantolaitos toteutuu, olisi se arvion mukaan 80-90 miljoonan euron investointi ja maakuntaamme tulisi pysyvästi 400-500 työpaikkaa. Olemme tänään valtuuston päätöksellä päättäneet aloittaa Pelloksen koulun lakkauttamiseen liittyvät toimet. Rakennemuutosta tapahtuu, mutta mitä tilalle? Pellosniemen alueen alkuperäisistä palveluista on jäljellä Kisakaaren urheilutalo, joka on aikanaan rakennettu Pellos Oy:n, Ristiinan kunnan ja Ristiinan urheilijoiden yhteistyönä. Mikkelin kaupungin tulee jatkossakin kehittää ja edistää koko Mikkelin alueen elinvoimaisuutta ja ympäristön viihtyisyyttä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki aloittaa yhdessä Miset Oy:n kanssa, joka tuottaa toimintaympäristön kehittämispalveluita, maa-alueen, kiinteistökohteen tai toimialan kehittämishankkeita, Pellosniemen asuin- ja toiminta-alueen kehittämishankkeen, ympäristökuvan muuttamista ja kehittämistä, asukkaita ja yrityksiä houkuttelevaksi. Lisäksi allekirjoittaneet valtuutetut näkevät tarpeellisena huolehtia Kisakaaren kunnossapidosta ja remonteista, jotta Kisakaari pystyy tarjoamaan tilan liikunta-, harrastus- ja toimintaympäristönä, Kehittyköön Mikkelin mainekuva liikunta- harrastus- ja vaihtoehtoisia asuin- ja yritysten tontteja tarjoavana kaupunkina. Mikkelissä 10.11.2014 Kirsi Olkkonen Jaana Vartiainen
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 28 (74) Petri Tikkanen Jaakko Väänänen Vesa Himanen Erkki Rantalainen Anne Korhola Sami Järvinen Mikko Siitonen Mauri Miettinen" : Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 17.11.2014 413 Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupungihallitus päättää lähettää aloitteen konsernipalveluiden valmisteltavaksi. : Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 14.12.2015 Valtuustoaloite on tehty Ristiinan Pellosniemen alueen ja yleisilmeen kehittämisestä. Lisäksi valtuustoaloitteessa todetaan, että Kisakaaren kunnossapidosta ja remonteista tulee huolehtia. Samalla muistutetaan että Pelloksen tehdas ja asuinympäristö olivat merkittäviä kokonaisuuksia ja aluepoliittisia ratkaisuja kuusikymmenluvulla. Edelleenkin alue työllistää yli 600 henkilöä. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 10 henkilöä. Asiaa on käsitelty Ristiinan aluejohtokunnassa 9.9.2015 80. Aluejohtokunta pitää aloitetta kannatettavana ja esittää, että Kisakaaren kiinteistö tulee kunnostaa ja tilojen käyttö turvata tulevaisuudessa. Lisäksi edellytetään Pellosniemen alueen kunnostamista ja ympäristön siistimistä. Taustaa Pelloksen alue on maamme viimeisimpiä kokonaissuunnitelman mukaan rakennettuja tehdasyhdyskuntia. Sen historia ulottuu vuoteen 1963, jolloin valmistuivat Pellos Oy lastulevytehdas ja voimalaitos sekä asuinalue työntekijöille. Tuon ajan aluepolitiikan mukaisesti teollisuutta tuettiin erityisesti sijoittumaan maaseudulle, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Pelloksen asuinaluetta ei kuitenkaan rakennettu perinteisen tehdasyhdyskunnan mallin mukaisesti sosiaalisen hierarkian ehdoin, vaan Pellosniemi ilmentää enemmänkin tuon ajan metsälähiöitä. Palvelut (kaupat, päiväkoti, koulu, urheilutalo) löytyivät kävelyetäisyydeltä. Tuon ajan tehdasyhdyskunnille oli luonteenomaista se, että perheen molemmat vanhemmat työskentelivät samassa tehtaassa. Tehtaan rakentamisen aikaan harvalla työläisellä oli varaa omaan autoon, joten asunto lähellä työpaikkaa oli työssäkäynnin edellytys. Elintason nousun myötä auton hankinta ja sen käyttö ovat jokapäiväistyneet. Autolla päästään helposti
Mikkeli Pöytäkirja 5/2016 29 (74) kaupunkiin parempien palveluiden äärelle. Pelloksen alueen asukaskunta oli aiemmin selkeästi tehtaan työntekijöitä. Nykyään työntekijät kulkevat pitkiäkin matkoja työpaikan ja kodin väliä. Tänä päivänä tehdas työllistää harvemmin molemmat perheen vanhemmista, asuinpaikan valintaan vaikuttavat erityisesti asuinpaikan laatutekijät, ei niinkään se sijainti suhteessa vanhempien työpaikkoihin. Nykytilanne Pelloksen asukasmäärä on hieman yli 300. Ristiina asukasluku on noin 4 700 asukasta. Palvelut Palvelut ovat keskittyneet Mikkelin keskustaan ja Ristiinan kirkonkylälle ja sama suuntaus on edelleen nähtävissä. Lähipalveluita käyttävät erityisesti alueen lapset ja vanhukset. Lapsiperheiden ja vanhusväestön asuminen on keskittynyt palvelujen äärelle. Kun yksinasuvienkin toiveena asuinpaikan suhteen on lyhyt matka kaupungin keskustaan, jää kaukana kaupungista sijaitsevan lähiön potentiaalinen asukaskunta hyvin pieneksi. Asuminen Mikkelissä 2024 työssä tämä asia on tiedostettu ja todettu kerrostaloasumisen keskittyvän kaupungin ydinkeskustaan ja pitäjien keskustaajamiin. Pellosniemen kaupat ovat lopettaneet ja vanha ostoskeskus on jäänyt tyhjilleen. Pellosniemen alueen työpaikat Pellosniemen alueella sijaitseva Pelloksen tehdas on merkittävä työllistäjä. Tehtaan toiminta ulottuu laajalle. Työntekijöitä on koko kaupungin alueelta ja muista ympäristökunnista. Pelloksen tehtaan toiminta on ensiarvoisen tärkeä Mikkelin kaupungille. Jo tämän vuoksi alueen elinvoimaisuutta ja kehittämistä tulee tarkastella, vaikka varsinainen asuminen työpaikan lähellä ei enää toteudu vastaavalla tavalla kun aikaisemmin, kuten myöhemmin todetaan. Kaupunki on ostanut Pellosniemeltä teollisuus-, varasto- ja logistiikkatoiminnan tontin, joka mahdollistaa yritystoiminnan ja työpaikkojen määrän kasvun alueella. Tämän mahdollistaminen edellyttää asemakaavoitusta joka on laitettu vireille. Tontin materiaalivirtojen määrästä riippuen tulee alueen liikennejärjestelmään tehdä investointeja. Kisakaari Pellosniemellä sijaitsee Kisakaari niminen urheilutalo (rakennettu 1971). Kisakaaren kiinteistössä oleva asunto on poistettu sisäilmaongelmien takia käytöstä jo Ristiinan kunnan aikaan. Hallin pääkäyttö on erilaisessa liikuntaharrastamisessa, jonka lisäksi kiinteistössä järjestetään erilaisia viihde- ja tanssitilaisuuksia. Rakennuksen käyttökustannukset ovat minimi kunnossapitokorjauksilla noin 100 000 /vuosi. Rakennus on ikääntynyt (kuntoluokka 64 % ja laskennallinen korjausvelkaa noin 320 000. Rakennusta ylläpidetään nykyisessä kunnossa ja käyttötarkoituksessa. Pellosniemen koulu ja Työpaja Tarina Pellosniemen koulu (rakennettu 1970) on kiinteistöteknisesti kiinni Kisakaaressa. Koulun kuntoluokka on 67 ja laskennallinen korjausvelka noin 96000. Koulutoiminta kiinteistössä päättyi keväällä 2015 koulun lakkauttamisella. Koulurakennus on muutettu työpaja Tarinan käyttöön.