KIRJALLINEN KYSYMYS 241/2002 vp Oikeudenkäyntien julkisuus Eduskunnan puhemiehelle Henkirikosten ja muiden törkeiden rikosten oikeudenkäyntejä uutisoitaessa on tiedotusvälineissä toistuvasti nähty erilaisia suojaamisoperaatioita syytetyn henkilöllisyyden peittämiseksi. Oikeussalissakin on käytetty takkeja, huopia ja poliisisaattueita sekä järjestetty harhautuksia oikeustalolle saapumisen ja sieltä lähtemisen salaamiseksi. Syytetty on saanut piilotella kasvojaan jopa vastatessaan oikeussalissa. Oikeuskäytäntö vaihtelee eri puolilla maata. Oikeudenkäynti, jota ei ole julistettu salaiseksi, on enemmän tai vähemmän julkinen oikeuden puheenjohtajasta riippuen. Julkisessakin oikeudenkäynnissä syytettyä suojellaan julkisuudelta kuvaamiskielloin ja poistamalla yleisö salista käsittelyn aikana. Tuomiovaltaa käyttävältä riippumattomalta oikeusistuimelta riistetään sille kuuluvaa arvovaltaa sallimalla erilaiset provokaatiot ja piilottelut oikeuskäsittelyn aikana. Erityisesti nuoret henkilöt ovat syytettyinä ollessaan saaneet piilotella henkilöllisyyttään julkisuudelta. Tuomioistuinkäsittelyn rikoksia ennalta estävä vaikutus mitätöityy, kun oikeussalissa ei vaadita syytetyltä avointa ja asiallista esiintymistä. Tiedotusvälineiden välittämä kuva takkien alla piilottelevista syytetyistä, joita asianajajat piiloutumisessa avustavat, ei ole omiaan lisäämään kunnioitusta oikeuslaitosta kohtaan. Jos henkilö on kykenevä väkivaltaan ja henkirikoksiin, on hänen myös piilottelematta kohdattava tekonsa seuraukset. Yleisen oikeustajun mukaan ei ole syytä halventaa oikeuslaitosta syytetyn henkilöllisyyden salailuoperaatioilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ottaa kantaa oikeudenkäyntien julkisuuden toteutumiseen kaikissa oikeusistuimissa? Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2002 Pertti Hemmilä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 241/2002 vp: Aikooko hallitus ottaa kantaa oikeudenkäyntien julkisuuden toteutumiseen kaikissa oikeusistuimissa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Oikeudenkäynnin julkisuus toteutuu nykyisin kolmea erilaista oikeudellista kanavaa pitkin. Oikeudenkäynnin perustiedot ilmenevät tuomioistuimen diaarista, ja sen julkisuuden kautta voidaan edistää tietoa siitä, mitä asioita ja ketä koskien tuomioistuimessa on käsiteltävänä ja milloin. Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudella puolestaan tarkoitetaan oikeudenkäyntiin liittyen tuomioistuimelle oikeudenkäyntiaineistoksi toimitettujen tai tuomioistuimessa laadittujen asiakirjojen julkisuutta. Joskus oikeudenkäynnin julkisuudesta puhutaan vain sellaisessa rajoitetussa mielessä, jolla tarkoitetaan oikeudenkäynnissä mahdollisesti toimitettavan suullisen käsittelyn julkisuutta. Oikeudenkäynnissä pelkästään suullisen käsittelyn julkisuus ei kuitenkaan ole riittävää, koska merkittävä osa oikeudenkäynneistä tapahtuu kokonaan tai pääosin kirjallisessa menettelyssä. Kirjallinen menettely on pääsääntönä esimerkiksi hallinto-oikeuksissa ja hovioikeuksissa. Jos puhutaan yksinomaan suullisten käsittelyjen julkisuudesta, siitä säädetään nykyisin oikeudenkäynnin julkisuudesta annetussa laissa (945/1984). Tuossa laissa on säädetty niistä perusteista, joiden nojalla suullinen käsittely tuomioistuimessa voidaan toimittaa suljetuin ovin. Eräs harkinnanvarainen peruste suljetulle käsittelylle on, että syytteessä on alle 18-vuotias henkilö. Myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mukaan lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä nuorten henkilöiden etujen niin vaatiessa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta on erotettava se kysymys, miten oikeudenkäynnissä tulee käyttäytyä. Oikeussalikäyttäytymistä ohjaa puheenjohtaja. Laissa on säännökset siitä, että puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa järjestyksen noudattamista istunnossa. Se, joka ei tottele puheenjohtajaa, voidaan poistaa salista tai rangaista sakolla. Istunnon johtaminen on kuitenkin psykologiaa, ja asioiden tulisi parhaassa tapauksessa ja yleensä sujua ilman uhkia ja toisaalta ilman tarpeetonta "simputusta". Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu sekin, ettei rikoksesta epäillyn tarvitse myötävaikuttaa rikoksen selvittämiseen, eikä hänen tarvitse olla tässä mielessä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tämä koskee myös nuoria rikoksesta epäiltyjä. Piilottelu- tai harhautusoperaatiot eivät kuulu asiainmukaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn. Prosessia johdettaessa on vaadittava rikoksessa epäillyltä ja muilta asianosaisilta oikeudenistuntoon soveltuvaa esiintymistä. Kirjallisessa kysymyksessä on tuotu esille, että rikoksesta epäillyt peittävät kasvonsa tuomioistuimessa. Kun tiedotusvälineille annetaan oikeudenkäynnin alussa tilaisuus kuvata oikeudenistuntoa, niin tällöin ja vain sen aikaa, kun kamerat käyvät rikoksesta epäilty samoin kuin ne muutkin henkilöt, jotka eivät halua kuvaansa tiedotusvälineisiin voivat käytännössä peittää kasvonsa. Tätä ei ole erikseen kielletty. 2
Ministerin vastaus KK 241/2002 vp Pertti Hemmilä /kok Hyvää journalistista tapaa koskevien ohjeiden mukaan lasten, nuorten ja psyykkisesti sairaiden rikoksentekijöiden nimiä ei tule paljastaa. Siksi tiedotusvälineet eivät ole julkaisseet syytettyjen nuorten identiteettiä myöskään kuvissa. Oikeudenkäynnin julkisuus on jatkuvasti keskeinen oikeuspoliittinen teema, ja nykyisen lain toimivuutta on vastikään arvioitu oikeusministeriön asettamassa Oikeudenkäynnin julkisuus -toimikunnassa. Toimikunta on helmikuussa 2002 luovuttanut mietintönsä oikeusministeriölle (KM 2002:1). Toimikunta ehdottaa oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Ehdotettu oikeudenkäynnin julkisuuslaki olisi oikeudenkäyntien julkisuutta sääntelevä yleislaki ja se sisältäisi oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat säännökset kaikkien tuomioistuimien osalta ja riippumatta siitä, minkälaista oikeudenkäyntijärjestystä kyseisessä tuomioistuimessa sovelletaan. Toimikunnan mietintö on nyt lausuntokierroksella, ja lausuntojen saapumisen jälkeen arvioidaan ehdotuksen toteuttamisaikataulua. Tarkoituksena on saada annettua hallituksen esitys eduskunnalle viimeistään vuoden 2003 aikana. Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2002 Oikeusministeri Johannes Koskinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 241/2002 rd: Vad ämnar regeringen göra för att offentligheten vid rättegångar skall förverkligas i alla domstolar? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Det finns i dag tre olika rättsliga kanaler genom vilka offentligheten vid rättegångar förverkligas. Den grundläggande informationen om en rättegång framgår av domstolens diarium, och genom att diariet är offentligt kan information fås om vilka mål och ärenden som skall behandlas i domstolen, vem saken gäller och när behandlingen skall ske. När det gäller rättegångshandlingar innebär offentligheten å sin sida att handlingar som har tillställts domstolen i samband med en rättegång som rättegångsmaterial och handlingar som har upprättats i domstolen är offentliga. Ibland används begreppet offentlighet vid rättegången endast i den begränsade betydelsen offentlighet vid en eventuell muntlig förhandling. Det är emellertid inte tillräckligt att enbart de muntliga förhandlingarna är offentliga, eftersom en stor del av rättegångarna helt eller delvis sker i form av ett skriftligt förfarande. Det skriftliga förfarandet är huvudregel t.ex. vid förvaltningsdomstolarna och i hovrätterna. Bestämmelser om offentligheten vid muntliga förhandlingar finns för närvarande i lagen om offentlighet vid rättegång (945/1984). I lagen föreskrivs om grunderna för när en muntlig förhandling i domstolen kan hållas inom stängda dörrar. En sådan grund för förhandling inom stängda dörrar som är beroende av prövning är att den åtalade är yngre än 18 år. Också enligt Europarådets konvention om de mänskliga rättigheterna kan pressen och allmänheten utestängas från rättegången, helt eller delvis, när detta krävs av hänsyn till minderåriga. Frågan om hur man skall uppträda vid en rättegång är en helt annan sak än offentligheten vid rättegången. Ordföranden styr uppträdandet i rättssalen. I lagen finns bestämmelser om att rättens ordförande är skyldig att övervaka att ordningen vid sammanträdet upprätthålls. Den som inte lyder ordföranden kan avlägsnas från salen eller bestraffas med böter. För att leda ett sammanträde krävs dock psykologi, och normalt bör det gå till så att man i bästa fall inte behöver ta till vare sig hot eller onödiga "tillrättavisningar". Till en rättvis rättegång hör också att den som är misstänkt för brott inte behöver medverka till utredningen av brottet och inte heller samarbeta med myndigheterna i detta syfte. Detta gäller även unga brottsmisstänkta. Vilseledande manövrer eller att gömma sig är inte ett beteende som hör hemma i rättssalen. Den som leder processen skall kräva att misstänkta och andra parter uppträder på ett sätt som lämpar sig för ett domstolssammanträde. I det skriftliga spörsmålet påtalas att de misstänkta döljer sitt ansikte i domstolen. Den misstänkte samt andra personer som inte vill ha sin bild i medierna döljer eventuellt sitt ansikte i början av rättegången under den stund kamerorna går, dvs. när medierna har tillfälle att filma och fotografera sammanträdet. Detta är inte särskilt förbjudet. Enligt anvisningarna om god journalistsed skall namnet på barn, ungdomar och psykiskt sju- 4
Ministerns svar KK 241/2002 vp Pertti Hemmilä /kok ka som har begått brott inte avslöjas. Därför har medierna inte heller på bild avslöjat de åtalades identitet om det har varit fråga om unga personer. Rättegångarnas offentlighet är ett ständigt aktuellt rättspolitiskt tema, och den av justitieministeriet tillsatta kommissionen för rättegångars offentlighet har nyligen utrett hur den gällande lagen fungerar. Kommissionen överlämnade i februari 2002 sitt betänkande till justitieministeriet (komm.bet. 2002:1). Kommissionen föreslår en totalreform av lagstiftningen om offentlighet vid rättegång. Den föreslagna lagen om rättegångars offentlighet föreslås utgöra en allmän lag för reglering av offentligheten vid rättegångar. Lagen föreslås innehålla bestämmelser om offentligheten i fråga om alla domstolar, oberoende av en hurudan rättegångsordning som tillämpas i respektive domstol. Kommissionens betänkande är som bäst på remiss, och tidtabellen för genomförandet av förslaget kommer att uppskattas efter att utlåtandena har inkommit. Avsikten är att en regeringsproposition skall avlåtas till riksdagen senast under 2003. Helsingfors den 9 april 2002 Justitieminister Johannes Koskinen 5